Curtilius, Tornio

[Matti Sandqvist]

Haeskelen Henrik Anundsson Curtiliuksen (1683-1767) sakkia Torniosta. Olen merkintöjen tulkinnasta epävarma. Ovatko syntyneiden luettelossa 6.9.1718 Anna Greta ja 6(?).11.1719 Maria isä Henrikin ja vaimonsa Brita (kenen tytär?) lapsia ? Jospa joku kokeneempi viitsisi vilkaista.

Matti Sandqvist

[Matti Sandqvist]

Brita näyttäisikin olevan Mört kun tarkemmin katsoo.
Matti S

[Juhani Mäkitalo]

Henrik Anundson Curtelius s. 1683, isä Anund Isaks. Curtelius k. 1717,
Hietaniemen kappalainen.
Henrik sai porvarioikeudet Torniossa 26/5 1716

vo. Brita Olofsdr. Mört (1685 - 1745)
vaimon isä: Olof Olofson Mört k. 1692 men. vaimo Anna Jönsdr. oli
leski tuolloin.
Olof Tuli Tornioon 1679, oli 1678 Junosuvannon masuunilla (oliko
joku virkamies siellä en ole aivan varma, poika Samuel oli 1720
inspehtoorina Könkäsen ruukilla 1720

Olofin vaimo Anna oli Olof Henriksonin leski Korpikylästä ja asui
tilalla, joka myöhemmin sai nimen Pipping/Hulkow, joen länsi-
puolella. Tilalla pidettiin kestikievaria palvelusväen voimin 1680-
luvulla, henkikirjassa lukee tuona aikana vain Olof Mörts folk.
Erik Wahlberg on kirjassaan "Antti Keksi" s. 113 tulkinnut asian
virheellisesti niin, että Olof Henrikson muutti Tornioon ja hänestä
tuli Mört. Näin ei suinkaan ollut vaan tuomiokirjatietojen mukaan
Olof Olofson Mört oli Anna Jönsdr:in II mies ja näin tuli tilan haltijaksi.

Juhani Mäkitalo - Tornio
PS. Oletko Kainuunkylän Sandkvistejä ?

[Matti Sandqvist]

Kiitos Juhani. Olen Kainuunkylästä ja suoraan isälinjaa ensimmäisen Curtiliuksen (Isak Klementsson) jälkeläisiä.

Matti S

[Juhani Mäkitalo]

Sama Isak C. kuuluu minunkin esi-isiini. Yritän laittaa tähän linkin Bygdenin pappismatrikkeliin, jos ei satu olemaan tuttu
www.solace.se/~blasta/herdaminne/overtornea.pdf (http://www.solace.se/~blasta/herdaminne/overtornea.pdf)
Siellä kerrotaan mm. kuinka Anund Isakson C. lahjoitti kirkkoon
alttaritaulun 1680-luv.
Kirkonjuhlajulkaisussa v. 1997, kun kirkko täytti 250 v., on kuva
ensimmäisestä alttaritaulusta "Ehtoollinen", joka on kirkon eteläisen
asehuoneen yläpuolella - olisiko se tämä ? 1680-luku on kyllä edellisen
kirkon aikaa, mutta tuskin vanhaa alttaritaulua roskiin pantiin
kun uusi (nykyinen) kirkko rakennettiin. Nykyinen alttaritaulu on v. 1826.
Katselehan kun satut käymään kirkossa, ehkä siinä vuosiluku.

JM

[khanhisalo]

Sama Isak C. kuuluu minunkin esi-isiini. Yritän laittaa tähän linkin Bygdenin pappismatrikkeliin, jos ei satu olemaan tuttu
www.solace.se/~blasta/herdaminne/overtornea.pdf (http://www.solace.se/%7Eblasta/herdaminne/overtornea.pdf)
Siellä kerrotaan mm. kuinka Anund Isakson C. lahjoitti kirkkoon
alttaritaulun 1680-luv.
Kirkonjuhlajulkaisussa v. 1997, kun kirkko täytti 250 v., on kuva
ensimmäisestä alttaritaulusta "Ehtoollinen", joka on kirkon eteläisen
asehuoneen yläpuolella - olisiko se tämä ? 1680-luku on kyllä edellisen
kirkon aikaa, mutta tuskin vanhaa alttaritaulua roskiin pantiin
kun uusi (nykyinen) kirkko rakennettiin. Nykyinen alttaritaulu on v. 1826.
Katselehan kun satut käymään kirkossa, ehkä siinä vuosiluku.

JM

Eipä auennut linkistä, mutta kun kopioin linkin ja laitoin sen googleen niin lista paikkakunnista löytyi.

Keijo H

[Juhani Mäkitalo]

Tuolla edellä piti sanoa: eteläisen asehuoneen oven yläpuolella.

Pitää hieman korjata O. Mörtin varhaisempia vaiheita:

1667 Svappavaara kopparbruk - ammatista en saa selvää
1669 " " - ruukinkirjuri
1671 " " - ei merk. ammattia (listan alkup.)
1674 " " - " "
1675 Junosuvannon masuuni Olof Olofson - ilman sukunimeä ??
1678 Svappavaara Olof Mört - ei merk. ammattia

1665 Kengiksessä Olof Olofson - kuparisepän renki
1665 " Samuel Olofson " " edeltää Olofia listassa
Näyttää että nämä kaksi kuuluisivat jotenkin yhteen - ehkä veljekset,
Samuel kirjurina masuunilla 1674

Isäehdokasta ei näkyvissä, Ylitornion Matarengistä lähtöisin
Mörtberg-suku, joka otti nimensä Särkivaaran mukaan - vaikea
yhdistää sinnekään.

JM

[Jouni Kaleva]

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/337254.html?1317401160
Erik Kuoksu ym. ovat keskustelleet taas tänä vuonna siitä, voisiko Isak Clementis Curtilius olla lähtöisin Iistä, Kurttilan talosta. Mahdollisuus on, ei varmuutta puoleen tai toiseen.

[Juhani Mäkitalo]

Keskusteltu on. Ainakin minä olen Iin Kurtit jättänyt kirjaamatta
esi-isikseni. Kyllä sieltä Klemettikin löytyi, mutta jotain oli mikä
jätti asian epävarmaksi, en enää muista mitä.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Katselin mitä anbytarforumin vanhat keskustelut voisivat antaa
lisää tähän Mört kysymykseen.
Sieltä löytyi sellaista tietoa, että veljekset (?) Olof Olofson M.
ja Samuel Olofs. Mört (k. 1702 ? Junosuvando masugn) ovat
olleet ruukeilla v. 1667 alkaen. Samuel mainittiin Kiirunavaaran
malminlöytäjäksi, jonkun kirjelmän mukaan Vuorikollegiolle, löytö
olisi tapahtunut 1696. En saanut selvää mistä kirje löytyy.
Miehien arveltiin olevan kotoisin Torniosta ja isä olisi Olof Henrikson,
siis tämä, joka kuoli Korpikylässä ilm. 1680 men. koska vaimo maini-
taan yksin 1680. Koska Olof Olofson meni naimisiin Olofin Henriksonin
lesken kanssa n. 1683 - OLISI SIIS AVIOITUNUT ÄITINSÄ KANSSA !!!
Samaan tyyliin siis kuin E. Wahlberg kuten kerroin edellä.

JM

[Matti Sandqvist]

Ruotsalaisilla näyttää olevan Curtiliuksista ulkoasultaan hienoja tauluja ja luetteloita, mutta sisältävät myös hienoja virheitä. Sen mitä nyt olen ehtinyt vertailla alkuperäislähteisiin.

Matti S

[Juhani Mäkitalo]

Tästä Samuel Mörtin ilmoituksesta Kiirunavaaran malmiesiintymästä
kerrotaan Wikipedia/svenska artikkelissa Kirunas historia ilman
sen tarkempia lähteitä. Asia oli jo aiemmin ollut lappalaisten tiedossa.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Tarkistelin vielä "Mörtin" tilan tiedot Korpikylässä:
1678 - 80 vaimo Anna Olof Henriksons
1681 Olof Olson - vain 2 renkiä + 5 piikaa (itse kaupungissa)
1682 Olof Mört - vain palvelusväki
1683 Olof Mörts folk - vain 3 renkiä 5 piikaa (k.hran tasoa palv.väki)
1690 asti näin
1692 Nils Pipping (vävy) - Olof kuolee 1692 men. kuten aikaisemmin tod.

Ei ole pientäkään epäilyä kuka Olof Mört oli ja hän oli Mört jo ennen
Tornioon tuloaan. Olof Henrikson ei ollut koskaan nimellä Mört, eikä
myöskään Torniossa koskaan asunut. Yhtään Mörttiä en tunne Torniosta
tätä ennen. Kun oli leskiä ja ehkä muitakin käytettävissä, ei sentään
äitiin tarvinnut tyytyä.

JM

[Jouni Kaleva]

Keskusteltu on. Ainakin minä olen Iin Kurtit jättänyt kirjaamatta
esi-isikseni. Kyllä sieltä Klemettikin löytyi, mutta jotain oli mikä
jätti asian epävarmaksi, en enää muista mitä.

JM
Epävarmuus luonnollisesti jää, ellemme löydä sitovia todisteita. Kun etsitään Isakin isäksi sopivaa Klemetti Kurttia Pohjanmaalta, niin Iin vaihtoehtoa ei voi poissulkea.

Ruodutusluettelossa 1627 näkyy Etelä-Iin 1 mantt. talossa
Erich Erichsson -utlefuat
Clemeth Erichsson 40v. -- siis synt. 1587.

Sopisi olemaan isä ja poika, mutta en poissulje sitäkään, että olivat veljekset.

Erik Kuoksu merkkaa Clemetin nuoremmaksi, s.n. 1599 ja pitää em. isyyssuhdetta todistettuna.
" *omkring 1599 enligt roterings- och utskrivningslängden för 1639-40 (SE/KrA/0025/0/180a på SVAR). Bonde i Södra Ijo, Ijo socken. Han skattade för ett helt mantal. Att han var son till Erik Eriksson framgår av roterings- och utskrivningslängden 1627-35."

Itse en kyllä näe tuota isä-poika-suhdetta RL 1627-35 perusteella.

Niin tai näin, Clemeth Eriksson jatkaa Kurttilan isäntänä vielä ainakin 1650 kymmenysluettelossa. Vahva ehdokas Isakin isäksi.

[Juhani Mäkitalo]

Itse olen kirjannut Iin Kurtista:
1629 Erik Erson + broder Klemet Erson
1633 Klemet Erson 42 v (s. 1591)
1640 Klemet Erson 49 v ?, poika Josef 20 v. (s. 1620)

Kyllähän ikäluokka suunnilleen pitää paikkansa Isak, s. ehkä 1625 - 30,
Upsalaan 1645, valmistuu 1647.
Oliko tuo opiskeluaika sitten niin yhtäjaksoista, että ei sot.ot.luet. jou-
tunut ?
Ei tämä nyt niin kovin todistettu ole, hatustahan ne on vedetty
sekä Kurtti että Ii.

JM

[Jouni Kaleva]

Itse olen kirjannut Iin Kurtista:
1629 Erik Erson + broder Klemet Erson
1633 Klemet Erson 42 v (s. 1591)
1640 Klemet Erson 49 v ?, poika Josef 20 v. (s. 1620)

Kyllähän ikäluokka suunnilleen pitää paikkansa Isak, s. ehkä 1625 - 30,
Upsalaan 1645, valmistuu 1647.
Oliko tuo opiskeluaika sitten niin yhtäjaksoista, että ei sot.ot.luet. jou-
tunut ?
Ei tämä nyt niin kovin todistettu ole, hatustahan ne on vedetty
sekä Kurtti että Ii.

JM
Hei

Ruodutus 1629 näkyy tässä SSHY:n linkissä, joka on valitettavasti "maksukanava", kun en tätä löydä digitoituna narc.fi-sivustosta.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15942&pnum=25

Joka tapauksessa Etelä-Iin kylässä
Clemeth Erichsson b. (bonde)
Erich Erichsson brodher - knecht
Jöran Erichsson brodher (seur.palstan ylimpänä)

Kun 2 vuotta aiemmin on isäksi arvioitu Erkki Erkinpoika jo ikäloppu, niin kuinkapa hän nyt tässä olisi joutunut sotamieheksi?

Näkisin, että täytyy olla peräkkäiset sukupolvet:
vanhempi Erkki Erkinpoika, jolla pojat
Klemetti (s.n. 1587-1591, tullut isännäksi tässä 1629 mennessä)
Erkki
Yrjö.

Mikään tässä ei tietenkään valaise Isak Curtiliuksen kysymystä, mutta eihän Kurtti-nimi ollut hänen kohdallaan hatusta vedetty, sehän oli alkuun yliopiston kirjoissa nimenomaan siinä muodossa.

[Juhani Mäkitalo]

Näkyy olevan Kurti H:gin yo. matrikkelissa - ehkä Oulusta (hatusta
ainakin tämä)
Mites selittyy tämä näkymättömyys sot.otossa ennen 1644 (15 v
riitti) ?

JM

[Jouni Kaleva]

Näkyy olevan Kurti H:gin yo. matrikkelissa - ehkä Oulusta (hatusta
ainakin tämä)
Mites selittyy tämä näkymättömyys sot.otossa ennen 1644 (15 v
riitti) ?

JM
1640 siis oli vain isäntä Klemetti Erkinpoika ja tämän poika Josef 20 v. (synt. 1620).

Isakin synt.ajasta ei varmaa tietoa. Näppituntumalla olisi ikäluokkaa 18v mennessään yliopistoon 1644, siis synt. n. 1626. Tällä voitaisiin selittää, miksi ei näy rullassa 1640 - olisi vasta 14 v.

Rullissa 1642-43 ei näy enää koko kylän mieskuntoista väkeä - on siirrytty vain taloluetteloihin, joissa on merkattu vain manttaaliluku ja isäntä. Ei siis voi odottaakaan, että isäntien poikia olisi kirjattu.

Tästä porukasta löysin
1642 1 mantt. Clemet Erichsson
1643 1 mantt. Josep Clemetsson (merkitty tämän talon kohdalle "knecht", mutta ei näy, kuka oli Kurttilan sotamies, edellinenhän oli tämän Josep-isännän setä Erkki Erkinpoika 1629)

[Juhani Mäkitalo]

Hyvä, nyt on tätäkin yritetty selvittää. Sen sijaan sellaiset
jonkun sanomiset ja arvailut ilman kummempia perusteluja ja
päätelmiä olisi syytä jättää omaan arvoonsa. Asiakirjathan
ne sanovat ja me teemme johtopäätöksiä niiden mukaan.
On hyvä sanoa, niinkuin Jouni tässä edellä on sanonut, että
tämän verran tiedämme ja lopullinen totuus jää sitten itse
kunkin pääteltäväksi.

JM

[Matti Sandqvist]

Jäänyt vaivaamaan vähän nuoremmat merkinnät.

1) Henrik Henriksson Curtiliuksen (1689-1771) vaimoksi on poikkeuksetta puhtaaksikirjoitettu Margeta Nilsdotter (1687-1764). Rippikirjoihin ensimmäisestä (1736-) alkaen on tosiaan merkitty Margeta. Syntyneiden luettelossa 5.1.1725 on Brita Henr.dr ja 1.3.1729 Brita Nils.dr. Vielä 1740 kummina esiintyessään Henrikin vaimoksi on merkitty Brita Nils.dr (esim 23.2.1740). Ilmeisesti Henrikillä ei kuitenkaan ollut kahta vaimoa (ajallisesti päällekkäiset kirjaukset) vaan kirjaaja on sekoillut, kun joka perheessä on saman nimisiä tyttäriä.

2) Eteeni tulleissa ruotsalaisissa selvityksissä näytetään olettavan, että Isak Isaksson Curtilius/Kunni (1682-1762) siitti vain yhden aikuiseksi eläneen lapsen, tytär Abluunan (n. 1710-1796). Rippikirjoista ja syntyneiden luettelosta on kyllä luettavissa, että Nils Henriksson Armasjärven vaimo Anna Isaksdotter Curtilia on Abluunan (vanhempi?) sisar.

3) Pehr Henriksson Karisen (1698-1776) vaimo Anna Henriksdotter (merkitty syntyneeksi 1710) on oletettu Curtiliaksi. En ole kuitenkaan löytänyt muuta yhteyttä kuin Annan lapsen kummina Henrik Curtiliuksen ja vaimonsa Brita Nils.dr:n (23.2.1740). Mutta kummeina on muitakin Armassaaren kyläläisiä.

Matti S

[Juhani Mäkitalo]

Henrik Henrikson Tulkkilan vaimo Margareta Nilsdr. k. 29/1 1764
(kuol.luet. sama näkyy myös rippikirjassa ilman patronyymiä,
kuolema merkitty 1763 kohdalle tavallaan). Oliko Britaa en tiedä,
jos synt. luet on poikkeuksetta Brita pitää kai siihenkin uskoa,
mutta jos rippikirjassa on ilman poikkeuksia Margeta, pitää
kai tähänkin uskoa. Rippikirjamerkintää pidän vahvempana jos
ristiriitaa on. Synt.luet on usein virheitä esim patronyymien kohdalla.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Henrik Henriksonin s. 1689 äiti Brita Henriksdr, seuraavan lapsen
kohdalla on jo patronyymi oikein ja kuolemaan mennessä jo kaikki
korjattu. Sinä päätät miten kirjaat.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Ota, Matti, huomioon, että on 2 Henrik Curteliusta toisella vaimo
Brita kylläkin Henriksdr. k. 4/5 1740 - 107 V. !! (löytyykö vanhempaa ?)
Toinen on poika Henrik, jolla vaimo Margeta.
Kyllä tämmöinen pitää sinun selvittää kun vihkimisä vaille täydelliset
kirkonkirjat on. Aina pitää ottaa huomioon, että alkuperäisissäkin kir-
joissa on virheitä.

JM

[Matti Sandqvist]

Joo, olen yrittänyt pitää Henrikit erillään. isä Henrikin (Isaksson) vaimoksi näyttävät kirjaavan Margeta Andersdotteria (Wahlberg: Marjetta Anundintytär) ja poika Henrikille jo mainittua Margeta Nilsdotteria. Vanhaa Britaa (104 v) joku ehdottaa Margeta Andersdotterin äidiksi. Oli miten oli, ei maata kaada eikä murhetta aiheuta.

Kuoksu oli kuin olikin kirjannut Kunnin Annan, mikä kunniaksi hänelle.

Matti S

[Juhani Mäkitalo]

Henrik Isakson C. k. 16/2 1735 A.saari - ei siis näy rippikirjassa,
jossa poika Henrik ja äiti (todellisuudessa ilmeisesti äitipuoli ikänsä takia)Miksi et tarkistanut kuolinikää (?) se on edelleen 107 kuolleiden luette-
lossa. Oliko kirjoitusvirhe vai sanoiko joku tämänkin ?
Kun rippikirjassa viitataan isään/äitiin/veljeen jne. on kyse isännästä tai
erikseen sanotaan esim. vaimon äiti.
Ja sitten se oikea (?) äiti: Margareta Andersdr. ja lähde: poika Isak Hinderson
Rova kuolee 1743 Korpikylässä (tarkista pv. !), tässä yhteydessä maini-
taan äidin nimi. Voit mielellään mainita minun nimeni tässä tiedonantajana,
mutta muista mainita oikea lähde.
On erittäin ikävää lukea näitä jonkun sanomisia jonkinlaisina lähteinä ja
hyvin usein nämä "tiedot" osoittautuvatkin sitten vääriksi.
Minulla on muistiinpanoissani vanhan Henrikin molemmat vaimot, taisin
vain huolimattomasti tulla sanoneeksi äidiksi.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Täydennetäänpä vielä tuo em. lähde. Se että Isak Henrikson oli
Curteliuksia näkyy Alatornion synt.luet. 26/12 1727. Näin se on
täydellinen, eikä valitusoikeutta juuri ole.

JM

[Matti Sandqvist]

Vajavainen muistini vain heitti 3 vuodella. Kun kelasin mistä vanhan Brita Henriksdotterin (1633-1740, 107 v) mahdollinen asema jäi mieleen, löysin Anbytarforumilta S. Torikan 23.11.2004 ajatuksen. Hän painottaa moneen kertaan, että se on vain yksi mahdollisuus, josta ei ole mitään kirjallista näyttöä. Ihmettelee, kuten minäkin, että Brita on vanhanlainen vanhankin Henrikin (1662-1735) toiseksikin vaimoksi; ikäeroa 30 v. Vaikka mikäpä tuonajan teräsmuoreista tietää. Maailma on kummalluksia täynnä - ollut aina.

Torikka näyttää olevan samaa mieltä keskustelun alussa esittämästäni käsityksestä, että Anna Henriksdotter (s. 1710) ei ole Curtilia. Ainakaan siitä ei ole löytynyt näyttöä.

Matti S

[ttulkki]

Tämä ei taida ihan kuulua aiheeseen, mutta huonon paikallistuntemukseni vuoksi kysyisin hiskissä ilmenevistä Alatornion Kaakaman "Korti"-nimisistä (esim. 18.2.1712 vihitty esiäitini Malin Johansd:r Korti). Pitäisikö tämä nimi kirjoittaa "Kurtti"?

[Juhani Mäkitalo]

EI ! Nämä Kortit ovat nykyisin Korttiloita, tai tarkemmin
sanottuna löytyy Mäkikorttiloita, joiden juuret Kaakamossa.
Tilan toinen puolisko on Rantakorttila. tätä nimeä en muista
nykyisin nähneeni täällä ainakaan.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Lisäys: Malin on luultavasti Johan Thomasson Kortin tytär, joka
asui Mäkikorttilaa, veli Mats Rantakorttilaa. Nämä etuliitteet tulevat
näkyviin vasta myöhemmin.

JM

[ttulkki]

Kiitos tiedosta.

[Siri.N]

Hei! Olen uusi tällä foorumilla ja tämä ketju pisti silmääni.
Olen jäljittänyt sukuni vaiheita Tornion seuduilla ja Närän taloon ilmestyy isännäksi Sven Curtelius ennen vuotta 1780. Sen jälkeen isännäksi on merkitty Sven Närä, vuosilukujen perusteella S. Curteliuksen poika? Yritin tämän aiemman Svenin vaiheita jäljittää, huonoin tuloksin. Kuitenkin sain selville, että olisivat lähtöisin Ruotsin Lapista ja pääosin sillä seuduin liikkuneet. En ihan tiedä mihin haaraan tämän Svenin sijoittaisin, kun en ole onnistunut löytämään dokumenttia vanhemmistaan tai/ja sisaruksistaan.

[Matti Sandqvist]

Curtiliukset ovat lähtöään Hietaniemen seurakunnasta. Asuivat molemmin puolin jokea (Koivukylässä ja Armassaaressa) ja alkuaan Tulkkilansaaressa.

Ketju kaiketi tämä
1. Isak Klementsson Curtilius s. noin 1697 Pohjanmaa? k. noin 1670 Tulkkilansaari
vo: Brita Anundsdotter Tulkkila s. noin 1615 Tulkkilansaari k. noin 1685 Tulkkilansaari

2. Anund Isaksson Curtilius s. noin 1650 Tulkkilansaari k. noin 1715 Koivukylä
vo 1: Kristina Svahn s. noin 1655 k. noin 1697 Koivukylä
vo 2: Margareta Andersdotter s. noin 1666 k. 1727 Tornio

3. Sven Anundsson Curtilius s. noin 1697 Koivukylä k. 16.11.1769 Yli-Vojakkala
vo 1: Karin Olofsdotter Mäki s. noin 1696 Kukkola k. 26.3.1747

Kaisan (Karin) 1. mies oli Hans Hansson Närä, josta poika Hans (s. 1714).

Matti Sandqvist

[Siri.N]

Aivan mahtavaa, kiitos tuhannesti! Tämä selventää asiaa aivan hirmuisesti. Olen kauan aikaa pohtinut, että miten talossa yhtäkkiä vaihtuu isäntä aivan toisen nimiseksi vaikka perimätietona kerrotaan talon olleen "aina meidän".
Tuo Svenin kohdalla vuosiluvutkin täsmäävät talon isäntälistan lukuihin, nyt kun otin silmän käteen ja katsoin ;)
Oikein paljon kiitoksia sinulle Matti!

Siri Närä

[JHissa]

Curtiliukset ovat lähtöään Hietaniemen seurakunnasta. Asuivat molemmin puolin jokea (Koivukylässä ja Armassaaressa) ja alkuaan Tulkkilansaaressa.

Ketju kaiketi tämä
1. Isak Klementsson Curtilius s. noin 1697 Pohjanmaa? k. noin 1670 Tulkkilansaari
vo: Brita Anundsdotter Tulkkila s. noin 1615 Tulkkilansaari k. noin 1685 Tulkkilansaari

2. Anund Isaksson Curtilius s. noin 1650 Tulkkilansaari k. noin 1715 Koivukylä
vo 1: Kristina Svahn s. noin 1655 k. noin 1697 Koivukylä
vo 2: Margareta Andersdotter s. noin 1666 k. 1727 Tornio

3. Sven Anundsson Curtilius s. noin 1697 Koivukylä k. 16.11.1769 Yli-Vojakkala
vo 1: Karin Olofsdotter Mäki s. noin 1696 Kukkola k. 26.3.1747

Kaisan (Karin) 1. mies oli Hans Hansson Närä, josta poika Hans (s. 1714).

Matti Sandqvist
Hietaniemen komministeri Isak Kurti, myöh. Curtilius 418 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=418) (yo 1644, † 1670) ylioppilasmatrikkelissa. Joten näyttäisi siltä, että Curtilius tulee Kurttilasta. Eräs hypoteesi on, että hän olisi Iin Etelä-Iin Kurttilan isännän Klemet Erikssonin (Iin ruotuluettelo 1637 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=13576911&aytun=1971169.KA&j=11) ikä 48 v) poika eli hän olisi seuraavan isännän Josef Klemetssonin (s. n. 1619; haud. 21.12.1684 Ii) veli
http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/337254.html

[Matti Sandqvist]

Jos oikein muistan, Jouni Kaleva esitti edelliseen päättelyyn järkeen käyvän varauksen.

Matti Sandqvist

[Jouni Kaleva]

Jos oikein muistan, Jouni Kaleva esitti edelliseen päättelyyn järkeen käyvän varauksen.

Matti Sandqvist

Tietoni tässä asiassa ovat tämän ketjun aiemmissa viesteissä. Uutta lisättävää ei ole tullut näköpiiriini.

Siis pidän ihan mahdollisena, jopa todennäköisenä, että Isaac Clementis Curtilius olisi lähtöisin Etelä-Iin Kurttilasta, mutta asiaa ei ole voitu todistaa.

[Jouni Kaleva]

Nähdäkseni Iin Kurttilan suku menisi näin:

Erkki Erkinpk. Kurttila, syntynyt 1567, noin.
Puoliso N N, lapset


Klemetti Erkinpk., syntynyt 1591, noin.
Puoliso N N, lapset
Josef Klemetinpk., syntynyt 1619, noin, kuollut 21. joulukuuta 1684, Ii (ikä kuollessa 65 vuotta vanha).
Puoliso Karin Markuksentytär, syntynyt 1615, noin, kuollut 1688, Ii, haudattu 26. elokuuta 1688, Ii (ikä kuollessa 73 vuotta vanha).
Heikki Klemetinpk., kuollut 1706.
Puoliso Helga Josefintytär, kuollut 1715.
Erkki Erkinpk..
Yrjö Erkinpk..

[Kimmo Kemppainen]

Tiedätkö, onko Iin kirkontileissä mitään merkkiä Curtiliuksesta? Luulisi, että jos olisi Iistä, niin olisi joskus lahjoittanut tms.
Kimmo Kemppainen

Nähdäkseni Iin Kurttilan suku menisi näin:

Erkki Erkinpk. Kurttila, syntynyt 1567, noin.
Puoliso N N, lapset

Klemetti Erkinpk., syntynyt 1591, noin.
Puoliso N N, lapset
Josef Klemetinpk., syntynyt 1619, noin, kuollut 21. joulukuuta 1684, Ii (ikä kuollessa 65 vuotta vanha).
Puoliso Karin Markuksentytär, syntynyt 1615, noin, kuollut 1688, Ii, haudattu 26. elokuuta 1688, Ii (ikä kuollessa 73 vuotta vanha).
Heikki Klemetinpk., kuollut 1706.
Puoliso Helga Josefintytär, kuollut 1715.
Erkki Erkinpk..
Yrjö Erkinpk..

[Jouni Kaleva]

Tiedätkö, onko Iin kirkontileissä mitään merkkiä Curtiliuksesta? Luulisi, että jos olisi Iistä, niin olisi joskus lahjoittanut tms.
Kimmo Kemppainen
En osaa sanoa.

[Calonius]

Nopeana huomiona tähän vain, että Y-DNA-testin perusteella Isaac Clementis Curtiliuksen jälkeläinen suorassa isäpolvessa on minun osumani 12 markkerilla ja geneettisellä etäisyydellä 1. Haploryhmä I-M253 (itselläni tarkemmin sanottuna I-Z60).

En osaa sanoa tarkkaan, kuinka läheinen osuma tuo on eli missä olisi Caloniusten ja tämän Curtiliuksen yhteinen esi-isä. Tuo 12 markkerin tulos ei paljoa kerro.

Täällä lisää tietoa:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=33911

Vaikka oma kaukaisin tunnettu esi-isäni olikin Turun porvari Thomas Bytti (kuoli 1659), testin perusteella juuret tulevat pohjoisempaa, kun tarkastellaan noin 1400-1500-lukua. Se käy yhteen myös tämän Curtiliuksen kanssa.

[T.Alatalo]

Puuttuva lenkki Curtiliusten ja Iin Kurttilan välillä on löytynyt kirkollisia virkaanasettamisia koskevasta kirjeenvaihdosta. Asiasta perillä on ainakin arkistotutkija Petter Antti, joka toissa vuonna julkaisi kirjan "Särkilax och kyrkan som försvann". Asia on mahdollisesti esillä kyseisessä opuksessa.

T.A.