Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Ruotsiin perustettu nuorien sukututkijoiden yhdistys
http://hd.se/familj/slaktforskning/2011/10/17/visst-behovs-unga-slaktforskare/
Äänioikeus vain alle 35-vuotiailla. Seuraavaksi keski-ikäisten yhdistys?
Mäkin voisin olla mukana Suomen Nuoret Sukututkijat ry:ssä. Tosin juuri samani tiedon mukaan en elä enää nuoruuttani vaan varhaisaikuisuutta, varhaiskeski-ikä alkaa 4 vuoden kuluttua. Äkkiä siis jotain sutinaa pystyyn!
Tuohan on selvää ikärasismia, ei kyllä onnistuisi Suomessa :D:
Tuohan on selvää ikärasismia, ei kyllä onnistuisi Suomessa :D:
Nuoret sukututkijat joutuvat nykypäivänä aloittamaan aika erilaisista sukututkimuslähteistä kuin (perinteisesti) eläkeikäiset. Aluksi pitää haastatella vanhempia ja isovanhempia, että pääsee ylipäänsä tutkimaan rippikirjoista isoisovanhempiaan. Kaveripiirissäni osa ei muista edes isovanhempiensa nimiä, jos he ovat kuolleet hyvän aikaa ennen lapsenlapsen syntymää?!
Omat isoisovanhempani ovat syntyneet 1880-luvulla, toinen isoisäni löytynee teoriassa juuri ja juuri (maakunta-)arkistosta (s. 1911), mutta käytännössä voi olla, ettei tietoa saa käsiinsä, jos samalla kortilla/filmillä on yhtään tuoreempaa materiaalia. Toisen vanhemman puolelta isovanhempien tietoja saisi odotella, kun ovat syntyneet 30-luvulla. No, ainahan voi kirjoittaa seurakuntaan ja pyytää, että lähettävät tietoja, mutta tälläkin foorumilla on tullut monesti esiin seurakunnista kysyttyjen tietojen luotettavuus... Mielestäni iso rooli on puhtaasti myös rahalla. Opiskelijoilla sitä ei tod. ole ylimääräistä.
Tuollainen nuorten sukututkijayhdistys voisi vaikka tukea siinä, että neuvoo haastattelujen tekemistä ja miten elossa olevilta sukulaisilta saisi sitä muistitietoa. Edelleen nykypäivänä ei olla sukulaisten kanssa niin tiiviisti yhteyksissa kuin ennen, joten toimintatapoja ja vinkkejä kaivattaneen, kun vastaajien kesken ei voi arpoa vaikka 200 euron digikameraa...
Ja mitä kaikkea muuta sellainen yhdistys voisi tarjota...
Hannu Numminen
21.10.11, 20:19
Omat isoisovanhempani ovat syntyneet 1880-luvulla, toinen isoisäni löytynee teoriassa juuri ja juuri (maakunta-)arkistosta (s. 1911), mutta käytännössä voi olla, ettei tietoa saa käsiinsä, jos samalla kortilla/filmillä on yhtään tuoreempaa materiaalia. Toisen vanhemman puolelta isovanhempien tietoja saisi odotella, kun ovat syntyneet 30-luvulla. No, ainahan voi kirjoittaa seurakuntaan ja pyytää, että lähettävät tietoja, mutta tälläkin foorumilla on tullut monesti esiin seurakunnista kysyttyjen tietojen luotettavuus... Mielestäni iso rooli on puhtaasti myös rahalla. Opiskelijoilla sitä ei tod. ole ylimääräistä.
Tuota noin, ymmärsinköhän tämän asian nyt väärin? Kyllä alle sadan vuoden ikäisiäkin tietoja saa tutkia Arkistolaitoksessa (=KA ja maakunta-arkistot), kunhan ensin anoo luvan tutkimiseen. "Uudistus mahdollistaa sata vuotta nuorempien väestörekisteriasiakirjojen omatoimisen tutkimisen eettisesti vastuullisella tavalla ja turvaa rekisteröityjen henkilöiden tietosuojan":
http://www.arkisto.fi/fi/news/626/61/Uudet-lupakaeytaennoet-kirkonkirjojen-ja-siviilirekistereiden-tutkimiseen-voimaan/
Hannu,
ajattelin sellaisia lukioikäisiä 16-18-vuotiaita sekä sitten siitä vähän vanhempia, jotka eivät asu lähellä arkistopaikkakuntaa. Kun ei ole ylimääräistä rahaa, niin eipä sitä niin vain lähdetä arkistopaikkakunnalle sukua tutkimaan. En ainakaan minä olisi lähtenyt opintotuella.
Hannu Numminen
22.10.11, 09:54
Hannu,
ajattelin sellaisia lukioikäisiä 16-18-vuotiaita sekä sitten siitä vähän vanhempia, jotka eivät asu lähellä arkistopaikkakuntaa. Kun ei ole ylimääräistä rahaa, niin eipä sitä niin vain lähdetä arkistopaikkakunnalle sukua tutkimaan. En ainakaan minä olisi lähtenyt opintotuella.
Aivan totta. Tosin tämähän koskee kaikkia vähävaraisia, iästä riippumatta.
En ole lainkaan varakas, joten kyllä maakunta-arkistoon matkaamisen huomaa ihan mukavasti, vaikka minulla onnekseni matka onkin lyhyehkö.
Osaratkaisunahan tässä voisi olla ns. verkostoituminen: jos arkiston lähellä asuu tuttava tai sukulainen, jolla olisi aikaa, kykyä ja halua auttaa kauempaa asuvaa. En sitten tiedä, kuinka helppoa tai vaikeaa tällaisen avustajan löytäminen on... Ei varmaankaan onnistu kaikilla. Sukututkimuksen harrastajia kuitenkin on nykyään paljon, joten pienellä kysymisellä ja pienellä onnella sopiva henkilö saattaa löytyäkin. Ja, vaikka toistankin itseäni, tämäkään ei ole ikäkysymys.
Ja lopuksi: kyllä minun puolestani Suomeenkin saa perustaa nuorten sukututkijoiden yhdistyksen. Eihän se ole minulta mitenkään "pois".
Kaisa Kihl
22.10.11, 11:54
Hannu,
ajattelin sellaisia lukioikäisiä 16-18-vuotiaita sekä sitten siitä vähän vanhempia, jotka eivät asu lähellä arkistopaikkakuntaa. Kun ei ole ylimääräistä rahaa, niin eipä sitä niin vain lähdetä arkistopaikkakunnalle sukua tutkimaan. En ainakaan minä olisi lähtenyt opintotuella.
Hei! Sukututkimuskurssi sopisi hyvin esim. osaksi historian opiskelua peruskoulussa tai lukiossa. Voisi olla myös valinnaiskurssi. Tämä on toteutunut useana vuonna eräässä koulussa Hämeen maakunta-arkiston vaikutuspiirissä. En muista koulun nimeä, mutta tapasin ryhmän opiskelemassa arkistossa siellä kerran käydessäni. Olivat yläasteen valinnaiskurssilaisia. terv. Kaisa
eeva häkkinen
22.10.11, 12:24
Tuota noin, ymmärsinköhän tämän asian nyt väärin? Kyllä alle sadan vuoden ikäisiäkin tietoja saa tutkia Arkistolaitoksessa (=KA ja maakunta-arkistot), kunhan ensin anoo luvan tutkimiseen. "Uudistus mahdollistaa sata vuotta nuorempien väestörekisteriasiakirjojen omatoimisen tutkimisen eettisesti vastuullisella tavalla ja turvaa rekisteröityjen henkilöiden tietosuojan":
Ongelma onkin siinä, ettei tietoja voi tutkia Arkistolaitoksessa, kun ei niitä ole siellä. En tiedä, ovatko arkistot päivittäneet tilannetta sivuilleen, mutta ainakin kotiarkistossani MMAssa on vain rippeitä vuotta 1910 myöhemmistä kirkonkirjoista.
Hannu Numminen
23.10.11, 19:23
Ikävä tuo MMA:n tilanne. TMA:ssa ovat sinne aikanaan luovutetut mikrokortit myös aika mukavasti pysyneet, ainakin tähän asti. Asiasta kiinnostuneille: seuraavasta linkistä näkee seurakuntiin palautetut mikrokortit.
http://www.arkisto.fi/fi/news/565/61/Seurakuntiin-palautetut-kirkonkirjojen-mikrokorttikopiot/
Sami Lehtonen
23.10.11, 22:02
Toinen hankala juttu on nykyihmisten aiempaa suurempi liikkuvuus. Sekään ei auta, jos tiedot periaatteessa on tutkittavissa, jos ne on hajautuneet useampaan eri maakunta-arkistoon liikkuvaisten isovanhempien takia.
Itse olen ollut siinä määrin etuoikeutetussa asemassa, että riittävän moni lähisukulaisuussuhteet tuntenut vanhempi suvun edustaja oli vielä elossa aloittaessani harrastuksen.
Aika hassun alhaisen ikärajan ovat kyllä Ruotsissa asettaneet. Taitaisi Suomen puolella alle 35-vuotiaiden yhdistyksessä olla aika hiljaista. Väkeä pitäisi kuitenkin olla sen verran paljon, että paikallisestikin voisi jotain järjestää.
Tietyssä mielessä harrastuksen alussa olevat ovat enempi vähempi samassa tilanteessa ikään katsomatta. Kolmikymppisillä on yleensä vanhemmat vielä elossa, ja toisaalta viisikymppisillä jo usein ei. Näin molemmilla on teoriassa samanikäistä muistitietoa käytettävissään.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.