Nykäsiä 1500-1600 -luvulla

[Jari Nykänen]

Kukaan tutkinut tai onko kellää ajatuksia Nykästen varhaisemmista esipolvista?

Hopeaveroluettelossa 1571 löytyy 8 Nykästä, kaikki Vesulahdesta.
Norola Tridle T. ½ Paavo Nykäin hopeavero 4 mk 2 äyriä
Melckoila Fierde T. Lauri Nykäin 6 mk 6,00 penn

Paukkula Siette T. Löytyy sitten loput kuusi:
Hannu Laurinp. Nykäin (½) 6 mk
Johan Paavonp. Nykäin (½) 4 mk 2 äyriä
Pietari Pietarinp. Nykäin (1/3) 2 mk 5 äyriä 18,00 penn
Lauri Laurinp. Nykäin 1 mk
Lauri Pietarinp. Nykäin 2 mk 4 äyriä
Henrik Nykäin 7 mk 2 åyriä 12,00 penn

Voisiko tuo Paukkulan Hannu Laurinpoika olla Nykälän Lauri Nykäsen isä?
Lauri Nykäin (s.n.1570 - k. Nykälä)
\ Hannu Laurinpoika Nykäin (s.n.1600 - k. Nykälä)
\\ Lauri Hannunpoika Nykäin (s.n.1630 - k.n.1600 lopulla)
\\\ Paavo Laurinpoika Nykäin (s.n.1660, Nykälä k. 1738, Nykälä)

Entä olisiko Hannu Laurinpoika ja Johan Paavonpoika serkuksia (kummallakin ½ samasta tilasta) ?

Tuo Nykälä voisi aika hyvin osua juuri Melkolan, Paukkulan ja Norolan rajamaille.

Voisiko Norolan Paavo ja Melkolan Lauri olla juuri noiden isät? Lisäksi Henrik voisi olla samaa ikäluokkaa ja Pietarinpojat noiden serkkuja tai pikkuserkkuja

Eli
1. sukupolvi
Lauri, Paavo, Pietari, Henrik, joista Pietaria ei veroluettelossa v.1571
2. sukupolvi
Hannu ja Lauri Laurinpoika, Johan Paavonpoika sekä Lauri ja Pietari Pietarinpoika

Nämä vain ajatuksena ja arvauksina.

Muutenkin olisin kiinnostunut eri Nykästen sukulinjoista ... haaveena joskus sukuseura joka lähtee Vesulahden Nykäsistä :D:

[Jari Nykänen]

Näyttäisi nuo aika hyvin osuvan samalle seudulle Nykälän kanssa. Ja keskittyy aikalailla samalle alueelle. Vuoden 1541 veroluettelossa 4 Nykästä, joten tuskin montaa sukupolvea taaemmaksi ensimmäiseen Nykäsen nimellä eläneeseen ...toki Kainuuseen ja pohjanmaalle lähtenyt myös

Pyhitty olisi Paukkulan neljänneskunnan 6. kymmenyskunta ja Mälkölän neljänneskunnan 4. kymmenyskunta olisi Haukivuori. Mutta tuota Norolan 3. kymmeyskuntaa Saarijärvi myöhemmin Kaipaala en osaa paikallista, karkeasti Mikkelin Juvan väliin.

Mutta lista Nykäsistä veronmaksajina (Savon historia II, piti käydä lainaamassa kirjastosta) tuo 1571 on hopeaveroluettelosta.

1541
Vesulahti 4:
Paukkulassa 3
Mälkölä 1

1562
Vesulahti 9;
- Paukkula 7
- Mälkölä 1
- Norola 1

1571
Vesulahti 8;
- Paukkula 6
- Mälkölä 1
- Norola 1

1614
Vesulahti 9 (10):
- Paukkula 7
- Mälkölä 1
- Norola 2 (1)??


Etelä-pohjanmaa ???

Pohjois-pohjanmaa
1605 2

Kainuu
1555 1
1563 2
1580 1
1605 -


Pähkäilenkö minä aivan omiani, vai onko joku tutkinut Nykästen alkuperän ja nauratte partaanne kun pähkäilen jo tutkittuja :eek:

[Jari Nykänen]

Nyt siten luin että tuo Haukivuoren kymmenys oli alkujaan Paukkulassa ja siirtyi 1562 Mälkölään ... Joten samoja seutuja

[eeva häkkinen]

Nykäs-tutkijoita varmaan on paljonkin, niinkuin Nykäsiäkin, kas kun ei kukaan ole napannut. Itsekin olen pikkuisen kaivellut Nykäs-esivanhempien juuria, mutta en 1500-luvulta. Haukivuoren Nykälän kylän kaikki kolme taloa olivat alkuaan Nykästen omistuksessa ja samaa anekkia Kärenniemen kanssa. Hänniset tulivat 1680-luvulla Nykälän numerolle 3 ja Lauri Takkinen otti 1710 viljelyyn Taneli Nykäsen aution Nykälä 2. Nykälä 1 pysyi Nykästen hallussa pitkään, osia lienee vieläkin.

Kymmenkunnat olivat pikemminkin veroteknisiä kuin maantieteellisiä yksiköitä, eli tilojen paikallistaminen niiden avulla ei oikein onnistu - tilat saattoivat hyppiä kymmenyksestä toiseen verokirjurin mielihalujen mukaan. Minulle on tosin syntynyt näkemys, että kymmenykset olisivat vanhimpaan verokirjojen aikaan pysyneet paremmin aloillaan (en väitä asiasta mitään, kunnen tiedä), mutta 1600-luvulla saatettiin esim. kaikki neljänneskunnan autiot koota yhdeksi kymmenykseksi. Kymmenysten määräkin väheni ja kylät alkoivat vähän kerrassaan korvata niitä veroluetteloissa. Tämä siis koskee savolaista tutkimusaluettani, lännessähän kaikki on toisin.

[eeva häkkinen]

Vastasin juuri sähköpostikyselyyn aiheesta, joten taidanpa lisätä saman tiedonmurun tännekin:

Vuoden 1643 maakirja, joka ensimmäisenä käyttää kylien nimiä, tosin yhdessä neljännes- ja kymmenkuntien kanssa, luettelee Nykälän kylään, joka on sijoitettu Norolan neljännekseen ja Kutemajärven kymmenekseen, viisi isäntää:

- Hannu Laurinp Nykänen
- Matti Joonanp Nykänen
- Pekka Pekanp Nykänen
- Lauri Nikulainen
- Maunu Pekanpoika

Vuoden 1664 verollepanon vastaava luettelo, joka on yhä merkitty yhdeksi anekiksi ja jakokunnaksi, mutta kahdeksi kyläksi:

-- Nykälä:
Lauri Hannunpoika Nykänen
Pertti Matinpoika dito
Taavi Pekanpoika dito ja Maunu Pekanpoika Nykäsen autio
-- Kärenniemi:
Sipi Laurinpoika Nikulainen

Vaikka täällä eletään jo seuraavaa sukupolvea, on johtopäätös tilojen vaiheista tällä välin aika helppo tehdä. Kärenniemellä ei ole asunut lähisukuani, joten sen asioihin en ole paremmin tutustunut.

[Jani Särkkä]

Näyttäisi nuo aika hyvin osuvan samalle seudulle Nykälän kanssa. Ja keskittyy aikalailla samalle alueelle. Vuoden 1541 veroluettelossa 4 Nykästä, joten tuskin montaa sukupolvea taaemmaksi ensimmäiseen Nykäsen nimellä eläneeseen ...toki Kainuuseen ja pohjanmaalle lähtenyt myös

Pyhitty olisi Paukkulan neljänneskunnan 6. kymmenyskunta ja Mälkölän neljänneskunnan 4. kymmenyskunta olisi Haukivuori. Mutta tuota Norolan 3. kymmeyskuntaa Saarijärvi myöhemmin Kaipaala en osaa paikallista, karkeasti Mikkelin Juvan väliin.

Minusta tässä yhteydessä viitataan Mikkelin Vehmaskylässä sijaitsevaan Saarijärveen. Järven eteläpuolella sijaitsee Seppälä 6 Kaipalan talo.
Järven koillispuolella on Seppälä 2 Nykälä, jonka omistajina oli Nykäsiä 1500-luvulta 1600-luvun lopulle Mikkelin pitäjän historian mukaan.

Isoäitini vanhemmat olivat molemmat Nykäsiä. Heidän yhteinen esi-isänsä on Mikko Nykänen (1676-1746), joka tuli Mikkelin Vuolinko 4 Luukkolan omistajaksi isovihan jälkeen.
Ei ole vielä selvinnyt, mistä hän Luukkolaan tuli. Mikko on perheineen tämän rippikirjasivun keskellä.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/mikkeli/rippikirja_1726-1733_msrk_tk1138-1139/107.htm

[Irma Nykänen]

Tämä on kyllä vanha ketju, mutta kirjoitampa tähän kuitenkin. Kun Nykästen pieniä sukuseurojakin on useita ja melkoinen joukko yksityisiä, jotka tutkivat omia juuriaan, niin olisiko se mitenkään mahdollista, että eri toimijat tekisivät yhteistyötä?
Olisiko yhteisen sukuseuran aikaansaaminen ihan mahdotonta? Vaikkapa jo olemassa olevien pohjalta. Olen äitini puolelta Jauhiaisia ja heillä on valtakunnallinen sukuseura, joka on julkaissut monta kirjaakin.
Jotenkin tuntuu siltä, että kaikki Nykäset tai lähes kaikki olisivat sukua keskenään, kun tarpeeksi kaivaa.

[seppo nykänen]

Haen ehkä jo valmiita sukuselvityksiä oman sukuni isähaarasta.
Eli isoiso isäni Adam Nykänen 23.8.1841 ja Anna-Liisa (Elisabeth) Nykänen 12.1.1844, Pohjalahti I ,esivanhemmista.

Adamin vanhemmat lienevät Adam Nykänen ja Maria Collan.

Olisin kiitollinen mahdollisista tiedoista.

[Heikki Väisänen]

Todellisuudessa Adamisi syntyi kahdeksan (8) vuotta mainitsemaasi päivämäärää myöhemmin, "reissatessa" tullut syntymävuoteen virhe kirkonkirjoihin:

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7832&pnum=155

[Pekka Hiltunen]

Vastasin juuri sähköpostikyselyyn aiheesta, joten taidanpa lisätä saman tiedonmurun tännekin:

Vuoden 1643 maakirja, joka ensimmäisenä käyttää kylien nimiä, tosin yhdessä neljännes- ja kymmenkuntien kanssa, luettelee Nykälän kylään, joka on sijoitettu Norolan neljännekseen ja Kutemajärven kymmenekseen, viisi isäntää:

- Hannu Laurinp Nykänen
- Matti Joonanp Nykänen
- Pekka Pekanp Nykänen
- Lauri Nikulainen
- Maunu Pekanpoika

Vuoden 1664 verollepanon vastaava luettelo, joka on yhä merkitty yhdeksi anekiksi ja jakokunnaksi, mutta kahdeksi kyläksi:

-- Nykälä:
Lauri Hannunpoika Nykänen
Pertti Matinpoika dito
Taavi Pekanpoika dito ja Maunu Pekanpoika Nykäsen autio
-- Kärenniemi:
Sipi Laurinpoika Nikulainen

Vaikka täällä eletään jo seuraavaa sukupolvea, on johtopäätös tilojen vaiheista tällä välin aika helppo tehdä. Kärenniemellä ei ole asunut lähisukuani, joten sen asioihin en ole paremmin tutustunut.
Kiitos, Eeva vastauksestasi ja tiedosta!
PH