PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Erola-suku Paistjärvellä (Mäntyharju ja Heinolan mlk)


Toivain
16.10.11, 12:22
Onko kukaan tutkinut nykyisen Heinolan Paistjärven kylän Erola-sukua?
Olen jälleen jumissa, vaihteeksi sentään eri sukuhaarassa.
Eskel Eskellson Erola meni vihille Maria Simontytär Eskolan kanssa 20.12.1823.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=2741&pnum=12

Tästä Eskelistä ja tämän isästä Eskelistä en pääse jäljille. Olen luulossa, että paistjärveläisiä ovat tässäkin vaiheessa. Arvio perustuu siihen, että jatkuvasti Erolat hakevat puolison samannimisistä. Miten läheistä sukulaisuus on ei ole minulle vielä valjennut, mutta kovasti kapealta näyttää geeniperimä...
1840 (?) henkikirjassa talo 1 omistajissa on Eskil Erolan perilliset ja talossa 6 Suojärvi "osilla" samat Eskil Eskilsons arfv. Tämä tieto muistiinpanoistani, linkkiä ei tallessa joten faktat kaipaavat varmistamista.

JA esiäiti Maria Simontytär on ehkä tämä Maria Simontytär?
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t5170108
Jos sukunimikäytäntö seurasi talon nimeä, voisi selittää miksi Maria oli syntyessään Erola, naimisiin mennessään Eskola ja vihkimisen jälkeen taas Erola. Vai olenko hukassa tässäkin?

Ainakin Marian syntymäaika menisi lähelle, kun esi-isä Andersin syntyessä v. 1840 oli 37 v.
Jos joku on tutkinut perhettä lähemmin, olenko oikeassa Andersissa? Perheessä oli sekä Andreas s. 14.6.1832 että Anders s. 16.5.1840. Toinen näistä (luulen jälkimmäinen, henkikirjaan merkityn syntymävuoden perusteella) meni naimisiin Johanna Thomasdr. Erolan (s.1847?) kanssa ja sai lastenkirjan mukaan kaksi lasta Elinan 26.8.1871, ja isoisoisäni Taavin (David) s. 19.5.1873 (tällöin srk Heinolan pitäjää).

Tapani Kovalaine
16.10.11, 17:49
Risto Eskola s. 1684 on eräs esi-isäni, sillä olen hänen poikansa Matti Eskolan jälkeläinen. Lähtisin Taavin s. 1873 esipolvia tutkiessa katsomaan seuraavat digikuvat:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/mantyharju/rippikirja_hp_1821-1829_tk1065/107.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/mantyharju/rippikirja_hp_1821-1829_tk1065/104.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/mantyharju/lastenkirja_1811-1830_hp_tk1069-1070/41.htm

Maria Simontr Eskola s. 8.3.1802 avioitui 1823 Esko Eskonp Paasonen-Erolan s. 10.11.1797 kanssa. Tosin Hiskistä ei Eskon syntymää löydy.

Risto Eskolasta voi seurata vaikkapa seuraavaa ketjua:
Simo Ristonp Eskola s. noin 1710, pso Beata Simontr, s. noin 1715
Anna Simontr Eskola 1749, I pso Esko Tuomaanp Paasonen-Erola 1734
Esko Eskonp Paasonen Erola 1769, pso Eeva Juhontr Paavola 1772, vihitty Heinolan ms 26.12.1796
Esko Eskonp Paasonen-Erola 1797, pso Maria Simontr Erola-Eskola 1802
Antti Eskonp Erola 1840, pso Johanna Tuomaantr Ollila 1847
Taavi 1873

Tuo kaikki edellä oleva on pelkkää hahmotelmaa ja kuvitelmaa.
Lisää tutkimalla selkenee, menevätkö polvet tuolla viissiin.
Maria Eskolan äidin Helga Vähäkuortin (k. 1825) avioitumisillakin on voinut olla vaikutusta Erola-Eskola sukunimien käyttöön.

Toivain
16.10.11, 17:59
Kiitos Tapani jälleen! Taas muuten ympäri käydään ja yhteen tullaan.

Löysin itse Heinolan maaseurakunnan rippikirjasta:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/heinola/rippikirja_1853-1862_msrk_tk891_2/237.htm
Alalaidassa on yliviivattuna Eskil Eskilson Erola. Sama mies, s. 1797.

Arja Nieminen
29.11.11, 21:44
Mieheni suvun hallussa on sukuselvitys, jossa Eskil Tuomaanpoika Paasosen s. 1734, k.6.5.1781 isän kerrotaan olevan Tuomas Eeronpoika Paasonen eli Paistinen eli Paistjärvi s. 1699, k. 10.3.1769 ja haudattiin Mäntyharjun kirkon lattian alle. Hänen 1. vaimonsa on Maria Hujanen s. 1700, k.1738 ja 2. vaimonsa Kaisa Aatamintytär Parantainen s- 1718, k. 17.4.1789. Lapsia tällä Tuomaksella kaikkiaan 17, Eskil 1. avioliitosta.
Sukuselvityksen laatijasta minulla ei ole tietoa, mutta on ainakin 20 vuoden takaa.
Itse löysin Eskil Eskilinpoika Paasosen / Erolan s.10.4. 1769 seuraavilta sivuilta
Mäntyharju Hämeen puoli lastenkirja, 1811-1830 s.79
Mäntyharju Hämeen puoli rippikirja, 1821-1829 s.105

Toivain
30.11.11, 19:47
Kiitos vastauksesta Arja. Erola-suvusta on löytynyt pari muutakin tutkijaa, jotka lähestyivät yksityisviestillä.
Eskileitä löytyi kolme sukupolvea peräkkäin. Kaksi Eskil Eskilinpoikaa, s.1797 ja s. 1769. Jälkimmäinen oli ensin Paasonen ja vaihtoi nimen Erolaksi. Tämän isä Eskil Tuomaanpoika Paasonen s. 1734, jonka vaimo Anna Simontytär oli myös Eskolan-suvusta.
Tuomas Erkinpoika Paasosesta sain tiedon 16 lapsesta. Kiinnostaa se 17. Jos viitsit laittaa viestinä lapset. Tiedossa Maria Hujasen kanssa 9 lasta ja Carin Parandaisen kanssa 7 lasta.

Tietooni on tullut Paasosia vielä muutama sukupolvi taaksepäin: Erik Eskonpoika Paasonen on Eerolan isäntänä 1707-1712. (ei tiedossa syntymäaikaa)
Tämän vanhemmat Esko Simonpoika s. 1650 Paistjärvellä k. 1698, vaimo Aune Nuutintytär
Simo Tuomaanpoika s. n. 1625 k.n. 1697, puoliso Elin ja 2. Maria Hannuntytär
Tuomas Antinpoika s. n. 1600, puoliso Vappu Simontytär
Antti Paavonpoika s. noin 1570, puoliso Malin
Paavo Simonpoika jonka isä Simo Tapaninpoika.
Nimet ovat pääosin Eeva Karhun tutkimuksesta Itä-hämäläisiä sukuja.

Eskola-suku kietoutuu samoihin esi-isiin. Maria Eskola-Erolan lisäksi löytyi Tapanin mainitsema Anna Simontytär Eskola: iso-isovanhemmat ovat Esko Simonpoika ja Aune Nuutitytär.

Tapanikin vihjaisi Vähäkuortteihin. Sinnepäin on myös kaksi "linkkiä". Eskil Tuomaanpojan sisarpuoli Beata Tuomaantytär Paasoin menee puolisoksi Wähäkuorttiin, ovat myös nimellä Hölttä. Lisäksi siis Helga.

Jos ikinä saan jonkinlaisen sukupuun piirrettyä, niin ehkä tämä tästä hahmottuu :) Kiitos. Tästä hedelmällisestä suvusta näyttää sikiävän myös tutkijoita.

Reijo Erola
06.12.11, 11:43
Hei!

Minä olen painiskellut jo useampia vuosia Mäntyharjun / Heinolan Paistjärven Eroloiden parissa ja minulla olisi valmiina melkoinen rimpsu Eroloita alkaen Tuosta Tuomas Erkinpoika Paasosesta (1699-1769). Hän on minunkin esi-isäni, lyhyesti jatkoa: Esko Tuomaanpoika Paasonen (1734-1781), Esko Eskonpoika Erola (1769-1818), Esko Eskonpoika Erola (1797-1864), Antti Eskonpoika Erola (1840-1908), Konsta Antinpoika Erola = vaarini (1882 -1932), Martti Olavi Konstanpoika Erola = isäni (1921-1990) ja sitten päästäänkin tämän kirjoittajaan.

Samassa suvussa olemme, isoisäsi Taavi on vaarini Kostan veli.

Terv. Reijo Erola

Toivain
06.12.11, 11:56
Hei Reijo,
kiva että otit yhteyttä. Sukua ollaan, vaikka yksi polvi pitää laittaa kauemmas: Taavi on iso-isoisä, hänen poikansa Mikko oli minun vaarini. Olin jo kuullut kaimaltasi, että tutkit sukuamme.
En ole itse vielä saanut selviteltyä Taavin sisaruksia juuri lainkaan, joten kiinnostaa kovin. Pari kuukautta olen odotellut kirjettä Heinolan maaseurakunnasta...

Taavin sisaruksista näkyy netin kirkonkirjoissa vain vanhin Elina s. 26.8.1871 (lastenkirja 1855-75).

Ystävällisin terveisin, Toivain

Reijo Erola
06.12.11, 14:39
Tapani Kovalaine kirjoitti 16.10.2011:

Risto Eskolasta voi seurata vaikkapa seuraavaa ketjua:
Simo Ristonp Eskola s. noin 1710, pso Beata Simontr, s. noin 1715
Anna Simontr Eskola 1749, I pso Esko Tuomaanp Paasonen-Erola 1734
Esko Eskonp Paasonen Erola 1769, pso Eeva Juhontr Paavola 1772, vihitty Heinolan ms 26.12.1796
Esko Eskonp Paasonen-Erola 1797, pso Maria Simontr Erola-Eskola 1802
Antti Eskonp Erola 1840, pso Johanna Tuomaantr Ollila 1847
Taavi 1873

Olen katsellut Eroloita vuosien varrella ja tuohon riviin

Antti Eskonp Erola 1840, pso Johanna Tuomaantr Ollila 1847,

sanoisin, että Johanna Tuomaantytär kyllä, s. 17.6.1847, mutta hänkin on Erola, nimittäin isänsä on Tuomas Erkinpoika Erola, s. 1812, ii Erkki Ristonpoika Erola, s. 8.1.1779, iii Risto Tuomaanpoika Paasonen (Erola), s. 1748, iiii Tuomas Erkinpoika Paasonen, s. 1699.

Johanna Tuomaantytär Erola on vihitty Antti Eskonpoika Erolan, s. 1840 kanssa 11.11.1870.

Kysyisin Tapani Kovalaineelta, mistä tulee Tuomas Erkinpoika Paasonen Erolan taloon isännäksi, kun 1600-luvun puolelta on vaikeaa ainakin kirkonkirjojen perusteella arvella Erkki Paasosen isää ja lähtöpaikkaa?

Reijo Erola

Tapani Kovalaine
06.12.11, 22:18
... Kysyisin Tapani Kovalaineelta, mistä tulee Tuomas Erkinpoika Paasonen Erolan taloon isännäksi, kun 1600-luvun puolelta on vaikeaa ainakin kirkonkirjojen perusteella arvella Erkki Paasosen isää ja lähtöpaikkaa?
Reijo Erola
Tuomas Erkinpoika Paasosen tuloa Erolan taloon en ole kyennyt tuon aikakauden henkikirjoista jäljittämään. Vaikeuksia etsimisessäni ovat tuottaneet juuri ne samat syyt, joista vuonna 1741 papisto kirjoitti päättäjille - näin lukee Wikipediassa:
...seurakunta kun on jaettu ei ainoastaan kolmen läänin, Hämeen, Kymenkartanon ja Savon läänien osalle, vaan myöskin kolmen kihlakunnan, neljän käräjäpiirin, kolmen käskynhaltijan, kolmen manttaalikomissaarin, neljän kirjoituspaikan, neljän nimismiehen ja neljän siltavoudin alaisuuteen, joista kukaan ei asu pitäjässä." Vuonna 1743 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1743) hajanaisuutta lisäsi vielä Ruotsin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsi) ja Venäjän (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4) välinen valtakuntien raja, joka halkaisi pitäjän kahtia.

Rippikirjassa on helpotettu kyllä etsintää kertomalla, että Tuomaksella oli veljet Matti, Erkki ja Juho sekä äiti oli Maria Paistjärvi. Vihittyjen tiedot Hiskissä vihjaavat, että Maria Hujasen ensimmäinen puoliso on saattanut olla Erkki Paasonen tai Tuomas Erkinpoika Paasonen. Tai voihan tuossa olla kyse Liisa Paasosen vihkitietoihin vuonna 1738 tulleesta vanhempien tietoja koskevasta lipsahduksesta.

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3chzze?fi+0349+vihityt+308) 9.7.1738 Paistjärfvi (Par: Simon Erola & Maria Kånga) Sigfred Erola p: (Par: Erich Paasoin & Maria Hujain) Lijsa Pasoin Paistjärfvi

Reijo Erola
06.12.11, 23:24
Kiitokset Tapani Kovalaine!

Sinun huomiosi tuosta vuoden 1938 vihityistä on minulta jäänyt kokemattomana tunnistamatta / huomaamatta, vaikka olen kirjoja tuolta ajalta kovasti tuijotellut. Maitsit virheen mahdollisuudesta merkinnässä. Se on mahdollista ja antaa uutta pohdittavaa.

Minusta yksi virhe on myös Tuomas Erkinpojan 1. vaimon Maria Hujasen kuolinmerkinnässä.

Tällaisen merkinnän olen kirjannut itselleni kirkonkirjojen mukaan:

Tuomas Erkinpoika Paasonen, s. 1699, k. 17.3.1769, Mäntyharju, Paistjärvi, Erola N:o 1, Erolan talollinen 1722-1749. Vanhemmat: i Erkki, ä Maria (?) (Nyt siis varmennan huomiosi mukaan äidiksi Maria Paistjäven.)

Puoliso 1: Maria Ristontytär Hujanen, s. 1700, k. 15.1.1739 Mäntyharju Paistjärvi N:o 1 Erola ( Mäntyharju, kuolleet 1739: lukee "Thomas Paistjärvis hustru Lijsa", mutta kun seuraavankin kuolleen etunimiluettelossa on Lijsa kyseessä on varmaankin lipsahdus, p.o. Maria), vihitty 1724.

Tuo Maria Hujasen kuolema näyttää siis väärin merkityltä, kun hän on 21.12.1738 synnyttänyt 9. lapsensa Annan ja on sitten tuossa em. merkinnässä mainittu kuolleeksi: "Thomas Paistjärvis hustru Lijsa" 15.1.1739.

Kun kaiken lisäksi Tuomas Erkinpoika käy heti vuonna 1939 hakemassa uuden puolison Hartolan Parantalasta (merkintäni): Kaarina Aatamintytär Parantainen, s. 1718 Hartola Parantala, k. 1.4.1789 Mäntyharju Paistjärvi N:o 1 Erola. Haudattu Heinolan msrk:n kappelin hautausmaalle 15.4. 1789.

Vihitty 1739 Hartolassa (vihkimerkintä 1939 ilman päivämäärää löytyy Hartolan vihittyjen luettelosta).
Vanhemmat: i Aatami Antinpoika, Hartola Parantala, ä Anna Klemetintytär.

Tällaisia tulkintoja merkinnöistä minulla on. Kiitos Sinulle ja jos on aihetta niin ystävälliseti pyydän, että jatkat ketjua, Toivain, joka on aloittanut tämän, on varmasti myös kiinnostunut.

T. Reijo Erola

marjatellervo
07.12.11, 11:21
Tuomas Erkinpoika Paasonen on minunkin esi-isäni kahden lapsensa kautta, ensimmäisestä avioliitosta Petterin ja toisesta Liisan.

Kaisa näyttäisi olevan Hartolasta, mutta mistä tuli Maria Ristontytär Hujanen. Oliko hänkin Hartolasta vai Mäntyharjulta?

Minäkin löysin Marian kuolinmerkinnän ja olen samaa mieltä merkinnän virheellisyydestä.

Reijo Erola
07.12.11, 11:50
Ei minulla ole Maria Ristontytär Hujasen alkuperästä käsitystä, vaikka olen sitä yrittänyt etsiäkin - kirkonkirjoista.
Viittaan tuohon Tapani Kovalaineen tekstiin, joka tuo mielenkiintoa Maria H:n vaiheisiin:

Vihittyjen tiedot Hiskissä vihjaavat, että Maria Hujasen ensimmäinen puoliso on saattanut olla Erkki Paasonen tai Tuomas Erkinpoika Paasonen. Tai voihan tuossa olla kyse Liisa Paasosen vihkitietoihin vuonna 1738 tulleesta vanhempien tietoja koskevasta lipsahduksesta.

Kuolinmerkinnän perusteella sain Maria H:n syntymävuodeksi ≈ 1700.
Hujanen-nimeä on HisKi:stä löydettävissä Mäntyharjulta 1600-luvun lopulla, mutta ei Risto Hujasta.
Tämän viestiketjun kautta näyttää löytyvän lisää Eroloista kiinnostuneita, hyvä niin.

T. RE

Reijo Erola
07.12.11, 12:55
Edellisessä pohdin Tuomas Erkinpoika Paasosen 1. vaimon Maria Ristontytär Hujasen alkuperää. Jatkan tällä löydöllä.

Rippikirjassa löytyy toinenkin Maria Hujanen, Petter Paistjärven vaimona. Miten merkintä tämä liittyy p.o. Mariaan? Mäntyharju rk. 1733-39. s. 74, lie tämä sivulle 74 merkintä pantu tilanpuutteen vuoksi, kun varsinainen Erolan talo on s. 76?

www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/mantyharju/rippikirja_1733-1738_tk1062/96.htm

Toivain
07.12.11, 20:54
Hei. Kyllä, Toivain täällä on kovin kiinnostunut!
Hienosti olette selvitelleet Maria Hujasen kohtaloa ja loogiselta vaikuttaa. Kun Maria-raukka menehtyi lapsivuoteeseen, tuli Tuomaalle luonnollisesti kiire löytää uusi vaimo lapsikatrasta ja pientä vauvaa hoitamaan.

Haki sentään vaimon Hartolasta saakka? Kuningaskunta-Hartolasta? Jaalassakin on Hartolan kylä. Vaan keksiikö joku miksi juuri Kaisa/Cahrin? Oliko jotain sukulaisuutta sinnekin?
Teoria: Erola-Paasoset näyttävät olleen tarkkoja siitä, ettei tilukset pilkkoudu perimyksissä pieniin osiin, ja siksi naimakauppoja tehtiin sukulaisten kesken. Yhdistettiin näin perintöosia avioliiton avulla takaisin. Samaa ilmiötä on puhuttu vielä 1900-luvun valkealalaisissa suvuissa. Rakkauvella taisi olla kovin vähän sijaa silloisissa naimakaupoissa.

Heitän toisenkin teoreettisen kysymyksen: Mistä nimi Paasonen? Tuleeko se Paason kylästä? Paasosia on muuallakin Mäntyharjulla ja ilmeisesti "vanhempaa kantaa" kuin Paistjärvellä? Tietääkö Tapani?