K.Salminen
15.10.11, 11:18
Olisin kiinnostunut onko kukaan tutkinut Viron armeijan, ennen II maailmansotaa, ylipäällikön Johan Laidonerin taustoja. Itse olen selvittänyt näitä juuriaan jonkun verran, koska Laidoner asui vuodesta 1923 Viimsin moisiossa, tässä lähellä missä itse asun.
Laidonerin urasta:
„LAIDONER, Johan syntyi rengin perheeseen VijandinmaanViiratsin Vardjassa 12.2.1884. Kävi Viljandin kaupunkikoulun ja liittyi Venäjänarmeijaan 1901. Palveli vapaaehtoisena 110. Kaman jalkaväkirykmentissä ja meniVilnan jalkaväen junkkaiopistoon, josta valmistui aliluutnantiksi 1905. Palvelisitten 13. Erivanin henkikrenatöörirykmentissä, osallistuen kapinankukistamiseen Gorissa talvella 1906. Meni Yleisesikunnan akatemiaan 1909 javalmistui 1912. Siirtyi 1. Kaukasian tarkka-ampujarykemnttiin 1913. Toimi 1.maailmansodassa ensin III Kaukasian armeijakunnan esikunnassa Puolassa ja ylenikapteeniksi joulukuussa 1914. Palkittiin ansioistaan Yrjön tunnusmiekalla 1915.Siirtyi, huhtikuussa 1915, 21. divisioonan esikunnan vanhemmaksi adjutantiksi.Johti joulukuussa 1915 Venäjän Länsirintaman esikunnan tiedustelujaostaValko-Venäjällä, ja ylennettiin everstiltn:ksi syyskuussa 1916. Siirrettiinhuhtikuussa 1917 Kaukasian krenatööridivisioonan esikuntapäälliköksi jalokakuussa 62. divisioonan esikuntapäälliköksi.
Komensi Venäjän armeijan Viron divisioonaa tammikuustahelmikuusta 1918, lähti saksalaisia pakoon Pietariin ja sieltä siirtyiMoskovaan. Ryhtyi brittien palvelukseen syksyllä ja järjesti Arkangelinbrittijoukkoihin Viron legioonaa. Palasi Viroon vapaussodan alussa joulukuussa1918, oli ensin sotaministeriön operatiivisen esikunnan päällikkö, mutta sittensai nimityksen Viron asevoimien ylipäälliköksi. Johti vapaussodan voittoon, jaylennettiin kenraalimajuriksi. Erosi ylipäällikyydestä maaliskuussa 1920, jasai kenraaliluutnantin arvon. Oli vuonna 1920 Viron edustajana Kansainliitossa,1920-29 kansanedustajana talonpoikien vaaliliitossa sekä Riigikogun elintarve-,raha-, ulkoasiain- ja valtionsuojeluvaliokuntien johtajana eri aikoina. Samallaedusti Viroa Kansainliitossa 1922-29, johtaen Kansainliiton Irakin rajojamerkitsevän valiokunnan toimintaa 1925.
Oli uudelleen ylipäällikkönä kommunistien vallankaappausyrityksen aikanajoulukuusta 1924 tammikuuhun 1925. Kuului myös eri yritysten johtokuhtiin. Olimaaliskuussa 1934 keskustan riigivanem-ehdokas, mutta oikeiston uhatessavallankaapauksella auttoikin Pätsiä, tämän kaapatessa vallan, nimitettiinylipäälliköksi ja piti virkaa kesäkuuhun 1940 asti. Vuonna 1937 kenraali oliKansalliskokouksen ja 1938-40 valtioneuvoston jäsen. Oli myös Vironolympiakomitean pj 1934-40. Ylennettiin kenraaliksi 1939. Joutui antamaan NL:nlisätä joukkojaan Virossa kesällä 1940, ne miehittivät maan ja Laidonerpidättiin heinäkuussa 1940. Kyyditettiin Venäjälle, kiersi siellä Penzan,Kirovin, Ivanovon sekä Moskovan Butyrkin vankilat ja kuoli Vladimirinvankilassa 13.3.1953. (Mirko Harjula, Viro 1914-1922. SKS, Helsinki 2009, 273)
Laidoner avioitui 30.11.1913 Maria Kruszewskan kanssa, joka oli Alevtina ja Antoniusz Kruszewskyn viides lapsi. Marian isoisä Puolan aatelin jälkeläisiä.
Johan Laidonerin vanhemmat olivat Jaak Laidoner s 27.6.1854, k 6.5.1911. Jaak avioitui 30.3.1880 Mari Saarsenin kanssa, Mari oli syntynyt 27.10.1851 ja kuoli 10.5.1938.
Johanin isänisä oli Hans Laidoner, s 20.11.1827 ja kuoli 14.12.1892. Hansin vaimo oli Miina Traks s 2.12.1827 ja kuollut 12.6.1901.
Lähteiden mukaan Laidoner/Laidoneri sukunimen alkuperäinen muoto oli Laido, ja suku oli lähtöisin Saarenmaalta, vaikka jälkeläiset Viljandissa vaikuttivatkin.
Ensimmäinen Saarenmaalla silmiin osunut Laido on Juri Laido s. n. 1650 ja kuollut 1717-1720 välillä.
Viidennessä sukupolvessa Laido nimi muuttuu kirkonkirjoissa Laidoner/Laidonoriksi, tällöin on kyseessä Peter Laidoner s 1774, vaimonaan Liisa, s 1789 ja kuollut 31.7.1830.
Löytyisikö keneltäkään enempää tietoa kenraali Johan Laidonerin taustasta????
T. Kari Salminen
Viimsi vald
Laidonerin urasta:
„LAIDONER, Johan syntyi rengin perheeseen VijandinmaanViiratsin Vardjassa 12.2.1884. Kävi Viljandin kaupunkikoulun ja liittyi Venäjänarmeijaan 1901. Palveli vapaaehtoisena 110. Kaman jalkaväkirykmentissä ja meniVilnan jalkaväen junkkaiopistoon, josta valmistui aliluutnantiksi 1905. Palvelisitten 13. Erivanin henkikrenatöörirykmentissä, osallistuen kapinankukistamiseen Gorissa talvella 1906. Meni Yleisesikunnan akatemiaan 1909 javalmistui 1912. Siirtyi 1. Kaukasian tarkka-ampujarykemnttiin 1913. Toimi 1.maailmansodassa ensin III Kaukasian armeijakunnan esikunnassa Puolassa ja ylenikapteeniksi joulukuussa 1914. Palkittiin ansioistaan Yrjön tunnusmiekalla 1915.Siirtyi, huhtikuussa 1915, 21. divisioonan esikunnan vanhemmaksi adjutantiksi.Johti joulukuussa 1915 Venäjän Länsirintaman esikunnan tiedustelujaostaValko-Venäjällä, ja ylennettiin everstiltn:ksi syyskuussa 1916. Siirrettiinhuhtikuussa 1917 Kaukasian krenatööridivisioonan esikuntapäälliköksi jalokakuussa 62. divisioonan esikuntapäälliköksi.
Komensi Venäjän armeijan Viron divisioonaa tammikuustahelmikuusta 1918, lähti saksalaisia pakoon Pietariin ja sieltä siirtyiMoskovaan. Ryhtyi brittien palvelukseen syksyllä ja järjesti Arkangelinbrittijoukkoihin Viron legioonaa. Palasi Viroon vapaussodan alussa joulukuussa1918, oli ensin sotaministeriön operatiivisen esikunnan päällikkö, mutta sittensai nimityksen Viron asevoimien ylipäälliköksi. Johti vapaussodan voittoon, jaylennettiin kenraalimajuriksi. Erosi ylipäällikyydestä maaliskuussa 1920, jasai kenraaliluutnantin arvon. Oli vuonna 1920 Viron edustajana Kansainliitossa,1920-29 kansanedustajana talonpoikien vaaliliitossa sekä Riigikogun elintarve-,raha-, ulkoasiain- ja valtionsuojeluvaliokuntien johtajana eri aikoina. Samallaedusti Viroa Kansainliitossa 1922-29, johtaen Kansainliiton Irakin rajojamerkitsevän valiokunnan toimintaa 1925.
Oli uudelleen ylipäällikkönä kommunistien vallankaappausyrityksen aikanajoulukuusta 1924 tammikuuhun 1925. Kuului myös eri yritysten johtokuhtiin. Olimaaliskuussa 1934 keskustan riigivanem-ehdokas, mutta oikeiston uhatessavallankaapauksella auttoikin Pätsiä, tämän kaapatessa vallan, nimitettiinylipäälliköksi ja piti virkaa kesäkuuhun 1940 asti. Vuonna 1937 kenraali oliKansalliskokouksen ja 1938-40 valtioneuvoston jäsen. Oli myös Vironolympiakomitean pj 1934-40. Ylennettiin kenraaliksi 1939. Joutui antamaan NL:nlisätä joukkojaan Virossa kesällä 1940, ne miehittivät maan ja Laidonerpidättiin heinäkuussa 1940. Kyyditettiin Venäjälle, kiersi siellä Penzan,Kirovin, Ivanovon sekä Moskovan Butyrkin vankilat ja kuoli Vladimirinvankilassa 13.3.1953. (Mirko Harjula, Viro 1914-1922. SKS, Helsinki 2009, 273)
Laidoner avioitui 30.11.1913 Maria Kruszewskan kanssa, joka oli Alevtina ja Antoniusz Kruszewskyn viides lapsi. Marian isoisä Puolan aatelin jälkeläisiä.
Johan Laidonerin vanhemmat olivat Jaak Laidoner s 27.6.1854, k 6.5.1911. Jaak avioitui 30.3.1880 Mari Saarsenin kanssa, Mari oli syntynyt 27.10.1851 ja kuoli 10.5.1938.
Johanin isänisä oli Hans Laidoner, s 20.11.1827 ja kuoli 14.12.1892. Hansin vaimo oli Miina Traks s 2.12.1827 ja kuollut 12.6.1901.
Lähteiden mukaan Laidoner/Laidoneri sukunimen alkuperäinen muoto oli Laido, ja suku oli lähtöisin Saarenmaalta, vaikka jälkeläiset Viljandissa vaikuttivatkin.
Ensimmäinen Saarenmaalla silmiin osunut Laido on Juri Laido s. n. 1650 ja kuollut 1717-1720 välillä.
Viidennessä sukupolvessa Laido nimi muuttuu kirkonkirjoissa Laidoner/Laidonoriksi, tällöin on kyseessä Peter Laidoner s 1774, vaimonaan Liisa, s 1789 ja kuollut 31.7.1830.
Löytyisikö keneltäkään enempää tietoa kenraali Johan Laidonerin taustasta????
T. Kari Salminen
Viimsi vald