PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kaksi kastetta ja kahdet eri kummit


JaMaHa
11.10.11, 23:09
Heippa!

Törmäsin Kirvussa 1893 tapaukseen, jossa lapsella oli hätäkasteessa eri kummit kuin kasteen vahvistuksessa reilun kuukauden päästä. Miksi näin?


Terv. Jaana

Anitta I-E
12.10.11, 08:41
Eikö tämä ole aika yleistä. Kummithan eivät yleensä ole paikalla hätäkasteen tapahtuessa. Oman lapseni hätäkasteen todistajia en edes tiedä. Hätäkasteessa annettiin vain yksi etunimi ja "oikeassa" kastetilaisuudessa lisättiin toinen nimi ja merkittiin kummit, jotka eivät olleet silloinkaan paikalla, vaan tilaisuudessa oli todistajat.

eeva häkkinen
12.10.11, 08:41
Näkemissäni tapauksissa on hätäkasteessa ihan yleisesti ollut eri kummit. Hätäkasteen kummeiksi joutuivat paikalle sattuneet henkilöt, kasteen vahvistukseen kummit pyydettiin tavalliseen tapaan.

JaMaHa
12.10.11, 14:13
Heippa!

Kiitos vastauksista. Minä törmäsin tähän vasta ensimmäisen kerran. Kaikissa muissa löytämissäni hätäkasteissa ovat kummit pysyneet samoina vahvistuksen aikanakin. Voiko sitten olla niin, ettei vaihtoa ole merkitty kirkonkirjoihin? Tässä esimerkki tapauksessa oli hätäkastekummeina kummankin vanhemman sisaret sekä kätilö ja vahvistuksessa minulle tuntemattomat ihmiset.

Terv. Jaana

Juha
12.10.11, 17:22
kasteessa ei anneta nimiä vaan liitetään lapsi seurakunnan yhteyteen.


Tämän voi tarkistaa vaikka www.evl.fi sivustolta.

Nimenhän me kaikki saamme vanhemmiltamme tai huoltajilta, ei kirkolta

Kataja
13.10.11, 08:45
kasteessa ei anneta nimiä vaan liitetään lapsi seurakunnan yhteyteen.


Tämän voi tarkistaa vaikka www.evl.fi (http://www.evl.fi) sivustolta.

Nimenhän me kaikki saamme vanhemmiltamme tai huoltajilta, ei kirkolta

Sattuneesta syystä isäni kyllä sai molemmat etunimensä papilta, ei vanhemmiltaan eikä kummeiltaan. Isäni kyllä muutti nimensä n. 50-vuotiaana mieleisekseen.
Marjatta

Anitta I-E
13.10.11, 12:46
Edelleenkin näyttää lehti-ilmoituksissa olevan "sai kasteessa nimen" -sanonta kastettujen ilmoituksissa. Aika monissa tapauksissa, meilläkin, kastetilaisuudessa julkaistiin lapsen nimi kertomalla se ensin papille, joka sitten julkaisi sen. Vielä ennen kastetilaisuutta jopa keskustellen nimen lopullisesta muodosta. Hätäkastetun kohdalla pappi kertoi, että saamme antaa toisen nimen, mutta hätäkasteessa annettu pitää olla yhtenä.
Olisiko sanonta "kastetilaisuudessa annettu nimi" tai "kastetilaisuudessa ilmoitettu nimi" oikeampi sanonta. Ehkä siitä nimenannosta voisi myös tehdä oman tapahtumaosuuden siihen kastetilaisuuteen tai ennen sitä.
Miltä kuullostaisi "nimenanto- ja kastetilaisuudessa sai lapsemme nimen..."

Jouni Kaleva
13.10.11, 16:22
Edelleenkin näyttää lehti-ilmoituksissa olevan "sai kasteessa nimen" -sanonta kastettujen ilmoituksissa. Aika monissa tapauksissa, meilläkin, kastetilaisuudessa julkaistiin lapsen nimi kertomalla se ensin papille, joka sitten julkaisi sen. Vielä ennen kastetilaisuutta jopa keskustellen nimen lopullisesta muodosta. Hätäkastetun kohdalla pappi kertoi, että saamme antaa toisen nimen, mutta hätäkasteessa annettu pitää olla yhtenä.
Olisiko sanonta "kastetilaisuudessa annettu nimi" tai "kastetilaisuudessa ilmoitettu nimi" oikeampi sanonta. Ehkä siitä nimenannosta voisi myös tehdä oman tapahtumaosuuden siihen kastetilaisuuteen tai ennen sitä.
Miltä kuullostaisi "nimenanto- ja kastetilaisuudessa sai lapsemme nimen..."Tämä etunimilaki vuodelta 1945 lienee edelleen sellaisenaan voimassa. Ilmoitetun nimen rekisteriin merkitsijällä on velvollisuus tutkia täyttyykö lain 3§. Siis asia ei ole pelkkä (vanhempien) ilmoitus, siihen liittyy viranomaisen harkintavelvollisuus.'

http://www.genealogia.fi/nimet/nimi1265s.htm

Marna
15.10.11, 11:52
Itseasiassa kaikki esivanhempamme ovat saaneet nimensä papeilta. Papithan kirjasivat lasten nimet "väärin" ja vanhempien antamasta nimestä Jussi Erkki tulikin Johan Erik. Tosin ei se ihmisiä haitannut. Jussi Erkkinähän tämä elämänsä eli kuitenkin, paitsi jossain nimenhuutotilaisuuksissa ehkä.

Juha
15.10.11, 12:28
Tämähän ei ollut pointtini. Nimen antaminen ei ole kristillinen sakramentti, vaan kaste. Tässä on vissi ero sillä onhan kaikilla nimi vaikka he itse tai heidän vanhempansa eivät kuuluisi kirkkoon.

Luonnollisesti pappi sen nimen monesti tuo julki, mutta myös ei-kirkkoon kuuluvilla voi olla nimenantotilaisuus jne.


Juha