Henric Carlsson Korpenfeltin esipolvia?

[kruoti]

Hei,

olen tutkinut Ruotin sukua Vehkalahden Reitkallista ja törmännyt siellä Henric Carlsson Korpenfeltiin (s 3.1.1794, k. 15.7.1847), joka on mennyt naimisiin Maria Jaakontytär Ruotin kanssa ja toiminut myllärinä kylässä. Olen löytänyt forumin arkistoista joitakin vuosien takaisia keskusteluja Korpenfelteistä, mutta Henricin vanhemmat eivät ainakaan silloin tuntuneet selviävän.

Mikähän mahtaa olla nykykäsitys Henricin esipolvista? Ovatkohan esim. Reitkallissa kuolleet Sigfrid Jacobsson (s. n. 1758, k. 28.12.1836) ja Ulrika Lovisa Korpenfelt (s. n. 1752, k. 19.5.1818) mahdollisesti Henricin isovanhempia (koska vanhempia eivät ilmeisestikään ole, vrt. Jacobsson)? Ovat ainakin asuneet ainakin samassa talossa, joten sukulaisuussuhde lienee ilmeinen.

Henricin jälkipolvista minulla onkin aika hyvä käsitys. Jos joku on näitäkin selvittänyt niin olisi mielnkiintoista selvittää onko meillä sama käsitys.

Keijo Ruoti

[Giösling]

Käsitykseni mukaan Vehkalahdella 28.12.1836 kuollut oli Sifgfrid Joachim (junior) Korpenfelt, joka oli syntynyt Asikkalassa Sigfrid Joachim (senior) Korpenfeltille ja Ottiliana Bröijerille 20.12.1757. Tämä nuorempi Sigfrid oli kadetti, Antilan lampuoti Iiitissä ja lopulta metsänvartija Vehkalahdella. Hänen vaimonsa oli Ulrica Lovisa Meijer, s. 9.9.1760 Liljendalin Michelspiltomissa, k. 19.5.1818 Vehkalahdella.

Henric Carlsson Korpenfelt taas olisi 2.1.1795 Asikkalan Lilläinäksessä aviottomana syntynyt poika Carl Christian Korpenfeltille ja Maria Michelsdotterille. Hänelle ja Maria Jacobsdr Ruodille syntyi Vehkalahdella 26.8.1838 Carl Gustaf-niminen poika joka muutti 31/1/1871 Ruotsinpyhtään Ruotsinkylään. Tämän Carl Gustafin vaimo olisi Anna Johansdr Lapinjärven Kimonkylän Takalasta. Carlin ja Annan Maria-tytär muutti aikuisiällä Pietariin. Näin seisoo tiedostollani, mutta en mene vannomaan tietojen oikeellisuutta, koska lähdemerkintöjä heidän kohdallaan ei esiinny.

[K.Salminen]

Eiköhän tämä Henrik liene näitä Asikkalan Vähä-Äiniön Korpenfelteja, Carl Korpenfeltin "oäkta" poika. Oikea syntymävuosi lienee 1795....
Tässä syntymänsä:
Asikkala

Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/38opw1?fi+0016+kastetut+10005)2.1.1795 4.1.1795 Lilläinäis Carl Korpenfelt Maria Mich.dotter Henric (Oä)

Carlista pääset taaksepäin esipolvissa. Kannattaa katsoa Yrjö Blomstedtin Asikkalan historia (1980), sieltä löytyy Korpenfelteistä runsaahkosti. Suvun kantaisä lienee Asikkalassa vaikuttanut sotilaspappi Joakim, joka oli naimissa Hartolan Koskipään Sipi Henrikinp Silfverbögelin tyttären kanssa....

T. Kari Salminen
Viimsi vald

[kruoti]

Minäkin huomasin, että Henric Carlsson Korpenfeltin syntymäaika (joka Vehkalahdella pää- ja rippikirjojen mukaan on 3.1.1794) lienee 2.1.1795, koska Asikkalan syntyneiden ja kastettujen luettelosta tämä löytyy. Henricillähän oli Reitkallissa yhteensä kahdeksan (8) lasta ja Carl Gustafillakin Anna Juhontyttären kanssa ainakin kolme (3).

Keijo

[Heidi L]

Minun esiäitinä löytyy Eva Ulrica Korpenfelt, s. 4.8.1737 Lill Einäs, Asikkala, isä Joakim Korpenfelt/Korpfelt, äiti Sara Mether. Varmaankin samaa sukua, mutta miten?

[K.Salminen]

Pistän tähän siteerauksen Yrjö Blomstedtin Asikkalan historiasta (1980), koskien Korpenfeltejä. Siitä selvinnee yo. kysymykseen vastaus:

"
Asikkalan kappeliinmyöhemmin kiistatta kuuluneissa kylissä mainitaan ensi kerran pappi, muuan Joakim, Vähässä-Äiniössä jo 1620- ja1630-luvulla. Kysymys on kuitenkin satunnaisesta maanomistuksesta – hän lieneemyöhempien Korp(en)feltin kantaisä - , ei toimisesta pappina Asikkalankappelissa. Kaikesta päättäen on herra Joakim ollut sotapappi (Blomstedt 1981, 23). Vv. 1625-1636 mainitaan ”herra Joakim” maakirjoissa, tämänpappismiehen omistaneen talon Asikkalan Hillilän kylässä, mutta ei ole tietoaonko hän myös hoitanut pappisvirkaa siellä (Y.Koskimies, Asikkalan seurakunta1547-1947, 15).



Ennen muita oliHartolan Koskipään omistaja, ratsumestari Sigfrid Henrikinpoika – jonka poikaaateloitiin sittemmin nimellä Silfverbögel – sukulaisineen asikkalaisiakinratsutiloja itselleen hankkimassa. Vähä-Äiniön Mattila, Yttölä ja Yrjölä sekäHillilän Tommola tämän sukulaispiirin halussa. Perinnönjaoissa ja tasoituksissanämä tilat joutuivat Sigfrid Henrikinpojan tyttären pojan, lopulta majuriksi ylenneen Sigfrid Joakiminpojanhaltuun. Hän oli erään Asikkalanmerkittävimmän säätyläissuvun, Korpfeltien eli Korpenfeltien kantaisä(Blomstedt 1981, 99-100).



Äitinsä(Silfverbögel) kautta SidfirdJoakiminpoika pääsi käsiksi tämän suvun keräämiin itähämäläisiinmaaomaisuuksiin. Vuonna 1650 hän osti serkultaan Henrik Tuomaanpojalta (isäTuomas Paavalinpoika), aateloituna Hjortfelt, Vähän-Äiniön Mattilan eli Kartanon. Se oli hänen varsinainenasumakartanonsa ja siellä hän kuolikin 1700-luvun alussa. Sen lisäksihänellä oli säterinä Kalho (Taurula) Hartolassa (mt. , 475).

Toisille käräjöintinäytti 1600-luvulla olevan lähes henki ja elämä: Korpenfeltin kantaisä majuriSigfred Joakiminpoika oli tyypillinen suurvaltakauden käräjäpukari:lähestulkoon öykkärimäinen oman etunsa peräänkatsoja (mt. 287).



Sigfredin poikaHenrich Korpenflet ryhtyi käyttämään sukunimeä Kårpfelt, ja palveli Hämeen jaUudenmaan ratsuväkirykmentissä ensin majoitusmestarina ja sitten kornettina.Perevolotsnan taistelussa hän joutui sotavangiksi ja vietti 13 vuottaVenäjällä. Kotimaahan hän pääsi takaisin 1722, sai eron 1724 ja ratsumetsarinarvon 1729. Hän oli jo 1680-luvulla solminut avioliiton Kurhilan säterinomistajan Henrik Johan von Bergin jaMargaretha Gyldenärin tyttären Margaretha von Bergin kanssa… HenrichKorpfelt kuoli Vähä-Iänäällä v. 1731 ja hänet haudattiin yhdessä vaimonsaMargaretha von Bergin kanssa Asikkalan kirkon alle.



Kun Henrikin tyttärenMargaretha Elisabeth Korpfelt ja hänen miehensä kapteeni Arvid Colliander olivattulleet tyydytetyiksi muualta, jäi Asikkalan maa-omaisuus pojalle JoakimKorpfeltille eli Korpenfeltille kuten Joakim nimensä kirjoitti.



Henrich Korpeltillaoli myös Sigfrid Henrik Korpfelt niminen poika, mainittu vuosina 1723 ja 1726,ja kuoli perillisittä ennen isäänsä. Korpfeltit pitivät itseään aatelisina, jatämän todistamiseksi Sigfrid Henrik hankki rykmenttitoveriltaan David vonHöijeriltä 1726 todistuksen siitä, että Kaarle XII olisi Puolan sotaretkelläantanut hänen isälleen Henrichille aatelisarvon. Todistus oli kuitenkinmerkillinen, eikä sillä ollut mitään arvoa. Joakim eleli tiluksillaan ilman”virkaa” Asikkalassa. Puolisonsa Sara Metherin kanssa hänellä sanotaan olleenperäti 24 lasta, mutta varmuudella on todettavissa vain 15.



Jäljelle jäivät vainpoika Sigfred Joakim Korpenfelt s. 1722 ja tytär Eva Ulrica Korpenfelt. Ratsutilallisen Joakim Korpenfeltin ja vaimonsa Sara Metherin kuoltua v. 1762maaomaisuus jäi näille lapsille. Ratsuväessä ainakin jonkin aikaa palvelleen jakornetiksikin mainitun Sigfred Joakim Korpenfeltin osalle tuli näin Yttölä,Mattila ja Yrjölä, kersantti Gustav Meijerin kanssa v. 1753 avioliiton solmineen Eva Korpenfeltin osalle taas ½ Peurulan ratsutilaa ja Maavehmaan Pekkala.



Sigfrid Korpenfeltoli äkkipikainen mies ja 1763 hän surmasi tarinan mukaan häneltä varastettuaviljakuormaa ajaneen renkinsä tai torparinsa. Hänet tuomittiin kuolemaan jamestattiin Asikkalan kirkon lähellä, kun hänen oikea kätensä oli ensin lyötyirti.

Hänen puolisonsaOtteliaana Bröijer ja 5 alaikäistä lasta jäivät tämän tapauksen leimaaninaedelleen Vähä-Äiniön kartanoon. Kaikki lapset saivat osia kartanokompleksista,mutta kenellekään ei jäänyt kokonaista tilaa. (mt. 474-477)."

Terv. Kari Salminen

[Heidi L]

Kiitos Kari! Hienoa että viitsit kirjoittaa kaiken tuon minulle! Heidi