Mämmiä Muoniossa ja muualla maailmassa

[Juhani Mäkitalo]

Mats Larson Mämmi eli Pynnönen s. 1569 (sot.otto 1639 Turtola/Öt.)
Tuli Tornionlaaksoon ilmeisesti Kemin Koivukylästä, jossa Matz
Mämminen main. 1606, 1608 (Vahtola nimistöselvitys 1980 s. 452)
Näkyy Turtolassa viimeistään 1623.
Kaisa Matila (Alan ja Mokon sukua .. s. 127) mainitsee hänen olleen
kotoisin Rautalammin pitäjästä ja viittaa Vahtolaan (1991 s. 231)
ilmeisesti Tornionlaakson historia I - asutusselvitys.

Matin pojat Tuomas s. 1602 (sot.otto) näkyy Turtolan luette-
loissa vielä 1629 ja Muoniossa ja sot.ottoluettelossa 1630.
(Muuttovuosi ei siis missään tapauksessa ole 1623, jonka lukemat-
tomat ja paljon luetutkin kirjat muistavat mainita)
ja Lars s. 1617 (sot.otto) Turtolassa 1666 asti ja Muoniossa 1667.

Pankaahan Mämmiä tulemaan !

Juhani Mäkitalo - Tornio

[Juhani Mäkitalo]

Ja se tilan perustamisvuosi Turtolassa 1597 on myös ilmeisen
virheellinen, mistähän lie peräisin, ei kai Vahtola tällaista esitä
kun 11 v aiemmin puhuu muuta.
Kaiken lukeminen ei kannata aina !

JM

[Sari H]

Hei

laitanpa tämän tiedon vielä tänne, että löytyy oikean keskustelun alta:
Käkisalmen läänin autioluettelo v. 1590: Habalax, Iwanko Trofimoff Mämmieff. Tuo on ilmeisesti Kiteen pogostalta. (Asiakirjoja Karjalan historiasta 1500- ja 1600 luvuilta Joensuu Petroskoi 1987, s. 343, Kitägä pogost)

[Juhani Mäkitalo]

Hyvä näin, näitä keskustelujahan luetaan jälkikäteenkin
nimenomaan otsikon mukaan.

Mats Larson Mämmin muutosta Turtolaan Erik Wahlberg
kertoo kirjassaan "Antti Keksi" s. 65: Tilan perusti noin 1608
M. L. M.
Wahlberg on ilmeisesti päätellyt asian vain siitä, että koska Mats
näkyy Kemin Koivussa viimeksi 1608 (esim Vahtolan mukaan)
Koska Jouko Vahtola on nimenomaan tutkinut nimistöä, ei hän
väitöskirjaansa mitään kuulopuheita ole ottanut.
Tarkkaa muuttoaika ei taida selvitä, koska siinä tulee kysymykseen
esim. uudistilan vapaavuodet. Vahtola mainitsee varhaisimpana
vuotena 1620, itselläni 1622 kymmennysluet. lisäksi hieman
epäilyttävä tieto Mats (Månsonista ?) joka ilmestyy Turtolan
kymmennysluetteloon 1619, luettelon ensimmäiseksi, joka juuri
Mämmin paikka myöhemmin.

JM

[khanhisalo]

Mats Larson Mämmi eli Pynnönen s. 1569 (sot.otto 1639 Turtola/Öt.)
Tuli Tornionlaaksoon ilmeisesti Kemin Koivukylästä, jossa Matz
Mämminen main. 1606, 1608 (Vahtola nimistöselvitys 1980 s. 452)
Näkyy Turtolassa viimeistään 1623.
Kaisa Matila (Alan ja Mokon sukua .. s. 127) mainitsee hänen olleen
kotoisin Rautalammin pitäjästä ja viittaa Vahtolaan (1991 s. 231)
ilmeisesti Tornionlaakson historia I - asutusselvitys.

Matin pojat Tuomas s. 1602 (sot.otto) näkyy Turtolan luette-
loissa vielä 1629 ja Muoniossa ja sot.ottoluettelossa 1630.
(Muuttovuosi ei siis missään tapauksessa ole 1623, jonka lukemat-
tomat ja paljon luetutkin kirjat muistavat mainita)
ja Lars s. 1617 (sot.otto) Turtolassa 1666 asti ja Muoniossa 1667.

Pankaahan Mämmiä tulemaan !

Juhani Mäkitalo - Tornio


Vaimoni suvun juurista löytyy Enontekiöllä Mämmejä seraavasti:
I
Olof Nilsson Mämmilä
Talollinen Mämmilässä,Turtola Ylitornio
Brita Anundintytär
Lapset:
1. Olof Olofsson Mämmi, s. 1721
2. Anund Karbin Mämmilä, s. 1722
3. Ella Olofsdotter Mämmilä, s. 7.6.1723

II
Olof Olofsson Mämmi, s. 1721 , k. 4.1.1807 Kaaresuvanto
Anna Clemetsdotter , s. 1724 , k. 0.2.1824 Kaaresuvanto
Lapset:
1. Brita Olofsdotter Mämmi, s. 26.1.1748 Karesuvanto
2. Olof Olofinpoika Mämmi, s. 7.2.1750 Kaaresuvanto
3. Anund Olofsson Mämmi, s. 19.10.1765 Kaaresuvanto

III
Brita Olofsdotter Mämmi, s. 26.1.1748 Karesuvanto, k. 22.6.1847 Kuttainen
Johannes Erikinpoika Kuttanen-Kyrö, Raattama, s. 25.8.1752 Enontekiö, k. 9.2.1804 Kuttainen
Lapset:
1. Olof Johaninpoika Raattama, s. 27.1.1774 Enontekiö
2. Anna Johanintytär Raattama, s. 10.10.1776 Kuttainen
3. Johan Johaninpoika Raattama, s. 26.8.1779 Enontekiö
4. Elias Johaninpoika Raattama, s. 20.1.1783 Enontekiö
5. Ella Maria Johanintytär Raattama, s. 9.12.1785 Enontekiö
6. Margaretha Johanintytär Raattama, s. 24.2.1788 Kuttainen
7. Elias Johansson Raattamaa,Leppäjärvi, s. 9.10.1790 Kuttainen

IV
Margaretha Johanintytär Raattama, s. 24.2.1788 Kuttainen
Lars Johaninpoika Palojoensuu, k. 15.4.1851 Enontekiö
Lapset:
1. Ella Maria Larsintytär Palojoensuu, s. 13.2.1808 Enontekiö
2. Johannes Larsinpoika Palojoensuu, s. 8.12.1809 Enontekiö
3. Berit Christina Larsintytär Palojoensuu, s. 14.8.1812 Enontekiö
4. Anna Caisa Larsintytär Palojoensuu, s. 5.9.1815 Enontekiö
5. Efraim Larsinpoika Palojoensuu, s. 25.5.1819 Enontekiö

tv. Keijo H

[Matti Lund]

Hyvä näin, näitä keskustelujahan luetaan jälkikäteenkin
nimenomaan otsikon mukaan.

Mats Larson Mämmin muutosta Turtolaan Erik Wahlberg
kertoo kirjassaan "Antti Keksi" s. 65: Tilan perusti noin 1608
M. L. M.
Wahlberg on ilmeisesti päätellyt asian vain siitä, että koska Mats
näkyy Kemin Koivussa viimeksi 1608 (esim Vahtolan mukaan)
Koska Jouko Vahtola on nimenomaan tutkinut nimistöä, ei hän
väitöskirjaansa mitään kuulopuheita ole ottanut.
Tarkkaa muuttoaika ei taida selvitä, koska siinä tulee kysymykseen
esim. uudistilan vapaavuodet. Vahtola mainitsee varhaisimpana
vuotena 1620, itselläni 1622 kymmennysluet. lisäksi hieman
epäilyttävä tieto Mats (Månsonista ?) joka ilmestyy Turtolan
kymmennysluetteloon 1619, luettelon ensimmäiseksi, joka juuri
Mämmin paikka myöhemmin.

JM


Näissä yhteyksissä esimerkiksi Jouko Vahtola saattaa joutua ansiotta joidenkin sukututkijoiden parjattavaksi ehkä vain siitä syystä, että hänen yleisasutushistoriallisia ja nimistöllisiä tutkielmiaan vedetään väärin niiden omasta likimääräisen väestöllisestä viitekehyksestä sukututkijoiden eksaktiin henkilöhistorialliseen viitekehykseen. Olen myös pannut merkille, että joistain hänen vähäisistä havainnoistaan on tehty hänen päähavaintojaan, koska ne ovat enemmän miellyttäneet. Jäljelle ei ikään kuin ole jäänyt muuta. Ei kokenut sukututkija, jolla on jonkinlainen koulutuspohja sellaista harjoita, mutta sukututkimusharrastuksensa alkuvaiheen suurimmassa innostuksessa oleva harrastaja useimmiten kyllä.


Tämä näkyy siinä, että kun joku historiantutkija kiteyttää jonkin asutushistoriallisen väittämänsä, monet sukututkimuksen harrastajat suoralta kädeltä ottavat tämän sitten niin todesta, että juuri heidän esi-isänsä noudattavat tarkalleen tätä sääntöä ja kirjaavat tämän kaavan sukukirjaansa ikään kuin täysin todella juuri niin tapahtuneena seikkana heidän kantavaarilleen. Kun sitten pinnallisestikin tutkitaan kantavaarin menemisiä ja tulemisia, huomataan heti, ettei se alkuunkaan noudata juuri sitä kaavaa, mutta kun sitä on sitten levitetty sukukokousten piirissä jo mantrana vuosikymmeniä, niin se mielikuva on muuttunut osallistujille todellisuudeksi, josta heidän päätään ei saa enää milloinkaan käännytettyä. Varsinkin kun jääräpäisyys on kultainen perusominaisuutemme.


Ainakin jossain vaiheessa Jouko Vahtola on yrittänyt antaa panostaan päättelyprosessien kannalta erittäin riskaabeleilla keskiajan historian alueilla, joissa dokumentaarinen lähdeaineisto on niukkaa ja sangen tulkinnanvaraista, mitä seikkaa on yritetty paikata nimistöanalyyseillä. Sellaisella saralla on sangen hankalaa saavuttaa tuloksia, joista ei voisi olla vilkkaasti kiistelemättä, ja aika vähäinenkin dokumentaarinen löydös tai lähdetulkinnan oivallus saattaa olennaisesti muuttaa aikaisempaa käsitystä.


Myös joidenkin ajallisten liikkumavälien valinta on aina vaikeaa. Kuitenkin paitsi uudisasutusympäristön, myös viljelykulttuurien välillä oli esimerkiksi vapaavuosien tarpeen määrittelyssä suuria eroja, joita kuitenkin kavensi se, että kruunu sovelsi sen suhteen aika karkeita nyrkkisääntöjä kuten 3 tai 5 vuotta, jotka uudisasuttajille määritettiin. Tämä heijastuu paikoin siinä, että vapaavuosia piti jatkaa erikseen anomalla, koska asetettu nyrkkisääntö ei riittänyt alkuunkaan. Vaikeaa on myös arvioida tarkkaan sitä, kuinka paljon tämän kanssa keploteltiin. Omien tutkimusteni perusteella länsirannikolla keploteltiin liikuttavan vähän, mutta idemmäs mentäessä sitäkin enemmän. Keplottelu ei sielläkään ollut yleensä kevynkenkäistä, vaan ennemminkin kurjuuden ja puutteen sanelemaa.

Näistä on sitteen osattava arvioida se, kuinka kauan uudisasuttaja on ollut asumassa pimennossa juuri samalla paikalla, ennen kuin hän sukeltaa esiin veroluetteloissa.


terv Matti Lund

[Juhani Mäkitalo]

Ei kai tässä Vahtolaa ole halveksittu. Totesin tuossa iltapäivällä
juuri, että saman vuoden 1620 Vahtola mainitsee Turtolan Mämmin
per.vuotena Tor.laakson historia I:ssä (1991) kuin aikaisemmassa
nimistöselvityksessään.

Selvisi myös kuka se kittiläinen herra on, joka maininnut tilan perus-
tetuksi jo 1500-luvun puolella, jääköön nimi ja vuosi mainitsematta,
ettei tieto vain joudu jonkun lähdetiedoksi (ei mitään lähteitä siellä-
kään - kaiken lukeminen ei aina kannata)

JM

[Juhani Mäkitalo]

Turtolan Mämmihän jäi autioksi n. 1666 kun toinenkin Lars
Mämmin pojista muutti Muonioon.

Maakirjassa v. 1701 näkyy Turtolassa uudistila nr 8, jossa
isäntänä Nils Mickelson, vastaa luultavasti Mämmilää.
Tila autioituu uudelleen Isonvihan aikana ja ilmeisesti
isäntäkin kuolee, v. 1715 alkaen tilalla vaimo Karin yksinään.
ainakin v. 1719 asti.

1724 tilaa hallitsee Olof Nilsonin vaimo (olisiko mies sotilas ?)
tilalla myös Karin Mämmilä, ehkä edellisen isännän leski.

1730 on isäntänä Olof Eskilson -välivuodet minulta puuttuu.

JM

[Outika]

Tässä DNA-sukulaisia selvitellessä tuli mieleeni eräs kysymys, johon toivoisin näkemyksiä.

Mämmilän kylä Turtolassa on saanut alkunsa tiettävästi samannimisestä asukkaastaan. Matti Mämä ilmaantui Turtolan kylän kirjoihin ja kansiin vuonna 1620. Oliko Mämmi sama mies, joka ilmaantui Matti Mominar[1] (https://suku.genealogia.fi/#_ftn1)in nimellä vuonna 1613 autiotilalle Kemijoen Koivukylään ¼ mtl. Vuonna 1616 taloa ei mainita autiona, sillä Matti Mämminen on kirjoitettu Konttisen jaakon ja Peuran Markuksen talojen väliin, mutta jälleen 1617 talo on autiona. Taisivat myös Konttisen ja Hotin talot jäädä autioksi samoihin aikoihin. Matti Mämmi jatkaa Koivukylässä ja mainitaan nimeltä vuonna 1627.

Saattoiko Koivukylä saada asukkaita myös lännestä käsin?? Koivukylään kirjattiin kymmenysluetteloon 1588 Olli Kainolainen[2] (https://suku.genealogia.fi/#_ftn2) , mutta hän ei ollut tilan omistaja koska ei löydy maakirjasta. Pian Kainulaisen kävijän jälkeen sinne ilmaantui 1610 alkaen enemmän väkeä, Mämmin lisäksi Mikko Kylli, joka todennäköisimmin tuli Tornion väylältä, eikä etelästä käsin, ja tästä johtopäätöksenä kysymys, saattoiko Mämmikin tulla samalta suunnalta.

Epäilys syntyi siitä, että ruotsalaissukulaisten selvityksissä kerrotaan Matti Laurinpoika Mämmin jälkeläisistä Jöns Jaakobsson Åjan syntyneen Hwitåssa 1731ja vaimonsa Lisbetta Niilontyttären isän esi-isä oli Daniel Persson Spegel Lake, s. noin 1590 ja kuoli sodassa Saksassa Lützenissa 1630. Suku jatkui tyttärensä Kerstinin avioliitossa råneålaisen Anders Perssonin kanssa, joidenka jälkeläisenä pidetään siis Jöns Jakobsson Åjan puolisoa Lisbetta Nilsdotteria Prästholmenista. Oliko sattumaa, että myös Jöns Jaakonpoika Åjan sisar vihittiin Lake -taustaisen Per Jönsson Långin kanssa. Per Lång oli isoäitinsä Elin Eliasdotterin kautta edelleen tämän isoäidin Elin Persdotter Siöbladin jälkeläinen, eli siten myös Lake till Gladhem -sukua. Taasen eräs Sjöbladin haara lähti tyttärien kautta menemään Memmingin kihlakuntaan Itägöötanmaalle. Paikan nimi kirjoitettiin 1366 Mithmiga haeraethe eli midhmingien kihlakunta, tarkoittaen asukkaitaan. Nimi kirjattiin Memming 1376, Mimmingz 1380, Mymminge; Mym 1383, Memmingga 1384, Mimming 1401, Momingahxrid 1436. Seudun eräs kylä oli Finnstad, mainittuna ffinstadum 1377, finstadhom 1419, Fynstad 1455, ffinstade 1496, Findstada 1518, Finsta ladugård 1699. Nimen alkuperänä pidetään miehennimeä Finn[3] (https://suku.genealogia.fi/#_ftn3). Kun Mämmi vielä sopivasti omaksui nimen Finne.

Voisiko tuota epäillä, että myös Mämmi tuli jokivarteen Ruotsin kautta ja ilmaantui Koivukylään vasta myöhemmin Kyllin kanssa.
_______________
[1] (https://suku.genealogia.fi/#_ftnref1)Kansallisarkisto - Voudintilit > Pohjanmaan voutikuntien tilejä > Asiakirjat > Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1613-1613 (4889) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2637376

[2] (https://suku.genealogia.fi/#_ftnref2)[2] Voudintilit > Pohjanmaan voutikuntien tilejä > Asiakirjat > Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2674000

[3] (https://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Bebyggelsenamnen i Memmings härad

[Markku Pelttari]

Aikamoisessa mämmissä ovat varmaan olleet monet sukupuuntekijät, kun ovat surutta kopioineet tietoa, että Olof Larsson (Sirkka) (n. 1580 - n.1657) oli tämän Matts Larsson Mämmin poika. Eivätkö tiedä, mitä tarkoittaa patronyymi? Olofin isäksi on soviteltu myös Mattsin poikaa Lars Mattsson Mämmiä, mutta hänhän syntyi vasta 1600-luvun puolella. Olofia on arveltu myös Kittilään muuttaneeksi kemiläiseksi kalastajaksi. Taidan pitää sukupuussani tiedon, että Nils Olofsson Sirkan ja Ingrid Olofsdotter Sirkan isä oli nimeltään yksinkertaisesti vain "Olof Larsson" ilman mitään yhteyttä Mämmeihin.

[Saaranen]

Otsikon mukaan ilmeisesti sopiva ketju muillekin Mämmeille?

Omiin esivanhempiini kuuluvat todennäköiset veljekset Erkki, Sigfred ja Heikki Heikinpojat Kärsämäen Mämmin talosta. Heidän isänsä oli mahdollisesti 28.3.1697 85-vuotiaana menehtynyt Heikki Mämmi
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7372170

Ensimmäinen selkeä merkintä Mämmin talosta Kärsämäellä, johon olen tähän mennessä törmännyt, on vuodelta 1648. Heikki Sigfridinpoika kymmenysluettelossa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22123574

Onkohan näiden Kärsämäen Mämmien sukulaisuudesta muihin Mämmeihin selvinnyt jotain?

[Aiccu]

Marrku Pelttari, onko sinun Sirkan sukua koskevat tietosi jossakin julkisesti nähtävillä, verkossa?

[Markku Pelttari]

Oma perhesivustoni "markku web site" on julkinen, ainakin toistaiseksi.