Hartvig Mannisen esipolvista, Padasjoki

[K.Salminen]

Olen kiinnostunut Padasjoella 1600-luvun lopulla nimismiehenä olleen Hartvig Mikonp Mannisen esipolvista. Hartvig eli Hartikka riiteli 1600-luvun lopulla Verhon kartanon omistajan Arvid Hornin kanssa, ja oli Padasjoen talonpoikaissäädyn edustajana Ruotsi-Suomen valtiopäivillä 1660. Myös isänsä Mikko Simonp Manninen oli siellä 1655-60, heidän kotipaikaksi on mainittu Jokioinen Mikkola Padasjaoella.

SAYn ja Toivo Jallin tutkimusten mukaan Hartikka löytyy kuitenkin Padasjoen Tortitun Hässälästä.
Tortitun Hässälästä todetaan seuraavaa:
1656 Niilo Tuomaanp Tyllilän alustila. Niilon vaimona on Kerttu Simontytär.
Kertun veli (?) Mikko Simonp Manninen, jonka oletetaan tulleen Padajoelle er-Padasjoelta.
1659 Mikko Manninen, viljelee tilaa Niilo Tuomaanp veron alla. 1662-64 tilan mainitaan kuuluvan von Essenin rälssiin.
1666-68 Hartikka Manninen, joka on em Mikko Simonp Mannisen poika ja Klaus Pietarinp Saksan sisarenpoika. Hartvig näyttää istuneen käräjillä syytettyjen penkillä melkein jatkuvasti.

Toivo Jallin (13.10.2005) minulle antamien tietojen mukaan varhaisin Manninen, jonka hän on löytänyt Padasjoelta on Joenniemen Myllärille v. 1609 kirjattu Lars Manninen. Hänestä mainitaan "torppare, öde Gödick Fincke till Porckala". Mylläri oli ilmeisesti Myllykselän Rehtiälän taloja.

Toivoisin yo. kommentteja ja mahdollisia lisätietoja...
Ehkä Suomaan Leo voi lisäillä jotain...

T. Kari Salminen
Viimsi vald

[Leo Suomaa]

Minulla ei ole parempaa tietoa. Terv. LS

[Leo Suomaa]

Nettisivulla http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo022s.htm on
Luettelo Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajista säätyvaltiopäivillä

Luettelon ovat laatineet Suomen valtiollisen perusoikeuksien 600-vuotisjuhlatoimikunnan toimeksiannosta fil. tri Toivo J. Paloposki, fil. maist. Antero Penttilä ja fil. maist. Veli-Matti Syrjö. 1962, 46 s.

Padasjokelaisia siinä ovat:

Mikko Simonpoika Manninen, Jokioinen, Mikkola
1655
isä ja poika

Hartvig Mikonpoika Manninen, Mikkola
1660
isä ja poika

Juhana Heikinpoika Virmaila, Mäkelä
1668

Risto Klaunpoika, Saksala
1675

Matti Sipinpoika Kotka, Autoinen
1689

Juho Barck, Jokioinen
1746-1747

Karl Konstantin Fieandt
1899, 1900

Aika pienessä piirissä on pyöritty: Hartikka Manninen on Mikko Simonp Mannisen poika ja Klaus Pietarinp Saksan sisarenpoika. Saksalan Risto Klaunpoika on myös Pietari Niilonpoika Saksan jälkeläisiä niin kuin on myös Virmailan Juhana Heikinpoika Virmala. Juho (tai ehkä oikeammin Johan) Barckin suvusta meni miniä Virmailaan.

[K.Salminen]

Noinhan se juuri kuten Leo toteat, pienet on ympyrät olleet talonpoikien säädyssä Padasjoella 1600-1700-luvuilla, ja tuo Pietari Saksan keskeisyys Padasjoella vain korostuu jälkipolvissa. Aatelisten kohdalla tämä oli vielä pienempi piiri, jota korosti tietty "sisäsiittoisuus". En nyt viitsi tähän julkisesti kirjoitella Topi Jallin tokaisuja Padasjoen nobeloiduista, mutta aika kuvaavia ne ovat...

T. Kari

[Julle]

< Noinhan se juuri kuten Leo toteat, pienet on ympyrät olleet talonpoikien säädyssä Padasjoella 1600-1700-luvuilla, ja tuo Pietari Saksan keskeisyys Padasjoella vain korostuu jälkipolvissa. Aatelisten kohdalla tämä oli vielä pienempi piiri, jota korosti tietty "sisäsiittoisuus". En nyt viitsi tähän julkisesti kirjoitella Topi Jallin tokaisuja Padasjoen nobeloiduista, mutta aika kuvaavia ne ovat..>

Jos mahdollista, vilkaiseppa Padasjoen kunnan julkaisemaa ja Uuno Pulkkilan kirjoittamaa Padasjoen historiaa, osa I, lukua kylät ja talot 1500- ja 1600-luvuilla, sivua 143. Jokioinen 1. Hietalan talon kohdalla mainitaan omistajan muuttuneen vuonna 1580 ja veroa maksaneen Mikko Pekanpoika. Samoin Mikko Manninen ja nimismiestalo, varattomuutta ja autiotila sekä Ugglan joukot ja eversti Horn. Muutenkin kirjassa on tilat ja koukut ja jouset sekä nimismies Hartikasta juttua verojen ja käräjien käymisistä.

Suosittelen

[Leo Suomaa]

Pulkkilan Padasjoen historia ei mielestäni valaise Hartikka Mannisen esipolvia sen pidemmälle kuin Karin kysymyksessä on jo tullut ilmi. Isä Mikko Simonpoika ja poika Hartikka Mikonpoika ovat kuitenkin tiiviisti Per Nilsson Sax'in eli Pekka (tai Pietari) Niilonpoika Saksan ympärille rakentuvassa valtapiirissä. Kun naima- ja muilla kaupoilla talo pyrittiin pitämään suvussa, kannattaa Pulkkilan luettelosta silmäillä myös kaikki ne talot, joissa Saksa eli Pekka Niilonpoika oli isäntänä. Toivo Jalli on aika perusteellisesti tehnyt näitä selvityksiä.

[K.Salminen]

Kyllähän minulla tämä Pulkkilan Padasjoen historia on, ja sen olen lueskellut läpi useamman kerran. Ongelma siinä on vain se, että opus on niin vanha. Lisäksi siinä on selviä virheitä, kuten esim. maininta Padasjoen manttaalikirjoista vuodelta 1722. Tällaista kirjaa ei ole edes olemassa tältä vuodelta vaan kirjat alkavat vuodesta 1726.

Olisi jo korkea aika saada aikaan uusi Padasjoen historia, jossa uusimmat tutkimustulokset mukana ja vanhemman opuksen virheet oikaistu.

Padasjoen osalta minulle on suurinta hyötyä ollut Toivo Jallin ja Leo Suomaan sekä Tarja Laaksosen tutkimuksista.

Terveisin
Kari Salminen

[Minna Perälä]

Hässälä ei sijainnut Toritulla vielä 1600-luvulla vaan nykyisillä Saksalan pelloilla. Manninen kyllä aiheutti pahennusta Toritullakin.

[JouniK]

Oliko Mikko Manninen joskus Sysmän nimismies? Huomasin että Sysmän käräjillä häntä tituleerattiin "nimismies Manniseksi" eikä siinä Padasjoesta puhuta mitään. Sukunimihän viittaa vahvasti itään.
Minulla ei nyt ole tilaisuutta ihan lähiaikoina tarkastaa asiaa Sysmän historiasta. Sattuuko kellään olemaan hyllyssä?

[JouniK]

Löysin talvikäräjiltä 1655 maininnan edesmenneestä nimismiehestä. Niillä käräjillä ei mainita minkäänlaista elävää nimismiestä. Samalla myös käräjien pitopaikka vaihtui. Toimi lienee siis ollut avoin niihin aikoihin. Seuraavana vuonna mainitaan Manninen. Kesällä 1657 nimismiehenä on kuitenkin jo Vilppu Laurinpoika Voipalasta. Olisiko Mikko tosiaan ollut vanhoilla päivillään keikkavallesmannisena? Nimismiehiähän oli joskus vaikea saada.

Kysymys ei siis ole siitä, että Manninen olisi ensin ollut Sysmän nimismies ja sitten muuttanut Padasjoelle. Hänhän oli ratsumies Padasjoella jo 20-luvulla.

[JouniK]

Eipä kuitenkaan mennä jokea edemmäs kalaan.

Padasjoen vuoden 1623 talvikäräjillä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3733692) Mikko Simonpoika haastoi setänsä Vilppu Nuutinpojan. Tämän niminen mies todellakin on Jokioisten isäntien (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=480688)joukossa ja hän oli myös nimismies 10-luvulla. Voinemme siis olettaa, että Mikon isä oli Simo Nuutinpoika, vaikka hänen nimensä ei ole tainnut tallentua maakirjoihin.

Mutta mistä ”savolainen” sukunimi? Voisiko se olla lyhennys lensmannisesta?

[Minna Perälä]

Kiitos, hyviä löytöjä. Manninen voisi hyvinkin tulla nimismiehestä, enpä ollut sitä ikinä ajatellut :)

[Leo Suomaa]

Hieno löytö ja päättely. Jos Mikko Simonpojan setä on on Vilppu Nuutinpoika, niin Mikon isä on Simo Nuutinpoika. Ja Nuutti Pietarinpoika (Knut Persson) näyttää olevan Hietalan talon isäntä. Ainakin Manni-nimen yhtenä selityksenä on pidetty ruotsin man- tai saksan Mann-sanan sisältävää (sotilas)nimeä. Miksei siis länsmannista voisi tulla Mannii kuten padasjoeksi äännetään Manninen.

[Leo Suomaa]

Samaa perhekuntaa:

Kalevi Vuorela, Virmailan kirja (s.113, ilman lähdeviittauksia): "Nimi Tyllilä esiintyy jo ainakin 1634, jolloin talon isäntänä oli Niilo Tuomaanpoika. Hän viljeli tilaansa 1624-1650. Puoliso Gertrud Simontytär oli Mikkolan omistajan Mikko Simonpoika Mannisen (isäntänä 1624-1639) sisar."

[JouniK]

Mikko Simonpoika ja Klaus Pietarinpoika (Saksa) riitelivät (2 äyrin?) perintömaasta talvikäräjillä 1638 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3734195), mutta asia siirrettiin laamannioikeuteen. En nyt jaksa hahmottaa mistä maasta on kyse, kun kummallakin suvulla oli sitä paljon.

[JouniK]

Mikko Simonpoika ja Klaus Pietarinpoika (Saksa) riitelivät (2 äyrin?) perintömaasta talvikäräjillä 1638 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3734195), mutta asia siirrettiin laamannioikeuteen. En nyt jaksa hahmottaa mistä maasta on kyse, kun kummallakin suvulla oli sitä paljon.
Juttu palautui heti seuraaville käräjille (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3734208). Nyt mainitaan lisäksi Brusius Oloffsson, Scholastika Peerdotter, och hennes son Matz Påålsson, jotka sanovat myyneensä kyseisen maan Klaus Pietarinpojalle, ja että he ovat närmaste erffuingar der till och icke Michell Simonsson...

Onko tuo Lastikka Pietari Saksan tyttäriä? Mitä Vuorelan Virmailan suku sanoo?

PS. Samalla tuomittiin Manninen Klasun lyömisestä ja Hartikka Klasun piian mukiloimisesta (tämä on varmaan jossain kirjassa selostettu, koska tuntuu tutulta).

[Leo Suomaa]

Padasjoen historiasta en (ainakaan heti) löytänyt noita tappelujuttuja, mutta osui silmiini, että eräässä noituusjutussa Hartvik Mikonpoika Manninen oli ilmiantajana ja noituudesta epäilty kappalainen Esko Eskonpoika eli Aeschillus Aeschilli, jonka lanko Hartvik oli (s. 303). - Näistä Aeschilleista on keskusteltu: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=2262

Virmailan suku -kirjassa ei mainita ainakaan Pietari Saksan lasten joukossa Lastikka Pietarintytärtä. Ainoat mainitut tyttäret ovat Kaarina Pietarintytär ja (noituudestakin syytetty) Dorde Pietarintytär. Vuorela kirjoittaa Kaarinasta: "Todennäköisesti hän oli se tytär, joka avioitui Jokioisten Mikkolan tilan omaistajan, nimismies ja valtiopäivämies Mikko Simonpoika Mannisen kanssa." Vuorela esittää siis arvelun ja vetoaa Wirilanderiin, jonka mukaan Mikko Manninen oli naimisissa Heikki Pietarinpojan sisaren kanssa; mutta ilmeisesti kumpikaan ei ole lukenut mistään asiakirjasta tämän sisaren nimeä. Olisiko löytynyt yksi tytär lisää...

Virmailan kirjassa sivuilla 31-32 on myös mainintoja Hartvik Mannisen ja Mikko Mannisen käräjäjutuista.

[Leo Suomaa]

1. Virmailan suvussa kerrotaan, että Klaus Pietarinpoika oli 1629 syytettynä siitä, että oli löynyt naapuriaan Brusi Ollinpoikaa. Näyttäisi olevan tämä Brusi: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=483118

2. Jos Lastikka Pietarintyttären poika oli Matti Paulinpoika, niin Lastikka lienee ollut naimisissa Pauli-nimisen miehen kanssa. Täällä on 1634 Lasticka Persdr http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=471699 mutta ei vielä näyttäisi olevan puolisoa.

[JouniK]

1. Virmailan suvussa kerrotaan, että Klaus Pietarinpoika oli 1629 syytettynä siitä, että oli löynyt naapuriaan Brusi Ollinpoikaa. Näyttäisi olevan tämä Brusi: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=483118

2. Jos Lastikka Pietarintyttären poika oli Matti Paulinpoika, niin Lastikka lienee ollut naimisissa Pauli-nimisen miehen kanssa. Täällä on 1634 Lasticka Persdr http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=471699 mutta ei vielä näyttäisi olevan puolisoa.

Tai enää. Jos hän oli sisarussarjan vanhimpia, hän on ehtinyt useaankin avioon.

Ehkä on syytä ottaa tähän alkuperäinen Pietari Saksan perinnönjako (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3733884). Siinä mainitaan pojat Hans, Claes ja Hindrich, joista Heikki on oletettu (ja mielestäni onkin) Virmailan suvun kantaisäksi. Tyttäriä mainitaan vain yksi, Karin. Siis Dordeakaan ei mainita.

Mutta tämän jutun alapuolella mainitaan Prusi Ollinpoika, joka on myynyt 2,5 äyrin maan Hietalan Vilppu Nuutinpojalle (ei siis Saksalle). Ja tässä samalla selvisi ilmeisesti aloitusviestin Hässälä-sotku: Prusila on SAY:ssä merkitty virheellisesti Hässäläksi. Prusilan seuraava isäntä oli Vilpun poika, hänkin Prusi, siis Mannisen serkku. (Prusi Vilpunpojan I (?) vaimo oli muuten Sohvi Pörväinen Kuhmoisista.)
Tämä ei mistään näy, mutta loogista olisi, jos Lastikka olisi Prusi Ollinpojan vaimo ja Matti hänen poikansa I aviosta. Miten he muuten olisivat voineet olla yhdessä myyjinä?

[JouniK]

Pieni täydennys: Kauratteen Hässälä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=471700)saattaisi olla kyseinen riitamaa. Siellä nimittäin oli vuonna 1634 alkavan henkikirjan mukaan Prusi Ollinpoika, joka jäi leskeksi 1636. Uuden vaimon nimeä ei mainita. 1650-luvulla mainitaan vielä kerran far Brusius Ollsson, mutta yksin, viimeinenkin vaimo lienee kuollut.

Kiistatonta on siis se, että Lastikalla oli poika, joka oli hennes son. Ei siis heidän, vaan hänen. Lisäksi luulen, ettei imeväisen nimeä olisi mainittu. Pojan isän nimi on sitten toinen asia. Koska pojasta on toistaiseksi vain yksi havainto, myös kirjurin virheen mahdollisuus on otettava huomioon.

[JouniK]

Pieni täydennys: Kauratteen Hässälä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=471700)saattaisi olla kyseinen riitamaa.
Eipä sittenkään. Laamanni tuomitsi lopulta 2 äyrin maan Saksalta Manniselle ja Prusi Ollinpoika oli maanjaossa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3734425)toimitusmiehenä.

Sen täytynee olla tämä nimetön 2 äyrin maa, kuvassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=483119)alinna.

Sillä ei ilmeisesti ole ollut erillisiä tiluksia, koska se piti erikseen lohkoa. Mikkola kasvoi 3 äyristä 5 äyriin.

Jos laamanni teki oikean päätöksen, Mannisella oli siis perintöoikeus maahan, jonka Lastikka myi (veljelleen?) Klaus Saksalle. Mitä ihmettä tämä tarkoittaa sukututkimuksen kannalta?

[Leo Suomaa]

Jutussa ei liene kiistetty, että Scholastika Peerdotter och hennes son Matz Påålsson ovat olleet "erffuingar der till och icke Michell Simonsson" - vaikkeivät ehkä olisikaan olleet "närmaste erffuingar der till". Mutta miten tämä juridiikka piirretään sukutauluiksi, kas siinä pulma.

[JouniK]

Välistä jäi yksi vaihe. Kesäkäräjillä 1639 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3734276) Manninen esitti kirjanpitäjä Mårtten Nielssonin zedellin, joka osoittaa, että samma 2 ör skatt hafuer uthaf ålder waritt i hoop medh dett hemman som han besitter...

eli Manninen esitti paperin, jonka mukaan riitamaa kuului Mikkolaan ikimuistoisista ajoista.

Mannisen maineen tuntien nyt voi tietysti ruveta kehittelemään erilaisia salaliittoteorioita.

Ainakin varmaa on että Klaus Saksa ei tätä hyväksynyt, vaan valitti vielä kerran laamanninoikeuteen (ja myös oman käden oikeuteen turvauduttiin). Mene ja tiedä sitten kumpi oli isompi rötösherra, vai oliko kysymys todella vain väärinkäsityksestä. Saksa ainakin oli varakkaampi ja sosiaaliset seikat taisivat vaikuttaa myös oikeuteen päätellen siitä, että pöytäkirjasssa erikseen mainittiin että jäähän Saksalle 7,5 äyrin maa ilman riitamaatakin.

Manninen ei siis ollut Saksan perillinen, vaan argumentti oli se, ettei maa ollut koskaan Saksalaan kuulunutkaan. Näin ollen maariita ei suoranaisesti valaise Mannisen juuria (*). Sen sijaan ei liene syytä epäillä, etteikö Lastikka ollut Saksan perillinen.

(*) Huom. En tiedä mikä oli Mikkolan saanto, mutta luulen Mannisen ostaneen sen niillä perintörahoilla, jotka hän sai sedältään. Mikkolan tausta on erittäin sekava. Edelliset isännät olivat Vilppu Pietarinpoika, Klemetti Yrjönpoika, Nuutti Yrjönpoika, Yrjö Erkinpoika ja vuonna 1600 Erkki Ollinpoika. Myös verotusarvo vaihteli. Ellei sitten Vilppu Pietarinpoika liity jotenkin Hietalaan, jonka sukua Manninen oli. Vilppuja ja Pietareita oli Hietalassa... Mikkola on saattanut joskus ollakin Mannisen esi-isien maata, mutta sen todistaminen lienee mahdotonta.