Ähkyinen Laitasaari/Oulun pitäjä (Ii ?)

[Juhani Mäkitalo]

Clas Staffanson Ähkyinen (s. 1567) muutti Muonioon 1617/1623 (?)
Jakob Fellmannin mukaan hän tuli Muhokselta, toisen lähteen
mukaan olisi tullut Iistä.
Erään lähteen mukaan olisi syntyisin Savosta, josta perhe 1584 tullut
Muhokselle.
Löytyykö vahvistusta näille tiedoille ja kuka oli isä ?

Juhani Mäkitalo - Tornio

[Matti Lund]

Clas Staffanson Ähkyinen (s. 1567) muutti Muonioon 1617/1623 (?)
Jakob Fellmannin mukaan hän tuli Muhokselta, toisen lähteen
mukaan olisi tullut Iistä.
Erään lähteen mukaan olisi syntyisin Savosta, josta perhe 1584 tullut
Muhokselle.
Löytyykö vahvistusta näille tiedoille ja kuka oli isä ?

Juhani Mäkitalo - Tornio


Siis löytyisikö esimerkiksi Muhokselta Klaus Tapaninpoika Ähkynen tai olisiko mitään merkkiä sen suuntaisesta sieltä?


Muhoksen Laitasaarenkylässä eli Limingan pitäjän Laitasaarenkylässä on vanha Ähkysen talo 8 panninalan viljelyksellä ynnä muulla, tai se on jaettu jo noin 1600 kahteen ½ manttaalin verotaloon, mutta ennen vuoden 1608 Juhana Ottenpojan maan- eli verontarkistusta sieltä erottuu yksi Lasse Mikonpoika -niminen isäntä. Verontarkistuksen yhteydessä 1608 on kirjattu kaksi Ähkystä, Simuna ja Olli Ähkyset ja nämä näyttävät asuvan talojaan sitten noin 25 vuotta.

Olli Ähkynen on kirjattu veroluetteloihin usein patronyymisesti, eli isännimi on Jussinpoika (Jönsinpoika, parissa kirjauksessa nimi näyttää normalisoidun myös Yrjänänpojaksi "Jöraninpoika").

Simunan patronyymi esiintyy vain 2-3 kirjauksessa ja on niissä Klaunpoika.

Ruodutusluettelot kertovat vain Olli Ähkysen iän, eli vuoden 1633 luettelossa olevien ikäloppujen ja sairaitten listassa on Laitasaaressa Olli Ähkynen iältään 70 vuotta. Vuoden 1627 luettelossa ovat kyllä molemmat Simuna ja Olli Ähkyset, mutta Simuna on kirjattu ikälopuksi ("uthlefwadt") ilman ikää ja Olli rammaksi ilman ikää. Vuoden 1628 jälkeen ei siis Simunaa enää näy. Olli vielä näkyy ja hänen poikansa Jussi Ollinpoika.

Kun yritetään katsoa Ähkysiä ennen Lasse Mikonpojan vaihetta, samalta kohtaa Rahkon ja Parvian, ja tätä ennen Vilppu Rahkon ja Pekka Pynnösen välistä löytyy Klaus Pekanpoika -niminen isäntä vuodesta 1566 alkaen. Sitä ennen sillä paikalla on Elina -leski 1564-65 ja ennen Elinaa Pekka Pekanpoika, jolla oli 20 panninmaata viljelyksessä eli kutakuinkin se, mitä myöhemmin kahdella Ähkysellä yhteensä. Näiltä en tavoita mitään lisänimeä, mutta Ähkysinä näitä on talon paikan kylässä ja numerotietojen valossa perusteella pidettävä. Pekka Pekanpoika esiintyy muutaman vuoden. Vuonna 1557 on Pekka Ollinpoika, Pekka Ollinpoika näkyy ainakin 1548-57.

Vuonna 1567 syntyneeksi mainittu Klaus Tapaninpoika "Ähkynen" ei siis sovi tähän julkituotuun Laitasaaren Ähkysen ketjuun ja tuskin voinee kuulua joko Olli Jussipoika Ähkysen tai Simuna Klaunpoika Ähkysen aivan lähimpään sukuun.

Toisaalta Muhoskylässä on kyllä asunut 1500 luvulla Klauksia ja Tapaneita, mutta Klaus Tapaninpoika -nimistä veronmaksajaa ei 1600 -luvun alkupuolelta silmiini osu.


Siten mitään perimätietoa vahvistavaa en veroasiakirjoista pysty löytämään, mutten myöskään jotain, jolla sellaisen tiedon voisi täysin tyrmätä. Muutamat Lapin kolkathan on asutettu pääosin Muhoksen alueelta käsin, mistä on vankkoja todisteita varsinkin 1600 -luvun alusta, mutta jonkin verran jo aikaisemmaltakin.

Tähän hätään en ole tarkistanut kaikkia huonemiesluetteloita, joita löytyy 1500 -luvun lopulta. Niistä yleensä lisänimet paremmin näkyvät.


terv Matti Lund

[Jouni Kaleva]

Clas Staffanson Ähkyinen (s. 1567) muutti Muonioon 1617/1623 (?)
Jakob Fellmannin mukaan hän tuli Muhokselta, toisen lähteen
mukaan olisi tullut Iistä.
Erään lähteen mukaan olisi syntyisin Savosta, josta perhe 1584 tullut
Muhokselle.
Löytyykö vahvistusta näille tiedoille ja kuka oli isä ?

Juhani Mäkitalo - Tornio

Onko kyse Jakob Fellmanin muistiinpanoista? Onko siellä mainittu muitakin Lappiin siirtyneitä, lähinnä Iin alueelta?

[tellervoranta]

Minäpäs ähkäisen kirjasta Mauno Hiltunen: Norjan ja Norlannin välissä. Scripta Historica 32 sivu 89 :).
" Mitä pohjoisemmaksi edetään, sitä harvemmiksi todisteet Kaarle -kuninkaan kolonisaatiopolitiikan tuloksista käyvät. Tässä yhteydessä on tietenkin pakko mainita Muonioon, siis virallisesti Lannan puolelle, vuonna 1617 asettunut Klaus Tapaninpoika Ähkälä, joka oli lähtöisin Muhokselta. Viite 299 eli JF III, s.507 "

Sitten tässä jatketaan Kittilään muuttaneesta Paavali Niilonpka Yletyisestä ja ja Rannan isälinjaisesta esi-isästä : Jacob Fellmanin mukaan turtolalainen Tuomas Matinpoika Mämmilä asettui vuonna 1623 Alamuoniolle. Hänkin oli juuriltaan savolainen, kaskisavujen maakunnasta lähteneen Matti Mämmin poika. (Matilan liitteen mukaan isä Pynnönen Matti Laurinpoika 1569-1652, perusti Turtolaan Mämmin tilan 1597.)

[Matti Lund]

Minäpäs ähkäisen kirjasta Mauno Hiltunen: Norjan ja Norlannin välissä. Scripta Historica 32 sivu 89 :).
" Mitä pohjoisemmaksi edetään, sitä harvemmiksi todisteet Kaarle -kuninkaan kolonisaatiopolitiikan tuloksista käyvät. Tässä yhteydessä on tietenkin pakko mainita Muonioon, siis virallisesti Lannan puolelle, vuonna 1617 asettunut Klaus Tapaninpoika Ähkälä, joka oli lähtöisin Muhokselta. Viite 299 eli JF III, s.507 "

Sitten tässä jatketaan Kittilään muuttaneesta Paavali Niilonpka Yletyisestä ja ja Rannan isälinjaisesta esi-isästä : Jacob Fellmanin mukaan turtolalainen Tuomas Matinpoika Mämmilä asettui vuonna 1623 Alamuoniolle. Hänkin oli juuriltaan savolainen, kaskisavujen maakunnasta lähteneen Matti Mämmin poika. (Matilan liitteen mukaan isä Pynnönen Matti Laurinpoika 1569-1652, perusti Turtolaan Mämmin tilan 1597.)


Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaallahan oli jo 1500 -luvulla useampi Mämmin talo, Saloisissa erikseen useammassa kylässä. Nimeä on mahdotonta paikantaa erityisesti mihinkään maakuntaan, mutta tuskin ainakaan Sydän-Savoon, kun se ei veroluetteloissa lainkaan esiinny -nen päätteellä. Nimen vanhimmat esiintymät ovat Hämeestä, mutta niinhän on monien muittekin nimien yksinkertaisesti siitä syystä, että sieltä on säilynyt jonkin verran kaikkein vanhimpia tuomio- ja veroasiakirjoja, kun taas Pohjanmaalta ei ole säilynyt niin vanhalta ajalta kuin muutama aivan satunnainen asiakirja, joissa ei montaa nimeä ole.


Sattumoisin olen jonkin verran tutkinut Saloisten Alpuan Mämmin taloja. Niitäkin oli kaksi aivan erillistä savua Alpualla jo heti nuijasodan jälkeen.

Sattumoisin juuri siellä asui eräs Lauri (Laurinp.) Mämmi, jolla oli useampia poikia, taloon jääneenä ainakin Erkki Laurinpoika Mämmi (s. 1587, RL 1627) ja Martti Laurinpoika Mämmi (s. 1562, RL 1630), mahdollisesti myös Matti (esim. VV 1605). Alpua on toki ns. "Siika-Savoa".

Mutta koska Mämmelöitä oli Pohjanmaalla useampia ja kun en ole niihin kaikkiin perehtynyt, tämä toteamukseni ei todista yhtään mitään siitä, mistä Matti Laurinpoika Mämmi Turtolassa ja Muoniossa oli kotoisin.

Liioin en usko tippaakaan näihin Savosta ennen noin vuotta 1640 suoraan Pohjanmaalle tai Lappiin tulleisiin ilman selvää lähdettä, josta voidaan pätevästi identifioida ja tulkita se, mistä henkilö on lähtenyt ja milloin.

Omille kyvyilleni tällainen on pääsääntöisesti täysin ylivoimainen tehtävä ilman selkeää muuttomerkintää jossakin aikalaisasiakirjassa, eli miltä paikkakunnalta minkä niminenkin henkilö milloinkin on muuttanut minkänimisellekin paikkakunnalle milloinkin! - Ja sitä mahdottomampi tämä tehtävä on, mitä runsaammasta ja laajemmalle levinneestä savolaissuvusta on kysymys. Muiden maakuntien ja erikoisten lähes olemattomien sukujen osalta Savostakin jäljittäminen on huomattavasti helpompaa, muttei sekään kovin helppoa.

Tuokin Savon Mämmi haiskahtaa pelkältä ontuvalta lisänimiarvuuttelulta.

Sen sijaan Fellmanin aikalaistiedot jollain tapaa vakavasti yritän noteerata ja arvioida tosissaan niiden dokumentaarista luotettavuutta.


terv Matti Lund

[Sari H]

Ähkysiä on Muhoksella ollut ihan näihin päiviin saakka.

Mämmi suvusta. Eräs Mämmi DNA testattu ja johdattaa tien Jääsken Olli Holappaan. En tiedä onko sama suku...

[Matti Lund]

Ähkysiä on Muhoksella ollut ihan näihin päiviin saakka.

Mämmi suvusta. Eräs Mämmi DNA testattu ja johdattaa tien Jääsken Olli Holappaan. En tiedä onko sama suku...


Mämmejä asui Saloisten pitäjän alueella vanhastaan Alpuan lisäksi mm. Luohualla, Sipolassa ja Vihannissa. Pyhäjoella asui myös Mämmejä. Tämä tilanne 1600 -luvulla.

Sama suku pysyi Alpualla koko 1600 -luvun. Ennen isonvihan hävitystä Mämmien 3/8 manttalien taloja asuivat Heikki Erkinpoika Mämmi ja Antti Jussinpoika Mämmi, Antti oli alkanut seuraamaan Jussi Erkinpoika Mämmiä, Heikki seurasi Erkki Erkinpoika Mämmiä. Erkki Laurinpoika Mämmi näkyi vuoteen 1677 asti ja vaikuttaa siltä, että hänellä oli useampia poikia eikä Mämmeillä ollut miespulaa 1600 -luvulla.


Mutta Alpuahan kuului isonvihan aikana pahiten venäläisten hävittämiin kyliin ja he tappoivat erityistä raakuutta osoittaen huomattavan osan Alpuan väkeä niin, että useampi suku tyrehtyi Alpualla ja Alpuaa tuli asuttamaan isonvihan jälkeen aivan uutta väkeä.

Mämmelöissä aloittivat silloin Jaakko Mämmi, jolla oli vaimona Liisa ja aikuinen tytär Marketta ja Matti Mämmi, jolla oli vaimona Anna (esim. LT1324:9274). En ole ehtinyt selvittää sitä, oliko heillä sukusuhdetta isoavihaa edeltäviin Lauri Mämmin jälkeläisiin.


Tuohan, että jollakin Mämmillä olisi aika tuoreeltaankin samaa juurta jonkun Holapan kanssa on hyvin odotettua. Pitää muistaa myös, että Ruotsin kuningashuone pyrki tehostamaan 1600 -luvun puoliväissä Karjalan kannaksen ja Inkerinmaan asuttamista myös Länsi-Suomesta ja Pohjanmaalta käsin. Osin tähän tähtäsi myös suurten sotaväenotoilla saavutettujen väkimäärien ylläpito mm. Narvan ja Riian linnoituksilla.


terv Matti Lund

[Juhani Mäkitalo]

Kiitos, kiitos ! Mitähän tähän vastaisi - että mämmiksi meni pääasiassa.

Jakob Fellmannin muistiinpanosta oli Clas Staffanson Ähkyisen kohdalla kysymys.
Fellmannin tiedot näyttävät vuorostaan olevan peräisin J. Portinin
pitäjänkertomuksesta vuodelta 1807 (?), joka ilmestynyt Tornedalica
sarjan n:ossa 5 toht. E Wahlbergin kommentein. Fellman nimittäin
toistaa erään Portinin virheen !
Tätä Fellmannin tietoa tai ilmoitusta on paljon lainattu kirjallisuudessa
(mm. prof. Jouko Vahtola asutusselvityksissään), mutta onko tieto oikea
edes nimen osalta ??
Clas Staffansonia ei ole tainnut kukaan nähdä Muonion luetteloissa ?
Vanhin merkintä Ähkyisistä, jonka olen Muoniosta löytänyt on v. 1630
sotaväenottoluettelossa: Staffan (Clason) Ähkyinen. Myös E. Wahlberg
aloittaa Ähkyisen tästä Tapanista ja hänen syntymäaikanaan on mainittu
1567, joka ei ilmeisesti pidä paikkaansa, koska mies näkyy luetteloissa
1646 asti.
Itse olen arvaillut, että Fellmannin ilmoitus I Ähkyisestä saattaa pitää
paikkansa ja ehkä hänen syntymävuotensa oli 1567 ja siksi hän ei näy enää
sot.otossa 1630, eikä muutenkaan esim. vapaavuosien takia.
Tätä ajattelin tarkistaa Muhokselta, onko Tapania tai Clasia, mutta
en oikein onnistunut Ähkälää seuraamaan voudintileistä, eikä vastaa-
jatkaan kai olleet löytäneet mitään todisteita ??

Ja lopuksi annos Mämmiä. Thomas Matson Mämmi näkyy Turtolassa
vielä 1629 ja Alamuoniossa 1630. Veli Lars Matson Turtolassa 1666 asti
Muoniossa 1667 alkaen. Voin vakuuttaa, että kaikki muut tiedot asiasta
ovat puppua, oli sitten kyseessä proffat tai muut tiedonantajat.
Tietoahan on kirjat täynnä, mutta virheellisen tiedon lainaaminen edelleen
ei asiaa todeksi muuta.

Ähkyisestä tiedot kiinnostavat edelleen, mutta jotain uutta pitäisi löytää
edelläolevan lisäksi.

Juhani Mäkitalo - Tornio

[Matti Lund]

Kiitos, kiitos ! Mitähän tähän vastaisi - että mämmiksi meni pääasiassa.

Jakob Fellmannin muistiinpanosta oli Clas Staffanson Ähkyisen kohdalla kysymys.
Fellmannin tiedot näyttävät vuorostaan olevan peräisin J. Portinin
pitäjänkertomuksesta vuodelta 1807 (?), joka ilmestynyt Tornedalica
sarjan n:ossa 5 toht. E Wahlbergin kommentein. Fellman nimittäin
toistaa erään Portinin virheen !
Tätä Fellmannin tietoa tai ilmoitusta on paljon lainattu kirjallisuudessa
(mm. prof. Jouko Vahtola asutusselvityksissään), mutta onko tieto oikea
edes nimen osalta ??
Clas Staffansonia ei ole tainnut kukaan nähdä Muonion luetteloissa ?
Vanhin merkintä Ähkyisistä, jonka olen Muoniosta löytänyt on v. 1630
sotaväenottoluettelossa: Staffan (Clason) Ähkyinen. Myös E. Wahlberg
aloittaa Ähkyisen tästä Tapanista ja hänen syntymäaikanaan on mainittu
1567, joka ei ilmeisesti pidä paikkaansa, koska mies näkyy luetteloissa
1646 asti.
Itse olen arvaillut, että Fellmannin ilmoitus I Ähkyisestä saattaa pitää
paikkansa ja ehkä hänen syntymävuotensa oli 1567 ja siksi hän ei näy enää
sot.otossa 1630, eikä muutenkaan esim. vapaavuosien takia.
Tätä ajattelin tarkistaa Muhokselta, onko Tapania tai Clasia, mutta
en oikein onnistunut Ähkälää seuraamaan voudintileistä, eikä vastaa-
jatkaan kai olleet löytäneet mitään todisteita ??

Ja lopuksi annos Mämmiä. Thomas Matson Mämmi näkyy Turtolassa
vielä 1629 ja Alamuoniossa 1630. Veli Lars Matson Turtolassa 1666 asti
Muoniossa 1667 alkaen. Voin vakuuttaa, että kaikki muut tiedot asiasta
ovat puppua, oli sitten kyseessä proffat tai muut tiedonantajat.
Tietoahan on kirjat täynnä, mutta virheellisen tiedon lainaaminen edelleen
ei asiaa todeksi muuta.

Ähkyisestä tiedot kiinnostavat edelleen, mutta jotain uutta pitäisi löytää
edelläolevan lisäksi.

Juhani Mäkitalo - Tornio


Kiinnitin huomiota, että pitäisi olla näyttöä, että joku Ähkynen saapuu Savosta Muhokselle vuonna 1584.


Ohessa olevassa liitteessä on Laitasaaren verokylän kymmenyksenmaksajat 1580-91. Siis 12 vuoden ajalta.

Otin mukaan neljä sitä edeltävää ja seitsemän seuraavaa vuotta. Vuodelle 1590 olen pannut sekaan yhden vuotuisveroluettelon, josta näkyy viljelyalat panninmaana ja se, että venäläiset olivat polttaneet koko seutukunnan tuhkaksi (rp).

Ähkynen on vuoden 1580 listassa Heikki Pekanpoika ja sen jälkeen Klaus Pekanpoika. Viljelyala Ähkysessä siis 20 pannia ja jo Pekka Ollinpojan aikana 1540 -luvulla se on 16½ pannia ja on hänen päättäessään isännyytensä 19 pannia ja heti seuraajalla Pekka Pekanpojalla 20 pannia, jossa se kutakuinkin pysyy.


En ole sitä analysoinut, oliko Pekka Ollinpoika Ähkysellä kolme poikaa, jotka veroa maksoivat, Pekka, Heikki ja Klaus, vai olivatko Heikki ja Klaus Pekka Pekanpojan poikia. Pekka Pekanpoika on viimeisen kerran vuoden 1564 vuotuisverossa, mutta saman vuoden kymmenyksissä on leski Elina ja vuosina 1565-66 lesken nimi on Anna. Klaus Pekanpoika aloittaa sitten vuonna 1567.


Mielestäni nämä Ähkyset jatkavat häiriöttä eteenpäin eikä voudintileistä voi saada sellaista näyttöä, että Ähkysiä olisi tullut Savosta vuonna 1584 eikä monena vuotena ennen sitä eikä jälkeenkään.

Ähkynen ei edes vaikuta uudehkolta, tulokkaitten savolaisviljelykseltä, vaan vakiintuneelta pohjalaisviljelykseltä ja sama suku näyttää pysyneen siellä satoja vuosia. Ennen isoavihaa ei suku ainakaan Ähkysen talossa vaihdu, vaan asujat ovat mahdollisesti jo 1400 -luvun puolella syntyneen Pekka Ähkysen jälkeläisiä (vaikka lisänimi ei esiinnykään 1500 -luvulla, se ei ole vasta 1600 -luvun alussa tullut nimi, vaan varmaankin ollut sen talon nimenä jo ennen Pekkaakin). ja sen jälkeen voidaankin sen etenemistä seurata Muhoksen rippikirjoista.

terv Matti Lund.

[tellervoranta]

Helpointa kysymykseen olisi vastata: Isä on Tapani Ähkyinen :D:, mämmeistä viis...

Clas Staffanson Ähkyinen (s. 1567) muutti Muonioon 1617/1623 (?)


Jakob Fellmannin mukaan hän tuli Muhokselta, toisen lähteen
mukaan olisi tullut Iistä.
Erään lähteen mukaan olisi syntyisin Savosta, josta perhe 1584 tullut
Muhokselle.
Löytyykö vahvistusta näille tiedoille ja kuka oli isä ?

Juhani Mäkitalo - Tornio

Matti Lund on pureutunut asiaan hänelle ominaisella tarkkuudella ja paljon tuli luettavaa kymmeneksen saajista.
Tästä pääsenkin sellaiseen asiaan, että Asser Väänänen on arvellut äitini kotitalon Ylikiiminki, Jolos, Leskelä No12 olevan alkuaan Karjalainen-nimisten ja talon nimi Pirita-leskestä. Jolos-kirjan mukaan Esko Paavonpka tuli kymmenysveroluetteloon Kiimingissä v. 1591 Venäjän sodan ollessa vielä käynnissä luultavasti johonkin vanhaan taloon. V.1611 autioluettelossa isännän nimi Eshill Pårckå.

Hiukka hulumahti sivuraiteille Ähkyisesta :).

[Sari H]

Ja lopuksi annos Mämmiä. Thomas Matson Mämmi näkyy Turtolassa
vielä 1629 ja Alamuoniossa 1630. Veli Lars Matson Turtolassa 1666 asti
Muoniossa 1667 alkaen. Voin vakuuttaa, että kaikki muut tiedot asiasta
ovat puppua, oli sitten kyseessä proffat tai muut tiedonantajat.
Tietoahan on kirjat täynnä, mutta virheellisen tiedon lainaaminen edelleen
ei asiaa todeksi muuta.

Ähkyisestä tiedot kiinnostavat edelleen, mutta jotain uutta pitäisi löytää
edelläolevan lisäksi.

Juhani Mäkitalo - Tornio

Hei

Tarkistin vielä tämän Mämmi yhteyden Holappiin. Laskelmieni mukaan Ylitornion Mämmi suvulla ja Holapilla olisi yhteinen esi-isä DNA testien mukaan noin 500 luvulla ajan laskun alussa. Eli siis kaukaista samaa sukua, mutta kuitenkin se kertoo Mämmi suvun lähtöpaikasta eli Käkisalmen suunnalta tullut. Tuolla on vanhin tiedossa oleva esi.isä Mämmeillä: Matti Laurinpoika Mämmi sn. 1580 Ylitornio.

[Sari H]

Lisää Mämmistä: Käkisalmen läänin autioluettelo v. 1590: Habalax, Iwanko Trofimoff Mämmieff. Tuo on ilmeisesti Kiteen pogostalta...

[Juhani Mäkitalo]

Kiitos, kiitos, mutta kirjoitelkaahan Mämmistä uuden otsikon alla.
Ne menevät tiedot hukkaan täällä Ähkyisten seassa.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Eihän tällaisia "tietoja", joita kirjoitetaan kirjoihin ilman
lähdeviitteitä, pitäisi näille palstoille tuoda ollenkaan
(kuten tämä Ähkyisten muutto Savosta Muhokselle),
mutta taisipa se tuossa Matin vastauksessa tulla kumottua.

Jos Klas Staffansonin isäkysymykseen olisi yksinkertainen
vastaus, tuskin sitä täällä kyselisin.
On olemassa tässä kysymyksessä myös tämä koulukunta,
joka ratkaisee asian yksinkertaisesti (miksihän heitä sanoisimme ?)
Staffan Classonilla oli tosiaan poika Clas Staffanson, joka näkyy
luetteloissa 1647 - 67, mutta ei ollut poika ennen isäänsä tässä-
kään perheessä.

Kysymys kuuluu edelleen kuka oli ennen Staffan Clasonia ja
mistä tuli ja kuka oli tämän isä ?

JM

[Matti Lund]

Kiitos, kiitos, mutta kirjoitelkaahan Mämmistä uuden otsikon alla.
Ne menevät tiedot hukkaan täällä Ähkyisten seassa.

JM

Joo,

Tietysti voidaan yrittää konstruoida sitä, miten jollakin ehkä muuten pätevällä tutkija X:llä on voinut syntyä erään Ylitornioon tulleen uudisasuttajan Klaus Tapaninpojan "koplaus" Laitasaaren Ähkyseen (ehkä liian hätäisellä verotietojen selauksella on siinä osuutensa), vaikkakin sitä väärinkäsitystä, että uudisasuttajan isä olisi ollut tulokas Muhoksella vuonna 1584 ja oletettavasti tuonut jonkin aivan uuden Ähkysen suvun Savosta Muhokselle, ei voi arvioida ilman, että löydetään joko sellainen asiakirja itse vuodelta 1584, josta sellainen väärinkäsitys voisi syntyä, tai jokin muu vanha asiakirja, jossa esitetään jotain vuonna 1584 Muhoksella tapahtunutta asiaa, josta voidaan käsittää siten väärin.


Siis minä väitän voudintilitietojen perusteella, että Laitasaarenkylässä toista puolta Ähkysen taloa nuijasodan jälkeen 1600 -luvulla noin vuoteen 1630 asti isännöinyt Simuna Klaunpoika Ähkynen oli ties monennettako polvea sitä samaa sukua, joka oli asunut samalla paikalla samaa Ähkysen taloa Laitasaarenkylässä varmuudella jo 1500 -luvun alkuvuosina, mutta todennäköisesti jo aikaisemminkin. Hän näyttää asuneen yhtiössä samaa taloa Lasse Mikonpoika Ähkysen kanssa (tulee esiin jo vuoden 1608 verontarkistuksessa), koskapa nämä kaksi nimeä ovat maksaneet ristiin-rastiin saman talon veroja. Sukuomistusta näytään ylläpidetyn tiukan länsisuomalaisen perinteen mukaisesti useita peräkkäisiä polvia, joten yhtiökumppani Lasse on todennäköisesti ollut Simunan lanko tai vävy. Hänen isänsä oli ilmeisesti Klaus Pekanpoika (Ähkynen), joka näkyy jo vuoden 1567 kymmenysverossa.

Simuna näkyy kyllä 1630 -luvulla vielä maakirjassa, mutta muita veroja maksaa silloin jo hänen todennäköinen poikansa Esko Simunanpoika.


Simunan ikää ei siis harmittavaisesti ilmoiteta ruodutusluetteloissa, vaan hänet on kirjattu ikälopuksi 1627 ("uthlefwadt"), kun taas rinnalla olevan Olli Jussinpoika Ähkysen syntymävuosi on niistä ikätiedoista laskettava 1563:ksi. Tällöin ei ole perusteita olettaa, että Simuna olisi naapuriaan Ollia nuorempi, muttei todennäköisesti kuitenkaan paljoa vanhempi. Siis kovin kauaksi vuotta noin 1560 ei Simunan syntymävuotta voi siirtää suuntaan eikä toiseen.

Tämä taas aiheuttaa sen, ettei Simunan isän Klaus Pekanpojan syntymävuotta voida siirtää kovin kauas suuntaan tai toiseen noin vuodesta 1540.

Ehkä Klaus Pekanpoikaa Ähkysessä muutamana vuotena edeltänyt Pekka Pekanpoika oli Klaun isoveli? - Siitäkin huolimatta on veroluetteloitten alusta tavattava Pekka Ollinpoika (Ähkynen) saattanut syntyä jo vähän ennen vuotta 1500.


Vaikka Ähkynen lienee saanut virallisen kahtiajakopäätöksen vasta vuoden 1608 verontarkistuksen yhteydessä, niin toteutunut kahtiajako ja ennen sitä vuoronperään eri isännän nimissä tapahtuneet veronmaksut samalle manttaalille kielivät siitä, että sitä asuttiin jo 1500 -luvulla joitakin jaksoja kahdessa savussa ja/tai yhtiössä.


Tämä taas viittaa siihen, että veroluetteloitten alkaessa 1540 -luvulla, Ähkynen ei ollut enää kovin nuori talo ja lisäksi se ei ollut perinteinen savolaistyyppinen viljelys, jossa kaskeaminen on määräävässä roolissa, vaan pohjalais-savolais viljelykulttuurien yhdistelmä, jossa kaskeaminen oli alistettu paikallaan pysyvien raivioiden alustukseen: raivioita ei jätetty maan mehut otettua heitteille, vaan niitä yritettiin ylläpitää mahdollisimman pitkään lannoituksella, vuoroviljelyllä ym. menetelmillä. Tämän uskon olleen Ähkysten tavan hoitaa tiluksiansa 1500 -luvulla, joissa oli 20 panninmaata viljalla. Karjamäärä oli keskinkertainen, esim. vuoden 1626 karjaluettelossa sekä Simunalla että Ollilla 4 lehmää, yksi tamma, Ollilla härkä, pari hiehoa ja lammasta, Simunalla yksi sika. Tietysti kalastus Oulujoesta ja eränautinnoilta oli myös tärkeässä roolissa ja 1600 -luvulla myös terva.

Myöskään talon nimeä Ähkynen ("Ähkö") ei pidä yksinomaan yrittää vääntää kaukokulkeutumisella tulleeksi, siis Savosta tulleen asuttajan lisänimestä otetuksi, vaan selitys nimelle voi yhtä hyvin olla aivan paikallisesta ympäristöstä johtuva.

Väärinkäsitys tietysti paisumistaan paisuu, kun sitä toistetaan, ja tässä toistamisessa on mukana arvostettuja historiantutkijoita, jotka luottavat (tässä tapauksessa liikaa) toinen toisiinsa.


terv Matti Lund

[jah]

Kommentoinpa minäkin tähän lähdekritiikki-keskusteluun. Olen itse aloittelija sukututkimuksen saralla ja siksi pidänkin yleensä täällä sormeni poissa näppäimistöltä, paitsi silloin kun pyydän apua. Minä kuitenkin henkilökohtaisesti luen mielelläni erilaisia pohdiskeluja ja "valistuneita arvauksia" omia tutkimuskohteitani lähellä olevista aiheista, paikoista ja ihmisistä, sillä edellytyksellä että niistä käy selvästi ilmi niiden epävarma luonne ja lähdetietojen puutteellisuus.

Koskapa tässä ketjussa aiheena olevan talon hirsilato näkyy ikkunasta ulos kurkistaessani (sisältää oletuksen, että nykyinen Ähkylän talo on samoilla sijoilla kuin mainittu Ähkyinen/Ähkynen/Ähkö), minua toki kiinnostavat sellaiset ko. taloon liittyvät tiedot, joiden lähteet on esitetty ja niiden perusteella tehdyt päätelmät luotettaviksi arvioitu. Mutta eivät pelkästään ne.

Monestakin syystä luen mielelläni täältä foorumilta myös muunlaisia kirjoituksia. Olen asunut vasta parisen vuotta toistasataa vuotta vanhassa talossamme, historiallisessa (erotuksena nykyisestä, suppeasta versiosta) Laitasaaren kylässä, Muhoksen pitäjässä, enkä tiedä seudun historiasta vielä paljonkaan. Esim. yllä olevasta Matti Lundin kirjoituksesta minä sain paljon mielenkiintoista yleistietoa lähiseudun elinkeinoista 500 vuoden takaa. Tietoa, jota varmaan löytäisin kirjoistakin etsimällä (Vahtolaa ym. onkin tullut luettua), mutta joka erityisen kiinnostavaan viitekehykseen (naapuritilaan) yhdistettynä on paljon helpompi omaksua.

Tutkin itse nyt alkuvaiheessa "melko helppoa" tapausta, eli vasta 1770-luvulla perustetun tilamme (ja sen asukkaisiin liittyvien tilojen) historiaa, mutta minulle 1700-1800 -lukujen rippikirjamerkinnätkin ovat aivan riittävän haasteellista tulkittavaa. Tilamme perustajan esipolvien etsimisen (Tyrnävän Ängeslevältä) voudintileistä ja maakirjoista voin unohtaa, koska en saa niistä mitään selvää, hyvä jos talon nimen (Haatajan) löydän. Siksi elän toivossa, että joku kokeneempi julkaisee täällä omat translitterointinsa ko. kylän vanhoista asiakirjoista ja antaa keskustelijoiden arvioida selkokielistä versiota alkuperäiseen lähteeseen vertaamalla, jotta pääsen poimimaan omat rusinani pullasta.

Ja jottei kommenttini löisi turhan paljon hutia itse Ähkyisestä, on viimeinen perusteluni oletusten ja pohdiskelujen kirjoittamiselle täällä se, että saan omasta puolestani antaa jotain "vaihdossa" (juu, muistan mainita epävarmuustekijät), kun seuraavan kerran käyn kylässä Ähkylässä ja utelen oman talomme historiaan kietoutuvaa perimätietoa :)

[Solja]

Clas Staffanson Ähkyinen (s. 1567) muutti Muonioon 1617/1623 (?)


Sukuseura http://www.muotka-rantakokko.fi

Haastavaksi tulee sukututkimus mitä lähemmäksi Aatamin anoppia mennään ;)

-Solja

[Juhani Mäkitalo]

Palataanpa vielä vanhimpaan (?) tietoon tästä Ylimuonion
asuttajasta. Se löytyy Johan Portinin pitäjänkertomuksesta
v. 1807 (?) Siinä mainitaan Clas Staffanson Iistä ilman suku-
nimeä ja vuosi 1623.
Jakob Fellman on ilmeisesti osaksi lainannut tätä kertomusta,
koska toistaa yhden virheen Mämmistä (?)
Fellman mainitsee v. 1617 ja Clas Staffansonin Ähkälän tilalta
Muhokselta. Fellmanin elinvuodet (1795 - 1875)
Tätä tietoa on ainakin prof Vahtola uskollisesti lainannut ainakin
vuodesta 1982 alkaen (Faravid 6/1982), edelleen 1986, 1991 ja 1993.

Olisiko tämä kaikki puppua ?

Sitten tulee tämä uusin "koulukunta", joka selittää asian yksinkertaisesti
näin: Clas on Ylimuonion ensimmäisen asukkaan Staffan Classonin poika.
Vanhimman merkinnän Ähkyisistä olen löytänyt v. 1630 sot.ottoluette-
losta, jossa Staffan Ähkyinen. Erik Wahlberg mainitsee hänestä var-
haisimpana v. 1637 maakirjan.
Staffanin s.ajaksi on mainittu 1567 (esim. O. Anttila: Jerisjärvi ja Salkon-
kenttä) mistähän lie peräisin ? Staffan näkyy henkikirjassa v. 1646 asti,
ei pitäisi näkyä tuonikäinen, eikä myöskään sot.otossa 1630.
Jos Clas Staffanson olisi Staffanin isä, niin hän ei näkyisi juuri yli-
ikäisyytensä vuoksi, isän iäksi sopisi 1567 ??

Kun tämä on selvitetty sopisi puhua Staffan Clasonin vaimosta, josta on tehty "hatusta vetäen" lapinvouti Olof Olofson Tulkkilan tytär, mitään tietoa ei ole edes nimestä.
Seuraavaksi voidaan puhua esi-isästäni Olof Olofs. Tulkkilasta, muonio-
laiset ovat mainostaneet häntä Muonion ensimmäisenä. asukkaana,
näkyy esim. Wikipediassa Ylimuonion Ähkyisen yhteydessä.
Veroluetteloista on kuitenkin selvästi ja helposti nähtävissä kuinka hän
eli kuolemaansa asti Ylitornion Armassaaressa. Viimeksi mainitaan elossa
1601 ja v. 1602 (tuomiokirja) kuolleen laivan haaksirikossa, ilmeisesti matkalla Tukholmaan. Lapinvoudilla oli muutakin tekemistä kuin muikun pyynti Jerisjärvellä.
Ja ne perinnöt jaettiin tietysti jo 1602, tuskin tyttärille (jos niitä oli ?)
muuta tuli kuin pieni summa rahaa ??

Pahasti on muoniolaisten historiankirjoitus hataralla pohjalla. Tulkoon
nämä asiat tässä mainituksi, koska ovat Ähkyisten oletettuja sukulaisia !

Juhani Mäkitalo - Tornio

[Matti Lund]

Palataanpa vielä vanhimpaan (?) tietoon tästä Ylimuonion
asuttajasta. Se löytyy Johan Portinin pitäjänkertomuksesta
v. 1807 (?) Siinä mainitaan Clas Staffanson Iistä ilman suku-
nimeä ja vuosi 1623.
Jakob Fellman on ilmeisesti osaksi lainannut tätä kertomusta,
koska toistaa yhden virheen Mämmistä (?)
Fellman mainitsee v. 1617 ja Clas Staffansonin Ähkälän tilalta
Muhokselta. Fellmanin elinvuodet (1795 - 1875)
Tätä tietoa on ainakin prof Vahtola uskollisesti lainannut ainakin
vuodesta 1982 alkaen (Faravid 6/1982), edelleen 1986, 1991 ja 1993.

Olisiko tämä kaikki puppua ?

Sitten tulee tämä uusin "koulukunta", joka selittää asian yksinkertaisesti
näin: Clas on Ylimuonion ensimmäisen asukkaan Staffan Classonin poika.
Vanhimman merkinnän Ähkyisistä olen löytänyt v. 1630 sot.ottoluette-
losta, jossa Staffan Ähkyinen. Erik Wahlberg mainitsee hänestä var-
haisimpana v. 1637 maakirjan.
Staffanin s.ajaksi on mainittu 1567 (esim. O. Anttila: Jerisjärvi ja Salkon-
kenttä) mistähän lie peräisin ? Staffan näkyy henkikirjassa v. 1646 asti,
ei pitäisi näkyä tuonikäinen, eikä myöskään sot.otossa 1630.
Jos Clas Staffanson olisi Staffanin isä, niin hän ei näkyisi juuri yli-
ikäisyytensä vuoksi, isän iäksi sopisi 1567 ??

Kun tämä on selvitetty sopisi puhua Staffan Clasonin vaimosta, josta on tehty "hatusta vetäen" lapinvouti Olof Olofson Tulkkilan tytär, mitään tietoa ei ole edes nimestä.
Seuraavaksi voidaan puhua esi-isästäni Olof Olofs. Tulkkilasta, muonio-
laiset ovat mainostaneet häntä Muonion ensimmäisenä. asukkaana,
näkyy esim. Wikipediassa Ylimuonion Ähkyisen yhteydessä.
Veroluetteloista on kuitenkin selvästi ja helposti nähtävissä kuinka hän
eli kuolemaansa asti Ylitornion Armassaaressa. Viimeksi mainitaan elossa
1601 ja v. 1602 (tuomiokirja) kuolleen laivan haaksirikossa, ilmeisesti matkalla Tukholmaan. Lapinvoudilla oli muutakin tekemistä kuin muikun pyynti Jerisjärvellä.
Ja ne perinnöt jaettiin tietysti jo 1602, tuskin tyttärille (jos niitä oli ?)
muuta tuli kuin pieni summa rahaa ??

Pahasti on muoniolaisten historiankirjoitus hataralla pohjalla. Tulkoon
nämä asiat tässä mainituksi, koska ovat Ähkyisten oletettuja sukulaisia !

Juhani Mäkitalo - Tornio


Iin kymmenyksistä ja vuotuisveroluetteloista haravoitaessa kyllä Kiimingin verokylässä asuu 1/4 manttaalin taloa Tapani Klaunpoika -niminen isäntä. Taitaa olla ihan siinä Vesaisten naapurissa. Tarkista tämä Tapani Klaunpoika, milloin alkaa ja milloin loppuu ihan 1600 luvun alkupuolelta alkaen.


Ja annas ollakaan vuoden 1627 RL:ssa ("väenottorulla", WA773:754) Ylikiimingin verokylään on kirjattu 1/4 manttaaliin mm. Tapani "Ähköinen", jonka iäksi kerrotaan 40 vuotta. Se on siinä heti Vesalan porukan perään, eli "jetsulleen" samoilla paikkeilla kuin patronyyminen Tapani Klaunpoika, joka näyttäisi tässäkin sijoitetun Vesaloiden ja Väänäsen väliin.

Jos tämä Tapani Ähköinen ilmaantuu Muonioon, Ii -heitossa on perää, mutta Muhos -maininta saa entistäkin oudompaa valoa.


terv Matti Lund

[Matti Lund]

Iin kymmenyksistä ja vuotuisveroluetteloista haravoitaessa kyllä Kiimingin verokylässä asuu 1/4 manttaalin taloa Tapani Klaunpoika -niminen isäntä. Taitaa olla ihan siinä Vesaisten naapurissa. Tarkista tämä Tapani Klaunpoika, milloin alkaa ja milloin loppuu ihan 1600 luvun alkupuolelta alkaen.


Ja annas ollakaan vuoden 1627 RL:ssa ("väenottorulla", WA773:754) Ylikiimingin verokylään on kirjattu 1/4 manttaaliin mm. Tapani "Ähköinen", jonka iäksi kerrotaan 40 vuotta. Se on siinä heti Vesalan porukan perään, eli "jetsulleen" samoilla paikkeilla kuin patronyyminen Tapani Klaunpoika, joka näyttäisi tässäkin sijoitetun Vesaloiden ja Väänäsen väliin.

Jos tämä Tapani Ähköinen ilmaantuu Muonioon, Ii -heitossa on perää, mutta Muhos -maininta saa entistäkin oudompaa valoa.


terv Matti Lund


Tähän edelliseen vielä sellainen täydennys, että RL:ssa 1629 (WA773:755) ja RL:ssa ei ole enää Tapani Ähkystä Ylikiimingissä, vaan nimenä on Antti Ähkynen, RL:n 1630 (WA773:758) mukaan ikä 40 vuotta. Jos Tapani Klaunpoika näkyy jo 1630 Muoniossa, niin sehän sopii tähän Kiimingin Tapani Klaunpoika Ähkyseen.

Tätä Sinun nyt kannattaa kelata alkua päin, eli pisteeseen, jossa Tapani Klaunpoika ilmaantuu Kiiminkiin.


Nyt kun Iin luettelo antaa Tapani Klaunpojan syntymävuodeksi 1587:n, niin ei voida sulkea sitäkään pois, etteikö hän voisi olla Laitasaaren Klaus Pekanpojan poika, koskapa kuten näet aikaisemman viestini luettelosta, siitä on erotettavissa Klaus Pekanpoika isäntänä Laitasaaren Ähkysessä myös vuonna 1587.

Jos Tämä on tavoittelemasi henkilö, tästä koituisi jäljityksen kannalta onnellinen sattuma, jota minäkään en olisi päässyt sotkemaan solmuun.


terv Matti Lund

[Juhani Mäkitalo]

Asioita tarkisteltuani täytynee todeta, että sekä Portinilla
ja Fellmannilla on tapahtunut virhe Ähkyisen nimessä,
patronyymi on pyörähtänyt etunimen paikalle ja etunimi
patronyymiksi.
Staffan Clason on tosiaan s. 1567 (sot.otto Ylitornio 1637 - 70 v)
tästä voi jo päätellä, että ei mukana mitään isä Clasia voi oikein olla.
(on muuten monessa kirjassa tämä virhe - kannattaako lukeminen ?)
Tämä viittaus Iihin oli juuri siinä vanhemmassa (?) eli Portinin
tiedonannossa.

Poika Clas Staffanson näkyy ensi kerran sot.otossa 1640, olisiko
1625 tienoilla syntynyt, hänestä ei tietenkään ole kyse Fellmannin
tiedonannossa.

En ehtinyt tässä vielä paneutua Matin vastaukseen oliko siellä
Staffania edeltävä polvi - pitää lukea uudelleen.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Lisätäänpä tähän vielä, että ei tässä tiedä Jako Fellmanniakaan
syyttää virheestä, muistiinpanot on julkaistu Isak Fellmannin
toimesta Jaakon kuoleman jälkeen 1906.

JM

[Juhani Mäkitalo]

...ja edelleen, jospa Staffan Clasonin oikea syntymäaika onkin
1587, se selittäisi sen miksi näkyy henkikirjassa vielä 1646.

Sotaväenottoluet., jota olen katsonut on Wahlbergin puhtaaksi-
kirjoittama, ei siis alkuperäinen, joten siinäkin voi olla virhe tai
jospa Tapani pani ikäänsä 20 v ekstraa, ettei sotaan ainakaan
tarvitse lähteä. Pojan syntymäaika 1625 (?) tulisi myös lähemmäksi
normaalia isyysikää.

JM

[jukkaukkola]

Kommentoinpa minäkin tähän lähdekritiikki-keskusteluun. Olen itse aloittelija sukututkimuksen saralla ja siksi pidänkin yleensä täällä sormeni poissa näppäimistöltä, paitsi silloin kun pyydän apua. Minä kuitenkin henkilökohtaisesti luen mielelläni erilaisia pohdiskeluja ja "valistuneita arvauksia" omia tutkimuskohteitani lähellä olevista aiheista, paikoista ja ihmisistä, sillä edellytyksellä että niistä käy selvästi ilmi niiden epävarma luonne ja lähdetietojen puutteellisuus.

Koskapa tässä ketjussa aiheena olevan talon hirsilato näkyy ikkunasta ulos kurkistaessani (sisältää oletuksen, että nykyinen Ähkylän talo on samoilla sijoilla kuin mainittu Ähkyinen/Ähkynen/Ähkö), minua toki kiinnostavat sellaiset ko. taloon liittyvät tiedot, joiden lähteet on esitetty ja niiden perusteella tehdyt päätelmät luotettaviksi arvioitu. Mutta eivät pelkästään ne.

Monestakin syystä luen mielelläni täältä foorumilta myös muunlaisia kirjoituksia. Olen asunut vasta parisen vuotta toistasataa vuotta vanhassa talossamme, historiallisessa (erotuksena nykyisestä, suppeasta versiosta) Laitasaaren kylässä, Muhoksen pitäjässä, enkä tiedä seudun historiasta vielä paljonkaan. Esim. yllä olevasta Matti Lundin kirjoituksesta minä sain paljon mielenkiintoista yleistietoa lähiseudun elinkeinoista 500 vuoden takaa. Tietoa, jota varmaan löytäisin kirjoistakin etsimällä (Vahtolaa ym. onkin tullut luettua), mutta joka erityisen kiinnostavaan viitekehykseen (naapuritilaan) yhdistettynä on paljon helpompi omaksua.

Tutkin itse nyt alkuvaiheessa "melko helppoa" tapausta, eli vasta 1770-luvulla perustetun tilamme (ja sen asukkaisiin liittyvien tilojen) historiaa, mutta minulle 1700-1800 -lukujen rippikirjamerkinnätkin ovat aivan riittävän haasteellista tulkittavaa. Tilamme perustajan esipolvien etsimisen (Tyrnävän Ängeslevältä) voudintileistä ja maakirjoista voin unohtaa, koska en saa niistä mitään selvää, hyvä jos talon nimen (Haatajan) löydän. Siksi elän toivossa, että joku kokeneempi julkaisee täällä omat translitterointinsa ko. kylän vanhoista asiakirjoista ja antaa keskustelijoiden arvioida selkokielistä versiota alkuperäiseen lähteeseen vertaamalla, jotta pääsen poimimaan omat rusinani pullasta.

Ja jottei kommenttini löisi turhan paljon hutia itse Ähkyisestä, on viimeinen perusteluni oletusten ja pohdiskelujen kirjoittamiselle täällä se, että saan omasta puolestani antaa jotain "vaihdossa" (juu, muistan mainita epävarmuustekijät), kun seuraavan kerran käyn kylässä Ähkylässä ja utelen oman talomme historiaan kietoutuvaa perimätietoa :)

Tuolta linkistä taitas löytyä Tyrnävän Haatajista jotain ; Poutiaisilla VII :Utajärven Pyyköt – isänisäni suku | KirjastoVirma (http://www.kirjastovirma.net/oilinginvarrelta/utajarven_pyykot)

[Juhani Mäkitalo]

Tässä tuli Jukalta vihjeitä jo 1700-luvun Ähkyisistäkin, mutta
tahtoo tulla ähky jo noista 1600-luvun asioistakin.

Matti on tehnyt ansiokasta työtä vaikka kaikki ei ole vielä ihan vii-
meiseen asti selvä. Ja huomatkaa, yhtään kertaa ei tarvinnut
sanoa, että kun se ja se sanoo ... Tutkimalla asiat selviää ei
kirjoja lukemalla.

Laitoin tästä viestiketjusta vinkin myös Lapin suvut palstalle,
ehkä siellä on enemmän kiinnostusta ja näitä jälkeläisiä kuin
Pohjanmaalla.
Tuskin viitsin itse lähteä tätä enempää kaivamaan itselleni
outoihin pitäjiin. Selvitettävää riittää vielä tässä suvussa esim.
Staffan Clasonin vaimon osalta, josta ei tiedetä oikeastaan
yhtään mitään - ota siitä sitten selvä.

Vielä lyhyt yhteenveto: Staffan Clason Ähkyinen tuli mahdollisesti
jopa todennäköisestikin Iistä (oliko kylä ?) Muonioon 1629/1630
Staffan oli mahdollisesti syntyisin Muhoksen Laitasaaresta Clas
Person Ähkyisen poika. Matti, menikö oikein ?

JM

[Juhani Mäkitalo]

Siis Iin Ylikiimingin kylästä sanoo Matti Lund, eikä vain sano
vaan on asian myös tarkistanut.

JM

[tellervoranta]

Tässä alla linkki, missä Ylikiimingin ( Öfverkiminge) kohdalla v.1627 näkyy Vesan jälkeen Staffan Ähkyinen.

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15941&pnum=38

[Juhani Mäkitalo]

Enpä valitettavasti saanut auki tätä sivua tästä enkä
muutenkaan salasanallani. SSHY:n etusivulla mainittiin,
että salasanat vaihtuneet, pitää selvittää.
Onnistuisiko sivun lähettäminen yksityisviesteihin tai
sähköpostiin ?

JM

[tellervoranta]

Olen vaihtanut salasanan. Jos Juhani olet maksanut SSHY:n jäsenmaksun, sinulle on sähköpostiin tullut ilmoitus uudesta salasanasta. Katsopa, miten on?

[Matti Lund]

Olen vaihtanut salasanan. Jos Juhani olet maksanut SSHY:n jäsenmaksun, sinulle on sähköpostiin tullut ilmoitus uudesta salasanasta. Katsopa, miten on?


Joka tapauksessa ei kannata laittaa sellaisia linkkejä tänne Suku Forumiin, jotka eivät avaudu tämän Suku Forumin jäsenille ja käyttäjille, vaan ainoastaan jonkin aivan toisen suljetun yhteisön jäsenille.


Tämä pyyntö koskee ihan kaikenlaisia muita suljettuja yhteisöjä, koska täällä pyritään keskustelemaan niin, että argumentit ja lähteet näkyvät tasapuolisesti kaikille ketjuun osallistuville. Tämä niinkuin kainona pyyntönä keskusteluetiketiksi vain, jottei lyödä lappuja päin joidenkin osallistujien korvia, vaan periaatteella, että annetaan asiat kaikkien kuultavaksi.


terv Matti Lund

[Juhani Mäkitalo]

Mitähän väärinkäytöksiä tässä on tapahtunut ?? Tellervon
tominnasa ole minusta mitään moitittavaa - päinvastoin.
Sen sijaan herää kysymys mikä mies se tämä M.L ??

JM

[Matti Lund]

Mitähän väärinkäytöksiä tässä on tapahtunut ?? Tellervon
tominnasa ole minusta mitään moitittavaa - päinvastoin.
Sen sijaan herää kysymys mikä mies se tämä M.L ??

JM


Niin, eihän tämä mikään syytös väärinkäytöksestä ollut, vaan tämähän on avointa keskustelua avoimin kortein. Eli kaikkien korttien pöydällä pitäisi olla avoimia. - Eikö niin. Eikö tämän pitäisi olla itsestään selvä pelisääntö?

Miten keskustelu toimii, jos yksi jos toinen pitää kortteja pöydällä väärin päin tai ehkä vilauttaa vain yhdelle vieruskaverille. Eli pelaavatko kaikki osallistujat enää samaa peliä?

Keskusteluhan ei tällöin toimi kuten kaiketi täällä on tarkoitettu - eikä tieto välity toiselle. - Eikö niin.

Jos on varma, ettei linkki aukea kaikille keskusteluun osallistujille, miksi siis tuoda se keskusteluun mukaan? Usein linkki ei aukea teknisen ongelman takia, mutta sehän on vain ohimenevä ongelmatilanne, josta keskustelu saattaa vähän tökkiä.


Mitä kummaa tällaisessa M.L:ssä on, jos pyytää tällaisen ilmiselvän kommunikointiongelman ennaltaehkäisyä, joka on vain hyvän keskusteluetiketin mukainen toivomus?


Mutta muuten lienee parasta palata tästä menettelytapakeskustelusta itse aiheeseen.

Näillä mennään.


terv Matti

[tellervoranta]

Ah, Ähkyinen. En tiennyt, että nämä linkit ei näy. Luulin, että vain tiedot v.1850 jälkeen. En siis kiusallani suurta vaivaa nähden taas singonnut sivulle epäsopivaa tavaraa.:)

[Juhani Mäkitalo]

Täysin asiaton kommentti - Matti Lund.
Linkki näkyy kaikille, joka ei ole SSHY:n jäsen ei saa sitä auki.
Ei kai sen velvollisuuksiin, joka linkin ystävällisesti laittaa si-
vulle, kuulu hoitaa näitä jäsenyyksiä toisten puolesta.

JM

[Matti Lund]

Täysin asiaton kommentti - Matti Lund.
Linkki näkyy kaikille, joka ei ole SSHY:n jäsen ei saa sitä auki.
Ei kai sen velvollisuuksiin, joka linkin ystävällisesti laittaa si-
vulle, kuulu hoitaa näitä jäsenyyksiä toisten puolesta.

JM

Hei,

Sehän oli Tellervolla lähtökohtana, että hän halusi näyttää jotain tietoa kaikille tämän ketjun lukijoille ja keskusteluun osallistujille, mutta meni pitkä aika niin, että ainoastaan Tellervo itse pystyi näkemään hänen hyvällä halulla näyttämänsä tiedon ja lopputulos on se, että ainoastaan jonkin tietyn yhdistyksen jäsenillä oli mahdollisuus nähdä se tieto.

Tiedothan annetaan näytettäviksi ja kommentoitaviksi, jotta niistä voisi vaihtaa hedelmällisesti mielipiteitä. Ihanteellista se on silloin, kun tietoihin voidaan välittömästi replikoida - eikö niin. Tellervo ei nyt onnistunut tässä pyrkimyksessä näyttää jotain tietoa, jotta siitä voitaisiin vaihtaa mielipiteitä.

Jos tässä yrittää auttaa, ei se ole mitenkään ymmärrettävissä asiattomaksi kommentiksi, vaan pyrkimykseksi edistää keskusteluun tuotavien tietojen näkymistä ja kommentoitavuutta, jotta tämä keskustelu eläisi ja jatkuisi.

Eipä nyt unohdeta, että tämä on www = maailmanlaajuinen verkosto, täysin julkinen ja avoin mielipiteenvaihtokanava, mutta tätä tekniikkaa voivat myös kaikki yhteisöt ja yhdistykset käyttää mainiosti omaan sisäiseen muilta suljettuun sisäiseen kommunikointiinsa, jollaiseen Tellervon linkki oli nyt nimenomaan tarkoitettu. Näitä kahta asiaa vain ei pidä sekoittaa keskenään, kun keskustelua käydään täysin avoimessa verkossa.


terv Matti Lund

[jukkaukkola]

Kommentoinpa minäkin tähän lähdekritiikki-keskusteluun. Olen itse aloittelija sukututkimuksen saralla ja siksi pidänkin yleensä täällä sormeni poissa näppäimistöltä, paitsi silloin kun pyydän apua. Minä kuitenkin henkilökohtaisesti luen mielelläni erilaisia pohdiskeluja ja "valistuneita arvauksia" omia tutkimuskohteitani lähellä olevista aiheista, paikoista ja ihmisistä, sillä edellytyksellä että niistä käy selvästi ilmi niiden epävarma luonne ja lähdetietojen puutteellisuus.

Koskapa tässä ketjussa aiheena olevan talon hirsilato näkyy ikkunasta ulos kurkistaessani (sisältää oletuksen, että nykyinen Ähkylän talo on samoilla sijoilla kuin mainittu Ähkyinen/Ähkynen/Ähkö), minua toki kiinnostavat sellaiset ko. taloon liittyvät tiedot, joiden lähteet on esitetty ja niiden perusteella tehdyt päätelmät luotettaviksi arvioitu. Mutta eivät pelkästään ne.


Monestakin syystä luen mielelläni täältä foorumilta myös muunlaisia kirjoituksia. Olen asunut vasta parisen vuotta toistasataa vuotta vanhassa talossamme, historiallisessa (erotuksena nykyisestä, suppeasta versiosta) Laitasaaren kylässä, Muhoksen pitäjässä, enkä tiedä seudun historiasta vielä paljonkaan. Esim. yllä olevasta Matti Lundin kirjoituksesta minä sain paljon mielenkiintoista yleistietoa lähiseudun elinkeinoista 500 vuoden takaa. Tietoa, jota varmaan löytäisin kirjoistakin etsimällä (Vahtolaa ym. onkin tullut luettua), mutta joka erityisen kiinnostavaan viitekehykseen (naapuritilaan) yhdistettynä on paljon helpompi omaksua.

Tutkin itse nyt alkuvaiheessa "melko helppoa" tapausta, eli vasta 1770-luvulla perustetun tilamme (ja sen asukkaisiin liittyvien tilojen) historiaa, mutta minulle 1700-1800 -lukujen rippikirjamerkinnätkin ovat aivan riittävän haasteellista tulkittavaa. Tilamme perustajan esipolvien etsimisen (Tyrnävän Ängeslevältä) voudintileistä ja maakirjoista voin unohtaa, koska en saa niistä mitään selvää, hyvä jos talon nimen (Haatajan) löydän. Siksi elän toivossa, että joku kokeneempi julkaisee täällä omat translitterointinsa ko. kylän vanhoista asiakirjoista ja antaa keskustelijoiden arvioida selkokielistä versiota alkuperäiseen lähteeseen vertaamalla, jotta pääsen poimimaan omat rusinani pullasta.

Ja jottei kommenttini löisi turhan paljon hutia itse Ähkyisestä, on viimeinen perusteluni oletusten ja pohdiskelujen kirjoittamiselle täällä se, että saan omasta puolestani antaa jotain "vaihdossa" (juu, muistan mainita epävarmuustekijät), kun seuraavan kerran käyn kylässä Ähkylässä ja utelen oman talomme historiaan kietoutuvaa perimätietoa :)

Kun käyt tuolla Ähkylässä,niin voisitko varmistaa Markku isännältä onko kuvassa Ähkylän vanha päärakennus.Kuva on hieman samea,koska kyseessä henkilökuva ,josta rajasin henkilöt pois.Kuva otettu v.1949 Oulujoen etelä rannalta,Ähkylää vastapäätä ja sano Markulle terveiset ,oltiin samalla luokalla 40 v.sitten.

[Jouni Kaleva]

Tellervon linkistä SSHY:n jäsensivuille tulee kuva, lähteenä näkyy siis olevan Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1627-1627 WA773.

Kyseinen kuvan kopiointi ei näköjään onnistu, kun sen on html-muodossa ja ainakaan minä en osaa sitä konvertoida Forumin hyväksymään tiedostomuotoon.

Kyseinen Ylikiimingissä sijaitseva henkilö on silmissäni 1/4 mantt. talon Staphann Ähköinen, 20v.

[Matti Lund]

Tellervon linkistä SSHY:n jäsensivuille tulee kuva, lähteenä näkyy siis olevan Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1627-1627 WA773.

Kyseinen kuvan kopiointi ei näköjään onnistu, kun sen on html-muodossa ja ainakaan minä en osaa sitä konvertoida Forumin hyväksymään tiedostomuotoon.

Kyseinen Ylikiimingissä sijaitseva henkilö on silmissäni 1/4 mantt. talon Staphann Ähköinen, 20v.


Ähkynen on siinä listassa 40 -vuotias, tässä ylösottamani Ylikiimingin osa siitä luettelosta:


Ylikiiminki Ruod 1627: 754 mf WA773 RL


M. Miehen nimi ........ Ikä, kommentit:
½ Antti Vesa ikäloppu
Tuomas Antinp. poika 30
½ Sipo Vesa 30
¼ Tapani Ähkönen 40
1/3 Matti Väänänen ikäloppu
Tapani Matinp. Poika 40
Heikki Matinp. 30
Mikko Matinp. 20
¼ Erkki Martinp. 40
¼ Matti Hiltunen 20
1/3 Heikki Tapaninp. spitaalinen
Matti Tapaninp. spitaalinen
½ Paavo Kääriä ikäloppu
Paavo Pekanp. Poika 20
¼ Parwilan Heikki
1/3 Pekka Manninen halvaantunut
Olli Manninen 20
1/3 Matti Timonen sairas
Perttu Timonen 30
¼ Holapan Esko 40
Paavo Eskonp. 40
1/3 Matti Tornio tyrävikainen
1/6 Frans Tornio 40
¼ Lasse Kanniainen 50
¼ Heikki Vesa 30
Sipo Parkkinen Parcköinen
¼ Antti Huttu ikäloppu
Pekka Antinp. poika 30
¼ Mikko Paaso ikäloppu
Mikko Mikonp. vammainen
Matti Mikonp. 20
¼ Tuomas Kanniainen tyrävikainen
¼ Matti Jurvakainen 30


Ylikiiminki ylläpiti ruotuja 13. ja 14., ja Ähkysen talo oli ruodun 13. talo n:ro 3.

terv Matti Lund

Ps.

Tämä kelvannee paremman puutteessa ja näkynee hyvin kaikille ketjun tiedonvaihtoon osallistujille niin, ettei kukaan heistä jää sitä paitsi.

[Jouni Kaleva]

Ähkynen on siinä listassa 40 -vuotias, tässä ylösottamani Ylikiimingin osa siitä luettelosta:

terv Matti Lund

Ps.

Tämä kelvannee paremman puutteessa ja näkynee hyvin kaikille ketjun tiedonvaihtoon osallistujille niin, ettei kukaan heistä jää sitä paitsi.
Niin on, 40v, anteeksi huolimattomuuteni!

[TapsaR]

Hiukan epäselvästi on digitoitu ja jouduin vielä editoimaan. Laitan kuvan kuitenkin oheen.

Tapio

[Matti Lund]

Ähkynen on siinä listassa 40 -vuotias, tässä ylösottamani Ylikiimingin osa siitä luettelosta:


Ylikiiminki Ruod 1627: 754 mf WA773 RL


M. Miehen nimi ........ Ikä, kommentit:
½ Antti Vesa ikäloppu
Tuomas Antinp. poika 30
½ Sipo Vesa 30
¼ Tapani Ähkönen 40
1/3 Matti Väänänen ikäloppu
Tapani Matinp. Poika 40
Heikki Matinp. 30
Mikko Matinp. 20
¼ Erkki Martinp. 40
¼ Matti Hiltunen 20
1/3 Heikki Tapaninp. spitaalinen
Matti Tapaninp. spitaalinen
½ Paavo Kääriä ikäloppu
Paavo Pekanp. Poika 20
¼ Parwilan Heikki
1/3 Pekka Manninen halvaantunut
Olli Manninen 20
1/3 Matti Timonen sairas
Perttu Timonen 30
¼ Joloksen Esko 40
Paavo Eskonp. 40
1/3 Matti Tornio tyrävikainen
1/6 Frans Tornio 40
¼ Lasse Kanniainen 50
¼ Heikki Vesa 30
Sipo Parkkinen Parcköinen
¼ Antti Huttu ikäloppu
Pekka Antinp. poika 30
¼ Mikko Paaso ikäloppu
Mikko Mikonp. vammainen
Matti Mikonp. 20
¼ Tuomas Kanniainen tyrävikainen
¼ Matti Jurvakainen 30


Ylikiiminki ylläpiti ruotuja 13. ja 14., ja Ähkysen talo oli ruodun 13. talo n:ro 3.

terv Matti Lund

Ps.

Tämä kelvannee paremman puutteessa ja näkynee hyvin kaikille ketjun tiedonvaihtoon osallistujille niin, ettei kukaan heistä jää sitä paitsi.

Oheen tuli korjaus Perttu Timosen alla olevaan lisänimeen, joka erottuu paremmin Tapsan vedostamasta tiedostosta. Oma otokseni oli huomattavasti heikompi, suppuraisempi.

Eli on oikeammin Joloksen Esko, mitä siinä lukee.

terv Sama

[Raimo Ranta]

Hei
Mielenkiinnolla olen seurannut tätä keskustelua jossa etsistään vastausta kuka ja mistä oli muoniolainen Tapani Ähkynen.
Kiitokset alkuun Matti Lundille joka selvitykissään toi vahvistusta aanailulleni
Muonion Ähkysistä
Selvitellessäni Oulujokivarren asutushistoriaa, on tämä Ähkyläkin Laitasaaresta tullut moneen kertaan perattua.
Se lienee selvää, että olemme yhtämieltä siitä, että Laitasaaresta löytyvät
tiedossa olevat esi-isät Muonion Tapani Klasunpojalle, kuin myös tälle Ylikiimingin Tapani Kasunpojalle joka on myös lähtöisin Laitasaaresta.
Vahva olettamukseni lähtee seuraavasta paino sanalla olettamus koska henkikirjoja ennen vuotta 1624 joissa olisi lueteltu kaikki perheen jäsenet ei ole. Kun tiedetään, että nuorempien veljien oli useinkin lähdettävä kotitalostaan selittyy heidän poissa olonsa Laitasaaren Ähkylän kirjoista
Se mistä Ähkylät tulivat Laitasaareen jää minulle kuten varmaan muillekin spekulaatioiden varaan. Vanhin tiedossa oleva Pekka Ollinpoika on syntynyt oletettavasti n. 1500 + - 10 vuotta

Pekka Ollinp Ähkynen
vmo NN
Ähkylä 1/2 mant. Laitasaari
(1549 Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1549 ES817_ Nide 4535-4537
(1550) Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1550 ES817_ Nide 4539-4541
(1557) Limingan voutikunnan maakirja 1557(4582)

Pekka Pekanpoika Ähkynen
vmo Elin

Ähkylä 1/3 Laitasaari
(1564) Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1564(4667) 20 panninalaa
(1565) Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1565 (4677) 20 panninalaa
(kl1567) Elin leski Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1567- (4695)
(kl1570) Elin leski Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1570- (4718)
(kl1577) Elin leski Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1577- (4750)

Klaus Pekanp Ähkynen
Ähkylä 1/2 mant. Laitasaari
1566-) Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirjat
(1582) Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirjat
(1589) Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirjat 19 pa
(1590) Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirjat
(1591) Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirjat
(1593) Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirjat

lapset
Simon Klasunp
Ähkynen ½ mant. Laitasaari
(kl1613) Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(kl1616)Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(kl1621) Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1621 (4941a)
(kl1620) Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1620 (4935)
(1624) Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maantarkastuskirja 1624 (4952a)
(1626) Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit, myllytullil. 1626 -4959a
(1627) Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo 1627 WA773
(1622) Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan karja- ja kylvöluettelot 1622 (4944a)
(1627) Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit karja-kylvöluettelo 1627 s.57-60

Klasu KLausnp, hänestä ei merkitää maa eikä verokirjoissa
-poika Tapani Klausunpoika s. 1587 muutti Ylikiiminkiin
Ähkönen Ylikiiminki 1/4 mant
(1616) Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan henki- ja kymmenysluvut 1616 (4908)
(1619) Pohjois -Pohjanmaan voutikunnan maakirja ja tilikirja 1619 (4929)
(1620) Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja ja tilikirja 1620 (4935)
(kl1621) Staphan Claess, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo1621 (4941a)
(1622) Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan karja- ja kylvöluettelot 1622 (4944a)
(1624) Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maantarkastuskirja 1624 (4952a)
(mt 1626) Pohjanmaan myllytulliluettelot 1626-1626 (4959a)
(rl1627) Staphan Ähkönen 40 v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1627 WA773
(1627 Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan tilikirja 1627 (4961)

Tapani Klasunp muutti Muonioon
Klavus eli Bäck Muonio Ylikylä
(1617-) uudisrakentaja tila pantu verolle 1617
Vuopio Muonionniska Pajala
(rl1637-1647) ikä 70 v.
(1636-1646) talollinen lautamies

Johan Klasunp Ähkylä Laitasaari

Talvikäräjillä vuonna 1670 käsiteltiin Pehr Ähkysen valitusta. Sen mukaan Påhl Olofinpoika ja Isak Kosunen olivat rakentaneet hänelle kuuluvalle maalle Marjamaanojan varteen (nyk Junnioja) myllyn ja siten anastaneet hänelle kuuluvan myllynpaikan. Todistajat muistivat Pehrin isoisän Johan Ähkysen rakentaneen ojaan myllyn noin 30 vuotta sitten joka sitten oli lahonnut. Oikeus määräsi Påhl Ähkysen ja Isak Kosusen rakentaman myllyn hävitettäväksi. ja kaveruksille määrättiin kolmen markan sakko.

Lienee niin että tätä nuorempaa Ylikiimingin Tapania ei ole voitu verottaa vielä v 1617 Muoniossa

-raimor-

[Matti Lund]

Raimon luettelon Ylikiimingin osuuteen annan sen täydennyksen, että Tapani Klaunpoika (Ähkynen) näkyy sen veroluetteloista vuoden 1613 kymmenysluettelosta alkaen ja siis näkyy yhtämittaisesti vuoteen 1628 asti. Vuodelta 1628 ei ole Iin osalta voudintililuettelon tietoa säilynyt. Vuonna 1629 taloa isännöi kuitenkin jo Antti Ähkynen, joten voidaan olettaa Tapani Klaunpoika Ähkysen muuttaneen todennäköisimmin juuri tiedoista avoimen vuoden 1628 aikana pois Ylikiimingistä.

terv Matti Lund

[tellervoranta]

Katselin omista esipolvistani yhtäläisyyttä Matti Lundin antamiin tietoihin sekä laittamaani linkkiin. Jo pelkästään isälinjaisesti olen ainakin A.Vesan,M.Väänäsen, P.Kääriän, Joloksen Eskon (oik. serkkunsa Tapani Tapaninpojan), H.Vesan,ja A. Hutun jälkeläinen. Siihen sitten vielä Äitini (Leskelä) esipolvet, joihin tulee luettelosta ainakin M.Timonen. Iät täsmäsivät aika hyvin esipolvitietojen ja luettelon välillä.
Poikkeus tuo 1/4 Joloksen Esko ja poikansa Paavo Eskonpoika, jotka eivät millään voi olla samanikäisiä. Joloskirjassa pojan syntymäajaksi laitettu v. 1597, minkä mukaan hän minun luettelossa olisi 30v. Ja isä Esko ilmestyy kymmenysveroluetteloon v.1591, joten v.1627 olisi n. 60-.

Kun Matti on tulkinnut tekstit, voinemme opetella lisää vanhoja käsialoja.:)

Jk. Yritin värkätä linkkini niin, että se näkyisi, vaan en onnistunut.

[Juhani Mäkitalo]

Mitenkähän tuota Raimo Rannan viestiä pitäisi tulkita ?
Vaatiiko Laitasaaren Staffan Clasonin isyyden selvittäminen,
että sinne sävelletään yksi ylimääräinen Clas Clason, jonka
poika tämä Staffan on. Eikö hän voi yksinkertaisesti olla
Clas Personin poika ? Isä ehkä vanha, mutta elossa kuitenkin
muusta kunnosta ei tietoa.
Ja sitten nämä Staffan Clasonit, Raimo puhuu ikäänkuin niitä
olisi kaksi ? Toinen s. 1567 ja toinen 1587, eikö me tiedetäkään
mistä Muonion Staffan tuli ?
Muoniossahan ei ole ollut mitään Staffan Clasonia 1617, ei ole
koko kylää silloin. Staffan Ähkyinen näkyy ensi kerran sotaväen-
ottoluettelossa 1630. Olen useammassa tapauksessa todennut,
että henkilöt useimmiten ilmestyvät näkyviin juuri sotaväenotossa
ensi kerran. Ilmeisesti yhteisön paine pakotti värväystilaisuuteen.
Tähän v. 1630 kun lisätään 6 vapaavuotta tullaan v. 1637, jolloin
tila näkyy maakirjassa Pajalan alla. Vasta 1640 alkaen alkaa Muonio
näkyä omana kylänään.
Ilmeisesti Muonion Staffanin syntymäaika (1567) on virheellinen (toistan
tässä näitä asioita), koska mies näkyy henkikirjassa vielä 1646,
eikä yli 60 vuotiaat pitäisi näkyä sot.otossakaan. Siis s.vuosi 1687
sopii oikein hyvin.
Miten sinä Raimo noin, että teet ensin perusteellisen selvityksen
ja sitten otat jostain epämääräisestä kirjallisuudesta jonkun
paikkansapitämättömän vuosiluvun, joka tekee tyhjäksi koko
selvityksen ?

JM

[Juhani Mäkitalo]

Jos jollakin on käytettävissä alkuperäiset sot.otto-
luettelot Västerbotten/Övertorneå/Pajala 1637, olisi
mukava tarkistaa mikä siellä on Staffan Clasonin ikä.
Itse olen katsonut vain E: Wahlbergin puhtaaksikirjoittamia
luetteloita, jotka Tornion kirjastossa mikrokorteilla,
pitäisi löytyä myös OMA:sta Wahlbergin mikrokorttikokoelmasta.
Vaikka siellä olisikin 70 v., olisi vieläkin syytä harkita
onko se kirjoitusvirhe tai valhe, koska muu tieto viittaa muuhun.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Lisätäänpä vielä, että vanhin kirjallisuuden tieto (Johan Portinin
pit.kertomus v. 1807) Muonion asutuksesta näyttää pitävän paik-
kansa siltä osin, että se sanoo Ähkyisen tulleen Iistä ja samana
vuonna kuin Mämmi Turtolasta. Mämmin kohdalla on 100% varma,
että vuosi on 1630 (Turtolassa 1629) Kertomus mainitsee vuoden
1623 ja kertoo lisäksi että 17 Ylitornion talonpoika anoi 1617 lu-
paa saada muuttaa pohjoiseen, mutta vasta 1623 (virhe) tuli
ensimmäinen eli Thomas Mats Mämmi.

JM

[Raimo Ranta]

Olettamus

Sitaateissa pätkä edellisestä kirjoituksestani.

"Vahva olettamukseni lähtee seuraavasta paino sanalla olettamus koska henkikirjoja ennen vuotta 1624 joissa olisi lueteltu kaikki perheen jäsenet ei ole. Kun tiedetään, että nuorempien veljien oli useinkin lähdettävä kotitalostaan selittyy heidän poissa olonsa Laitasaaren Ähkylän kirjoista"

Tässä oli tarkoitus tuoda esiin se, että kyllä v 1567 syntynyt Tapani Klasunpoika sopii Ähkylän Claesin pojaksi Laitasaaresta. Useat selvitykset ja akateemisetkin tutkimukset nainitsevat Muonion asutuksen syntyneen Laitasaaren Ähkysten toimesta.

Liekkö kopioitu vai perusteellisen selvityksen tulosta se, että uudistila Klavus eli Bäck Muonio Ylikylä on pantu verolle 1617. Tuon tiedon olen kohdannut useissa selvityksissä. Itse en ole ko asiakirjaa nähnyt kuten ei myöskään Juhani Mäkitalo sano nähneensä. Olisi hienoa jos sellainen dokumentti löytyisi, niin saataisiin asiat järjestykseen.

En ole todeksi väittänytkään että olisi kaksi Tapani Claesinpoika Ähkystä,
mahdollista se on. Tarkoitus on avartaa näkökulmaa ja avata siten asiaan tutkimuksen kannalta eri lähestymiskulmia. Toisekseen Laitasaaren ja Ylikiimingin väestön välillä on ollut runsaasti kanssakäymistä joten pidän erittäin todennäköisenä että Ylikiimingin Tapani on Laitasaarelaista lähtöä.

Matti Lund mainitsee että Tapani näkyy jo 1613 Ylikimingissä, en ole tavoittanut ko. kymmenysluetteloa tai muutakaan asiakirjaa josta tuon olisi voinut todeta, laitatko Matti linkin ko sivulle.

-raimor-

[tellervoranta]

Kirjassa Väylän varrella, Lisälehtiä Torniolaakson historiaan Jouko Vahtola: Torniolaakson asutus keskiajalta 1800-luvun alkuun panee vielä paremmaksi. :D:
Kuningas Kaarle IX antoi v.1603 ja 1604 useita kehotuksia ja suuria etuja lupaavia vapauskirjeitä niille, jotka asettuvat uudisasukkaiksi Muonionniskaan. Astuspolitikalla......plap, plap...
Kys.vapautuskirjeillä...sille, että noin 1615 ellei jo aiemmin tiedetään erään Klaus Tapaninpka Ähkäsen muuttaneen kaiketi Muhokselta ja perustaneen Klavuksen eli Päkin talon Yli-Muonioon.
Toinen Muonion asutuksen uranuurtaja tuli alempaa Torniolaaksosta ; v.1623 tuli nim. Matti Tuomaanpka Mämmilä Turtolasta ja perusti Lahden kantatalon ala-Muoniolle.

...hauskaa illanjatkoa :)

[Matti Lund]

Olettamus

Sitaateissa pätkä edellisestä kirjoituksestani.



Tässä oli tarkoitus tuoda esiin se, että kyllä v 1567 syntynyt Tapani Klasunpoika sopii Ähkylän Claesin pojaksi Laitasaaresta. Useat selvitykset ja akateemisetkin tutkimukset nainitsevat Muonion asutuksen syntyneen Laitasaaren Ähkysten toimesta.



M Lu:

Toistaiseksi emme ole saaneet kiinni asiakirjaa, jossa puhuttaisiin 1567 syntyneestä Tapani Klaunpoika Ähkysestä, vaan on ainoastaan tämä Ylikiimingin tieto RL 1627:ssa, että on syntynyt 1587, koska ikä on 40 vuotta. Tämä sopii myös erinomaisesti Laitasaaren Klaus Pekanpoika Ähkysen pojan syntymäajaksi, vieläpä sopii hyvin vielä ikälopuksi RL:ssa mainitun Simuna Klaunpoika Ähkysen veljeksikin.




Liekkö kopioitu vai perusteellisen selvityksen tulosta se, että uudistila Klavus eli Bäck Muonio Ylikylä on pantu verolle 1617. Tuon tiedon olen kohdannut useissa selvityksissä. Itse en ole ko asiakirjaa nähnyt kuten ei myöskään Juhani Mäkitalo sano nähneensä. Olisi hienoa jos sellainen dokumentti löytyisi, niin saataisiin asiat järjestykseen.


M Lu:

Toistaiseksi ei ole kertynyt näyttöä muusta kuin, että Tapani Klaunpoika Ähkynen maksoi veroja Ylikiimingistä ajanjakson 1613-27 ja todennäköisesti asui silloin myös fyysisesti siellä. Jos löytyy jokin vuodelle 1617 ajoitettu sekä Muonioon että Tapani Klaunpoika Ähkyseen liittyvä dokumentti, se saattaa olla jokin hakemus, joka ei olisi kuitenkaan toteutunut vielä silloin. Kun sen lähdetiedon luonteesta, josta tämä tulkinta on johtunut, ei ole vielä tarkempaa tietoa, on pidettävä myös esillä se mahdollisuus, että vuosiluku on kirjattu virheellisesti, eli esimerkiksi hakemus vuonna 1627 on muuntunut hakemukseksi vuonna 1617.




En ole todeksi väittänytkään että olisi kaksi Tapani Claesinpoika Ähkystä,
mahdollista se on. Tarkoitus on avartaa näkökulmaa ja avata siten asiaan tutkimuksen kannalta eri lähestymiskulmia. Toisekseen Laitasaaren ja Ylikiimingin väestön välillä on ollut runsaasti kanssakäymistä joten pidän erittäin todennäköisenä että Ylikiimingin Tapani on Laitasaarelaista lähtöä.


M Lu:

Kanssakäymistä on tosi paljon ollut näiden tahojen välillä, mutta toistaiseksi en ole löytänyt kahta Tapani Klaunpoika Ähkystä enkä yhtä Klaus Klaunpoika Ähkystä, joten tiedoistani ei saada toistaiseksi mitään tukea sellaisille olettamuksille.


Matti Lund mainitsee että Tapani näkyy jo 1613 Ylikimingissä, en ole tavoittanut ko. kymmenysluetteloa tai muutakaan asiakirjaa josta tuon olisi voinut todeta, laitatko Matti linkin ko sivulle.

-raimor-

Annan oheen puoliraakileen ylösottoni Ylikiimingin vuosilta 1611-16.

Se alkaa Kiimingin verokylän ruokakuntaluettelolla 1611, jossa on kyllä mukana eräät naapurikylätkin. Sitten vuosi 1612.

Nämä todistavat, ettei Tapani Klaunpoika Ähkynen maksanut vielä minkäänlaisia veroja niinä vuosina ja hän saattoi olla vielä silloin Laitasaaressa.

Sitten vuodesta 1613 hänen veronmaksunsa 1/4 manttaalin talon puolesta alkoi.

Muutama oma virheeni luettelossa saattaa olla, joita voidaan korjailla, jos silmiin osuu.

Tässä on koko tuon ajanjakson Ylikiimingin veroamaksanut väki ihan myös "palkintona" Tellervon ja Jounin aktiiviselle mielenkiinnolle.


terv Matti


Ps. Siskoni asui lähes 10 vuotta siinä ihan Joloskylän naapurissa, mutta muutti sieltä vähän aikaa sitten muualle. Silloin ehdin siellä kuitenkin käydä ja saada lisää Ylikiimingin paikallistuntemusta sitä kautta.

[TapsaR]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2651238
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652264
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2637988
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638811
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2640520
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641364

Ja tuossa linkit kuviin alkuperäisistä folioista.

Tapio Rekilä

[jukkaukkola]

Olettamus

Sitaateissa pätkä edellisestä kirjoituksestani.

"Vahva olettamukseni lähtee seuraavasta paino sanalla olettamus koska henkikirjoja ennen vuotta 1624 joissa olisi lueteltu kaikki perheen jäsenet ei ole. Kun tiedetään, että nuorempien veljien oli useinkin lähdettävä kotitalostaan selittyy heidän poissa olonsa Laitasaaren Ähkylän kirjoista"

Tässä oli tarkoitus tuoda esiin se, että kyllä v 1567 syntynyt Tapani Klasunpoika sopii Ähkylän Claesin pojaksi Laitasaaresta. Useat selvitykset ja akateemisetkin tutkimukset nainitsevat Muonion asutuksen syntyneen Laitasaaren Ähkysten toimesta.

Liekkö kopioitu vai perusteellisen selvityksen tulosta se, että uudistila Klavus eli Bäck Muonio Ylikylä on pantu verolle 1617. Tuon tiedon olen kohdannut useissa selvityksissä. Itse en ole ko asiakirjaa nähnyt kuten ei myöskään Juhani Mäkitalo sano nähneensä. Olisi hienoa jos sellainen dokumentti löytyisi, niin saataisiin asiat järjestykseen.

En ole todeksi väittänytkään että olisi kaksi Tapani Claesinpoika Ähkystä,
mahdollista se on. Tarkoitus on avartaa näkökulmaa ja avata siten asiaan tutkimuksen kannalta eri lähestymiskulmia. Toisekseen Laitasaaren ja Ylikiimingin väestön välillä on ollut runsaasti kanssakäymistä joten pidän erittäin todennäköisenä että Ylikiimingin Tapani on Laitasaarelaista lähtöä.

Matti Lund mainitsee että Tapani näkyy jo 1613 Ylikimingissä, en ole tavoittanut ko. kymmenysluetteloa tai muutakaan asiakirjaa josta tuon olisi voinut todeta, laitatko Matti linkin ko sivulle.

-raimor-

löytysko Muhoksen Laitasaren Parviaisista sopivaa Tapani Claesinpoikaa.
itse kylläkin lopetin nämä 1500-1600 luvun tutkimiset ,näiden tuon ajan tapahtumien vuoksi : oman sukuni osalta ,historiankirjoissa mainitaan että vainolainen(veli Venäläinen surmasi kaikki miespuoliset täysikäiset ja vei kaikki ala-ikäiset poika-lapset orjiksi kylistä,naiset ja tyttölapset jätti tänne ,otappa sitten selvää kuka kenenkin lapsi on ,kun noita paikallisia isä -ehdokkaita ei ole olemassa historian kirjojen mukaan säilynyt hengissä.

[Raimo Ranta]

hei ja kiitos kovasti Tapsalle linkeistä, tuo 1613 minulta on jäänyt huomaamatta, muut olikin tallenettuna.

Tellervo mainitsee Vahtolan johon minäkin ole tiedoissani nojannut.
Vahtola on käyttänyt lähteinään mm. Ruotsin arkistoja (Riksarkivet Tukholma RA ja KrA) sekä Pohjanmaan tuomiokunnan1600 luvun käräjäpöytäkirjat.

Hieman tuulesta temmatusta Klaes Klaesinpoika Ähkysestä jota ehdottelin olettamuksessani isäksi Tapani Klaesinpojalle s. 1567. Ihmettelisin suuresti ellei Klaes Pekanp Ähkysellä olisi ollut Klaes nimistä poikaa.. melko varmasti oli.. on sitten eri asia elikö pitkään.. perustiko perhettä. Tuo asia jää arvoitukseski ellei tuomikirjoista löydy vinkkiä. Jo vähäisellä asiakirjojen selaamisellakin selviää se säännönmukaisuus isien ja vaarien nimien toistumisesta sukupolvesta sukupolveen.

Vielä Ylikiimingin Tapanista, v 1613 kymmenysluettelo paljastaa sen mitä oli aanaillut Kirsti lesken talosta, lienee sama talo johon Tapani saapui, naiko hän lesken vai lesken tyttären vai saiko muuten talon haltuunsa, se selvinnee myös aikanaan.

-raimor-

[Matti Lund]

hei ja kiitos kovasti Tapsalle linkeistä, tuo 1613 minulta on jäänyt huomaamatta, muut olikin tallenettuna.

Tellervo mainitsee Vahtolan johon minäkin ole tiedoissani nojannut.
Vahtola on käyttänyt lähteinään mm. Ruotsin arkistoja (Riksarkivet Tukholma RA ja KrA) sekä Pohjanmaan tuomiokunnan1600 luvun käräjäpöytäkirjat.

Hieman tuulesta temmatusta Klaes Klaesinpoika Ähkysestä jota ehdottelin olettamuksessani isäksi Tapani Klaesinpojalle s. 1567. Ihmettelisin suuresti ellei Klaes Pekanp Ähkysellä olisi ollut Klaes nimistä poikaa.. melko varmasti oli.. on sitten eri asia elikö pitkään.. perustiko perhettä. Tuo asia jää arvoitukseski ellei tuomikirjoista löydy vinkkiä. Jo vähäisellä asiakirjojen selaamisellakin selviää se säännönmukaisuus isien ja vaarien nimien toistumisesta sukupolvesta sukupolveen.

Vielä Ylikiimingin Tapanista, v 1613 kymmenysluettelo paljastaa sen mitä oli aanaillut Kirsti lesken talosta, lienee sama talo johon Tapani saapui, naiko hän lesken vai lesken tyttären vai saiko muuten talon haltuunsa, se selvinnee myös aikanaan.

-raimor-


Hei,

Edelleenkään ei ole aavistusta, mistä tuot näissä viesteissä Tapani Klaunpojalle syntymävuodeksi 1567, kun toistaiseksi on ollut käytettävissä ainoastaan lähdedokumentti, jossa syntymävuodeksi saadaan 1587.

Muonion luetteloista minulla ei ole tähän antaa tietoja, koska niitä ei ole niissä voudintili- ja läänintilisarjoissa (Pohjanmaa), mitä on nyt käsillä. Pitänee selvittää KA:n digitaaliarkistosta, onko niitä tullut vielä sinne.

Juhani on sen sijaan ottanut puheeksi tämän 1567 jostain temmattuna epäilyttävänä tietona, koska se sopii huonosti Muonion Tapani Klaunpoikaan, kun taas 1587 sopisi paljon paremmin.

Näyttää siltä, että jos vielä löytyy jokin dokumentti, joka antaa syntymävuodeksi 1567, se ei kykene kilpailemaan alkuunkaan tämän vuoden 1587 kanssa. Toistaiseksi on epäiltävä, ettei sellaista dokumenttia löydykään.

Onko kenelläkään aavistusta, mikä Tapani Klaunpojan vanhimman tunnetun lapsen syntymävuosi voisi olla? - Kumpaa vaihtoehtoa se puolustaa paremmin?

Pitää selvittää vielä se, mikä Tapani Klaunpoikaa Ylikiimingin talossa seuraavan Antti Ähkysen suhde on häneen? Tällöin saattaa selvitä paremmin sekin, mikä Tapanin suhde taloa asuneeseen leski Kirstiin oli. Antti Ähkynen oli RL:n 1630 (mf WA773:758) mukaan 40 -vuotias ja vuoden 1633 RL:n (mf WA773:760:251) mukaan 47 -vuotias eli sen mukaan syntynyt aikavälillä 1586-1590.



Paljon epäilyksiä jää tämän Antti Ähkysen suhteenkin. Nimi esiintyy jatkuvana Ylikiimingissä vuosina 1629-34. Vuoden 1634
maakirjan jälkeen mies tai nimi muuttuu, sillä vuoden 1635 maakirjassa tilalla on nähdäkseni Antti Huttu, mutta saman
vuoden karjaluettelossa nimi on viimeisen kerran vielä Antti "Ähkö". Vuoden 1637 ruodutuksessa (mf ES2467:9104) Antti
"Huttu" on kirjattu 44 -vuotiaaksi, eli on sen mukaan s. 1593. Tästä "lisänimihäiriöstä" on vedettävissä se todennäköinen
johtopäätös, että koko ajan onkin kysymys paremminkin Antti Hutusta, joka oli vankkaa kiiminkiläistä syntyjuurta, mutta
Tapani Klaunpoika Ähkysen seuraajana Ylikiimingin 1/4 manttaalin talossa hänellä kummoittelisi myös lisänimi Ähkynen.

Ellen ole aivan hakoteillä, niin tämä Antti Huttu väistyy noin vuonna 1640 Pekka Antinpojan tieltä ja talonnimenä ilmenee Pekka Antinpojan 1/4 manttaalin talolla vuosien 1653 ja 1655 ruodutuksissa (mf WA774:776;777) Marttila. Pekka Antinpoika kirjataan myös 1653 nihdiksi. Talojen järjestys vaihtelee ja muutakin loiskiehuntaa esiintyy, joten näiden otosten perusteella en osaa varmaa sanoa, mutta Ylikiimingissä esiintyy 1/4 manttaalilla ennen vuoden 1608 verontarkistusta, jossa leski Kirsti on kirjattu köyhäksi, Martti Heikinpoika. Olisiko Kirsti tämän Martin leski ja talo saanut hänestä nimensä Marttilan?

Pekka Antinpoika Marttila näkyy vielä 1670 -luvun henkikirjoissakin vaimonaan Riitta Erkintytär.


terv Matti Lund

[tellervoranta]

Juuri luin Marttilan talon vaiheita tuotuani Kivikaudelta Euroon-kirjan tänne.

-vuosina 1637-76 Marttilan isäntänä oli Pekka Antinpka. Pekan isäksi voisi arvella seudulla asunutta Antti Pekanpka Huttua. Luultavasti Pekka oli Marttilan edellisen isännän tyttären mies eli talon vävy.

- Edellinen isäntä Erkki Martinpka Karjalainen (isäntänä 1619-34) äitinsä? jälkeen.Vo Marketta. Ainakin yksi tytär Priitta.

On tässä sitten yhtäaikaa "Paasolassa" asunut uudisasukas Mikko Mikonpka Paso(-j), tullut Ylikiiminkiin 1600-luvun alussa. jne...

[Juhani Mäkitalo]

Sehän on juuri J. Vahtola, joka on se väärä profeetta, joka
eniten on suoltanut maailmalle väärää tietoa (akateemista ?)
Vahtolallahan on jo nimikin väärin, vuodesta 1982 hän on
julistanut Clas Staffansonia ja vuotta 1617, lähteenä on
Jakob Fellman (niinhän Jaakko sanoo). Vuoteen 1991 asti
Vahtola toisti tätä. Nytkö hän on vielä kääntänyt kelkkansa
(2004 - Väylän varrelta) ja mainitsee vuodeksi 1615 (ehkä ???)

Itse olen käyttänyt fil.toht. Erik Wahlbergin puhtaaksikirjoittamia
luetteloita (pääasiassa) Jos joku ei tiedä kuka hän on niin varmasti
tunnetuin ja laajimmin Tornionlaakson asutusta ja sukuja tutkinut
henkilö, mikrokorttikokoelma käsittää 600 korttia, olisiko a`50 sivua
Hän varmasti käynyt läpi joka ainoan löytyvän alkuperäisen lähteen.
1600-luvun isännistä hän on tehnyt kortit, joissa mainitaan nimen
lisäksi edeltäjä ja seuraaja tilalla, vuosittain tiedot mitä henkilöistä
on mm. kymmennys, henkikirja, karjaluettelo maakirja jne.
Staffan Clason: alk. 1637 (ei edeltäjää, seur. Clas Staffanson)

1637: karja hevonen, härkä, lehmiä 8 + 1, 3 lammasta
skattemantal 1/4
1638: mantal 3 p (ilm. person)
1640: mies+vaimo+poika+pojanvaimo, skatte 1/3
ja jne v. 1646 saakka.

Sotaväenoton tiedot tästä puuttuvat, ne ovat hänellä eri korteilla.
Lukea hän on varmasti osannut, mutta tietysti tuollaiseen tieto-
määrään mahtuu useampi luku- tai kirjoitusvirhe.

Sanoisin, että tuohon em. ei valitusoikeutta ole. Eikä ole ollenkaan
uskottavaa, että Muoniossa joen ja kulkuväylien varrella olis eletty
vuosikymmeniä ilman mitään merkintöjä missään luetteloissa.

Siis n. 1630 muutto ja sot.otto, 6 vapaavuotta ja 1637 verolle -
onko kysyttävää ?

JM

[Juhani Mäkitalo]

Lisäys: Käyhän tuosta pojan iästä selville sen verran,
että avioitunut n. 1640 (sopii sekin hyvin isän ikään verraten s. 1587 (?)

JM

[Juhani Mäkitalo]

...ja vielä, Staffan Clasonin poika näkyy ensi kerran sot.otossa
1640, vuosilta 1638 ja 1639 puuttuvat tiedot Staffanista ja
myös Muonion Mämmin Tuomaksesta Olisivatko muoniolaiset
lintsanneet nuo katselmukset ?
Kaikki siis yhteensopivaa tietoa, ei mitään epäilyttävää tai kysy-
myksiäherättävää.
Kunhan vain muistaa: Kaiken lukeminen ei kannata aina.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Johan Portin perustaa kertomuksensa ilmeisesti käyntiin
Muoniossa ja haastatteluihin siellä (perimätietoon).
Hän kirjoittaa mm.: "Ännu detta år 1807 står I Thomas Ollis
(Mämmin sukua) strand i Muonioniska en gl. fiskarbod, på
hvars väggar äro ristade initial bokstäverne OTS och IOS
(eli Olof Thomasson ja Johan Olofson 1683 - 1762 - allek. lisäys)
Varmasti siellä on ollut tieto, että Iistä on tultu ja ehkä että Staffan
Clason tuli samana vuonna. Vuodet ovat voineet ajan kuluessa
(lähes 180 v) muuntua virheelliseksi ja Staffan Clason kääntyä
Clas Staffansoniksi - ei kumma.

Jos joku vielä kierrättää näitä vanhoja virheitä ja väittää että
n.1625 syntynyt henkilö tuli Muonioon 1617, niin en tiedä miksi
tuota sanoisi.
Olisi aika pyytää anteeksi ja myöntää, että on tullut harhaanjohdetuksi.

Voin kertoa tässä yhteydessä 30 v. näitä asioita harrastaneena,
että Vahtolan Tornionlaakson asutusselvityksistä löytyy useampikin
kuin yksi virhe. Sama koskee Kemijokilaaksoa. Alapaakkolan osalta
voitte lukea "Oulun sukututkijasta" 2/2001 kuinka hän vastasi kirjoi-
tukseeni (myönteli/kielteli ja kierteli) Ei akateemisuus mitään ratkaise.
Tällaiset laajat asutusselvitykset vaativat niin paljon aikaa, että
Vahtolan aika ei ole riittänyt, toki taidot häneltäkin varmasti löytyy.
Wahlbergiltakin löytyy virheitä, kukapa virheetön olisi, tuskin minäkään
Näiden asioiden selvittäminen vaatii toki enemmän kuin kirjallisuuden
lukemista ja veroluetteloiden selaamista, mm. tuomiokirjojen lukua
tuhansia sivuja.

JM

[Raimo Ranta]

Varmaankin kaikille hyvin tutut tiedostot, mutta toistampa kuitenkin.
Eiköhön kuitenkin suhtauduta kriittisesti mutta kuitenkin rakentavasti
sillä olen huomannut että hypoteesien kautta avautuu aina uusia lähestymistapoja mm. näihin asioihin.
Olisiko syytä lopeteta Vahtolan mollaaminen ja paneutua kiihkottomasti asiaan



Tapani Ähkyisen syntymäaika sekä Muonioon tuloaika

(RTF) Olkkuri
www.matarengi-ff.se/Notes/fast_ota.rtf

Ähkyinen

Staffan Claesson Ähkyinen fr. Muhas, (Laitasaari)
Från år 1617 i Muonio
f. 1567

Claes Staffansson Ähkyinen
1647-1667

Matts Claesson Ähkyinen el. Mattila
1687-1690
H. Valborg Mattsdtr

Erik Mattsson Mattila
f. 1671 d. 25.2.1745
H. Elin Nilsdtr

Matts Eriksson Mattila
f. 1698 d. 1778
Elin Pehrsdtr
f. 1699 d. april 1773

Olof Mattsson Mattila
f. 1735 g. 28.3.1768
H. Anna Jönsdtr Mansikka d. 1816

H. föräldrar:
Jöns Henriksson Mansikka
H. Margareta Jönsdtr


x, dotter
Margit
f. 1780
Gift 20.4.1808 med
Isak Ansersson Parkajoki-Alaniemi

Staphan Claesson (Muhas) Ijo
- 1646
Barn:
Claes
Brita gift E Andersson Kocko


Claes Staphansson
1647-1667


Asiasta lisää seuravassa:

http://www.suonttavaara.se/dokument/Ursprungsslakten.html


Till anmärkningar över Muonioniska må bifogas: att sedan Konung Johan III uppå bonden Olof Olofssons i Torneå socken underdåniga ansökning, medelst öppet brev den 10 Juli 1571 upplät honom, att emot Taxa av två tunnor salt sik, idka fiske i Muonio älv och därvid omliggande Träsk; och indräkten därav var i synnerhet den tiden mycket lönande; gåvo denna Lägenhet flera bönder från Armassaari, Kuivakangas och Kauliranda byar anledning att även begagna en slik närings gren; 17 stycken bönder anhöll, och fingo tillstånd att bosätta sig där år 1617.
Samma år flyttade även Clas Staphansson från Ijo socken hit, och stannade i övre byn, på det nu såkallade Bäcks Hemman. Han var son till den första nybyggaren i Yli-Muonio, Staphan Claesson Ähkyinen. Hans stamhemman Ähkälä eller Klavus sedermera Bäck (Päkki) efter en husbonde, som var soldat för Bäcks rote, motsvaras av nr 3 samt 7-12 i Yli-Muonio.
Muoniodalen
De första spåren av bolanisering år 1575 då Olof Olofsson fick möjlighet att fiska i Muonionniska träsk mot skatt av två tunnor sik.
År 1617 kom ifrån Ähkälä hemman i Muhos socken Claes Staffansson till YliMuonio och åtog sig där hemmansskatt. Hemmanet kallades ursprungligen Ähkälä el. Ähkyinen men kallas numera Bäck efter en avkomling, vilket varit med i slaget vid Villmanstrand och som soldat burit namnet Bäck.
En ole päässyt käsiksi lähteisiin joista em tiedot ovat koottu, mutta tuskin tuulesta J
-raimor-

[Matti Lund]

...

Voin kertoa tässä yhteydessä 30 v. näitä asioita harrastaneena,
että Vahtolan Tornionlaakson asutusselvityksistä löytyy useampikin
kuin yksi virhe. Sama koskee Kemijokilaaksoa. Alapaakkolan osalta
voitte lukea "Oulun sukututkijasta" 2/2001 kuinka hän vastasi kirjoi-
tukseeni (myönteli/kielteli ja kierteli) Ei akateemisuus mitään ratkaise.
Tällaiset laajat asutusselvitykset vaativat niin paljon aikaa, että
Vahtolan aika ei ole riittänyt, toki taidot häneltäkin varmasti löytyy.
Wahlbergiltakin löytyy virheitä, kukapa virheetön olisi, tuskin minäkään
Näiden asioiden selvittäminen vaatii toki enemmän kuin kirjallisuuden
lukemista ja veroluetteloiden selaamista, mm. tuomiokirjojen lukua
tuhansia sivuja.

JM


En ole tarkemmin tutustunut juuri Vahtolan tähän selvitykseen. Monia Vahtolan kirjoituksia olen kyllä lukenut ja sen pannut merkille niiden sukutukijoiden osalta, jotka ovat hänen kirjoituksiinsa vedonneet, että nämä sukututkijat ovat lukeneet niitä varomattomasti ja usein kuin "piru raamattua" heittäen harkinnan narikkaan ja poimien sivuseikkoja omien mieltymysten mukaisiksi pääasioiksi, siis he ovat vetäneet varmasti sellaisia johtopäätöksiä, joihin itse Vahtola ei ole tähdännyt.

Eikä tämä koske vain Vahtolaa, vaan se on aika yleinen sukututkijoiden tapa hakea tukea omille ennakkoluuloilleen ja mieltymyksilleen historiantutkijoiden kirjoituksista, kuten asutushistoriasta.

Ei vain Vahtolalla ole henkilöhistoriallisia virheitä, ja tuskin hänellä on edes suuremmassa määrin kuin muillakaan historiantutkijoilla, vaan niitä pakkaa olemaan kaikilla yleishistorian tutkijoilla, koska he ovat yleensä lähteneet tutkimaan ennemminkin väestöä kuin yksilöitä ja sellainen tutkimus saattaa olla demograafisessa viitekehyksessä ihan oikein ja väestö noudattaa hyvin heidän päätelmiään keskiarvoisessa viitekehyksessä, mutta monissa yksittäistapauksissa ne päätelmät eivät alkuunkaan päde. Sanoisin, että tuoda näitä virheitä yleistutkimuksesta on useimmiten sukututkijoiden oma vika, koska he tuovat johtopäätöksiä väärästä viitekehyksestä.

Vikaa on tietysti silloin myös historiantutkijoissa, jos he ottavat esimerkkejä yksittäintapauksista, joista heillä ei ole riittäviä tietoja, jolloin ne menevät jonkin verran pieleen myös jonkin säännönmukaisuuden tai tyypillisyyden selittäjinä.

Nämä historantutkijoiden virheet tahtovat vain olla myös hirveä riesa sukututkijoiden piirissä olevan toisen heikkouden takia. Nimittäin melko suurella osalla sukututkijoita on taipumusta palvoa auktoriteetteja ja tehdä joistakin tiedon esittäjistä ilman tiedollisia perusteita auktoriteetteja ylitse muiden. Tähän ilmiöön olen joutunut törmäämään jatkuvasti ja se on saanut joillakin jopa hassunkurisia muotoja. - Lyödään sokeasti lukkoon kantoja eikä anneta niistä piiruakaan periksi. Yksi muoto tätä auktoriteettiuskovaisuutta on tukeutua vanhoihin historianproffien esittämiin tietoihin, vaikka nuorempi historiantutkijoiden polvi on jo esittänyt niitä korjaavat tiedotkin.


Historiantutkijalla on aina kiire. Sen sukututkijan pitäisi tajuta. Sursill -sukuselvitykset ovat ehkä yleisin historiantutkijoiden käyttämä henkilöhistorian lähde. Siinä juuri tämä historiantutkijan kiire tulee hyvin ilmi. Ennen kuin Kojosen GS oli julkaistu oli Alceniuksen GS, jota historiantutkijat käyttivät. Ennen Kojosen tomitusta oli kuitenkin tehty monenkymmenen vuoden aikana täydennyksiä ja olennaisia korjauksia Genealogia Sursillianaan. Olen tutustunut moniin henkilöhistoriallisiin tutkielmiin, joissa ei käytetty näitä oikaisuja ja täydennyksiä, vaikka ne olivat kirjallisuudessa jo käytettävissä. Uskon että syynä oli se, ettei ollut aikaa, sillä tämähän olisi ollut lähdekriittiseltä kannalta alkeellinen virhe. Käytettiin ainoastaan Alceniuksen opusta eikä muuta!

Sama on jatkunut nykypäivään. Kojosen GS:ään kyllä korjattiin ja täydennettiin tietoja, mutta nämä jäivät aika puutteellisiksi, koska työ oli niin suuri ja kiireellinen (eli Kojosen kompetenssi oli kyllä riittävä). Siten on paljon genealogista kirjallisuutta, jota voisi käyttää, jotta saisi tutkielmaansa mahdollisimman oikeelliset henkilöhistorialliset tiedot. Mutta ei niin tehdä, vaan tyydytään siihen, mitä Kojosen painokseen on herunut. Käytetään ainoastaan Kojosen toimittamaa opusta eikä muuta!

Nämä ovat itse asiassa kömpelöitä lähteiden käytön alkeisvirheitä, joihin moni tohtoriksikin väitellyt on sortunut. Muusta tutkimuksen osasta silloin näkee, että perusosaaminen on muuten kohdallaan eikä moitittavaa. Joten luulen, että syynä on tällöin se, ettei ole aikaa, aika on loppunut.

terv Matti Lund

[Matti Lund]

...
Till anmärkningar över Muonioniska må bifogas: att sedan Konung Johan III uppå bonden Olof Olofssons i Torneå socken underdåniga ansökning, medelst öppet brev den 10 Juli 1571 upplät honom, att emot Taxa av två tunnor salt sik, idka fiske i Muonio älv och därvid omliggande Träsk; och indräkten därav var i synnerhet den tiden mycket lönande; gåvo denna Lägenhet flera bönder från Armassaari, Kuivakangas och Kauliranda byar anledning att även begagna en slik närings gren; 17 stycken bönder anhöll, och fingo tillstånd att bosätta sig där år 1617.
Samma år flyttade även Clas Staphansson från Ijo socken hit, och stannade i övre byn, på det nu såkallade Bäcks Hemman. Han var son till den första nybyggaren i Yli-Muonio, Staphan Claesson Ähkyinen. Hans stamhemman Ähkälä eller Klavus sedermera Bäck (Päkki) efter en husbonde, som var soldat för Bäcks rote, motsvaras av nr 3 samt 7-12 i Yli-Muonio.
Muoniodalen
De första spåren av bolanisering år 1575 då Olof Olofsson fick möjlighet att fiska i Muonionniska träsk mot skatt av två tunnor sik.
År 1617 kom ifrån Ähkälä hemman i Muhos socken Claes Staffansson till YliMuonio och åtog sig där hemmansskatt. Hemmanet kallades ursprungligen Ähkälä el. Ähkyinen men kallas numera Bäck efter en avkomling, vilket varit med i slaget vid Villmanstrand och som soldat burit namnet Bäck.
En ole päässyt käsiksi lähteisiin joista em tiedot ovat koottu, mutta tuskin tuulesta J
-raimor-


Kyllä tässä mielestäni vaikuttaa olevan väärinkäsityksistä johtuvia arvauksia.


Itse lähden siitä, että Tapani Klaunpoika Ähkynen on antanut todistuksen omasta olemisestaan vuosina 1613-27 joka vuosi Iin pitäjän Ylikiimingin kylästä käsin maksamalla veroja siellä sijainneen 1/4 manttaalin talon puolesta. Tämä todistaa, että Tapani Klaunpoika Ähkynen on tuolloin omistanut ja asunut siellä verotaloa.


Katson, ettei Tapani Klaunpoika Ähkynen ole voinut haljeta kahteen eri paikkaan, varsinkaan kun näiden paikkakuntien välillä on niin suuri välimatka ja asutuksen perustaminen Muonioon on ollut sen luontoinen toimenpide, ettei se mitenkään Iissä asumalla onnistu. Lisäksi ei ole talon pitäminen Laitasaaressakaan ollut ruusuilla tanssimista: monet vuodet kielivät maksuvaikeuksista ja aivan täpärällä eteenpäin menemisestä. Hyvin monena vuonna vain osa veroista on maksettu.



Siten katson kaikki väitteet, että Tapani Klaunpoika Ähkynen olisi reaalisesti viljellyt ja asunut uudisasutusta jonain vuonna aikavälillä 1613-27 Muoniossa samanarvoisina kuin tuulesta temmatut tiedot ovat.


Myöskään ei näytä löytyvän lainkaan dokumentaarista lähdetietoa sille väitteelle, että Tapani Klaunpoika Ähkynen olisi syntynyt 1567 eikä 1587. Ellei tälle pian löydy arkistolähdettä, tieto pitää julistaa tuulestatemmatuksi.


Kun lukee tuon sekavan selostuksen, saa käsityksen, että isä Tapani Klaunpoikaa ja poika Klaus Tapaninpoikaa on sekoitettu toisiinsa yleishistoriasta vedetyn tarkentamattoman johtopäätöksen takia, joka on aiheuttanut sukututkijoille väärinkäsitysten ketjun, jota on kannatettu arvaamalla Tapani Klaunpoika Ähkösen syntymävuodeksi noin 1567 vastoin vuotta 1587.

Väärinkäsitykset ovat eläneet loiselämäänsä, koska ei ole vaivauduttu lainkaan tarkistamaan tietoja Iin päästä.

Toistaiseksi on lähdettävä siitä, että ainoa dukumentoitu Tapani Klaunpoika Ähkysen syntymäaika on noin vuosi 1587. Koska ikä 40 v on annettu 15.3.1627 allekirjoitetulla (Allekirjoittajat Knut Klaunp. Uggla ja fiskaali Anders Bengtinpoika) asiakirjalla, syntymävuosi voi olla myös 1586.


terv Matti Lund

[Matti Lund]

...
Staffan Clason: alk. 1637 (ei edeltäjää, seur. Clas Staffanson)

1637: karja hevonen, härkä, lehmiä 8 + 1, 3 lammasta
skattemantal 1/4
1638: mantal 3 p (ilm. person)
1640: mies+vaimo+poika+pojanvaimo, skatte 1/3
ja jne v. 1646 saakka.

Sotaväenoton tiedot tästä puuttuvat, ne ovat hänellä eri korteilla.
Lukea hän on varmasti osannut, mutta tietysti tuollaiseen tieto-
määrään mahtuu useampi luku- tai kirjoitusvirhe.

Sanoisin, että tuohon em. ei valitusoikeutta ole. Eikä ole ollenkaan
uskottavaa, että Muoniossa joen ja kulkuväylien varrella olis eletty
vuosikymmeniä ilman mitään merkintöjä missään luetteloissa.

Siis n. 1630 muutto ja sot.otto, 6 vapaavuotta ja 1637 verolle -
onko kysyttävää ?

JM


Toistaiseksi ei tähän keskusteluun näytä Muonion osalta olevan muuta tarjolla kuin nämä Wahlbergin keräämät tiedot, jotka vaikuttavat hyvin tarkistetuilta.


Varsinkin 1610 -luvulla kuningashuone kohdisti suuria odotuksia ja ponnistuksia itä- ja pohjoisrajan tuntumassa olevaan asutukseen ja siitä saatavaan hyötyyn sotateollisuudelle.

Jo Kaarle -kuninkaalla oli ollut suureellinen suunnitelma suuremman sotalaivaston rakentamiseksi ja siihen hän ryhtyikin. Se vaati asutuksen vankistamista Pohjanmaalla, jotta sieltä saataisiin tuotettua suunnitelman tarvitsema suuri määrä tervaa.

Selvästikään Kustaa Aadolfin aikana ei oltu tyytyväisiä jo saavutettuihin tuloksiin. Aloitettahan piti silloin käsissään Axel Oxenstierna, joka oli Kustaa Aadolfin takapiruna.

Tämä näkyy selvästi Kustaa Aadolfin registuurasta: siinä kohdistettiin aikaisempaa enemmän huomiota rajaseutujen asukkaisiin, heidän rekisteröintiinsä, ja kuningas julkaisi useampia erityisesti Lappiin kohdistuneita käskykirjeitä.


Eräät kirjeet vaativat, että kaikki syrjäseutujen asukkaat saadaan kirjattua kruunun luetteloihin ja kaikki veropinnarit kiinni. Tuskin tälläkään kertaa päästiin aivan 100 %:n tulokseen, mutta nähtävästi tämä ryhtiliike toi parannuksen kruunulle. Tätä tilanne vaati, jotta kuningas saattoi rahoittaa armeijansa ja ryhtyä pitkään sotaan Saksanmaalla.


Oli myös käskykirjeitä, joissa kuningas pyysi tuotavaksi esiin ja ylös merkittäviksi kaikki irtolaiset ja maankiertäjät, syrjäisimmiltäkin seuduilta. Näitä tietysti tarvittiin paitsi veronmaksajiksi, ennen muuta tykinruoaksi.

Tämähän näkyy heijastuvan voudintileissäkin, eli 1610 -luvulla oli aikaisempaa enemmän huonemies- ja ruokakuntaluetteloita.

Tämä kontrollin lisääminen ei lähtenyt pelkästään ylhäältä, vaan esimerkiksi myös Lapin väestö esitti kuninkaalle useampia valitutuksia, jotka johtivat kontrollia vahvistaviin toimenpiteisiin.


Esimerkiksi Tornion erämaan talonpojat valittivat siitä, että sikäläinen saarnaaja täysin laiminlyö heidät eikä hoida tehtäviänsä. Kuninkaan käskykirjeellä esitettiin tähän sellainen parannus, että kuningas nimitti Tornion erämaan talonpoikien kirkkoherraksi herra Knuutin, jonka piti käydä suorittamassa säännöllisin väliajoin jumalanpalvelus erämaassa. Tämä edellytti, että kirkkoherra sai kantaa saarnoistaan veron näiltä talonpojilta. Tämähän merkitsi nimenomaan kontrollin tiukentumista ja henkilörekisterien pidon paranemista, kun papin ahneus oli kiihokkeena. Pappi toimitti aina yhtä lailla veroviranomaisen ja saarnaajan tehtäviä.


Samoihin aikoihin myös lappalaiset esittivät kuninkaalle valituksen siitä, ettei heillä ollut kunnon pappia, vaan se joka oli virkaan nimitetty, ei ollut käynyt heidän tykönään yli kolmeen vuoteen. Lappalaiset pelkäsivät nyt, että heidän sieluilleen käy huonosti, kun pappi ei niistä huolehdi. Nämä valituksethan palvelivat alhaalta päin nimenomaan kuningashuonetta, koska ne näin paljastivat verotulojen piileviä katvealueita ja näin uskonnollisuus palveli samalla erinomaisesti sotateollisuuden ja armeijan ylläpidon tarpeita.



terv Matti Lund

[Juhani Mäkitalo]

Koeta, Matti, tiivistää ! Ja kerro meille lyhyesti oletko saanut
jotain uutta asiasta selville vai etkö ole saanut mitään ??

Sinun eilen 16/10 18.58 laittamasi linkki www. matare..... on
sisältää pahinta "smörjaa" mitä olen ehkä lukenut - ei mitään
lähteitä !
Samassa yhteydessä linkissä www. suontta... - ei mitään lähteitä !
Minäpä kerron mistä tämän jälkimmäisen tiedot ovat peräisin:

Aluksi Portinin pitäjänkertomusta, jota ehkä huolimattomuudessa
vääristelty. Siellä pitäisi lukea 1617 anoivat lupaa, vasta 1623 (väärä vuosi)
tuli ensimmäinen (eli Mämmi) Samana vuonna tuli Clas Staphanson
(väärä nimi)
Portinilla luultavasti osaksi virheellistä perimätietoa.

Seuraavaksi siellä on Fellmannia, joka näyttää lainanneen huolimattomasti
Portinia (eräs virhe sen todistaa)
Fellmanilla ei mitään lähteitä !

Seuraavaksi tulee prof. Jouko Vahtola joka sitten lainaa Fellmannia
ja mainitsee oikeaoppisesti lähteensä, mutta eihän tämä edelläolevaa
sen todemmaksi muuta. En ole Vahtolaa sen kummemmin mollannut
kuin, että sanon että "tutkimuksen" jälki kaikesti ei ole ollut parasta mah-
dollista. Edelläolevaan kysymykseenkin olisi löytynyt tietoa kun olisi
viitsinyt (ehtinyt) tutkia. Se Oulun sukututkijan 2/2001 artikkeli paljastaa
kaikessa karuudessaan kuinka huolimattomasti Kemin pitäjänhistoriaa
on kirjoitettu (ainakin osittain)

Sitten tulette te, jotka toistelette Vahtolaa, joka ainakin 5:ssä kirjassa
toistelee samaa 20 v aikana, olisi ollut aikaa tarkistella. Eiköhän joku
löydä kuudennekin kirjan ja pitää asiaa aivan varmana.
Ettekö ole huomannut, että siellä lukee mm. Clas Staffanson ???

Minä olen tämän viestiketjun aloittanut ja tein oikeastaan eilen 16/10
klo 15.10 yhteenvedon Muonion osalta. Ja jos lisään vielä, että saamieni
ja tekemieni selvitysten pohjalta näyttää Staffan Clason Ähkyinen
tulleen Ylikiimingistä n. 1630 Muonioon, niin se on tässä m.o.t

JM

[Matti Lund]

Koeta, Matti, tiivistää ! Ja kerro meille lyhyesti oletko saanut
jotain uutta asiasta selville vai etkö ole saanut mitään ??

Sinun eilen 16/10 18.58 laittamasi linkki www. matare..... on
sisältää pahinta "smörjaa" mitä olen ehkä lukenut - ei mitään
lähteitä !
Samassa yhteydessä linkissä www. suontta... - ei mitään lähteitä !
Minäpä kerron mistä tämän jälkimmäisen tiedot ovat peräisin:

Aluksi Portinin pitäjänkertomusta, jota ehkä huolimattomuudessa
vääristelty. Siellä pitäisi lukea 1617 anoivat lupaa, vasta 1623 (väärä vuosi)
tuli ensimmäinen (eli Mämmi) Samana vuonna tuli Clas Staphanson
(väärä nimi)
Portinilla luultavasti osaksi virheellistä perimätietoa.

Seuraavaksi siellä on Fellmannia, joka näyttää lainanneen huolimattomasti
Portinia (eräs virhe sen todistaa)
Fellmanilla ei mitään lähteitä !

Seuraavaksi tulee prof. Jouko Vahtola joka sitten lainaa Fellmannia
ja mainitsee oikeaoppisesti lähteensä, mutta eihän tämä edelläolevaa
sen todemmaksi muuta. En ole Vahtolaa sen kummemmin mollannut
kuin, että sanon että "tutkimuksen" jälki kaikesti ei ole ollut parasta mah-
dollista. Edelläolevaan kysymykseenkin olisi löytynyt tietoa kun olisi
viitsinyt (ehtinyt) tutkia. Se Oulun sukututkijan 2/2001 artikkeli paljastaa
kaikessa karuudessaan kuinka huolimattomasti Kemin pitäjänhistoriaa
on kirjoitettu (ainakin osittain)

Sitten tulette te, jotka toistelette Vahtolaa, joka ainakin 5:ssä kirjassa
toistelee samaa 20 v aikana, olisi ollut aikaa tarkistella. Eiköhän joku
löydä kuudennekin kirjan ja pitää asiaa aivan varmana.
Ettekö ole huomannut, että siellä lukee mm. Clas Staffanson ???

Minä olen tämän viestiketjun aloittanut ja tein oikeastaan eilen 16/10
klo 15.10 yhteenvedon Muonion osalta. Ja jos lisään vielä, että saamieni
ja tekemieni selvitysten pohjalta näyttää Staffan Clason Ähkyinen
tulleen Ylikiimingistä n. 1630 Muonioon, niin se on tässä m.o.t

JM


Hei,

En minä ole suoltanut sitä puppua enkä lainannut myöskään tavuakaan Vahtolalta tässä ketjussa.

Minähän nimenomaan korostin, että vältän sellaisia historiantutkijoilta otettuja lainauksia ja varoitin muitakin niitä käyttämästä, joita tässä on esitetty, ja olen tukeutunut ainoastaan omiin löydöksiini arkistojen tuomiokirjoista ja veroluetteloista.


Vaikka olen kirjoittanut paljon tähän ketjuun, Sinulla ei näytä olevan vähäisintäkään käsitystä toimintatavoistani ja käyttämistäni tiedonetsintästategioista.


Viitannet Raimon viestiin ja lainaukseen, mutta sekoitat jonkin huolimattomuuden takia minut siihen.

Minähän vain debatoin Raimon lainaamaa tekstiä vastaan, jota on nähtävästi toisteltu ja jota pidin sekavana ja ennemminkin yrityksenä kannattaa väärinkäsitysten ketjua, koska ei ollut vaivauduttu selvittämään Kiimingin pään tietoja.

Raimo kannatti hypoteesien rakentelemista, mutta minusta lainauksesa oli hypoteeseja väärinkäsitysten kannattelemiseksi.


Raimo odotti, että siitä keskusteltaisiin rakentavasti. Mutta sillä rakennelmalla ja näkökulmalla, mitä voidaan rakennella Ylikiimingin tiedoista Tapani Klaunpoika Ähkysen olemisesta siellä, tuo Raimon lainaama teksti osoittautuu väärinkäsitykseksi, joka on yritetty saada toimimaan mm. arvaamalla Tapani Klaunpoika Ähkysen syntymävuodeksi 1567, kun sitä vastaan on asiakirjadokumentin antama syntymävuosi 1586 tai 1587

Sinun lainaamastasi Wahlbergin muistiinpanosta voidaan päätellä, että Tapani Klaunpojalla oli viimeistään noin vuonna 1638 naimisissa oleva poika, joka oli hänen, jo noin viisissäkymmenissä olevan miehen tärkein miesapu uudisasutuksen perustamisessa. Tästä ajoituksesta on rakennettavissa sellainen käytännönläheinen hypoteesi, että ilmeisesti ruodutusluettelon antama syntymävuosi 1586-87 Tapani Klaunpoika Ähkyselle, on aika lailla oikein, koska juuri silloin syntyneelle miehelle lapsia on tuloillaan aikuisikään vuoden 1630 tienoilla. Luulen, että Tapani Klaunpoika Ähkynen on rohjennut tähän kovaan rutistukseen, uudisasutuksen perustamiseen lähellä vuotta 1630, koska lapset vanhimmasta päästä olivat juuri silloin tulossa aikuisikään ja hän uskoi poikansa Klausin olevan luotettava tilan jatkaja. Tuskinpa tämän Klaus Tapaninpojan syntymävuosi heittää merkitsevästi vuodesta 1610. Kun Tapani Klaunpoika oli viimeistään vasta 1613 Ylikiimingissä, saattaa olla, että hänen poikansa Klaus oli ehtinyt jo syntyä Laitasaaressa ja siten pitäisi arvioida sitä, olisiko Klaus Tapaninpojan syntymäpaikka ennemminkin Oulun pitäjän Laitasaari (pitäjä ennen vuotta 1608 oli Liminka) kuin Iin pitäjän Ylikiiminki. Joka tapauksessa lapsia on todennäköisesti syntynyt kolmen eri pitäjän ja seurakunnan alueella.

Tottahan Sinulla pitäisi jäädä elävä mielenkiinto Laitasaaren ja Ylikiimingin asutusta kohtaan, jotta saisit mahdollisimman tarkan kuvan esivanhemmistasi niissä maisemissa.


terv Matti Lund

[Raimo Ranta]

Hei

Minusta tämä asia kannattaa jättää hautumaan, siihen saakka kunnes jotain ns.uutta dokumentoitua tietoa löytyy. Minulle jää edelleen hyvin moniasia avoimeksi.
mm.
-Olisiko se edes mahdollista että Tapani olisi hoidellut yht' aikaa kahta hyvin kaukana toisistaan olevaa tilaa.
-Jos Tapanin uudistilan perustamisen anomus on jätetty jo v 1615-1617 niin kuinka selittää noin 15 vuoden viive muuttoon.
Oletampa että Ruotsin valtionarkistoista asiaan löytyy selitys, sinne ei vaan netin kautta pääse, eli pitäisi mennä paikanpäälle.
-Valitettavasti monet sukuselvitykset perustuvat kopiontiin, ja kuten on todettu niitä ei katsella kriittisesti, eikä tietoja tarkisteta, joten "tauti" leviää.
-Tässä ko. tapauksessa lähteet puuttuvat ja ne mitä on ovat aikalailla tulkittavissa kuten Mattikin jonka työtä suuresti arvostan on tulkinnut.
-Hyvää tässä keskustelussa on se, että lienee tullut selväksi, että Tapani lähti Laitasaaresta Ylikiimingin kautta Muonioon.

Minulla ei ole henkilökohtaisia intressejä selvittää Muonion Ähkösten sukuhaaraa kun he eivät sukuuni. Intressini ovat Oulujokivarren asutushistoriassa, ja tässä yhteydessä myös muuttoliike asia on tullut esille joka kiinnostaa Olen aikapitkälle selvittänyt talokkaat ja kruunutilalliset vuodesta 1548 alkaen vuoteen 1900. Sevittely työtä riittää varmaankin vielä toiset 22 vuotta.

Uskon edelleenkin, että tässä sukuselvityksessä ei ole vielä kaikkia kiviä käännetty.

-raimor-

[Matti Lund]

Hei

...

Uskon edelleenkin, että tässä sukuselvityksessä ei ole vielä kaikkia kiviä käännetty.

-raimor-


Käännetäänpä hieman yhtä kiveä Laitasaaren puolelta.

Viittasi aikaisemmin siihen myllyriitaan käräjillä 1670.

Sehän valaisee jonkin verran Ähkysen asutuskuviota myös 1500 -luvun puolelta.


Laitan tähän siitä käännökseni ja sitten sitä lähiluvulla analysoimaan:


Oulun vapaaherrakunta 24.2.1670, talvikäräjät

§.290
:108-109
"Pekka Ollinpoika Laitasaaresta valitti, että Paavo Ollinpoika on ominut itselleen myllynpaikan, joka sijaitsee Marjamaanojalla, joka on vanhastaan kuulunut hänelle ja hänen esi-isillensä, ja on sen talon alaisuudessa, jota Pekka nyt asuu. Paavo myönsi, että hän on kolme vuotta sitten rakentanut yhdessä Iisakki Kosusen Laitasaaresta kanssa myllyn, joka sijaitsee mainitulla paikalla, mutta sillä paikalla ei ole ollut Pekalla tai tämän vanhemmilla mitään myllyä. Pekka toi nyt todistajaksi Heikki Klaunpojan Laitasaaresta, joka valan kirjan päällä vannottuaan tunnusti, että Pekka omisti vielä 30 vuotta sitten samalla paikalla yksinään yhden myllyn, jonka hänen isänisänsä Jussi (Jöns) Ähkynen oli pystyttänyt. Lautamiehet Matti Kinnunen ja Eljas Määttä tunnustivat valalla kirjan päällä, että se mylly, jonka Paavo Ollinpoika ja Iisakki Kosunen ovat pystyttäneet, on vain 3½ syltä syrjässä aikaisemmasta myllynpaikasta ja siten se on Pekan omistuksilla. Lautamiehet päätyivät sellaiseen tuomioon, että Paavo Ollinpojan pitää maan lain rakennuksen kaaren 33. luvun nojalla irrottaa paikaltaan se myllyrakennus, jonka hän on pystyttänyt kolme vuotta sitten Marjamaanojalle, ja siirtää se pois, ja sakotetaan häntä tästä kolmella hopeamarkalla."



Ensiksikin tämä Pekka Ollinpoika Ähkynen on aikaisemmin kertomani Olli Jussinpoika Ähkysen poika. Olli Jussinpoika Ähkynenhän oli syntynyt mainitsemani RL:n mukaan 1563!


Tässä tulee esille Pekka Ollinpoika Ähkysen isänisä, jota toisen Ähkysen talon isäntä Heikki Klaunpoika Ähkynen nimittää valallisessa todistuksessa Jussi Ähkyseksi. Tämän Heikin talon osaa alettiin hänen aikanaan nimittää Ojalaksi, mutta sitten hänen poikansa Klaus Heikinpojan aikana Inkalaksi. Pekan talonosan nimeksi on jäänyt näihin päiviin asti Ähkylä!


Nyt vain tätä Pekka Ähkysen isoisää Jussi Ähkystä en ole veroluetteloista tavannut, mutta tämän todisteen mukaan hän on käyttänyt selvästikin isännän ja omistajan valtaa pystyttämällä talon maille myllyn.


Myllyä on sitten käytetty Ähkysen talon tarpeisiin. Muistitiedon mukaan sillä ei ole ollut muita osakkaita ja niin lautamiehet kuin Heikki Klaunpoika tietävät, että tämä mylly on jäänyt käyttöä vaille ja lopulta purettu pois noin vuonna 1640.



Tämä juttu jälleen todistaa, että taloa on voinut asua pitkääkin isäntä, josta ei ole jäänyt merkkejä veroluetteloihin.


Kun Jussi Ähkysen poika Olli on syntynyt noin 1563, niin itse Jussin on täytynyt syntyä noin 1540 tai aikaisemmin. Kun katsotaan Ähkysen veroluettelotietoja, havaitaan mielenkiintoinen seikka:
Samaan aikaan kun vuotuisveroluettelossa on Klaus Pekanpojan nimi, hyvin monena samana vuotena kymmenysverojen maksajan nimenä on leski Elina.


Kuten aikaisemmasta kävi jo ilmi, Elina oli todennäköisesti Pekka Pekanpoika Ähkösen leski.

Ilmeistä on tästä myllyriidasta ilmenevien eräitten seikkojenkin perusteella, jotka tukevat aikaisempaa hypoteesiani, että Ähkystä asuttiin jo 1500 -luvulla kahdessa savussa, vaikka verotettiin vain yhdestä savusta. Vero oli jaettu savujen kesken.

Koska Jussi Ähkysen patronyymi ei ilmene, se jää hypoteesin varaan. Todennäköisin hypoteesi on, että se voisi olla Pekanpoika, eli leski Elina olisi Jussi Ähkysen äiti ja Jussin nimi ei ilmene sen takia veroluetteloista, kun äidin nimi on "lätkäisty" päälle. Tämä saattaa olla aiheellinen juttu. Eli talon halkominen kahdeksi erikseen verotettavaksi savuksi on ollut nähtävästi vireillä, muttei ole onnistunut kuin vasta vuoden 1608 verontarkistuksessa, jolloin Ähkysen isännyyden on jo ottanut Jussin poika Olli Ähkynen. Myöskään ei ole nähtävästi ollut varoja erotella ja jakaa talosta perintöä niin, että Jussi Ähkynen olisi lunastettu ulos. Näin ilmeisesti Klaus Pekanpoika Ähkynen on joutunut asumaan pitkään verotuksellisesti yhdessä Jussi Ähkysen kanssa, mutta jo silloin on Ähkysessä saattanut olla kaksi asuintonttia, koskapa Jussi on pystyttänyt mailleen myllyn ja Klaus Ähkysellä on ollut oma myllynsä.

Mielenkiintoista on havaita, että Klaus Pekanpoika Ähkysen jälkeläisten, siis Tapani Klaunpoika Ähkysen todennäköisen veljen Simunankin jälkeläiset ovat saaneet 1/4 manttaalin osan kanta -Äkysestä, ja Pekka Ollinpoika Ähkysen osa on taas ½ manttaalia, jolla nimi säilyy Ähkysenä, mutta Tapani Ähkysen lähimmät sukulaiset Laitasaareessa ovatkin jatkossa Ojaloita ja sitten Inkaloita.

Vaikuttaa myös siltä, että maat olisi alunperin jaettu tasan, mutta syystä tai toisesta maita on siirretty Simuna Klaunpojan aikana Olli Jussinpojan osuudelle niin, että manttaalit ovat muodostuneet 1/4:ksi ja ½:ksi. Tämä tilusten pienentyminen on saattanut vaikuttaa Tapani Klaunpojan halukkuuteen perustaa oma uudistalonsa.


terv Matti Lund

[Raimo Ranta]

Hei

Hypoteesia pukkaa.....

Kiitos Matti täydentävävistä huomioistasi.
Vuoden 1670 käräjäpöytäkirjassa esiintyy todistajana Heikki Klaesinp Ähkynen, jonka olen yhdistänyt aiemmin manittuun "tuulesta temmattuun" Klaes Klaesinpoikaan vai mitä mieltä Matti on? Olisiko sinulla jokin toinen Klaes Heikin isäksi. Mielestäni Claes Pekanpoika s.1530-1540) on liian vanha Heikin isäksi. Joten tämä Henrik saattaisi olla Muonioon menneen Stapan
Klaesinpojan veli

Tuolloin kuten aina 1800 luvun loppupuolella saakka elettiin suurperheissä ja vasta 1624 jälkeen alkaa näkyä henkirjoissa muitakin kuin tilan haltijoita ja verostavastaavia.. alkaa näkyä ns. kanssa-asujia. Sellainen suurperhe on ollut myös Ähkynen ja kuten asiakirjoista selviää he ovat asuneet useampaa savua. Joten on päivänselvää, että meille näkyy vain ne sisarukset jotka saavat elää pitempään ja ovat päässeet omiin tiluksiinsa kiinni.

Olen aiemminkin jo painottanut tuomiokirjojen tärkeyttä sukututkimuksessa.
Harmi vain että meissä tutkijoissakin, itseni mukaan lukien puuttuu taito tulkita oikein ja täydellisesti vanhoja käräjäpöytäkirjoja. Tässä asiassa Matin taidot ovat erittäin huomion arvoisia.

Eiväthän historian tutkimuksen tohtorit ja professorit ole erehtymättömiä.
En kuitenkaan väheksy auktoriteetteja enkä akateemista tutkimusta, sillä juuri tällä saralla heidän koulutuksensa palvelee meitä maallikkotutkijoita.

-raimo-

[Matti Lund]

Hei

Hypoteesia pukkaa.....

Kiitos Matti täydentävävistä huomioistasi.
Vuoden 1670 käräjäpöytäkirjassa esiintyy todistajana Heikki Klaesinp Ähkynen, jonka olen yhdistänyt aiemmin manittuun "tuulesta temmattuun" Klaes Klaesinpoikaan vai mitä mieltä Matti on? Olisiko sinulla jokin toinen Klaes Heikin isäksi. Mielestäni Claes Pekanpoika s.1530-1540) on liian vanha Heikin isäksi. Joten tämä Henrik saattaisi olla Muonioon menneen Stapan
Klaesinpojan veli

Tuolloin kuten aina 1800 luvun loppupuolella saakka elettiin suurperheissä ja vasta 1624 jälkeen alkaa näkyä henkirjoissa muitakin kuin tilan haltijoita ja verostavastaavia.. alkaa näkyä ns. kanssa-asujia. Sellainen suurperhe on ollut myös Ähkynen ja kuten asiakirjoista selviää he ovat asuneet useampaa savua. Joten on päivänselvää, että meille näkyy vain ne sisarukset jotka saavat elää pitempään ja ovat päässeet omiin tiluksiinsa kiinni.

Olen aiemminkin jo painottanut tuomiokirjojen tärkeyttä sukututkimuksessa.
Harmi vain että meissä tutkijoissakin, itseni mukaan lukien puuttuu taito tulkita oikein ja täydellisesti vanhoja käräjäpöytäkirjoja. Tässä asiassa Matin taidot ovat erittäin huomion arvoisia.

Eiväthän historian tutkimuksen tohtorit ja professorit ole erehtymättömiä.
En kuitenkaan väheksy auktoriteetteja enkä akateemista tutkimusta, sillä juuri tällä saralla heidän koulutuksensa palvelee meitä maallikkotutkijoita.

-raimo-


Olen tuumiskellut jonkin verran tämän Heikki Klaunpojan tapausta.

Aluksihan hän on Esko Simunanpoika Ähkysen renki, jonka jälkeen kirjataan 1643 myös ratsumieheksi ja nihti nro 11:ksi. Mielenkiintoista myös on, että pienemmän 1/4 manttaalin Esko Ähkynen lähti varustamaan ratsumiestä omasta takaa.

RL on antoisa kertoessaan tämän, mutta vastahakoinen kertomaan Heikki Klaunpojan sukusuhdetta Eskoon. Muutenhan nämä RL:t ovat ainoana lähteenä monille tämän aikakauden sukusuhdetiedoille.

Sitten puolihuolimattomasti Esko Simunanpoika luovuttaa koko talonsa tälle Heikki Klaunpojalle.

Ennen sitä Heikki Klaunpoika on muutaman vuoden teillä tietymättömillä. - Ehkä sodassa, josta olisi palannut?

Vuoden 1644 nihtiluettelossa ei kuitenkaan Heikki Klaunpoikaa näy, mutta Laitasaaressa on eräs toinen Klaunpoika, Antti Klaunpoika. Tämä Antti Klaunpoika on talokohtaisessa ruodutuksessa laitettu Laitasaaren ½ manttaalin Matti Ollinpojan pojanpojaksi ja nihdiksi 1644 iältään 25 vuotta. Mutta nihtiluettelon mukaan Antti Klaunpoika olisi varsinaisesti Ähkysen naapurin Rahkon varustama nihti! Matti Ollinpojan talo on puolestaan nimetty vuoden 1645 kymmenysluettelossa Kokoksi, on selvästi eri kolkalla Laitasaarta kuin Ähkynen ja Rahko, joiden väliin nähtävästi mahtui vielä Vilmi (myöhemmissä Ähkysen naapureissa Hyrkkilässä ja Yrjänässä ei ollut vielä silloin verotaloa, mutta ehkä itsellisasumuksia). Mutta mielestäni Matti Ollinpojan talossa kysymyksessä on Kekkolan talo. Matti Ollinpoika on RL:ssa 1633 kirjattu 80 -vuotiaaksi, koko Laitasaaren iäkkäimmäksi isännäksi, joten 1644 hän olisi jo noin 90 -vuotias, ehkäpä tuossa on puolenkymmentä ekstraa, mutta vielä siinäkin tapauksessa Matti Ollinpojan syntymävuosi lirvahtaa 1550 -luvun puolelle.


Ruodutuksista löytyy Matti Ollinpojan poika Klaus Matinpoika vain kerran, vuodelta 1627, jolloin isä on kirjattu ikälopuksi ja poika Klaus Matinpoika työkyvyttömäksi ilman ikää. Nähtävästi Klaus Matinpoika jää muuten täysin piiloon, kun on vammainen ja ilmeisesti vapautettu veronmaksuista eikä kykene sen vuoksi talon isännäksikään!


Täten tämä Klaus Matinpoikakin asettaa tutkijalle haasteen. Tämä Kekkolan Klaus Matinpoika sopii Laitasaaressa sellaiseksi, jolla on voinut olla useampia Klaunpoikia ja ainakin yksi on selvä Antti s. noin 1618. Heikki Klaunpoika oli nähtävästi hyvin lähellä samaa ikää!

Klaus on sikäli ongelmallinen nimi, että se oli 1500 -luvulta alkaen aika suosittu niin Laitasaaren kuin Muhoskylänkin perheissä. Klasuja oli useampaan lähtöön ja niitä ei ole tästä nimiviidakosta aina helppoa erotella toisistaan.

Pitää tutkia tätä enemmän, Klaus Matinpoika Kekkolasta saattaa vaikeuttaa/sotkea Heikki Klaunpojan identifiointia tai sitten tarjota johtolangan, jonka päässä on ehkä ratkaisu?

Matti Ollinpojalla oli kaksi hyvin paljon nuorempaakin poikaa kuin Klaus, Matti s. 1615 ja Heikki s. 1618 (ks. RL 1633,760:251). Eli nuorin poika olisi sen mukaan samanikäinen kuin vanhimman pojan Klaun poika Antti!

Mitä tulee tässä useasti eteentulevaan seikkaan, että veljeksillä näyttää olevan 20-30 vuoden ikäeroja lähes joka Ähkysten polvessa, se on aika tavallista ja siinä kehyksessä veljekset myös hyvin vielä mahtuvat aivan samalle äidillekin. Se ei ole oikeastaan yhtään mitään. Eikä sen pelkän ikäeron perusteella, jos ei muuta johtolankaa ole, kannata lähteä vielä säveltämään yhtä haamusukupolvea lisää. (Omissa Laihian juurissani on tapaus, jossa sisaruksilla on huima 53½ vuoden ikäero. Näin oli jopa 1800 -luvulla eläneen suoran isoisälinjani erään veljen vaimon kohdalla, että hänellä oli 53½ vuotta vanhempi veli, jolla elää edelleen jälkeläisiä Laihialla. Jos tämä tapaus olisi 1600 -luvulla aivan solmussa olisin minäkin, mutta kun kastetodistukset ovat lätkäistävissä pöytään, ei ole mitään ongelmaa!)

En tällä halua alkuunkaan tyrmätä sitä, etteikö jäljityksessä voisi yrittää hakea ratkaisua sellaisilla palapeleillä, joissa on mukana oikeanmuotoisia tyhjiä paloja, ja myös nollasummapeli auttaa usein jäljityksessä, jos alkuasetelma ei ole täysin hakoteillä. Itsekin käytän näitä ja eräitä muita sovellettuja menetelmiä paremman puuttuessa.


Olen sitä mieltä, ettei Heikki Klaunpoika tule Ähkyseen "pystymetsästä", vaan on sukulaismies, mutta miten, jää vielä vähäsen auki!

Mutta tarkistan vielä käräjiltä vuoden 1650 molemmin puolin, löytyykö isännänvaihdoksesta Eskosta Heikkiin Ähkylä-Ojalassa mitään valaisua.


terv Matti Lund

[Juhani Mäkitalo]

Kiitos keskusteluun osallistuneille ! Ähkyiset eivät minun esi-isiini
kuulu, eikä asia minua sen pitemmälle kiinnosta kuin mitä Muonion
asutuksen aloittajaan ja ajankohtaan tulee.
Eiköhän se tullut tuolla edellä selväksi ja ne virheet mitä kirjallisuu-
dessa on esitetty. Loppupäätelmäksi kannattaa lukea Matti Lundin
viesti 17/10 15.27 siinä näkyy samalla myös oma viestini ja tärkein
siitä: Staffan Clason ja n. 1630. On helppo muistaa siinä samalla,
että Thomas Matson Mämmi Muonioon samoin n. 1630. (lähteenä
sama sot.otto 1630 kuin Ähkyisen kohdallakin) Hyvin ne olivat jälki-
polvet Muoniossa muistaneet tämän esi-isiensä sinne tulon, kun
olivat perimätietoa Portinille kertoneet 1800-luvulla. Samana vuonna -
helppohan tuo on muistaa.
Tätä tietoa ei ole tiettävästi aiemmin kirjallisuudessa esitetty, että tiedonantajaksi voitte merkitä - JM (ilman epäilyksiä)

[Matti Lund]

Olen tuumiskellut jonkin verran tämän Heikki Klaunpojan tapausta.

Aluksihan hän on Esko Simunanpoika Ähkysen renki, jonka jälkeen kirjataan 1643 myös ratsumieheksi ja nihti nro 11:ksi. Mielenkiintoista myös on, että pienemmän 1/4 manttaalin Esko Ähkynen lähti varustamaan ratsumiestä omasta takaa.

RL on antoisa kertoessaan tämän, mutta vastahakoinen kertomaan Heikki Klaunpojan sukusuhdetta Eskoon. Muutenhan nämä RL:t ovat ainoana lähteenä monille tämän aikakauden sukusuhdetiedoille.

Sitten puolihuolimattomasti Esko Simunanpoika luovuttaa koko talonsa tälle Heikki Klaunpojalle.

Ennen sitä Heikki Klaunpoika on muutaman vuoden teillä tietymättömillä. - Ehkä sodassa, josta olisi palannut?

Vuoden 1644 nihtiluettelossa ei kuitenkaan Heikki Klaunpoikaa näy, mutta Laitasaaressa on eräs toinen Klaunpoika, Antti Klaunpoika. Tämä Antti Klaunpoika on talokohtaisessa ruodutuksessa laitettu Laitasaaren ½ manttaalin Matti Ollinpojan pojanpojaksi ja nihdiksi 1644 iältään 25 vuotta. Nihtiluettelon mukaan Antti Klaunpoika oli Kokon (Kåckåinen) varustama nihti! Matti Ollinpojan talo on nimetty vuoden 1645 kymmenysluettelossa myös Kokoksi, on selvästi eri kolkalla Laitasaarta kuin Ähkynen ja Rahko, joiden väliin nähtävästi mahtui vielä Vilmi (myöhemmissä Ähkysen naapureissa Hyrkkilässä ja Yrjänässä ei ollut vielä silloin verotaloa, mutta ehkä itsellisasumuksia). Mutta mielestäni Matti Ollinpojan talossa kysymyksessä saattaa olla Kekkolan talo. Matti Ollinpoika on RL:ssa 1633 kirjattu 80 -vuotiaaksi, koko Laitasaaren iäkkäimmäksi isännäksi, joten 1644 hän olisi jo noin 90 -vuotias, ehkäpä tuossa on puolenkymmentä ekstraa, mutta vielä siinäkin tapauksessa Matti Ollinpojan syntymävuosi lirvahtaa 1550 -luvun puolelle.


Ruodutuksista löytyy Matti Ollinpojan poika Klaus Matinpoika vain kerran, vuodelta 1627, jolloin isä on kirjattu ikälopuksi ja poika Klaus Matinpoika työkyvyttömäksi ilman ikää. Nähtävästi Klaus Matinpoika jää muuten täysin piiloon, kun on vammainen ja ilmeisesti vapautettu veronmaksuista eikä kykene sen vuoksi talon isännäksikään!


Täten tämä Klaus Matinpoikakin asettaa tutkijalle haasteen. Tämä Kekkolan Klaus Matinpoika sopii Laitasaaressa sellaiseksi, jolla on voinut olla useampia Klaunpoikia ja ainakin yksi on selvä Antti s. noin 1618. Heikki Klaunpoika oli nähtävästi hyvin lähellä samaa ikää!

Klaus on sikäli ongelmallinen nimi, että se oli 1500 -luvulta alkaen aika suosittu niin Laitasaaren kuin Muhoskylänkin perheissä. Klasuja oli useampaan lähtöön ja niitä ei ole tästä nimiviidakosta aina helppoa erotella toisistaan.

Pitää tutkia tätä enemmän, Klaus Matinpoika Kekkolasta saattaa vaikeuttaa/sotkea Heikki Klaunpojan identifiointia tai sitten tarjota johtolangan, jonka päässä on ehkä ratkaisu?

Matti Ollinpojalla oli kaksi hyvin paljon nuorempaakin poikaa kuin Klaus, Matti s. 1615 ja Heikki s. 1618 (ks. RL 1633,760:251). Eli nuorin poika olisi sen mukaan samanikäinen kuin vanhimman pojan Klaun poika Antti!

Mitä tulee tässä useasti eteentulevaan seikkaan, että veljeksillä näyttää olevan 20-30 vuoden ikäeroja lähes joka Ähkysten polvessa, se on aika tavallista ja siinä kehyksessä veljekset myös hyvin vielä mahtuvat aivan samalle äidillekin. Se ei ole oikeastaan yhtään mitään. Eikä sen pelkän ikäeron perusteella, jos ei muuta johtolankaa ole, kannata lähteä vielä säveltämään yhtä haamusukupolvea lisää. (Omissa Laihian juurissani on tapaus, jossa sisaruksilla on huima 53½ vuoden ikäero. Näin oli jopa 1800 -luvulla eläneen suoran isoisälinjani erään veljen vaimon kohdalla, että hänellä oli 53½ vuotta vanhempi veli, jolla elää edelleen jälkeläisiä Laihialla. Jos tämä tapaus olisi 1600 -luvulla aivan solmussa olisin minäkin, mutta kun kastetodistukset ovat lätkäistävissä pöytään, ei ole mitään ongelmaa!)

En tällä halua alkuunkaan tyrmätä sitä, etteikö jäljityksessä voisi yrittää hakea ratkaisua sellaisilla palapeleillä, joissa on mukana oikeanmuotoisia tyhjiä paloja, ja myös nollasummapeli auttaa usein jäljityksessä, jos alkuasetelma ei ole täysin hakoteillä. Itsekin käytän näitä ja eräitä muita sovellettuja menetelmiä paremman puuttuessa.


Olen sitä mieltä, ettei Heikki Klaunpoika tule Ähkyseen "pystymetsästä", vaan on sukulaismies, mutta miten, jää vielä vähäsen auki!

Mutta tarkistan vielä käräjiltä vuoden 1650 molemmin puolin, löytyykö isännänvaihdoksesta Eskosta Heikkiin Ähkylä-Ojalassa mitään valaisua.


terv Matti Lund

Ps. Korjasin talotietoa Kokon kohdalta, eli edellisen viestin Rahkoa koskeva on hylättävä.

Sama

[Matti Lund]

Kiitos keskusteluun osallistuneille ! Ähkyiset eivät minun esi-isiini
kuulu, eikä asia minua sen pitemmälle kiinnosta kuin mitä Muonion
asutuksen aloittajaan ja ajankohtaan tulee.
Eiköhän se tullut tuolla edellä selväksi ja ne virheet mitä kirjallisuu-
dessa on esitetty...

Selvä, mutta suotavaahan olisi nyt saada oikeellisempaa tietoa levitettyä, vaikkakin kokemuksesta hyvin tiedän, että sellaisen perillemeno saattaa ottaa oman aikansa, joka ei ole vähä.

Nyt vasta aloin selailla netistä, mikä näkemys niissä esityksissä on Länsipohjan Ähkysistä ja tulee vaikutelma (lähteitä kun ei missään niistä ole tiedoille esitetty), että joku on joskus arvioinut Tapani Klaunpoika Ähkysen elinajan väärin noin 20 vuotta ja arvellut hänen poikansa Klaun ja tyttärensä Riitan syntymäajankohdat noin 10 vuotta pieleen. En lähde niitä tässä sen enempää toistamaan.

Kun tietoa on sitä myöhäisemmältä ajankohdalta käytetty kirkonkirjoista, ne tiedot vaikuttavat olevan näissä esityksissä aivan mielekkäitä ja todennäköisesti aika lailla oikein. Mutta kun aletaan lähestyä Tapani Klaunpoika Ähkystä, niin tietoa aletaan rusikoida ja puristaa siihen väärinkäsityksestä johtuneeseen hypoteesiin, mihin ketjun avaajan JM:n viesteissä on viitattu. Näihin esityksiin käytettävissä olevista Wahlbergin esityksistä ei ole osattu ottaa tietoa vastaan, vaan sormi on jäänyt suuhun; eikä liioin kukaan näitten esitysten esittäjistä, jotka sattuivat silmiini, ole lähtenyt tarkistamaan tietoa, vaikka siinä on silmiinpitävää epäiltävyyttä, vaan kaikki heitot ovat uponneet sukkana sukututkimuksen koriin.


Vielä kysyisin Sinulta JM, että oletko "siellä jängällä revontulten loimottaessa" jäänyt ulvomaan aivan yksinäisenä sutena näitten omien epäilystesi kanssa, ja saanut vastakaikua vasta nyt, kun asiaa on vähäsen vaivauduttu penkomaan Ylikiimingin ja Laitasaaren päistä ja sieltä saatavilla olevat tiedonrippeet otettu ensi kerran käyttöön Muonion tapauksessa?


terv Matti Lund

[Juhani Mäkitalo]

Eipä ole juuri poikkeavaa esitystä täällä näkynyt eikä
kuulunut. Wikipediasta tosin löytyy, kun katsot Ylimuonio-
haulla ja sieltä historia - ensimmäinen asukas Tapani Claunpoika.
Kyllä J. V. on pitänyt omaa teoriaansa niin vahvasti esillä säännöl-
lisin väliajoin, että itsekin siihen melkein uskoin tätä ketjua
aloittaessani.
Sitten on tämä koulukunta, joka selvittää kysymyksen "kuka oli Clas
Staffanson, josta kirjoissa puhutaan ?" vastaamalla: hänhän oli Staffanin poika tietysti. Että näin !
Kiitokset vielä Sinulle ja taisi olla Raimo Ranta myös osallisena kun
selvititte tätä Pohjanmaan osuutta. Toivottavasti tieto kantautuu
sinne oikeaan Lappiinkin, täällä ei sentään onneksi sudet ulvo, eikä
vielä luntakaan näy.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Lisätäänpä vielä tähän, että Staffan Clason avioitui ilmeisesti jo
Ylikiimingissä ollessaan, sillä poika Clas Staffansonilla oli vaimo
jo 1640 Muoniossa, syntynyt joskus 1620-luv. Mitä tästä seuraa ?
Siis puppua kaikki tarinat lapinvoudin tyttärestä vaimona !!
Tekemällä tehtyä historian väärentämistä, joka perustuu hatusta-
vedettyihin vuosilukuihin.

JM

[Matti Lund]

Lisätäänpä vielä tähän, että Staffan Clason avioitui ilmeisesti jo
Ylikiimingissä ollessaan, sillä poika Clas Staffansonilla oli vaimo
jo 1640 Muoniossa, syntynyt joskus 1620-luv. Mitä tästä seuraa ?
Siis puppua kaikki tarinat lapinvoudin tyttärestä vaimona !!
Tekemällä tehtyä historian väärentämistä, joka perustuu hatusta-
vedettyihin vuosilukuihin.

JM


Tuota, noin,

Aivan mahdollista on nimenomaan se, että Tapani Klaunpoika Ähkynen on avioitunut jo Laitasaaressa asuessaan ja taas jokseenkin todennäköistä on, että Tapani Klaunpojan poika Klaus Tapaninpoika on avioitunut jo Ylikiimingissä.

Arvioin, että Klaus Tapaninpoika olisi voinut syntyä noin vuonna 1610, joten avioituminen noin 1630 on todennäköisempää kuin 1640 jo 30 -vuotiaana. Tällöin olisi jo emäntäkin valmiina, kun piti tarttua uudisasutuksen perustamiseen käsiksi.


terv Matti Lund