Iisakkeja Juokslahdessa ja Härkölahdessa

[Eeva Lehtinen]

Onko kukaan penkonut Juokslahden Kattiluksen väkeä? Siellä on ollut näköjään aika paljon Iisakkeja, mikä ei ole Korpilahdella kovin tavallinen nimi. Härkölahden Alataloon tuli isännäksi 1697 syntynyt Isak Isakinpoika, mutta mistä tuli? Voisiko olla Kattiluksen poikia, kun siellä Iisakkeja oli useampiakin ainakin vielä 1700-luvun alkupuolella.

[Antti Järvenpää]

Pelkkä nimiyhteys ei oikein riitä. Härkölahti on ollut Jämsän Kähön kylän taloja, joten sillä on ollut jokin sukuyhteys sinne aikojen alussa. Ison vihan jälkeen Härkölahteen ilmestyy Isaakki Iisakinpoika ja vmo Karin. Se mistä nämä ovat sinne ilmestyneet on luultavasti yhtä vaikea selvittää kuin vastaava tilanne monen muunkin talon suhteen. Edellä on vuosikymmenen aukko asiakirjoissa ja hyvällä tuurilla voi löytää perunkirjan tai oikeustapauksen, joka toisi selvyyden. Valitettavasti näitäkään ei aina löydy.

[Eeva Lehtinen]

Eihän se riitä, mutta voi johtaa jäljille. Onko Jämsässä ollut Kähön talo, jonka isäntiä olisi tiedossa? Ja ovatko Kähön Tikka, Kurra ja Olkkola olleet samalla suvulla alunperin? Entä onko näistä taloista joku mahdollisesti mennyt isännäksi Kattelukseen? Siellä on kyllä samoja nimiä kuin Kähön taloissa, joiden isännissä ei yhtään Iisakkia.
Ajattelin vaan, että jos jollakin sattuisi olemaan tietoja näistä, niin ei tarvitsisi itse kaikkea kaivella. :)

[Antti Järvenpää]

Eihän se riitä, mutta voi johtaa jäljille. Onko Jämsässä ollut Kähön talo, jonka isäntiä olisi tiedossa? Ja ovatko Kähön Tikka, Kurra ja Olkkola olleet samalla suvulla alunperin? Entä onko näistä taloista joku mahdollisesti mennyt isännäksi Kattelukseen? Siellä on kyllä samoja nimiä kuin Kähön taloissa, joiden isännissä ei yhtään Iisakkia.
Ajattelin vaan, että jos jollakin sattuisi olemaan tietoja näistä, niin ei tarvitsisi itse kaikkea kaivella. :)

Joskus on ollut kantatalo Kähö, joka on ollut 4 taloisena kylänä (Tikka, Kurra, Olkkola ja Härkölahti) jo 1500-luvun puolessa välissä. Tikka ja Kurra ovat olleet aika lähellä sitä liikenneympyrää, jossa on paperikoneen tela pystyssä. Olkkola on ollut jo selkeästi erillään ja Härkölahti Korpilamella. Oletettavasti talo on lähtenyt yhdestä suvusta, mutta mitään takeita ei ole edes siitä, että se olisi ollut yhden ja saman suvun halussa vielä 1500 luvulla, puhumattakaan myöhemmistä ajoista.

Isännistä löytyy helposti tietoja vain Liisa Poppiuksen laatimista Jämsän isäntäluetteloista tai Finnen Suomen asutusluetteloista. Kummastakaan näistä ei yleensä saa selville muuttoja talosta toiseen.

Käsittääkseni Jämsän alueelta ei löydy mitään kaipaamasi tapaista selvitystä. Liisa Poppiuksen isäntäluettolot Suur-Jämsän historiasssa SAY:n kanssa on parasta mitä on saatavilla helposti. Sitten alueelta on myös tuo perunkirjojen luettelo 1700-luvun alusta, josta voi tuurilla löytyä jotakin tietoa. Seuraava mahdollinen, mutta tuloksiltaan epävarma lähde on tuomiokirjat, jos niistä vaikkapa löytyisi jotakin tietoa kysymääsi. Suurimmassa osassa tapauksia tietoa ei vain löydy.

Kysyä toki kannattaa, jos jollekulle olisi osunut jotakin silmiin.

[Sanna B.]

Minulla on jonkin verran noita kattelukselaisia pistettynä muistiin, mummuni eräs esiäiti oli Sofia Iisakintytär Katteluksesta. Hänen isänsä Iisakki Ristonpoika s.n.1669 k.29.7.1745 näyttää olleen ensimmäinen Iisakkki-niminen Katteluksessa.
Hänen isänsä Risto Matinpoika oli tullut vävyksi Kattelukseen joskus vuoden 1664 paikkeilla.

t. Sanna

[Eeva Lehtinen]

Kiitos vastauksista!
Suur-Jämsän historian isäntiä olen katsellut, ja sitten tutkinut myös sitä Katteluksen väkeä digikirjoista. Mutta sielläkään ei tosiaan ole Iisakkia ennen Härkölahden esi-isäni aikaa.
Ei ole käynyt yhtä onnellisesti kuin muutamassa muussa sukuhaarassa, missä sama perhe on asunut paikallaan siitä lähtien, kun isäntiä on muistiin ruvettu panemaan.

Tuomiokirjoihin toki on voinut tulla jostakusta merkintä. Pitänee etsiä. Ja ne perukirjat myös.

[Eeva Lehtinen]

Niin, Sanna, vielä Katteluksen Iisakeista, Iisakki Ristonpojan poika Iisakki ei voi olla sama kuin Härkölahden Iisakki Iisakinpoika, sillä he elivät samaan aikaan eri paikoissa Ylä-Katteluksessa ja Ala-Härkölahdessa.

Jämsässä oli kyllä Iisakkeja aiemminkin, mutta enhän voi tietää, tuliko isäntä Härkölahteen sieltä vai ihan muualta.

[eruppa]

Hei!

Nyt tiedustelu kolahti myös minuun, sillä tuo Härkölahti-Alatalon isäntäpari Iisakki Iisakinpoika, synt. noin 1694, kuoli 1781 ja puoliso Kaisa Eliaantytär, synt. noin 1699, kuoli 1780, ovat myös minun esivanhempiani.

En ole löytänyt sen enempää kuin muutkaan tuon avioparin vanhempia. Pari kommenttia kuitenkin.

Liisa Poppius on tehnyt upeaa työtä talonhaltijaluettelonsa kanssa, mutta tekevälle sattuu. Härkölahti-Ylätalon isännällä Heikki Matinpojalla oli talonhaltijaluettelossa mainitun Ester Heikintyttären lisäksi aikaisempi puoliso Eeva, joka kuoli 1762 ja jonka patronyymiä en tiedä. Heikki Matinpoika oli isäntänä 1749-1769 ja hän tuon aikaisemman Eeva-vaimonsa kanssa on myös esivanhempipari minulle.

Ester Heikintyttären sukutaustan selvitin myös aikoinaan, mutta kun hän ei ole esiäitini, en tullut panneeksi sitä sukutietokantaan. Muistaakseni hän oli Härkölahti-Ylätalon aikaisemman isännän Heikki Juhonpojan, isäntänä 1723-32, tytär.

Olisiko jollakulla tietoa tuon Eeva-esiäitini patronyymistä?

Sitten vielä kommentti. Korpilahden kappeliseurakunnan väestökirjanpito oli vuoden 1800 molemmin puolin suorastaan ala-arvoista, eli Härkölahden talojen väen syntymä-, vihkimis- ja kuolintiedot ovat perin aukolliset. HisKi:llä ei kaikkia tietoja siis löydä. Kuitenkin joskus Jämsän emäseurakunnan historiakirjan tiedoista löytyy silloin tällöin myös Korpilahden puolen tapahtumia, eli kannattaa seurata myös Jämsän historiakirjoja, kun tutkii Korpilahden sukuhistoriaa.

harrastusterv. Erkki Porista

[Eeva Lehtinen]

Hauskaa Erkki, olin juuri kirjoittamasa sinulle. Satuin lukemaan jonkun vanhan keskustelun Lähteelästä ja Wallerista. Käpille voisin kertoa, että Aleksi Salonen oli mummoni Ida Antonintytär Oksasen serkku, ja minulla on kopio käsittääkseni juuri Salosen jossakin suvun juhlassa pitämästä puheesta Erik Norsista eli Hartikasta. Paperi tuli meille joskus 60-luvulla, ja se oli ehkä ensimmäinen sysäys sukuinnostukseeni.

Mutta Erkki, luulen, ettei minulla ole sinua enempää tietoa Härkölahden vanhoista, jos sitäkään. Valitettavasti isäni on jo kuollut, eivätkä nuoremmat sisarukset tiedä paljonkaan asioista. Isä oli parivuotias, kun perhe muutti Härkölahden torpasta Vaajakosken puolelle, mutta hänellä oli kyllä paljon tietoa kaikesta vanhasta, ja olisi osannut kertoa, mutta en arvannut kysellä ennen isän halvaantumista. Sen jälkeen tieto tuli tipoittain.

Voisitko panna privaattiviestin, jossa selostaisit oksasi tässä Härkölahti-puussa.

Eeva

[Eeva Lehtinen]

Tuo Katteluksen osuus tässä näytelmässä on sikäli mielenkiintoinen, että yhdellä DNA-serkullani on esipolvissaan nimi Kattelus, ei tosin Juokslahdesta vaan Kiteeltä. Mistähän Jämsän Kattelukset tulivat?

[eruppa]

Hei!
Eevalta pyysin jo sähköpostiosoitetta, koska tuo iisakkiraportti on aika iso eikä taida mahtua Suku-Forumin privaattipostiin.

Itse olen myös aikoinaan nuohonnut sekä Katteluksen Iisakkeja että muitakin Iisakkeja Suur-Jämsän alueelta SAY:n avulla, mutta eipä ole tärpännyt!

Erkki Porista

[Antti Järvenpää]

Tuo Katteluksen osuus tässä näytelmässä on sikäli mielenkiintoinen, että yhdellä DNA-serkullani on esipolvissaan nimi Kattelus, ei tosin Juokslahdesta vaan Kiteeltä. Mistähän Jämsän Kattelukset tulivat?

En osaa sanoa, mistä Jämsän tai Kiteen Kattelukset tulivat. Kiteen osalta on kuitenkin huomattavaa, että alueet asutettiin ruptuurisodan aikana ja jälkeen lutherilaisilla ja ei ole aivan mahdoton ajatus, että Kattilukset olisivat tulleet vaikkapa Jämsästä, vaikka varmaankin Kattilus nimisiä paikkoja on monia muitakin. 1600 luvulla kuitenkin lähdettiin varsin runsaasti veroja pakoon itään, ja Jämsästäkin varsin paljon, mutta en muista olisiko Kattilusta mainittu missään tällaisena paikkana.

Kiteellä näitä Kattiluksia esiintyy tuohon aikaan eli 1700 luvun alussa sekä Jurikkajärvellä että Potoskavaaralla. Elias Lönnroth osui I runonkeruumatkallaan muistaakseni häihin Potoskavaaran Kattiluksen taloon, ja tuossa matkakertomuksessa on muistaakseni kuvaus näistä häistä 1800 luvulla. Tämä talo on ollut aika lähellä appiukkoni syntymäkotia.

[Eeva Lehtinen]

Kiitos kaikille asiasta innostuneille. Yhteisiä ovat kadonneet Iisakit, jatketaan etsintää.

[Eeva Lehtinen]

Yritän edelleen penkoa Korpilahden-Jämsän Iisakkeja. Onko kenelläkään tarkempaa tietoa Jämsän Patalasta, siellä on kuollut 1697 eräs Isak Jöraninpoika, mutta iästä ei ole merkintää Hiskissä.
Patalan Mellalassa on ollut isäntänä Yrjö Niilonpoika 1650-1668, ja ilmeisesti hänen poikansa Juho Yrjönpoika on jatkanut isännyyttä. Olisiko tuo Iisakki myöskin Mellalan Yrjön poika? Jos esi-isäni Isakki Iisakinpoika (s.1694 tai-97) olisi tämän Isakin poika, niin olisiko hän mahdollisesti mennyt vävyksi Korpilahdelle Kähön Härkölahteen, kun ilmestyy sinne tyhjästä juuri halottuun Alataloon n. 1727. Nimet kyllä sopivat, Alatalon Iisakilla oli poika Yrjö ja pojanpoika Erkki, Juhokin löytyy.

[Varsell]

Hurttiasta löytyisi sopiva Iisakki Härkölahden Iisakin isäksi:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=403537

Maantieteellisestikin Hurttia sijaitsee lähellä Härkölahtea, joten...?

[Eeva Lehtinen]

Hei!

Kiitos tästä vihjeestä. Onnistuukohan tuon Iisakin tarkempi jäjittäminen.

[eruppa]

Hei Eeva!

Autan sinua mielelläni Härkölahden väen osalta. Nyt minulla on vain se tilanne, että vanha, yli 9 vuotta sitten ostettu tietokoneeni tuli pari viikkoa sitten tiensä päähän, eli emolevy hajosi. En huolinut valmiina saatavaa "Anttilan pelikonetta", vaan teetin omiin tarpeisiini räätälöidyn pöytätietokoneen paikallisessa atk-ammattiliikkeessä.

Nyt minulla on se ongelma, että vanha Suku 2000-ohjelma tuntuu toimivan Vindows 7:n 64-bittisessä professional käyttöjärjestelmässä, mutta vanha Office 2000 toimisto-ohjelmistoni ei enää asennu koneeseen, eli en voi tulostaa raportteja. Mietittyäni asiaa päätin hankkia MS-Officesta riippumattoman ohjelman, koska Open Office tuli koneen mukana. Ehkä nörtintaitoni juuri ja juuri riittäisivät sovituspalikkaohjelman tekoon Suku 2000:n ja Open Officen yhdistämiseen, mutta jätän moiset hommat nuoremmille (olen jo vanha ja laiska).

Näin ollen tilasin SukuJutut-ohjelman, joka ei tarvitse kalliita Bill Gatesin toimisto-ohjelmia raporttien tekoon. Kunhan olen oppinut ohjelman käytön ja raporttien teon sillä, palaan asiaan.

Laskiaissunnuntain toivotuksin Erkki Porista http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon7.gif

[Eeva Lehtinen]

Kiitos "serkkupojat"!

Erkki, odotan innolla edistymistäsi uuden ohjelman suhteen.

Tuo Hurttia-yhteys kyllä jotenkin tuntuu sopivan, harmi, ettei SAY:n luetteloissa ole mitään ikämainintaa. Siellä oli jopa samanniminen pari Isak ja Karin, kuin Alatalon ensimmäinen isäntäpari, mutta olivat luultavasti kuitenkin eri sukupolvea, eli voisivat olla juuri Härkölahden Alatalon Iisakki Iisakinpojan vanhemmat. Poika ehti puuttuvien kirjojen aikana kasvaa aikuiseksi ja etsiä äitinsä nimisen vaimon. Isä Iisakki, jalkaväen sotilas eli knekt ja äiti Kaarina ehtivät kuolla siinä välissä.
Hurttian Iisakkiväki on kahtalaista. Siellä oli Isak Isaksson Kt & Maria ja Isak Mattsson & Agneta, sitten se Isak Kt & Karin. Tietenkin Maria on voinut kuolla ja Iisakki ottaa uuden vaimon. Jatkuuko juuristo sitten Matti Pålssonin kautta Pål Simonssoniin ja edelleen Simon Henrikssoniin, joka on 1539 jo Hurttiassa ? Matti Paavalinpoika oli myös knekt. Miltä kuulostaa?http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon5.gif

[Julle]

< Tuo Hurttia-yhteys kyllä jotenkin tuntuu sopivan, harmi, ettei SAY:n luetteloissa ole mitään ikämainintaa. >

Valitettavasti suoria ikämainintoja ei ole, mutta epäsuorasti lapset ilmestyvät luetteloihin 16 v iässä ja vihkimiset näkyvät vaimon tulona taloon ja isännät häipyvät luetteloista joko 65 täytettyään tai kuoltuaan, joskus sairaiksi todettuina.

Tutkimisiin

[Varsell]

Huomasin, että Muuramen Jaakkolastakin löytyy sopiva Iisakki:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=403541

Kuten Hurttia, niin myös Jaakkola sijaitsee alle peninkulman päässä Härkölahdesta. Ja jotenkin loogisemmalta tuntuisi, että ison talon poika menisi isännäksi toiseen taloon kuin, että nihdin pojasta tulisi talollinen.

Mutta toistaiseksi ellellään vain arvailujen varassa, kun mitään pitävää todistetta ei ole löytynyt.

Sami Varsell, Hattula

[Eeva Lehtinen]

Niin kyllä, Sami. Mitä nuo eri värit SAY.n sivuilla merkitsevät? Siellä näkyy olevan Isak Bertilssonin lisäksi Johan Isaksson vaimonsa Marian kanssa. Juhoja Härkölahdessakin oli, mutta ei Perttejä koko suvussa, sikäli kuin minä tiedän. Vai ovatko menneet toiseen haaraan?