Talonpojan työkalut 1600-luvulla

[Heikki Koskela]

Tämä on lainaus (ei Aleksi Kiveä :p:) mutta kenen kirjoittama?
Siinä on lueteltu talonpojan melkein kaikki työkalut runsaan 300 vuoden takaa.

Jos sä olla ollen/
Talonpoica toimellinen
Kiwens cohta teroittawos
Weitzens ruostest' puhdistawos
Hiwo Sirpis/Wcahdensa/
Aita caunit codiksensa
Pidä Ladot Nijtuillansa
Warstat Waurat Rijhesänsä/
Jyväs wisca Wiskimellä
Paisca puhtax Pohtimella
Tallell' pidä Klihdat/Loucut/
Pihdet/Nuijat/Waajat/Coucut/
Sahrat/Wannat jyräxinens/
Ladat/cuocat/wesurinens
Toimit myöskin Napacairat/
Sahat/Höylät/Warat/Aurat
Icket/Äket/Härkyisillä
Reet/Rattat Hewoisilla
Catzo Pyörät/Khrawarret/
Aisat/NawatNappulaiset/
Laitiot/Kelcat/Suitzet/Hihnat
Jaluximet Satuloinens
Ratzuztimet Händäwöinwns
Ettäs taidat tarwittaissa
Turwata sun Caluihinsa
Coscas menet matcustaman
Perki pitkän Matcan haman
Suwell' nijncuin tawellakin
Kewäll' nijcuin Syxylläkin
Taikka koskas wiljelemän
Peldos, Niitus, niitelemän
Menet, silloin owat walmit
Sinull Talon Calut caunit.

[Kataja]

Tämä on lainaus (ei Aleksi Kiveä :p:) mutta kenen kirjoittama?
Siinä on lueteltu talonpojan melkein kaikki työkalut runsaan 300 vuoden takaa.

Jos sä olla ollen/
Talonpoica toimellinen
Kiwens cohta teroittawos
Weitzens ruostest' puhdistawos
Hiwo Sirpis/Wcahdensa/
Aita caunit codiksensa
Pidä Ladot Nijtuillansa
Warstat Waurat Rijhesänsä/
Jyväs wisca Wiskimellä
Paisca puhtax Pohtimella
Tallell' pidä Klihdat/Loucut/
Pihdet/Nuijat/Waajat/Coucut/
Sahrat/Wannat jyräxinens/
Ladat/cuocat/wesurinens
Toimit myöskin Napacairat/
Sahat/Höylät/Warat/Aurat
Icket/Äket/Härkyisillä
Reet/Rattat Hewoisilla
Catzo Pyörät/Khrawarret/
Aisat/NawatNappulaiset/
Laitiot/Kelcat/Suitzet/Hihnat
Jaluximet Satuloinens
Ratzuztimet Händäwöinwns
Ettäs taidat tarwittaissa
Turwata sun Caluihinsa
Coscas menet matcustaman
Perki pitkän Matcan haman
Suwell' nijncuin tawellakin
Kewäll' nijcuin Syxylläkin
Taikka koskas wiljelemän
Peldos, Niitus, niitelemän
Menet, silloin owat walmit
Sinull Talon Calut caunit.

Eikös ole Jonas Andersson Mennander, tuolloin Turussa pappina?
(On jotenkin enemmän Agricolan kuin Kiven tyyliä.)
Marjatta

[eeva häkkinen]

Kiinnostava aihe! Olen yrittänyt saada selville, mihin aikaan mitkäkin kapineet ilmaantuivat isännän (tai emännän) työkalupakkiin, mutta huonolla menestyksellä. Kansatieteelliset julkaisut ovat yleensä varsin vaiteliaita ajankohdista, vaikka auliisti kertovat, millaisilla vehkeillä kynnettiin tai tehtiin heinää. Perukirjoista olen yrittänyt katsella, milloin taloihin ilmaantui esim. kelloja, maalattuja huonekaluja, kirjoja, jne. Saha on yllättävän myöhäinen tulokas ja olen selittänyt sitä sillä ettei seppä osannut tehdä sahaa - vai osasiko? Tässä työkalulitaniassahan on saha mainittuna, kuvaako tämä todella aikaa 1600-luvulla?

Rukki on toinen myöhään perukirjoihin ilmaantunut vempain, kauankohan kehrättiin värttinällä?

Äitini kertoi, että nuorena hänen mennessään erääseen taloon ompelemaan ja pyytäessään sakseja, vastasi emäntä iloisesti "on meillä lammassakset". Tämän on täytynyt tapahtua 1930-luvun toisella puoliskolla, eikä saksien puute liene enää ollut tavanomaista, koska siitä kannatti kertoa.

[jukkaukkola]

Tuossapa aika hyvä linkki mistä löytyy mm."lammassakset" eli keritsimet tai kerihtimet,kuten täälläpäin oli tapana sanoa:Keski-Suomen museo - Päivä Eilisessä - Arkista aherrusta (http://www3.jkl.fi/ksmuseo/paivaeilisessa/paja/pajat/pajaark/tee.html)

[ristojohannes]

Kerittimet, kuten meilläpäin sanottiin.

[eeva häkkinen]

Kävin katsomassa linkin, mutta eipä siellä uutuuksia ollut, useimpia noista välineistä olen käyttänyt itsekin. Keritsimetkin tulivat käyttöön, kun johonkin aikaan ei saanut kaupasta lammaslihaa, vaan jouduttiin pitämään kesämaalla lampaita. Ei liioin löytynyt niitä kaipaamiani ajankohtia, jolloin eri kapineet tulivat käyttöön. Rukista tosin sanottiin "yleistyi 1600- ja 1700-luvulla ja oli lähes joka tuvassa 1800-luvun lopulla" - aika väljä määritys. Värttinän omistajan nimestä on tainnut pudota r-kirjain, Kangasniemellä asui Arkkoja, mutta ei tietääkseni Akkoja.

[jukkaukkola]

Keritsimet on tainneet olla monipuolisin työkalu mitä ennen on tarvittu linkki :http://www.karjalankalmot.net/syntyma.html
milloinkahan nuo keritsimet oikein on keksitty?

[Heikki Koskela]

Kyseessä oli todella pappi Jonas Mennanderin hyvät neuvot talonpojille kalujen hoidosta.

Huomasin kirjoittaneeni väärin kaki kalua= Kiwens-> Kirwens ja Khrawarret-> Kehrawarret. Nämät huomasin.

Sitten siellä esiintyvät sanat "Pohtimella" ja "Klihdat" olivat minulle vähän hakusassa mutta luulen tietäväni, mitä kaluja ne ovat.

En ole Agricolaa lukenut mutta ainakin kirjoitusasu on samankaltainen. Hieno suomenkielen kirjoitusasu oli kehittymässä nykykieleksi. Nythän kielemme on kiivaassa muutosvaiheessa suuntaan, jota minä kutsun "tankerokieleksi".

Runo on niin raikas mielestäni, että laitan myöhemmin vielä runon "Perhen-Emänist ja Heidän Ascareistans". Mutta antaa ajan kulua.

[Antti Järvenpää]

Kiitoksia Heikki tästä avauksesta.

Yksi sukututkimuksen apuaihe on mielestäni elinpiiri ja siihen liittyvät kapineet, joista ainakin omat tietoni ovat perin surkeat erityisesti ajoituksen suhteen.

Genokseen tai vuosikirjaan sopisi hyvin moinen juttu - siis milloin millaistakin kapinetta on talonpoikaisten ihmisten käyttöön ilmestynyt.

Kävin tässä kesällä Jämsänkosken kotiseutumuseossa, jossa on monenmoista mielenkiintoista rakennusta ja kapinetta, mutta eniten jäin ihmettelemään museon päärakennusta, joka on vanha Jämsän Kerkkolan rusthollin päärakennus, jonka tilalle rakennettiin joskus 1800 luvulla varsinainen kartono.

Mainittakoon, että Kerkkola on ollut Jämsän suurimpia taloja ja merkkimiesten asuttama, mutta periaatteessa rakennus muodostuu kahdesta pirtistä ja välihuoneesta, ja kooltaan se on mielestäni koko lailla pieni suuren rusthollin päärakennukseksi. Otan tämän lähinnä sen vuoksi esille, että erilaisten kapineiden lisäksi on vaikeaa hahmottaa, minkä kokoisissa pirteissä vaikkapa 1700-luvulla lopulta asuttiin erillaisissa sosiaalisissa kerrostumissa.

Omilla silmillä näkee sen rakennushistorian, joka on ollut pystyssä oman elämän aikana, mutta omaan kokemuspiiriin kuuluvat rakennukset on rakennettu pääsääntöisesti 100 vuoden sisällä, ja maaseudun suuret kartonotyyppiset rakennukset ovat vasta 1800- tai 1900-luvun tuotosta.

[Kataja]

En ole Agricolaa lukenut mutta ainakin kirjoitusasu on samankaltainen. Hieno suomenkielen kirjoitusasu oli kehittymässä nykykieleksi. Nythän kielemme on kiivaassa muutosvaiheessa suuntaan, jota minä kutsun "tankerokieleksi".



Mennander (alle 30-v pappi) kirjoitti tuon runonsa opiksi laiskoille isännille ja emännille.
Agricolankin runot olivat samaan tyyliin opettavaisia. Tässä linkissä on epäjumalaruno.
ABC-kirjaa löytyy netistäkin myös.

http://koulut.tampere.fi/ristinarkku/uskontonettiet/yrauskohtml/uskonnot/varhkant/suomjumal.htm

Marjatta

[eeva häkkinen]

Klihdat ja Loucut tarkoittanevat pellavan käsittelyssä käytettyjä lihtoja ja loukkuja. Pellavat ensin loukutettiin "kovan ytimen" pilkkomiseksi ja sitten lihdattiin, jotta saatiin enimmät näistä paloista pois. Viimeisteltiin harjaamalla.

Mutta niinkuin Anttikin sanoi, ajoitustietoa on vaikea löytää. Olisi kiintoisaa nähdä vaikkapa värttinän korvautuminen rukilla ihan kartalla/aikajanalla. Yleensähän uudet keksinnöt saapuivat joko lännestä tai idästä ja vähän kerrassaan syrjäyttivät aiemmat työtavat. Näitä asioita saattaa olla historiantutkimuksessa selvitettynäkin, esim. gradutöinä, mutta en tiedä, mistä etsiä.

Kun tieto näyttää olevan muruina maailmalla, niin olisi kiva nähdä, mitä viisaat forumlaiset tietävät asiasta. Miltä ajalta ja paikkakunnalta on esim. ensimmäinen havainto sahasta perukirjassa?

[Heikki Koskela]

Klihdat ja Loucut tarkoittanevat pellavan käsittelyssä käytettyjä lihtoja ja loukkuja. Pellavat ensin loukutettiin "kovan ytimen" pilkkomiseksi ja sitten lihdattiin, jotta saatiin enimmät näistä paloista pois. Viimeisteltiin harjaamalla.

Mutta niinkuin Anttikin sanoi, ajoitustietoa on vaikea löytää. Olisi kiintoisaa nähdä vaikkapa värttinän korvautuminen rukilla ihan kartalla/aikajanalla. Yleensähän uudet keksinnöt saapuivat joko lännestä tai idästä ja vähän kerrassaan syrjäyttivät aiemmat työtavat. Näitä asioita saattaa olla historiantutkimuksessa selvitettynäkin, esim. gradutöinä, mutta en tiedä, mistä etsiä.

Kun tieto näyttää olevan muruina maailmalla, niin olisi kiva nähdä, mitä viisaat forumlaiset tietävät asiasta. Miltä ajalta ja paikkakunnalta on esim. ensimmäinen havainto sahasta perukirjassa?

Ennen loukutusta ja lihtaamista pellavan käsittelyä edelsi lukuisia eri vaiheita alkaen käsin nyhtämisestä pellosta (juurineen), pellavan liotus, kuivaaminen, rouhiminen jne.

Lihtaamisen jälkeen saatiin melko puhdas kuitu jäljelle (se oli pellavan sydänosaa varressa). Hyvää ja korkealuopkkaista kuitua saatiin vielä siten, että käsiteltiin häkilöimällä (pitkäpiikkinen karstaa muistuttava laite). Siinä erotettiin kaksi eri pellavakuitua - rohdinpellavaa ja aivinapellavaa. Aivina oli erittäin hienoa pellavaa kun taas rohdinkuitu sopi karkeisiin kankaisiin kuiduksi.

Jotensakin näin se meni. Mutta korjatkoon virheitäni tietävämmät.

[pietheik]

http://www.muotoilustudio-fiskars.fi/pdf/ms-02_klassikko-fi.pdf

Kerittimet ovat jo pronssikaudelta ja vielä 1950-luvulla joka torpassa ei ollut muita saksia. Linkissä lisää saksien historiaa.

[AnnaS]

Rukista tosin sanottiin "yleistyi 1600- ja 1700-luvulla ja oli lähes joka tuvassa 1800-luvun lopulla" - aika väljä määritys.

Työkalujen yleistymisestä on aika vaikea sanoa tarkkoja määreitä. Tai siis voidaan ehkä sanoa, että joku kapine tuli johonkin eteläsuomalaiseen kartanoon vuonna X, levisi useimpiin muihin lähiseudun kartanoihin seuraavan parinkymmenen vuoden aikana, ja melkein kaikilla edistyneimmillä eteläsuomalaisilla tiloilla se oli käytössä vuonna X+70. Pohjan perukoiden torppareille se tuli ehkä vuonna X+150, jos silloinkaan. Jos tämä sama halutaan sanoa vähän yleistetymmin, päästään tuon lainauksen kaltaisiin ilmauksiin.

Vähän tuoreempi vertauskohde: Jokioisten Elonkierrossa oli ainakin joku vuosi takaperin nähtävänä hevosvetoinen paluuaura. Laajemmin paluuaurat yleistyivät vasta sitten, kun traktoreissa alkoi olla riittävästi tehoa kannattelemaan ja vetämään kolmesiipisen sarka-auran päällä toista siipikertaa. Eli noin pari-kolmekymmentä vuotta sitten. Ja edelleenkin osa isännistä (ja emännistä) vannoo sarka-aurojen nimeen.

[jukkaukkola]

Auroista. Kehitys menee eteenpäin ,itse opettelin kyntään 2-teräs-siipisellä sarka-auralla 1960-luvun lopulla ja veturissa oli voimaa 40 hv,nyt on käytössä 140 hv voimaa ja 5-siipinen paluu-aura muovisiivillä ,voi tuolla kyntää sarka-auran malliinkiin jos haluaa riipuen pelto-lohkon muodosta ,poltto-aineen kulutus/ha on noin 1/2 ,mitä tuolla 2-siipisellä 1960-luvulla.

[Heikki Koskela]

[quote=eeva häkkinen;99902

Mutta niinkuin Anttikin sanoi, ajoitustietoa on vaikea löytää. Olisi kiintoisaa nähdä vaikkapa värttinän korvautuminen rukilla ihan kartalla/aikajanalla. Yleensähän uudet keksinnöt saapuivat joko lännestä tai idästä ja vähän kerrassaan syrjäyttivät aiemmat työtavat. Näitä asioita saattaa olla historiantutkimuksessa selvitettynäkin, esim. gradutöinä, mutta en tiedä, mistä etsiä.

Kun tieto näyttää olevan muruina maailmalla, niin olisi kiva nähdä, mitä viisaat forumlaiset tietävät asiasta. Miltä ajalta ja paikkakunnalta on esim. ensimmäinen havainto sahasta perukirjassa?[/quote]

Selatessani Jonas Mennanderin laatimaa "Huoneen Peili"-kirjaa (toimittanut Matti Piispa) vastaan tuli tekstikohta otsikolla "Perhen-Emänist ja heidän Ascareistans". Siinä mainitaan mm. "Sitte tarttu Kehrawartes - Sieppa Ruckis/Tuttis/ettes - Anna Rulla ruicutella - Kehrawarren keicutella - Willat cartta kerkiiöxi - Wtä Langan pinimäxi."

Rukki tunnettiin tekstin perusteella Suomessa jo hyvin 1600-luvulla mutta arvaukseni on, että se tunnettiin jo 1200-luvun puolella.

[tkukkonen]

Sieppa Ruckis/Tuttis/ettes

Olisiko tämä tulkittava niin, että rukki = tutti = etti ?
Olen törmännyt veroluetteloissa sukunimeen, joka oli välillä Tuttinen ja toisena ajankohtana Ettinen. Jos sanat ovat synonyymejä niin se selittäisi tämän erikoisen vaihtelun.

[Lukkari]

Ettes= eteesi, ota rukki eteesi jne.

[Kataja]

Olisiko tämä tulkittava niin, että rukki = tutti = etti ?
Olen törmännyt veroluetteloissa sukunimeen, joka oli välillä Tuttinen ja toisena ajankohtana Ettinen. Jos sanat ovat synonyymejä niin se selittäisi tämän erikoisen vaihtelun.

Tässä linkissä on kuvattu rukin osat.
Tutti mainitaan, mutten käsitä, mikä se on.
http://hahkapaalikat.vuodatus.net/page/mailisin1

Marjatta

[Heikki Koskela]

Olisiko tämä tulkittava niin, että rukki = tutti = etti ?
Olen törmännyt veroluetteloissa sukunimeen, joka oli välillä Tuttinen ja toisena ajankohtana Ettinen. Jos sanat ovat synonyymejä niin se selittäisi tämän erikoisen vaihtelun.


Olen tarkoituksella kopioinut tekstin niin kuin se on kirjoitettu vuoden 1786 painoksessa. Vahemmat painokset eivät ole olleet käytettävissä. Kirjan toimittaja Matti Piispa on "suomentanut" Jonas Mennanderin runon vierelle vertailtavaksi version, josta laitan tähän rukkia koskevan osan:

Sitte tarttu kehrävaartees,
sieppaa rukkis, tuttis ettees:
antaa rullan ruikutella,
kehrävarren keikutella

Luulen sanan tuttis (tuttinsa) tarkoittavan jotain esinettä tai tapahtumaa kehrättäessä.