Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kaipiainen, Ylätalo
Eräs matriarkaalinen esipolvilinjani johtaa entisen Vehkalahden (nykyisen Kouvolan) Kaipiaisten Ylätaloon, jota isännöivät 1700-luvun loppupuoliskolla Antti Yrjönpoika (Anders Jöransson) ja Margareta Matintytär (1741-1801), Valkelasta kotoisin. Voimakas veto Valkealan suuntaan avioissa näkyy mm. siinä, että kyseisen parin tytär Eva Antintytär nai äitinsä kotipitäjään Peter Davidsson Gardimeisterin puolisoksi.
Kaipiainen on itselleni täysin tuntematon, mutta samalla kiehtova paikkakunta. Siellä käytiin Wikipedian mukaan n.k. Kaipiasten taistelu vuonna 1789, jolloin vastakkain olivat keraali Kaulbarsin ruotsalaiset ja kenraali Denisovin venäläiset joukot. Kylän väki oli paennut aseenkalistelua suontakaiseen metsään, mutta siviilit kärsivät sotatoimista siinä missä sotilaatkin, kuten aina.
Vanhan Suomen puolelle vuonna 1743 jäänyt Kaipianen, rajamaana, on varmaankin todistanut muitakin joukkojenkeskityksiä aina koko Suomen Venäjään liittämiseen asti.
Ei siis olisi vallan ihme, jos juuri tässä esipolvilinjassani kulkeva perimätieto venäläisestä verenperinnöstä voisi olla tosi.
Kirkonkirjoista en löydä mitään vahvistusta tälle, en edes a.u. lapsen muodossa, mutta tuliko kaikki kirjattua?
Onko forumin jäsenissä Ylätaloa ja Kaipiaista tutkineita?
Katsoin vielä uudelleen Kaipiaisten syntyneet ajanjaksolla 1770-1810. Tuona aikana on kylään kirjattu yhteensä 191 syntymää (mukaanlukien taisteluvuosi 1789), eikä ainuttakaan lehtolasta!
Käyttäyttyivätkö kahden valtakunnan sotilaat ja erityisesti Kaipiaisten venäläiset isännät poikkeuksellisen pidättyväisesti, vai kirjattiinko sotilaitten kanssa syntyneet lapset kirkonkirjoihin äitiensä virallisten puolisoitten nimiin, ikäänkuin käenpojiksi vääriin pesiin?
Mainita sopii, että Kaipiaisten kenraali Denisovin pojanpojan, Vasily Orlov-Denisovin joukot on leimattu Suomen sodan raakalaisuuksista mm. Pohjanmaalla. Kuinka tosia nämä tarinat ("palvasivat ihmisiä Kauhajoella" jne) ovat? - onkin jo toinen asia..
Aloitusviestissäni mainitsin Valkealan Kourulan Peter Gardimeisterin hakeneen puolisonsa Evan Kaipiasten Ylätalosta. Evan veli Simo Antinpoika nai Ylätalosta niin ikään kotoisin olleen Maria Adamintyttären , jonka vanhemmat olivat Adam Tuomaanpoika ja Kouvolan Laurilasta miniäksi tullut Eva Bertilintytär. Ylätalon Valkealan ja Kouvolan suuntaisesta aviotraditiosta vinkittää sekin, että Adamin veli Henrik Tuomaanpoika haki vaimonsa Valkealan suurpappilasta 26.12.1799. Morsian oli nimeltään Anna Axelsdr. Anna oli pappilassa piikomassa. Axel oli tuolloin suhteellisen harvinainen etunimi. Jäin pohtimaan, kuka sopisi Annan isäksi? Anna oli (kuolinajasta laskettuna) syntynyt n.v. 1768/1769. HisKiä kalastelemalla tarttuivat verkkoon suurin piirtein samanaikaisesti lapsia siittäneet Luumäen nimismies Axel Löfwing ( joka näyttää olleen aktiivina, sekä aviossa, että vieraissa) ja Valkealassa vuodesta 1770 lähtien toimeliaana ollut Prihan Axel Johan Erikinpoika. Löytyisikö lisää isäehdokkaita?
Palaan vielä tuohon tuiki kiinnostavaan Kustaa III askarteluun (sotatoimiin) mm. Kaipiasten, Mämmälän ja Liikkalan seuduilla jota esim Kirsti Hellgren on kuvannut Sippolan historia-opuksensa sivuilla 352-362. Saamme seikkaperäisen kuvan ruotsalaisten ja Venäjälle paenneen Sprengtportenin liikkeistä, venäläisten (vihollisten) toimista ja upseeristosta sitä vastoin vähemmän. En löytänyt edes venäläisiä joukkoja johtaneen kenraali Denisovin etunimeä!
Googlella sekin selvisi. Kyseessä on mielestäni kenraali Feodor Petrovich Denisov (1738-1801), joka oli kunnostautunut nuorena Turkin rintamalla ja ylennyt nopeassa tahdissa Donin kasakkajoukojen kautta vakinaisiin maajoukkoihin. Hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi vuonna 1789. Palkkioksi menestyksestään Suomen (?) rintamalla keisari myönsi Denisoville Venäjän Imperiumin kreivinarvon 16.4.1799.
Kreivillinen titteli periytyi sitten kenraalin tyttärenpojalle (ei pojanpojalle, kuten aloitusviestissäni lipsahti) Vasily Orlov-Denisoville, joka jatkoi isoisänsä menestystä Ruotsin kukistamisessa sotatantereella.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vasili_Orlov-Denisov (http://fi.wikipedia.org/wiki/Vasili_Orlov-Denisov)
http://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D0%B0%D0%B9%D0%BB:V.P._Orlov_and_F.P._Denis ov.jpg (http://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D0%B0%D0%B9%D0%BB:V.P._Orlov_and_F.P._Denis ov.jpg)
Se miksi “kierrän kuin kissa kuumaa puuroa”, johtuu siitä, että jo lapsuudessani kuuntelin “korvat hörössä” sukuun liittyviä tarinoita ja painoin ne myös mieleeni.
Näin sai alkunsa syventyminen Pappila-rusthollin historiaan, joka sittemmin on johtanut sievoisen & positiiviseen tuloksen Barck-Alftan-tutkimuksen puitteissa.
Juuri tämä, nyt käsillä oleva juttu kerrottiin, kummasti mielenkiintoa lisäten, puoleenääneen . Sotien jälkeen “venäläisestä verenperinnöstä” ei sopinut puhua, ei edes siinä tapauksessa, että se olisi tullut virallista (avion-) kautta, puhumatakaan siitä, että joku arvon esiäideistä olisi tullut väkisin, tai suostumuksella vihollisen sotilaitten vuodekumppaniksi.
Stigma 1700-1800-luvuilla oli se sama, jonka kohteeksi joutuivat viime sotien jälkeen venäläisten ja saksalaisten suomalaisille äideille siittämät lapset. Saksalaisten sotilaitten kanssa avioituneet, tai seurustellee naiset joutuivat esim. Ranskassa ja muistaakseni myös Norjassa “parturoiduiksi” ja kaduilla päällesyljetyiksi. Asiat tuskin olivat paljon paremmin Suomessakaan varsinaisen vihollisen osalta. Surullisinta oli lasten kohtalo. Annettiinko heidät pois, vai saivatko he jäädä äitiensä huostaan? Kylillä kuitenkin kuiskittiin..
Kiinnitin ketjussa aiemmin huomiota siihen, ettei esim. Kaipiaisten tienoilla , joka sentään oli joukkojen keskitysten ja sotatoimien tantereena useita vuosikymmenia (esim. vv 1780-1808) kirkonkirjoihin ilmesty ainuttakaan lehtolasta/äpärää. Mihin he hävisivät?
Tarinan “venäläisestä kenraalista” voisi helposti unohtaa monien “hupijuttujen” jatkoksi, ellei siihen liittyisi tuota puoleenääneen kerrottua, negatiivista sävyä. Miksi moinen (epätoivottu) tieto kulkisi suvussa, ellei siinä olisi totuutta edes “siemeneksi”?
Innostuin tekemään lisätilastoa Vehkalahden (Sippolan) Liikkalan kylästä, jossa vuodesta 1745 oli pysyvää venäläismiehitystä aina vuoteen 1835, jolloin ns. “Liikkalan linnakkeen” kasarmit purettiin. Periodin alkuvuosina venäläisiä sotilaita majoitettiin, ennen varsinaisten kasarmien pystyynsaamista, paikallisiin taloihin. Kanssakäyminen sotilaitten kanssa on näin väkisinkin muodostunut erittäin läheiseksi .
Sitäkin hämmästyttävämpää on huomata, ettei Liikkalan suurkylässä syntynyt seuraavan neljänkymmenen vuoden periodilla (1745-1784) AINUTTAKAAN äpärälasta ja senkin jälkeen periodilla 1785-1809 (neljännesvuosisata) vain kahdeksan , joista viidelle ei ole annettu edes suomalaista “sades vara”- isän nimeä .
Liikkalan ja Kaipiaisten toimiminen suoranaisina sotanäyttämöinä vuonna 1789 ei näytä sekään jättäneen paikakunnille ensimmäistäkään isätöntä, kuin korkeintaa kaatuneitten suomalaissotilaitten orpolasten muodossa.
Onko niin, kuten aiemmin uumoilin; venäläisten kanssa saadut “lehtolapset” kirjattiin “käenpojiksi” vääriin pesiin? Sillä ikävämmällä vaihtoehdolla en edes halua spekuloida..
Valkeala-Häme
12.03.17, 12:16
Hmm.. itseasiassa aihe on mielenkiintoinen. Itsekin heräsin tähän vasta vähän aikaa sitten. Tein alkuvuodesta ihan simppelin DNA testin, mikä nyt ei kamalasti avannut haploryhmiä eikä muutakaan. MUTTA isoin hämmästys oli että omaan suomen lisäksi itäeurooppalaisen ja inuiitti etnisyyden.
Koitin hieman katsella sukupuitani ja äidin puolella ollaan oltu vahvasti kahden suomalaisen heimon jälkeläisiä.
Isäni puolelta löysin yhteyden kaipiaisiin ja Ylätaloon isoisoäidin kautta. Joten tämäkin voi selittää asiaa miksi sitä itäeurooppalaista verenperintöä on sen 15%. Voihan näitä perustella myös jääkaudella jos ei muutakaan keksi.
Anteeksi että kaivoin tämän asian esiin arkistosta! :)
Itseäkin kiinnostaa tämä Ylätalo, mutta mistä löytäisin ketä siellä 1750-luvulla eläneet?
Antin lisäksi siellä on elänyt ainakin Heikki Yrjönpoika.
Kuolleista löytyi Jöran Andersson, jonka voisi veikata olleen Antin ja Heikin isä, mutta mistä löytyy Henkikirja tai muu vastaava, josta tämän voisi vahvistaa? :)
Bodniemi37
06.05.20, 08:35
Itseäkin kiinnostaa tämä Ylätalo, mutta mistä löytäisin ketä siellä 1750-luvulla eläneet?
Antin lisäksi siellä on elänyt ainakin Heikki Yrjönpoika.
Kuolleista löytyi Jöran Andersson, jonka voisi veikata olleen Antin ja Heikin isä, mutta mistä löytyy Henkikirja tai muu vastaava, josta tämän voisi vahvistaa? :)
Vanhan Suomen alla lueteltuihin asiakirjoihin päässee parhaiten käsiksi klikkaamalla niihin johtavia linkkejä, jotka löytyvät tämän hakemiston kautta (kannattaa tsekata, ettei joku jäänyt pois luettelosta):
http://digihakemisto.appspot.com/index_sarja?sartun=250990.KA&atun=317403.KA&amnimeke=Vanhan+Suomen+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat
Lappeenrannan käskynhaltijakunnan läänintilikirja 1743-1743 (9953)
Kymenkartanon provinssin henkikirja 1744-1745 (9975)
Kymenkartanon läänin sääntö, tositekirja ja henkikirja 1746-1746 (9991)
Kymenkartanon provinssin henkikirja 1747-1747 (10003)
Kymenkartanon provinssin henkikirja 1748-1748 (10015a, 1/2 f. 1-552)
Kymenkartanon provinssin henkikirja 1748-1748 (10015b, 2/2 f. 553-1281)
Kymenkartanon provinssin tositteet 1750-1750 (10039)
Kymenkartanon provinssin henkikirja 1751-1751 (10053)
Kymenkartanon provinssin henkikirja 1752-1752 (10064)
Kymenkartanon läänin menosääntö ja henkikirja 1753-1753 (10075)
Viipurin ja Kymenkartanon provinssien henkikirja 1755-1755 (10100)
Kyminkartanon provinssin henkikirja 1756-1756 (10110)
Kymenkartanon provinssin henkikirja 1757-1757 (10122)
Kymenkartanon provinssin henkikirja 1758-1758 (10134)
Kymenkartanon provinssin henkikirja 1759-1759 (10145)
Kymenkartanon provinssin henkikirja 1761-1761 (10170)
Kymenkartanon provinssin henkikirja 1762-1762 (10183)
Kymenkartanon provinssin henkikirja 1763-1763 (10194)
Kymenkartanon provinssin henkikirja 1764-1764 (10207)
Kymenkartanon provinssin henkikirja 1765-1765 (10222)
Kymenkartanon provinssin henkikirja 1766-1766 (10238)
Kymenkartanon provinssin henkikirja 1768-1768 (10264)
Kymenkartanon provinssin henkikirja 1769-1769 (10275)
Kymenkartanon provinssin henkikirja 1771-1771 (10297)
Kymenkartanon provinssin henkikirja 1772-1772 (10308)
Kymenkartanon provinssin henkikirja 1773-1773 (10317)
Kymenkartanon provinssin henkikirja 1774-1774 (10328)
Kymenkartanon provinssin henkikirja 1776-1776 (10349)
Kymenkartanon provinssin henkikirja 1777-1777 (10357)
Kymenkartanon provinssin henkikirja 1778-1778 (10365)
Kymenkartanon provinssin henkikirja 1779-1779 (10374)
Kymenkartanon provinssin henkikirja 1780-1780 (10382)
Kymenkartanon provinssin henkikirja 1782-1782 (10395a)
Lisätietoja Vanhasta Suomesta eli Arkistojen portin artikkeli, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Vanha_Suomi, "Mikä oli Vanha Suomi?".
Terveisin,
Bodniemi37
06.05.20, 09:47
Itseäkin kiinnostaa tämä Ylätalo, mutta mistä löytäisin ketä siellä 1750-luvulla eläneet?
Antin lisäksi siellä on elänyt ainakin Heikki Yrjönpoika.
Kuolleista löytyi Jöran Andersson, jonka voisi veikata olleen Antin ja Heikin isä, mutta mistä löytyy Henkikirja tai muu vastaava, josta tämän voisi vahvistaa? :)
Polveudun itsekin parista vehkalahtelaissuvusta, joten tulin uteliaaksi. Rautjärven (eli Kaipiaisten) kylän talolliset mainitaan heti hattujen sodan (1741–1743) jälkeen laaditun tarkastusmaakirjan foliossa 135v, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13043203, jakso 131.
Terveisin,
Polveudun itsekin parista vehkalahtelaissuvusta, joten tulin uteliaaksi. Rautjärven (eli Kaipiaisten) kylän talolliset mainitaan heti hattujen sodan (1741–1743) jälkeen laaditun tarkastusmaakirjan foliossa 135v, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13043203, jakso 131.
Terveisin,
Kiitos näistä Ritva! Yritin selvitellä, mutta mun sukututkijan taidot loppuu tässä kohtaa. :)
Ehkä ollaan sukua. Mulla on melkein kaikki esivanhemmat Vehkalahdelta. :)
Ystävällisin terveisin,
Riku Forsell
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.