Qp hautaan saakka?

[Espresso]

Iltaa:)

Onko ollut tapana merkitä haudattujen luetteloon aviottoman lapsen ädin nimen eteen Qp ? Janakkalassa näin on tehty.

Maria Isaksdotter k.17.9.1867

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/kuolleet_1860-1884_mko687-688/16.htm

Terveisin Espresso

[HennaS]

Qp on lyhenne sanasta quinnoperson (nykyruotsissa kvinnoperson), jolla tarkoitettiin salavuoteudesta rangaistua naishenkilöä riippumatta siitä, menikö kyseinen henkilö myöhemmin naimisiin vai ei:
http://www.saunalahti.fi/hirvela/historismi_sivut/termitnew.html#q

Salavuoteus ei ollut aviorikoksen synonyymi - salavuoteudessa molempien osapuolten oli oltava naimattomia, jos ainakin toinen oli naimisissa, kyseessä oli huorinteko.

[Espresso]

:) kiitos vastauksesta!

...mutta että tehdä haudattujen luetteloon tuollainen merkintä?:(

Terveisin Espresso

[Ingeborg Palmén]

merkittiinhän myös au-lapset "oäkta" nimikkeellä kun haudattiin.
terveisin Ingeborg

[Fishersson]

Törmäsin Oulun rippikirjoissa 1800-luvun puolivälissä Stenius-sukuun kuuluvaan aviottoman lapsen äitiin Anna Sofiaan, jolla en ole havainnut missään vaiheessa qp merkintää, ei myöskään kuollessaan seuraavana vuonna lapsen syntymän jälkeen. Kuolleiden luettelossa hänet oli merkitty vain mittaajan tyttäreksi.

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7282&pnum=85

[Päivi H]

Ehkä tämäkin riippuu varmaan taas pitäjästä. Minulla on jokunen "kuupee", jotka avioiduttuaan muuttuivat vaimoiksi, naimattomat pysyivät tuolla merkinnällä.
Lapsi/lapset näyttävät olleen joka tapauksessa oäkta, mutta eivät aina enää avioon mennessään. Kuolleet aviottomat vastasyntyneet olivat aina oäkta.
Kokemukseni rajoittuvat kyllä vain Keski-Suomeen ja Uudellemaalle.
ph

[Kataja]

Ehkä tämäkin riippuu varmaan taas pitäjästä. Minulla on jokunen "kuupee", jotka avioiduttuaan muuttuivat vaimoiksi, naimattomat pysyivät tuolla merkinnällä.
Lapsi/lapset näyttävät olleen joka tapauksessa oäkta, mutta eivät aina enää avioon mennessään. Kuolleet aviottomat vastasyntyneet olivat aina oäkta.
Kokemukseni rajoittuvat kyllä vain Keski-Suomeen ja Uudellemaalle.
ph

Vaihtelu näyttäisi riippuvan myös siitä, tunnustiko isä lapsen vai ei. Eräällä naisella oli ensin kaksi au-lasta kahden eri miehen kanssa. Näyttää tapahtuneen niin, että ensimmäisen lapsen isä, ammatiltaan sotilas, kuoli ennen lapsen syntymää. Toisen isän kohtaloa en ole löytänyt. Sen jälkeen naisella oli 4 au-lasta lasta saman miehen kanssa. Isä tunnusti kaikki lapset. Lapset merkittiin oä, mutta naisella ei missään yhteydessä ilm. ollut mitään merkintää.
Sen sijaan naisella, jonka lapsen isästä ei löydy mitään merkintää, oli qp vielä haudattujen tiedoissakin.
Marjatta

[eeva häkkinen]

Mielestäni kysymys on väärin asetettu, eihän pappien ohjeistus ihan näin tarkkaa ollut. Jokaisella papilla oli omat tapansa eli vastaus on "riippuu kirjaajasta". Mitään erityistä syytä roikottaa qp-lisuketta kuolemaan asti ei liene ollut, mutta joskus näinkin tapahtui.

[E Juhani Tenhunen]

Mielestäni kysymys on väärin asetettu, eihän pappien ohjeistus ihan näin tarkkaa ollut. Jokaisella papilla oli omat tapansa eli vastaus on "riippuu kirjaajasta". Mitään erityistä syytä roikottaa qp-lisuketta kuolemaan asti ei liene ollut, mutta joskus näinkin tapahtui.

Todennäköisesti myös naisen sosioekonominen status vaikutti. Talon tytär, josta tuli talon omistaja, saattoi saada neljäkin aviotonta lasta ilman merkintää, vaikka tunnustettua isää ei ollutkaan.

[Eeva Lehtinen]

Joskus kaipaan sitä, että myös vastapuolen nimessä roikkuisi jokin merkintä, ehkä niitä isiäkin olisi helpommin löytynyt.
Kuuden oä lapsen QP-äiti pääsi lisukkeista eroon Keski-Suomessa vasta mentyään naimisiin, ja miehen otettua lapset vanhinta lukuunottamatta nimelleen, vaikka taatusti ei ollut kaikkien isä.

[E Juhani Tenhunen]

Joskus kaipaan sitä, että myös vastapuolen nimessä roikkuisi jokin merkintä, ehkä niitä isiäkin olisi helpommin löytynyt.
Kuuden oä lapsen QP-äiti pääsi lisukkeista eroon Keski-Suomessa vasta mentyään naimisiin, ja miehen otettua lapset vanhinta lukuunottamatta nimelleen, vaikka taatusti ei ollut kaikkien isä.

Tämä ei aina onnistu. Naimisiin mennessä ylkä saattaa olla niin nuori, että ei voi olla isä.

[Eeva Lehtinen]

Niin tuonkin QP:n kohdalla oli, liian nuori vanhimman isäksi ja muutaman seuraavankin, mutta otti silti nimelleen. Jos oli vaan hyväluontoinen mies.

[E Juhani Tenhunen]

Niin tuonkin QP:n kohdalla oli, liian nuori vanhimman isäksi ja muutaman seuraavankin, mutta otti silti nimelleen. Jos oli vaan hyväluontoinen mies.

Mistä muuten nimelleenottotiedot löytyvät?

[Eeva Lehtinen]

En tiedä sen virallisemmista nimelleottotiedoista, kuin että kirjoihin alkoi tulla viiva äidin nimen päälle ja tilalle tuli isäpuolen nimi. Aika mielenkiintoista sikäli, että yleensä tuohon aikaan avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi näytti kulkevan au-lapsena äidin nimellä, vaikka äiti menikin myöhemmin naimisiin lapsen isän kanssa. Vielä 1900-luvullakin on yhden pikkuserkkuni perheessä kaksi vanhinta Olgantyttäriä, kun äiti ei ollut päässyt ajoissa ripille. Sama isä kuitenkin kuin nuoremmilla.

[Espresso]

Hei!

Netistä löytyy tämä linkki, jossa on asiaa aviottomista lapsista ja heidän äideistään. Jutun lopussa on mielenkiintoinen lähdeluettelo, jos on tarvetta syventää tietämystään.:D:

http://www.uta.fi/laitokset/historia/koskivoimaa/arki/1870-00/lapset.htm


Terveisin Espresso:)

[Stara]

Todennäköisesti myös naisen sosioekonominen status vaikutti. Talon tytär, josta tuli talon omistaja, saattoi saada neljäkin aviotonta lasta ilman merkintää, vaikka tunnustettua isää ei ollutkaan.
Juuri näin-ainakin Pohjois-Savossa mieluimmin tapa kuin poikkeus. Käytäntö ulottui monien muidenkin asioiden "korvamerkintään".