Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Siirtokarjalaiset
Kuka osaa sanoa miten saan selville mihin Suomen kolkkiin ne kaikki Karjalaiset ovat sijoittuneet kun ne tulivat sotaa pakoon Suomeen. Olen löytänyt kirjastosta siirto karjalaisten tie nimisen 5 osaisen sarjan ja osoite luettelon, mutta ei ole kaikkia mitä etsin. Kyseessä on Turusen suku Pälkjärveltä Jeronvaarasta. Mikkelin maakunta-arkistossa on Katika tietokanta, mutta niissä ei ole minne päin ovat siirtyneet. Juho Heikki Heikinpoika Turunen s. 21.12.1871 Pälkjärvi Jeronvaara, k. 19.10.1937 Pälkjärvi. Vaimo Ida Toljander s. 25.4.1874 Pälkjärvi. Lapset:Oskari s. ?.Eino Juho Turunen s. 1896, Wäinö Heikki s. 1898 hän on muuttanut 1929 Kanadaan, Weikko Werneri s. 1901, Onni s. 1909, Aili Amanda s. ? ja Antti Turunen s. ?
Kuka osaa sanoa miten saan selville mihin Suomen kolkkiin ne kaikki Karjalaiset ovat sijoittuneet kun ne tulivat sotaa pakoon Suomeen. Olen löytänyt kirjastosta siirto karjalaisten tie nimisen 5 osaisen sarjan ja osoite luettelon, mutta ei ole kaikkia mitä etsin. Kyseessä on Turusen suku Pälkjärveltä Jeronvaarasta. Mikkelin maakunta-arkistossa on Katika tietokanta, mutta niissä ei ole minne päin ovat siirtyneet. Juho Heikki Heikinpoika Turunen s. 21.12.1871 Pälkjärvi Jeronvaara, k. 19.10.1937 Pälkjärvi. Vaimo Ida Toljander s. 25.4.1874 Pälkjärvi. Lapset:Oskari s. ?.Eino Juho Turunen s. 1896, Wäinö Heikki s. 1898 hän on muuttanut 1929 Kanadaan, Weikko Werneri s. 1901, Onni s. 1909, Aili Amanda s. ? ja Antti Turunen s. ?
Vaikea sanoa, mutta eikös Korpiselkä ollu naapurikunta? Korpiselkäläiset asutettiin lopulta monien mutkien kautta Ylä-Savoon, Vieremälle ja Sonkajärvelle.
Jatkosodan jälkeen pälkjärveläiset sijoittuivat pääosin Joensuun ympäristöön. Viralliset sijoituskunnat ovat Eno, Kiihtelysvaara, Liperi, Pielisensuu (nykyinen Joensuu) ja Pyhäselkä.
jukkaukkola
02.10.11, 20:02
Oisko tästä linkistä apua:Luovutettu Karjala (http://www.luovutettukarjala.fi/)
Oisko tästä linkistä apua:Luovutettu Karjala (http://www.luovutettukarjala.fi/)
Kiitoksia, oli tästä apua, mutta olisin halunnut tietää onko kukaan tehnyt osoitekirjan tapaista opusta?
jukkaukkola
02.10.11, 20:19
Korpiselästä lähteneitä kannattais etsiä Sukevalta ja Vieremältä.
Vaikea sanoa, mutta eikös Korpiselkä ollu naapurikunta? Korpiselkäläiset asutettiin lopulta monien mutkien kautta Ylä-Savoon, Vieremälle ja Sonkajärvelle.
Jatkosodan jälkeen pälkjärveläiset sijoittuivat pääosin Joensuun ympäristöön. Viralliset sijoituskunnat ovat Eno, Kiihtelysvaara, Liperi, Pielisensuu (nykyinen Joensuu) ja Pyhäselkä.
Kiitoksia, En löytänyt kaikkia henkilöitä vieläkään. Kun olisi joku tehnyt jonkinmoisen opuksen siirtokarjalaisten olinpaikoista.
jukkaukkola
02.10.11, 20:44
tämän linkin varmaan tiedätkin:Siirtokarjalaisten tie osoitehakemisto (http://web.genealogia.fi/asp/siirtokarjalaiset1.asp)
jos etsit jotain tiettyä perhettä ,niin Iisalmen ,Kajaanin ja Nurmeksen srk:n arkistoista:seurakuntaan muuttaneita v.1944 saattas löytyä etsimäsi.
Netistä näitä vielään ei löydy,vaikka esim.sotapäiväkirjat v.1939-1944 löytyy kansallis arkistosta digitoituna.
Tässä on osoite luettelo mutta ei siinäkään ole läheskään kaikkia.
On varmaan ollut vapaaehtoista ilmoittautumista .
Karjalaisten osoitekalenteri 1952
www.genealogia.fi/hakem/karjala/ (http://www.genealogia.fi/hakem/karjala/)
Tässä on osoite luettelo mutta ei siinäkään ole läheskään kaikkia.
On varmaan ollut vapaaehtoista ilmoittautumista .
Karjalaisten osoitekalenteri 1952
www.genealogia.fi/hakem/karjala/ (http://www.genealogia.fi/hakem/karjala/)
Kiitos, täytyy tutkailla.
Niistä miehistä, jotka syntymävuotensa puolesta ovat voineet olla sotaväessä, on luultavimmin syntynyt kantakortti. Heidän kantakorteissaan on kotipaikan osoitteita ja lähimmän omaisen nimi. Tästä on apua sodanjälkeisen ajan liikkeiden selvityksessä. Kantakortit voi tutkia KA Sörnäisten toimipisteessä.
Niistä miehistä, jotka syntymävuotensa puolesta ovat voineet olla sotaväessä, on luultavimmin syntynyt kantakortti. Heidän kantakorteissaan on kotipaikan osoitteita ja lähimmän omaisen nimi. Tästä on apua sodanjälkeisen ajan liikkeiden selvityksessä. Kantakortit voi tutkia KA Sörnäisten toimipisteessä.
Antaako ne tutkia nykykäytännön mukaan.(125 v)
Turusia on ainakin Kuusamossa ja Pohjois-Karjalassa nykyään. Lesosissa on Turusia, esi-isäni tytär meni naimisiin Kuusamossa Turusen kanssa. Löytyiskö näiltä suunnilta sukulaisiasi?
Antaako ne tutkia nykykäytännön mukaan.(125 v) Olen tutkinut 1920-luvulla syntyneitä ja sitä vanhempia. Nuoremmista en tiedä.
Elossa olevan setäni tiedoista peitettiin osa. Terveyskortteja saatoin nähdä niiltä, jotka olivat kaatuneet II maailmansodassa, vaikka eivät olleet sukulaisiakaan.
Heikki Koskela
03.10.11, 06:59
"Siirtokarjalaisten tie"- kirjasarja on neliosainen. Sarjaan on koottu noin 140 000 Karjalasta sirtynyttä (siirrettyä) henkilöä. Siirtolaisia oli tuolloin noin 420 000 joten vain murto-osa on matrikkelissa.
Jos tietää mihin pitäjään(kuntaan) perhe on siirtynyt, löytyy perhe vaivattomasti. Muutoin löytäminen on vaivalloista.
Omistan kirjasarjan kolme ensimmäistä osaa, joten pieniä mahdollisuuksia olisi löytää edellmainituin edellytyksin.
jukkaukkola
03.10.11, 09:02
Kirjasta:LUOVUTETUN KARJALAN SÄÄSTÖPANKIT löyty Korpiselän asukkaista seuraavaa:
v 1940 Korpiselän asukkaat oli evakuoituna Hankasalmella.
v.1944 kesällä Vöyrin kuntaan.
v.1946 osa asukkaista Vieremällä ja osa Joensuun ympäristössä.
jos nämä kunnat tarkistais tuosta 4-osaisesta Siirtokarjalaisten Tie kirjasarjasta ,löytyskö henkilöitä?Itsellä ei tuota kirjasarjaa ole,vaan olen sitä tarvittaessa kirjastosta lainannut.
v.1939 Korpiselässä oli asukkaita 3584
Heikki Koskela
03.10.11, 09:46
"Siirtokarjalaisten tie" I-osassa on Vöyrille muuttaneet mainittu. Muita kuntia ei ole luetteloissa mukana ( siis Hankasalmi ja Vieremä).
Vöyrille ovat muuttaneet seuraavt henkilöt/perheet: Fredson (os. Vornanen) Maija, Houtsonen (os. Sisso) Maija, Issakainen Maria (ja lapset),Karhapää Mikko, Kelola Veera, Kemppainen Aulis, Keskinen Olga, Kärpänen Vihtori,Penttinen Erkki, Pesonen Aili, Potapoff Aleksanteri,Raimas Kustaa, Ronkainen Eino, Svenlin (os. Hyttinen) Vuokko Vieno Irja, Teppo Heikki, Tiiksjärvi Heikki, Torssonen Maria, Vesterbacka Olga (os. Pieviläinen, ent. Pisto) ja Vornanen Georg. Kaikki muuttaneet lapsineen tai perheineen.
Kaikki perheet ovat asuneet ennen Vöyrille muuttoa jollain muulla suomalaisella paikkaunnalla ennen viimeistä sijoitusta.
Puuttuvat paikkakunnat saattavat olla neljännessä osassa, jota minulla ei ole.
On olemassa kyllä erillinen osoitehakemisto. Se lienee se V osa. Siihen on "henkilöt ryhmitetty syntymä- tai viimeisen Karjalassa olleen asuinpaikkansa mukaiseti kunnittain aakkosjärjestykseen. Avioituneet naiset ja nimensä muuttaneet henkilöt ovat mukana myös entisten sukunimiensä mukaiseti."
Hei!
Kannattaa vierailla Maakunta-arkistolla ja anoa lupaa katsoa tutkijasalin koneelta lakkautetun Pälkjärven seurakunnan viimeiset rippikirjat.
Joissakin lakkautettujen seurakuntien viimeisissä rippikirjoissa oli henkilön seuraavan seurakunnan lisäksi merkitty jopa uusi kotiosoite.
Terveisin, Teuvo
Turusia on ainakin Kuusamossa ja Pohjois-Karjalassa nykyään. Lesosissa on Turusia, esi-isäni tytär meni naimisiin Kuusamossa Turusen kanssa. Löytyiskö näiltä suunnilta sukulaisiasi?
Turusii voipi olla ihan missä vaan mutta jos ne on syntysin Pälkjärveltä niin niitä sitten kannattaisi katsoa tarkemmin. Onko Sinulla siitä tietoa?
Kiitos nyt joka tappauksessa.
Kirjasta:LUOVUTETUN KARJALAN SÄÄSTÖPANKIT löyty Korpiselän asukkaista seuraavaa:
v 1940 Korpiselän asukkaat oli evakuoituna Hankasalmella.
v.1944 kesällä Vöyrin kuntaan.
v.1946 osa asukkaista Vieremällä ja osa Joensuun ympäristössä.
jos nämä kunnat tarkistais tuosta 4-osaisesta Siirtokarjalaisten Tie kirjasarjasta ,löytyskö henkilöitä?Itsellä ei tuota kirjasarjaa ole,vaan olen sitä tarvittaessa kirjastosta lainannut.
v.1939 Korpiselässä oli asukkaita 3584
Korpiselkä on väärä kyläpahanen ja toisekseen olen katsonut kaikki osoite luettelot karjalaisista jotka ovat tulleet suomeen mutta ei vain löydy.
"Siirtokarjalaisten tie" I-osassa on Vöyrille muuttaneet mainittu. Muita kuntia ei ole luetteloissa mukana ( siis Hankasalmi ja Vieremä).
Vöyrille ovat muuttaneet seuraavt henkilöt/perheet: Fredson (os. Vornanen) Maija, Houtsonen (os. Sisso) Maija, Issakainen Maria (ja lapset),Karhapää Mikko, Kelola Veera, Kemppainen Aulis, Keskinen Olga, Kärpänen Vihtori,Penttinen Erkki, Pesonen Aili, Potapoff Aleksanteri,Raimas Kustaa, Ronkainen Eino, Svenlin (os. Hyttinen) Vuokko Vieno Irja, Teppo Heikki, Tiiksjärvi Heikki, Torssonen Maria, Vesterbacka Olga (os. Pieviläinen, ent. Pisto) ja Vornanen Georg. Kaikki muuttaneet lapsineen tai perheineen.
Kaikki perheet ovat asuneet ennen Vöyrille muuttoa jollain muulla suomalaisella paikkaunnalla ennen viimeistä sijoitusta.
Puuttuvat paikkakunnat saattavat olla neljännessä osassa, jota minulla ei ole.
On olemassa kyllä erillinen osoitehakemisto. Se lienee se V osa. Siihen on "henkilöt ryhmitetty syntymä- tai viimeisen Karjalassa olleen asuinpaikkansa mukaiseti kunnittain aakkosjärjestykseen. Avioituneet naiset ja nimensä muuttaneet henkilöt ovat mukana myös entisten sukunimiensä mukaiseti."
Kiitos, mutta olen katsonut ne kaikki viisi osaa ja osoiteluettelon ja ei ole niitä joita etsin.
Hei!
Kannattaa vierailla Maakunta-arkistolla ja anoa lupaa katsoa tutkijasalin koneelta lakkautetun Pälkjärven seurakunnan viimeiset rippikirjat.
Joissakin lakkautettujen seurakuntien viimeisissä rippikirjoissa oli henkilön seuraavan seurakunnan lisäksi merkitty jopa uusi kotiosoite.
Terveisin, Teuvo
Kiitos, tämä tieto tuli minulle eilen illalla kuin salama kirkkaalta taivaalta mieleeni, ja nyt alkaa varmaan asia selvitä.
"Siirtokarjalaisten tie"- kirjasarja on neliosainen. Sarjaan on koottu noin 140 000 Karjalasta sirtynyttä (siirrettyä) henkilöä. Siirtolaisia oli tuolloin noin 420 000 joten vain murto-osa on matrikkelissa.
Jos tietää mihin pitäjään(kuntaan) perhe on siirtynyt, löytyy perhe vaivattomasti. Muutoin löytäminen on vaivalloista.
Omistan kirjasarjan kolme ensimmäistä osaa, joten pieniä mahdollisuuksia olisi löytää edellmainituin edellytyksin.
Haku Siirtokarjalaisten tie osoitehakemistosta
http://web.genealogia.fi/asp/siirtokarjalaiset1.asp
jukkaukkola
03.10.11, 18:58
Digitaaliarkistossa näyttäs olevan Pälkjärven RK:t v.1900-1949 digitoituna.Kannattaa katsoa kaikista nuo Jeronvaara/Linnunvaara 1:tapahtumat.Pari kuvaa 1890-1900 RK:sta.
Jos hakemasi henkilöt ovat saaneet jotakin korvausta menettämistään maa-alueista (uskon, että pääasiassa nämä ovat maakorvauksia, ehkä muutakin?), näissä Lisäkorvauslain mukaisissa tilillepanokorteissa saattaisi olla heistä jotakin.
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=SARJA&avain=8480.KA
Sarja on tosi pitkä, kaikki ovat aakkosissa, joten haku hankalahkoa. Mutta löysin suuren osan omista karjalaisistani.
Tuula K
Kalevi Wiljanen
15.10.11, 20:58
Hei
Aukeaako tämä http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Sel...&avain=8480.KA tietokanta teille, minulle ei?
K Wiljanen
jukkaukkola
15.10.11, 22:44
ei minullekkan auenneeet
jukkaukkola
15.10.11, 23:47
Jos hakemasi henkilöt ovat saaneet jotakin korvausta menettämistään maa-alueista (uskon, että pääasiassa nämä ovat maakorvauksia, ehkä muutakin?), näissä Lisäkorvauslain mukaisissa tilillepanokorteissa saattaisi olla heistä jotakin.
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=SARJA&avain=8480.KA
Sarja on tosi pitkä, kaikki ovat aakkosissa, joten haku hankalahkoa. Mutta löysin suuren osan omista karjalaisistani.
Tuula K
Olipa hyvät sivut. Tämä selittääkin paljon ,miksi vaimoni suku on hieman erimieltä asioista ,rahallinen korvaus ei tietenkään korvaa lapsuuden maisemia ja olosuhteita tuonne Laatokan Karjalan pohjois-rannalle ,eli ;Salmi- Lunkula-saari ,tänne Muhokselle heidät lopulta sijoitettiiin. 10 ha peltoa ja 100 ha metsää,noista lisäkorvuksista ei ollut minulla ollut tietoa,mutta yllätävän paljon oli maan arvo tuolloinkin ,jos vertaa traktorin hintaan ,joka oli v.1958 n,7000 mrk sen ajan rahaa
Huomasin tälläisen vanhan keskustelun ja tietysti kävin etsimässä omaa sukuani edellä mainitusta linkistä. Osaako joku valaista miksi siellä voi olla tyhjä kortti nimellä varustettuna seassa? Löysin siis tuffani sieltä, mutta hänen kortissaan luki vain hänen nimensä ja tyhjä, kortti oli valkoinen eikä sellainen kuin muiden kortit :confused:
Mika Halonen
21.01.12, 20:31
Olipa hyvät sivut. Tämä selittääkin paljon ,miksi vaimoni suku on hieman erimieltä asioista ,rahallinen korvaus ei tietenkään korvaa lapsuuden maisemia ja olosuhteita tuonne Laatokan Karjalan pohjois-rannalle ,eli ;Salmi- Lunkula-saari ,tänne Muhokselle heidät lopulta sijoitettiiin. 10 ha peltoa ja 100 ha metsää,noista lisäkorvuksista ei ollut minulla ollut tietoa,mutta yllätävän paljon oli maan arvo tuolloinkin ,jos vertaa traktorin hintaan ,joka oli v.1958 n,7000 mrk sen ajan rahaa
Eipä ne korvaukset tainneet niin hirveän isoja olla. 100 000 mk vuonna 1957 saatuna on vuoden 2010 euroissa 2440 euroa.
http://www.stat.fi//til/khi/2010/khi_2010_2011-01-14_tau_001.html
Tällaisen löysin eräältä sivulta:
Jawa-moottoripyörä maksoi vuonna 1957 147.000 mk.
T: Mika
jukkaukkola
21.01.12, 21:08
tuossa olisi linkki mielenkiintoiseen rahan arvolaskuriin:Suomen Pankin rahamuseo - Multimediat ja oppimateriaalit / Rahanarvolaskuri (http://www.rahamuseo.fi/multimediat_ja_oppimateriaalit_rahanarvolaskuri.ht ml)
Lauri Hirvonen
21.01.12, 21:50
tuossa olisi linkki mielenkiintoiseen rahan arvolaskuriin:Suomen Pankin rahamuseo - Multimediat ja oppimateriaalit / Rahanarvolaskuri (http://www.rahamuseo.fi/multimediat_ja_oppimateriaalit_rahanarvolaskuri.ht ml)
Kätevä linkki. Siitä saa hienosti vanhojen tietojen rahan arvot muutettua tämän päivän hintoihin.
jukkaukkola
21.01.12, 23:14
Äänet kun panee päälle,niin on vähän vaihtelua normaaleihin taulukoihin verrattuna .Näin maanviljelijän kannalta olisi mielenkiintoista jos vertailuun voisi valita :sähkö,apulanta(Lannoitteet/salpietari),leipävehnä .
jukkaukkola
21.01.12, 23:32
Eipä ne korvaukset tainneet niin hirveän isoja olla. 100 000 mk vuonna 1957 saatuna on vuoden 2010 euroissa 2440 euroa.
http://www.stat.fi//til/khi/2010/khi_2010_2011-01-14_tau_001.html
Tällaisen löysin eräältä sivulta:
Jawa-moottoripyörä maksoi vuonna 1957 147.000 mk.
T: Mika
Eipä noista lisäkorvauksista tainnut saajalle olla kuin mielipahaa ,jos korvaushakemus oli tehty v.1945 vuoden 1944 hintojen mukaan ja korvaus maksettu v.1957 ilman indeksi-sidonnaisuutta .Suomellahan oli tuohon aikaan maksettavana 300 milj.kulta$ sotakorvaukset itä-napurille,kunnia kaikille talkoisiin osallistuneille .
Löysitkö Jukka Onatsuja tuolta? Jos löysit niin laitapa linkki mulle s-postilla, kiinnostaisi.
Olen monesti miettinyt tätä siirtokarjalaisten asuttamista Muhoksella. Miksi osa sai maata Soson soilta, miksi osa tuli tähän Oulujokivarteen Laitasaareen? Esim. Pusulat, Salorannat ja Saukkoset. Ostivatko he itse tilat täältä vai mikä oli systeemi?
En ole todellakaan asiaan perehtynyt, mutta kiinnostaisi. En edes osaa kuvitella miltä tuntuisi, että pitäisi lähteä ikiajoiksi kotiseudulta jota suku on asuttanut kenties satoja vuosia. Aivan kauhealta varmaan.
Muhoslaiset tosin saavat olla erittäin tyytyväisiä kun tänne saatiin uutta verta, iloisia ja välittömiä ihmisiä meidän hieman jöröjen p-pohjalaisten joukkoon :)
-Solja
P.S. Mun isällä oli Jawa-moottoripyörä joskus 1950-60 luvuilla. Hyvä tavaton mikä hinta!
jukkaukkola
22.01.12, 00:38
Moro Solja .Kylläpä ne Muhokselle tulleet Salmin Karjalan-asukkaat pääsääntöisesti sijoitettiin valtion omistamille maille ,esim Lakkapäässä ovat entisellä, Henttula 11 ,Maantie-Holappa 30 .Matokorvessa Nykälä 12 mailla.(ed.omistajat myynet vap.eht.valtiolle) Sosolla :Koivikon koulutilan vuokramaille valtiolta(jotka sinänsä ovat hyvälaatuista kasvultaan,mutta kivisiä ja happamia ,(johtuen kuivatus-ongelmista).Laitasaaren ja Päivärinteen ja Hyrkkään Salmin- karjalaiset ovat myös saaneet maansa valtiolta ,vähän eri systeemillä (valtio pakkolunasti maat itselleen ,jos ei ollut suoranaisia rintaperillisiä maan omistajalla (k.1944-1945).Ilmeisesti Utajärvellä samoin.
Onatsuista laitan privaatisti,kun kuuluvat sukuun vaimoni kautta
jukkaukkola
22.01.12, 11:33
tuossa paikallinen linkki Oulujoki-seudun siirtokarjalaisten sijoittumisiin:Siirtokarjalaisia ja rintamamiestilallisia Oulujokilaaksossa | KirjastoVirma (http://www.kirjastovirma.net/muhos/siirtovaki)
Itseäni on aina häirinnyt nimitys siirtokarjalaiset.
Ihan kuin Kuusamosta, Sallasta ja Petsamosta ei joutunut väestöä myöskin jättämään kotiseutunsa lopullisesti ihan samasta syystä kuin siirtokarjalaiset.
Miksi aina puhutaan siirtokarjalaisista, kun pitäisi puhua siirtosuomalaisista? Kuusamolaiset, sallalaiset ja petsamolaiset tuskin pitivät itseään karjalaisina.
Mika J
Minä olenkin ihmetellyt mitä Maantieholapalle tapahtui. Asuinrakennushan paloi vuonna 1918, lisäksi talli, puoti ja liiteri. Muut rakennukset saatiin suojeltua. Epäiltiin että palvelijan pikkupoika olisi salaa tupakoinut verannalla ja polttanut koko ison talon. Poika oli nelivuotias!
Talon omisti silloin kauppias J.K. Kuoppala Lapualta. Ei kyllä mitään havaintoa, miksi lapualainen kauppias olisi Muhokselta talon ostanut. Pehtori Heikki Mäenpää hoiti tiluksia ja muutakin palvelusväkeä talossa oli aika paljon.
Asuiko kauppias Kuoppala talossa koskaan, ei tietoa.
-Solja
Pälkjärven pitäjäseuran sivulla (www.palkjarvi.fi) sanotaan hakemasi asia selvästi:
"Jatkosodan jälkeen pälkjärveläiset sijoittuivat pääosin Joensuun ympäristöön. Viralliset sijoituskunnat ovat Eno, Kiihtelysvaara, Pielisensuu eli nykyinen Joensuu ja Pyhäselkä" eli siis kaikki nämä kunnat ovat nyt Joensuun aluetta.
Muuten jokaisella Karjalan rajan taakse jääneellä kunnalla on oma pitäjäseuransa entisten evakkojen ja heidän jälkeläistensä yhdyssiteenä.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.