Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Rike by i Pernå
Rike bys hemmansägare förhållanden år mycket komplicerade och jag vill härmed bidra med några med domboksuppgifter grundade hjälpmedel till utredning - utan att själv ha några släktförbindelser till denna by.
År 1708 vid vintertinget meddelades att eftersom Carl Andersson på Backas hemmanet blivit en större summa Johan Mattsson på Clemets skyldig skulle Backas övergå till Johan Mattssons ägo.
Trots detta hade Carl Andersson Backas brors Johans (eller Henriks?) måg Michel Johansson (gift med Karin) tagit hemmanet i besittning. Vid höstetinget år 1726 försökte Johan Mattsson på Clemets få Backas enligt Rättens beslut i sin besittning.
På Clemets hade då även hänt förändringar. Enligt sommartinget år 1727 hade Johan Mattsson sålt halva sitt Clemets hemman åt skräddaren Samuel Samuelsson den 17. sept. 1723. Här må påpekas att Johan Mattsson var svarvare till yrket.
Michel Johansson på Backas gifte sig på nytt med Brita Mårtensdotter. Detta medförde ägoproblem, då Michels son ur första giftet (med ovannämnda Karin) Henrik Michelsson dog år 1738 i september. Han hade året innan gift sig med Anna Lisa Erichsdotter, som några veckor före Henriks död fött åt dem en son.
Michel Johanssons första hustrus (d.v.s. Karins) mor var Anna Grelsdotter, som hade varit två gånger gift. Hennes andra man var Henrik Mårtensson, som kommit till Backas år 1712. Från detta äktenskap fanns åtminstone dottern Kirstin Henriksdotter som var soldathustru i Rike. Enligt schemat ovan torde Anna Grelsdotters första man ha varit Johan/Henrik Andersson.
Osäkerheten gällande förnamnet härleder sig ur det faktum, att när Johan Mattsson Clemets uttryckte sitt missnöje på Michel Johanssons varande på Backas hemmanet sägs Michels hustrus far heta Johan Andersson. Dock hade Johan Mattssons klagomål på tinget klandrats av Karin Henriksdotter, en dotter till den äldsta brodern Henrik Andersson.
Möjligen fanns här flere bröder.
Återkommer till dessa.
Rike bys hemmansägare förhållanden år mycket komplicerade och jag vill härmed bidra med några med domboksuppgifter grundade hjälpmedel till utredning - utan att själv ha några släktförbindelser till denna by.
År 1708 vid vintertinget meddelades att eftersom Carl Andersson på Backas hemmanet blivit en större summa Johan Mattsson på Clemets skyldig skulle Backas övergå till Johan Mattssons ägo.
Trots detta hade Carl Andersson Backas brors Johans (eller Henriks?) måg Michel Johansson (gift med Karin) tagit hemmanet i besittning. Vid höstetinget år 1726 försökte Johan Mattsson på Clemets få Backas enligt Rättens beslut i sin besittning.
På Clemets hade då även hänt förändringar. Enligt sommartinget år 1727 hade Johan Mattsson sålt halva sitt Clemets hemman åt skräddaren Samuel Samuelsson den 17. sept. 1723. Här må påpekas att Johan Mattsson var svarvare till yrket.
Michel Johansson på Backas gifte sig på nytt med Brita Mårtensdotter. Detta medförde ägoproblem, då Michels son ur första giftet (med ovannämnda Karin) Henrik Michelsson dog år 1738 i september. Han hade året innan gift sig med Anna Lisa Erichsdotter, som några veckor före Henriks död fött åt dem en son.
Michel Johanssons första hustrus (d.v.s. Karins) mor var Anna Grelsdotter, som hade varit två gånger gift. Hennes andra man var Henrik Mårtensson, som kommit till Backas år 1712. Från detta äktenskap fanns åtminstone dottern Kirstin Henriksdotter som var soldathustru i Rike. Enligt schemat ovan torde Anna Grelsdotters första man ha varit Johan/Henrik Andersson.
Osäkerheten gällande förnamnet härleder sig ur det faktum, att när Johan Mattsson Clemets uttryckte sitt missnöje på Michel Johanssons varande på Backas hemmanet sägs Michels hustrus far heta Johan Andersson. Dock hade Johan Mattssons klagomål på tinget klandrats av Karin Henriksdotter, en dotter till den äldsta brodern Henrik Andersson.
Möjligen fanns här flere bröder.
Återkommer till dessa.
Johanille kiitos tuomiokirjalöydöistä!
Alf Byman ja Henrik Falck ovat yhteistyössä kooneet aineistoa, joka hypoteettiseti johtaa Soltander-suvun juuren Riken kylään. Tätä aineistoa on käsitelty vanhan Suku-listan palstoilla laajastikin.
Mielenkiintoisinta Johanin tekstissä on Clementsin Johan Mattsonin kohdalla annettu maininta svarvare-tittelistä. Tuo sama, aikanaan arvostettu ammatinimike, on Porvoon tuomiokirjoissa annettu myös Petter Mattson Solitanderille, Porvoon porvarille ja samoissa tuomiokirjoissa toisen Porvoon porvarin, Johan Mattson Solitanderin (1666-1744), veljeksi mainitulle.
Clemetsin Johan Mattson eli n.v. 1677-1747, joten hän ei voi tulla kyseeseen Porvoon Johan Mattson Solitanderiksi, ammatista huolimatta.
Olenkin hypoteettisesti esittänyt, että Riken Ödaksen isännällä Erik Simonssonilla olisi ollut ainakin kaksi poikaa; vanhempi poika Anders Eriksson, joka mainitaan Ödaksessa jo vuonna 1642 ja myöhemmin (1654-1670) Clemetsissä ja nuorempi poika Matts Eriksson, joka mainitaan bolagsmanina Ödaksessa 1642 ja Clemtesissä vuonna 1654, mutta ei enää vuonna 1663.
Tämä nuorempi veli on vuoden 1654 jälkeen muuttanut mitä ilmeisimmin Porvooseen, avioitunut ja saanut siellä lapsia vuodesta 1660 lähtien. Nämä lapset (mukaanlukien yllämainitut Porvoon porvarit Johan & Peter) käyttivät sitten ensimmäisinä Solitander-sukunimeä.
Vanhempi veli Anders Eriksson jätti hänkin jälkeensä lapsia, joista Matts Andersson viljeli Clemetsiä ainakin vuosina 1664-1697. Hänen poikansa on siis tuo Johanin viestissään mainitsema "svarvare" Johan Mattson, Rikfors- ja Rikström-sukujen kantaisä, joka on mahdollisesti hänkin toiminut ammatissa Porvoossa ja omistanut tiluksia Rikessä, kuten isänsä serkku ja kaimansa Johan Mattson Solitander teki Porvoossa ja Myrskylässä.
Olisiko Solitander-mysteeri nyt vihdoinkin ratkaistu? Kommentteja, lisätietoja?
Solitandereiden, Rikforsien ja Rikströmien varhaisin tunnettu kantaisä
olisi edellisen viestin mukaisesti se Simon Larsson, seppä, joka on mainittu
Pernå Sockens Historia I-opuksen sivulla 411 ja manttaalikirjoissä Ödaksessa vuosina 1580-1599.
Ödas on aikanaan tarkoittanut yksittäis/yksinäistilaa, josta solitudo-sanan johdannaisena olisi sitten muodostettu sukunimi Solitander.
Hej Juhani!
Tähän olisi tosiaan hienoa saada enemmän selkoa. Jatkan seuraavilla lisäyksillä.
År 1740 vid vintertinget berättades, att Henrik Mickelsson (d. 1736, så nu i db, möjl. 1738) med sin andra hustru Anna Lisa Eriksdotter fått en son Henrik Henriksson, som ärvde en del av hemmanet Backas. Sonen dog dock år 1739 i november. Andra delar av hemmanet skulle ärvas av Henrik Michelssons omyndiga syskon, Johan Michelsson och Chirstin Michelsdotter, som då bodde hos sin fader Michel Johansson. Änkan Anna-Lisa Eriksdotter hade trätt i ett nytt gifte med Matts Henriksson. Vid det här laget protesterade Johan Michelsson och Chirstin Michelsdotter mot deras boende och brukande på hemmanet.
Vid hösttinget år 1743 togs upp ägoförhållanden på Clemits hemman. Johan Mattssons hustru Beata Jo(b)stdotter, som hade ärvt hemmanet av sina föräldrar, hade dött år 1741 i juli. Vid det här laget hade hälften av hemmanet sålts bort och den andra hälften hade brukats av parets äldsta son Anders Johansson, som dock nu var avliden. Hans änka Maria Johansdotter försökte fortsätta på hemmanet, men behövde hjälp. Anders yngre bror, den tidigare båtsmannen vid Forsby Samuel Johansson med sin hustru Helena Mårtensdotter hade kommit till hjälp. Nu ville Johan Mattsson dela denna hälft mellan änkan Maria Johansdotter och sin yngre son Samuel Johansson. Maria protesterade häremot. Johan Mattsson hade även två andra söner, nämligen Henrik Johansson som var gift och Gustaf Johansson, som var soldat och ännu ogift.
Suurkiitos lisäaineistosta, Johan!
Tämä ratkaisi kertaheitolla sen kumpi Clemetsin isäntäparista
(Anders Johansson/Maria Johasdr) oli tilan perijä?! Anders oli siis
svarvare Johan Mattsonin (Odas) ja Beata Jobstdr (Clemets) nuorena
(1736) kuollut poika, joka oli nainut miniäksi tulleen Maria Johansdotterin.
Avoimeksi jää nyt se, mistä Maria Johansdr oli kotoisin?
Uutta on myös täsmällinen luku Andersin veljistä (Samuel, Henrik ja Gustaf - vrt Solitander etunimet!). Samuelin jälkeläiset ovatkin jo hahmottumassa; Gustaf Samuelssonista tuli Säfträskin Jossaksen isäntä. Lena Samuelsdr nai Erich Tetenbergin. Henrik ja Gustaf ovat nyt suurennuslasini alla.
Clemetsin isäntälinja vie Jobst Anderssonista Clement Jöranssoniin, jonka mukaan tila sai nimensä. Oliko Clement mahdollisesti aviossa N/N Staffansdotterin kanssa, jonka veli olisi sitten Jobst Stephani; Pyhtään kappalainen, Myrskylän Öfvitsbölestä kotoisin? Häneltä (ja Jobst Småpepperiltä) olisi sitten periytynyt tuo harvinainen Jobst (Jost, Justus) etunimi Clemets-linjalla. Jobst Stephanin poika Mårten Jobstsson aateloitiin vuonna 1651 Chounfelt-nimellä. Hän peri isänsä tilukset Öfvitsbölessä.
Edelleen vainuan, että se Samuel Mattson Forssman, joka vasta vuoden 1634 otti Forssman-sukunimensä, Helsingin kaupungin pelimanni ja myöhemmin lainlukija Inkerinmaalla, kuuluisi jotenkin tähän sukuryppääseen ja senkin, että Öfvitsböleen Stor-Koningsin omistanut esi-isämme luutnantti Jacob Hansson Forssman olisi hänen lähisukulaisensa.
Kenties Jobst Stephanin tilukset, naisilinjalla, olisivat näin lämmittäneet myös Forssmaneja?
Edellisessä viestissäni mainitsinkin jo Solitander-suvun 1. polven etunimet.
Bergholmin, Falckin & Bymanin mukaan ne olisivat:
-Johan Mattson Solitander, Porvoon porvari, omisti tiluksia Myrskylän Kankbölessä
-Jobst Mattson, esiintyy Falckin mukaan Pernajan tuomiokirjoissa Rikessä asuvana
-Peter Mattson, svarvare, Porvoon porvari, Johanin varma veli
-Henrik Mattson; ogift handels betjent hos broder Peter i Borgå
-Gustaf Mattson Solitander, Käkisalmen koulun rehtori 1701-1710
-Samuel Mattson Solitander, Skrifvaren i Viborg 1714
Vintertinget år 1745 förtäljer bl.a. att hemmanet Bergs i Rike köptes 10.6.1723 av Johan Mattsson av änkan Christina Fabiansdotter, hennes måg Johan Karsberg och dennes hustru Anna Johansdotter Rikberg. Detta köp klandrades av såldatehustrun Kirstin Henriksdotter (far: Henrik Mårtensson Backas?) vid detta ting år 1745. Kirstin Henriksdotter var Anna Johansdotter Rikbergs farfars brorsdotter.
Samma vinterting år 1745 berättar, att skräddaren Samuel Samuelsson köpte 17.9.1723 halva Clemets av sin moders brorsdotter Beata Jostdotter. Samuel Samuelsson gav hemmanet till "des" (vem menas?) systerson Isak Ersson.
I den första bevarade kommunionboken som börjar år 1743 är Isak Ersson gift med Maria Mårtensdotter. Tyvärr finns inte mera uppgifter om hans familj i denna kyrkobok.
Samma vinterting år 1745 berättar, att skräddaren Samuel Samuelsson köpte 17.9.1723 halva Clemets av sin moders brorsdotter Beata Jostdotter. Samuel Samuelsson gav hemmanet till "des" (vem menas?) systerson Isak Ersson.
I den första bevarade kommunionboken som börjar år 1743 är Isak Ersson gift med Maria Mårtensdotter. Tyvärr finns inte mera uppgifter om hans familj i denna kyrkobok.
Näyttää siltä, että Johan Mattson, joka laskujeni mukaan oli kaimansa Johan Mattson Solitanderin serkku, oli vaurastunut ammatissaan (svarvare, kuten toinen serkku Peter Mattson Solitanderkin) ja hankki omakseen kotikylänsä taloja "liukuhihnalla"; ensin veloista Backaksen ja sitten suoraan ostamalla Bergsin, sen lisäksi, että hän hallitsi jo vaimonsa perimää Clemetsiä.
Kannattaa huomata, että kaikki Riken viisi taloa, olivat Pernajan muista kylistä POIKETEN, SUKUOIKEUSTALOJA jo ammoisista (Jobst Småpepparin -?) ajoista lähtien.
Johan Mattson ja vaimonsa Beta Jobstdr, näyttävät halunneen oikaista "vanhan vääryden" ja myydä tiluksistaan Clemetsin puolikkaan Beatan serkulle Samuel Samuelssonille, jonka äiti (Beatan Jobst-isän sisar) oli ottanut Clemetsin hoitoonsa Jobstin varhaisen kuoleman jälkeen, tilan omistusoikeuden kuitenkin säilyessä alaikäisellä Beata-veljentyttärellä.
Se, että tilanosa palautuisi Samuel Samuelssonilta saman sisarussarjan ("dess") jälkeläiselle Isak Ersonille, kuulostaisi loogiselta.
Tähän Clemetsin Anders Mattsonin lapsikatraaseen kuului varmuudella myös se Christina Andersdr (Clemets), joka nai Gammelbackan Jönsasin ensimmäisen rusthollarin Fredrik Jacobsson Jönsbergin ja on näin muodoin pernajalaisen Jönsberg-suvun kantaäiti. Tämän avion kautta syntyy sitten lukuisia aviolinkkejä mm. Brandteihin.
Bergs hemmanet i Rikeby var föremål för arvstvister år 1750. Soldaten Staffan Rikströms hustru var närmaste arvinge till ena hälften av hemmanet, men borgareänkan Anna Rikberg, som hade ärvt andra hälften, hade sålt
Staffan Rikströms hustrus andel. Nu anklagade soldaten Staffan Rikström Anna Rikberg för detta.
Bergs hemmanet i Rikeby var föremål för arvstvister år 1750. Soldaten Staffan Rikströms hustru var närmaste arvinge till ena hälften av hemmanet, men borgareänkan Anna Rikberg, som hade ärvt andra hälften, hade sålt
Staffan Rikströms hustrus andel. Nu anklagade soldaten Staffan Rikström Anna Rikberg för detta.
Koska kyseessä ovat vuoden 1750 tapahtumat olettaisin, että mainittu
Anna Rikberg olisi Porvoon porvarin Arvid Rikbergin tytär, joka kulkisi tässä
tyttönimellään. Kuka oli se toinen Porvoon porvari, jonka kanssa Anna avioitui? olisi mielenkiintoista tietää.
Arvid Rikberg oli kotoisin Rikebyn Bergsistä ja oli aviossa porvoolaisen Kristina Leijn kanssa, joka toisessa aviossaan (Rikbergin leskenä) nai "svarvare" Peter Mattson Solitanderin. Tämä aviolinkki antaa edelleen lisävahvistusta Solitander-suvun Rike-juurelle.
Ilmeisesti Bergsistä kotoisin olevat käyttivät etupäässä Rikberg-sukunimeä, Clemetesin jälkipolvet Rikfors-Rikström-Valtavuo-sukunimiä, Ödasista maailmallelähteneet Solitanderia.
Olen privaattiviestissäni Johanille kiinnittänyt huomiota siihen, että Clemetsiä asuttaneen suvun perintöetunimiin kuluvat sekä Staffan (Stephan), että Jobst (Just, Justus).
Tämä taas hypoteettisesti johtuisi siitä, että suvulla olisi jokin, toistaiseksi vahvistamaton napanuora siihen Öfvitsbölen Staffan Erikssoniin, jonka poika Jobst (Justus) Stephani toimi Anders Larssonin (Botila) predikanttina ja myöhemmin Pyhtään kappalaisena. Jobst Stephanin ja Anna Mårtensdotterin (Sarfve) poika, kapteeni Mårten Jobstsson aateloitiin Ruotsin ritarihuoneeseen nimellä Chounfelt 7.5.1651.
On teoriassa mahdollista, että Staffan Erikssonin nimeltä tuntematon tytär
olisi avioitunut Clement Jöranssonin (Clemets) kanssa. Heistä polveutuisi
sitten Clemets-talon isäntälinja. Kurt Antell mainitsee Pernajan historiassaan erään Riken Clementin pojista asettuneen mylläriksi Pernajan Kuuskoskelle (1672). Tämän Clemets-haaran jälkeläisiä voisi teoriassa olla esim. se
Johan Stephani åström, joka opintielle lähdettyään (Porvoon Lukio 1737-1741) vihittiin papiksi Porvoon hiippakunnassa ja toimi sittemmin mm. Forsbyn ruukin saarnaajana.
Näitä nyt sitten todistelemaan!
Edellisestä viestistäni jäi puuttumaan Rikestä Kuuskosken mylläriksi siityneen Clementinpojan nimi. Hän oli oireellisesti Staffan Clementsson.
Tämän myllärin pojanpoika olisi sitten Johan Stephani åström, Koskenkylän
ruukin saarnaaja, joka kuoli Pernajan Forsbyssa 13.11.1778.
Hän avioitui kahdesti:
1) Christina Malleenin
2) Johanna Christina Hjelmstiernan kanssa
Samaan Staffanin jalkeläistöön liittäisin hypoteettisesti myös sen Anna Staffansdotterin, joka eli aviossa Georg Borgströmin kanssa, parin pojanpoika Jacob Henriksson Borgström kun "sattui" naimaan Katarina Solitanderin, Erik Solitanderin ja Anna Nylanderin tyttären. Heidän poikansa Gabriel nai edelleen suvusta Maria Gustava Solitanderin..
Koska vastausta Anna Rikbergin puolisosta ei tunnu kuuluvan, konsultoinkin
HisKiä ja "orakkeliani".
Sieltähän se löytyi! Anna kuoli 18.2.1752 Porvoossa. Hänet ilmoitetaan silloin Carsbergin leskeksi.
Kyseeseen voinee tulla vain Porvoon porvari, kauppias Jacob Carsberg, joka ensiaviossaan (?) oli ollut naimisissa Pernajan pastori Petrus Serlachiuksen tyttären ja Hans Starckin lesken Katarina Serlachiuksen kanssa. Katarina kuoli 1730-luvun alussa, jonka jälkeen avio Anna Rikbergin kanssa on solmittu.
Jacob Carsbergille tunnetaan tyttäriä, mutta he kaikki lienevät ensiaviosta.
Mielenkiintoinen kuvio joka tapauksessa!
Samainen "orakkeli" vinkittää (väärin, tai oikein), että Pernajan lukkari
Michel Lönroth (1713-1781), jonka poika Pernajan kappalainen Eric Johan Lönroth (s. 2.11.1746) nai Maria Elisabet Hippingin (äiti Hedvig Serlachius), olisi mahdollisesti kotoisin Kuuskosken Rotaksesta, jonka mukaan sukunimi Lönroth olisi (edelleen hypoteettisesti) johdettu.
He polveutuisivat tavalla tai toisella Rikebystä Kuuskoskelle (1672) siirtyneestä Staffan Clementssonista, kuten myös Kuuskoskella vaikuttaneet Rikberg-nimiset sotilaatkin.
Mahdollisuuksien rajoissa olisi myös Lönrothien polveutuminen Riken Backaksen Micheleistä, kuten lukkarin etunimi
vinkittää.
Hypoteeseja muitten mukana, kunnes toisin todistetaan...
Antellin Pernajan historia ei juuri nyt ole käsissäni, jotta voisin heti tarkistaa, mitä hän mahdollisesti sanoo Pernajan Lönroth-suvun juuresta?
Löytyykö forumlaisista asian tuntijaa?
Koska vastausta Anna Rikbergin puolisosta ei tunnu kuuluvan, konsultoinkin
HisKiä ja "orakkeliani".
Sieltähän se löytyi! Anna kuoli 18.2.1752 Porvoossa. Hänet ilmoitetaan silloin Carsbergin leskeksi.
Kyseeseen voinee tulla vain Porvoon porvari, kauppias Jacob Carsberg, joka ensiaviossaan (?) oli ollut naimisissa Pernajan pastori Petrus Serlachiuksen tyttären ja Hans Starckin lesken Katarina Serlachiuksen kanssa. Katarina kuoli 1730-luvun alussa, jonka jälkeen avio Anna Rikbergin kanssa on solmittu.
Jacob Carsbergille tunnetaan tyttäriä, mutta he kaikki lienevät ensiaviosta.
Mielenkiintoinen kuvio joka tapauksessa!
HY:n ylioppilasmatrikkeli antaa viitteitä Espoon kappalaisena 1649 toimineen Gabriel Matthiae Pernoviuksen pernajalaisesta sukujuuresta,
kuten jo latinalaistettu sukunimikin antaa ymmärtää.
Lisävahvistusta tälle arvelulle tuo se, että Gabrielin poika Henrik Gabrielsson Pernovius toimi Forsbyn ruukin kirjanpitäjänä ja sai suosijansa Lorentz Creutzin avulla haltuunsa Segersbyn kartanon ja sittemmin myös Backas-rusthollin Erlandsbölestä. Hänen poikansa Carl Johan Pernovius (1706-1763) myi Segersbyn vuonna 1740 Juliana Serlachialle, jolta sen puolikas viimein periytyi Julianan pojan Magnus Akerstedtin ja Hedvig Elisabeth Barckin (s. Elimäen Peippolassa 16.8.1747) pojalle Jean Magnus Akerstedtille ja tältä edelleen (1791) David Hippingille, jonka isänäiti oli Anna Christophersdr Ståhle (1678-1764).
Anna Ståhle oli syntynyt Flenan Gunnilbossa, mutta muutti sittemmin isänsä hammarsmed ålderman Christopher Olofssonin kanssa Forsbyn ruukkiin, jossa tämä kolmannessa aviossaan nai Sara Mausin, nyeniläisen kauppiaan Paul Mausin sisaren.
Alunperin Hollanista kotoisin oleva ja lapseton Paul Maus isännöi Pernajassa mm. Erlandsbölen Marasta, joka oli e.m. Backas-rusthollin augmenttitila. Christopher Olofsson Ståhlen leskenä Sara Maus avioitui uudemman kerran kapteeni Gustaf Westmanin kanssa , jolle Maras vaimon kuoleman jälkeen 1720-luvulla siirtyi.
Sara Maus sai avioistaan Christopher Ståhlen kanssa kaksi poikaa Paulus Ståhlin (1707-1781) ja Frans Henrik Ståhlin. Molemmat pojat muuttivat aikuistuttuaan Hollantiin (Amsterdam) jossa heidän sukunsa jatkuu.
Christopher Olofsson Ståhlen 1. aviosta syntynyt tytär Brita Christophersdr Ståhle nai Myrskylän Stor-Könings-tilan isännän Matts Christerssonin, joka äitinsä puolelta oli kapteeni Jacob Hansson Forssmanin tyttärenpoika . He ovat esivanhempiani.
Carl Johan Pernovius avioitui 4.2.1738 Hedvig Christina von Schröwen kanssa (vanhemmat majuri Adam Ludvig von Shröwe ja Gertrud Christina Wolffelt).
Carl Johanin sisariksi asettaisin sen Christina Pernovian, joka nai hollantilaista sukujuurta olevan ruotsalaisen aatelismiehen Rutger von Sethin (veli; kreivi Gabiel von Seth) ja sitten sen Catharina Pernoviuksen, joka nai alunperin Liljendalin Säfvträskistä kotoisin olleen Matts Hanssonin, joka myöhemmin Erlandsbölen Backaksessa ryhtyi käyttämään, ilmeisesti asuinkylänsä mukaan muodostettua Ernberg-sukunimeä.
Catharina Pernovian ja Matts Ernbergin 6.12.1746 Erlandsbölessä syntynyt poika Carl Ernberg, nai sittemmin naapuri Maraksesta Margareta Beata Sigfridsdotterin, jonka äiti oli Gammelbyn Slåssaksen Maria Andersdotter. Tulkintani mukaan Maria Andersdr asui aviovuonnaan 1747 sisarensa (?) Margareta Andersdotterin (Brandt?) luona Gammelbyn Slåssaksessa. Margaretan avion yhteydessä hänen kotipaikakseen on annettu “Siggeböle”, joka vahvasti viittaisi vanhemmiksi Siggbölen Anders Matthiasson Brandtia ja Catharina Ekstamia. Löytyykö tälle hypoteesilleni vahvistusta?
Ja lopuksi, kaiken yllä esitetyn perusteella, myös teoria Pernovius-suvun juuresta:
Ketjun alkupuolella on jo tutustuttu Riken Clementsin varhaisimpaan tunnettuun isäntään Clement Jöranssoniin ja hänen Kuuskosken mylläriksi siirtyneeseen poikaansa Staffan Clementsoniin. Maakirjojen mukaan Clementin Matts-nimisellä pojalla olisi ainakin Thomas – ja Anders-nimiset pojat, joista Andersilla myöskin Gabriel-niminen poika (mtl 1674-1693) ja tällä Gabrielilla sisar , Christina Andersdr, josta avionsa kautta tuli Jönsasin emäntä ja Pernajan Jönsbergien kantaäiti.
Ehdottaisinkin alustavasti Clemetsin Mattsin poikaparveen myös opintielle lähtenyttä Gabriel Matthiae Pernoviusta, jonka mukaan tuo veljenpoika sitten olisi saanut etunimensä.
Onko muita (parempia) ehdotuksia?
Merja Ylismäki-N
11.11.11, 14:49
Rike by ketjussa esiintyy Carl Johan Pernoviuksen vaimona Hedvig Christina
von Schrowe, jonka äiti oli [B]Gertrud Christina Wolffelt ja isä oli majuri Adam Ludvig von Schrowe.
Mahtaisiko tästä Gertrudista löytyä mitää yhteyttä Ebba Juliana Wolffelttiin, joka oli Gustaf Ivarsson Blåfieldin 2 vaimo. Heidän poikansa Peterin vaimo oli Hebbla Helena von Schrowe, jonka isä oli Gustaf Johan von Schrowe.
Olen vuosia yrittänyt löytää Ebban vanhempia.
Löytyisikö keneltäkään apua tähän pulmaan.
Merja Y-N
Koska Gustaf Blåfieldin ja Ebba Juliana Wolffeltin Gustaf-niminen poika oli syntynyt n.v. 1633 painuu Ebba Julianan oma syntymäaika vv. 1610-1615 tienoille (hänhän oli Blåfieldin 2. vaimo ja arvattavasti avioituessaan sangen nuori). Tällöin tulisi hänen potentiaaliseksi isäkseen kyseeseen se Didrik Wolffelt, joka tuli aateloiduksi Ruotsissa 14/6 1651 veljenpoikineen. Didrik oli aviossa Hedvig von Tiesenhausenin kanssa.
Toinen mahdollinen isäkandidaatti olisi sitten tuo ennen vuotta 1646 kuollut
veli, Magnus Wolffelt, joka oli aviossa Jurgen von Hattingenin tyttären kanssa.
Se, että Ebba Juliana kuuluu juuri tähän Wolffelt-sukuhaaraan on mielestäni itsestäänselvyys, kun katsoo hänen lastensa avioita (von Schrowe, Forsskål, Blåfield) ja niistä syntyviä aviolinkkejä.
Huomautan tässä yhteydessä, että Forsskål-suku on lähtöisin
Pernajan Forsbystä (kts. ketju yllä), jonka mukaan sukunimi on otettu.
Forsskålien juuresta ja kielestä on esitetty näkemyksiä Agricolan
Petrus Forsskål-ketjussa viimeksi eilen.
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=1297
HY:n ylioppilasmatrikkeli antaa viitteitä Espoon kappalaisena 1649 toimineen Gabriel Matthiae Pernoviuksen pernajalaisesta sukujuuresta,
kuten jo latinalaistettu sukunimikin antaa ymmärtää.
Lisävahvistusta tälle arvelulle tuo se, että Gabrielin poika Henrik Gabrielsson Pernovius toimi Forsbyn ruukin kirjanpitäjänä ja sai suosijansa Lorentz Creutzin avulla haltuunsa Segersbyn kartanon ja sittemmin myös Backas-rusthollin Erlandsbölestä. Hänen poikansa Carl Johan Pernovius (1706-1763) myi Segersbyn vuonna 1740 Juliana Serlachialle, jolta sen puolikas viimein periytyi Julianan pojan Magnus Akerstedtin ja Hedvig Elisabeth Barckin (s. Elimäen Peippolassa 16.8.1747) pojalle Jean Magnus Akerstedtille ja tältä edelleen (1791) David Hippingille, jonka isänäiti oli Anna Christophersdr Ståhle (1678-1764).
Anna Ståhle oli syntynyt Flenan Gunnilbossa, mutta muutti sittemmin isänsä hammarsmed ålderman Christopher Olofssonin kanssa Forsbyn ruukkiin, jossa tämä kolmannessa aviossaan nai Sara Mausin, nyeniläisen kauppiaan Paul Mausin sisaren.
Alunperin Hollanista kotoisin oleva ja lapseton Paul Maus isännöi Pernajassa mm. Erlandsbölen Marasta, joka oli e.m. Backas-rusthollin augmenttitila. Christopher Olofsson Ståhlen leskenä Sara Maus avioitui uudemman kerran kapteeni Gustaf Westmanin kanssa , jolle Maras vaimon kuoleman jälkeen 1720-luvulla siirtyi.
Sara Maus sai avioistaan Christopher Ståhlen kanssa kaksi poikaa Paulus Ståhlin (1707-1781) ja Frans Henrik Ståhlin. Molemmat pojat muuttivat aikuistuttuaan Hollantiin (Amsterdam) jossa heidän sukunsa jatkuu.
Christopher Olofsson Ståhlen 1. aviosta syntynyt tytär Brita Christophersdr Ståhle nai Myrskylän Stor-Könings-tilan isännän Matts Christerssonin, joka äitinsä puolelta oli kapteeni Jacob Hansson Forssmanin tyttärenpoika . He ovat esivanhempiani.
Carl Johan Pernovius avioitui 4.2.1738 Hedvig Christina von Schröwen kanssa (vanhemmat majuri Adam Ludvig von Shröwe ja Gertrud Christina Wolffelt).
Carl Johanin sisariksi asettaisin sen Christina Pernovian, joka nai hollantilaista sukujuurta olevan ruotsalaisen aatelismiehen Rutger von Sethin (veli; kreivi Gabiel von Seth) ja sitten sen Catharina Pernoviuksen, joka nai alunperin Liljendalin Säfvträskistä kotoisin olleen Matts Hanssonin, joka myöhemmin Erlandsbölen Backaksessa ryhtyi käyttämään, ilmeisesti asuinkylänsä mukaan muodostettua Ernberg-sukunimeä.
Catharina Pernovian ja Matts Ernbergin 6.12.1746 Erlandsbölessä syntynyt poika Carl Ernberg, nai sittemmin naapuri Maraksesta Margareta Beata Sigfridsdotterin, jonka äiti oli Gammelbyn Slåssaksen Maria Andersdotter. Tulkintani mukaan Maria Andersdr asui aviovuonnaan 1747 sisarensa (?) Margareta Andersdotterin (Brandt?) luona Gammelbyn Slåssaksessa. Margaretan avion yhteydessä hänen kotipaikakseen on annettu “Siggeböle”, joka vahvasti viittaisi vanhemmiksi Siggbölen Anders Matthiasson Brandtia ja Catharina Ekstamia. Löytyykö tälle hypoteesilleni vahvistusta?
Ja lopuksi, kaiken yllä esitetyn perusteella, myös teoria Pernovius-suvun juuresta:
Ketjun alkupuolella on jo tutustuttu Riken Clementsin varhaisimpaan tunnettuun isäntään Clement Jöranssoniin ja hänen Kuuskosken mylläriksi siirtyneeseen poikaansa Staffan Clementsoniin. Maakirjojen mukaan Clementin Matts-nimisellä pojalla olisi ainakin Thomas – ja Anders-nimiset pojat, joista Andersilla myöskin Gabriel-niminen poika (mtl 1674-1693) ja tällä Gabrielilla sisar , Christina Andersdr, josta avionsa kautta tuli Jönsasin emäntä ja Pernajan Jönsbergien kantaäiti.
Ehdottaisinkin alustavasti Clemetsin Mattsin poikaparveen myös opintielle lähtenyttä Gabriel Matthiae Pernoviusta, jonka mukaan tuo veljenpoika sitten olisi saanut etunimensä.
Onko muita (parempia) ehdotuksia?
Ryhdyin ylläolevan Brandt-hypoteesin vahvistamiseksi tutkimaan Slåssaksen ja Maraksen lasten kummilistoja, siinä toivossa että kummeista löytyisi sukulaisiksi katsottavia.
Slåssaksen Greta Andersdr (Brandt?) toimii Maraksen Anna Sigfredsdr kummina 2.10.1748. Kyseessä on Sigfred Sigfredssonin ja Maria Andersdotterin (Brandt?) esikoinen. Maria oli tehnyt "vastapalveluksen"
toimimalla jo 30.8.1746 Margaretan esikoisen, Susanna Johansdotterin
kummina, kuin myös Anders Andersson, jonka tulkitsen Siggbölen Brandt-rusthollariksi.
Sekä Margaretan, että Marian lapsien kummilistoissa esiintyy Sophia Andersdotter (Brandt?), ja Greta Sophia Johansdotterilla (Slåssas) lisäksi Alexander Andersson (Brandt?). Lähisukuun kuulumatomina kummeina on
Slåssaksen & Maraksen lapsilla mm. Aksesoneja ja Bartelseja.
Hypoteesia vahvistaa sekin, että Slåssaksen Johan Johansson avioitui
Eva Helena Fredriksdotterin kanssa, joka oli Jönsasin Jönsbergejä.
Em. Susanna Johansdotterin tytär Sofia taas nai Riken Clemetsin Johan Petterssonin.
Löytyykö lisäliimaa?
Lisäyksenä kummeihin vielä Slåssasin Elsa Johansdotterin 4.11.1747 kummina esiintyvä Gabriel Andersson, joka johdonmukaisuuden vuoksi tulisi varustaa Brandt(?)-merkinnällä.
Tiedostollani on vain tuo jo aiemmin mainittu Clemetsin Gabriel Andersson,
joka ei voine tulla kyseeeseen kummina, vaan kuuluisi jo varhaisempaan
sukupolveen.
Hämmästyttävää nimien päällekkäisyyttä kuitenkin! Olenkohan väärillä jäljillä?
Palaan vielä Rikessä vv 1664-1697 isännöiseen Matts Anderssoniin, jonka pojat, tuomiokirjojen mukaan, "gifvit sig iväg härifrån".
Falck-Byman-teamin hypoteesi oli se, että nämä Rikestä poismuuttaneet
olisivat Solitander-suvun kantaveljestö (Mattsonit).
Oma tulkintani on kuitenkin se, että Solitanderit polveutuivat näiden Mattsinpoikien isoisän Andres Erikssonin (isäntänä 1642-1670, Ödas, Clemets) veljestä Matts Erikssonista, joka toimi Ödaksessa yhtiömiehenä,
mutta häviää Rikestä Porvooseen (?) 1660-luvun pinnassa.
Keitä sitten olisivat Matts Anderssonin poismuuttaneet pojat?
Olen jo aiemmassa yhteydessä ehdottanut, että Kymenkartanon läänissä
maanmittarina toiminut Henrik Richenberg (Rikberg, Rikei) voisi olla yksi heistä. Hän avioitui 19.1.1714 Lapinjärven Kimonkylässä 2.10.1759 kuolleen Margareta Svinhufvudin kanssa. Parin poika Isak Henrik Richenberg nai
26.1.1761 Elisabet Wenanderin, jonka äiti oli mahdollisesti Elsa Solitander.
Erä korpraali Josef Venander nai Pernajassa 26.10.1773 Margareta Fredriksdr Jönsbergin, mahtaako olla samaa Wenander-sukua?
Hauskasti, jos ei oireellisesti, Richenbergin Svinhufvud-vaimon veljenpojan
tytär Johanna Svinhufvud avioitui 5.12.1841 Jacob Fredrik Grenmanin kanssa, jonka äiti oli Lovisa Ulrika Fredriksdr Jönsberg.
Kannattaa muistaa tässä yhteydessä tuo Jönsbergien kantaäidin rikeläinen sukujuuri (Christina Andersdr).
Samaan Matts Anderssonin poismuuttaneeseen jälkeläistöön laskisin myös hypoteettisesti sen Johan Mattsonin, joka Johanin tässä ketjussa antamien tietojen mukaan, toimi "svarvarina" ilmeisesti Porvoossa, josta sitten palasi
vävyksi Beata Joubstdr perimään Klemetsiin.
Vahvistuksia/kumouksia?
Yritin nopeasti löytää vahvistusta Isak Henrik Richenbergin 26.2.1761
Rantasalmen Putkisalossa naineen Elisabet Wenanderin taustasta.
Avion yhteydessä hänet mainitaan aliupseerintyttäreksi.
Mikkelin pitäjän Harjumaan puustellia isännöi ajalla 15.9.1739-30.12.1741
varusmestari Johan Wenander, joka jälkimmäisenä päivänä erosi palveluksesta. Elsa Solitander, hänen vaimonsa, kuoli Harjumaalla 23.5.1758. Olisikohan Elisabeth Wenander lähtenyt äitinsä kuoleman jälkeen sukulaisiin, tai palvelukseen Rantasalmelle?
Merja Ylismäki-N
14.11.11, 13:15
Kiitos Juhani vastauksesta
Ebba Juliana Wolffelt ongelmassa.
Olet varmaan ihan oikeassa, siinä että Ebba kuuluu mainitsemaasi suku ryppääseen.
Todistuksia vaan olisi mukava jostain löytää.
Mainitsit isäkandidaatteina Magnuksen ja Didrikin.
Mutta Genealogisches Handbuch der Baltischen Ritterschaft sivulla 716
Wolffeldt-suvun juurista, mainitaan myös kolmas eli vanhin poika Hans.
Mutta mainitaan vuosi 1602, onkohan kuolin- tai syntymävuosi?
Hänelle ei myöskään ole mainittu lapsia.
Suvun sukutaulussa on mainittu lapset yhtenäisen viivan alla yleensä, mutta
isä Bernhadin Wolffeldtin lapsiviiva alkaa ....... pisteillä ja jatkuu sitten ehjänä. Tarkoittaako se, että kaikkia lapsia mm. tyttäriä ei ole ollenkaan mainittu?
Myöskään Magnuksen viiva ei ole eheä, loppu on ......
Puuttuuko häneltäkin tyttäriä? Tai poikia?
Didrikillä on mainittu vaan 3 lasta. Hänet on aateloitu 14.6.1651.
Didrikin kuolinvuosi on mainittu 1656.
Sen mukaan hän ehkä saattaisi olla Ebbankin isä.
Mutta sukutaulussa on mainittu Hedvig von Tiesenhausenin ja Didrikin vihkiajaksi 1625? Jos Ebba oli synt. n 1610-1615 Hedvig ei voi olla hänen äitinsä.
Oliko Didrikillä ennen häntä vaimo nr 1?
Paljon kysymyksiä jää ilman vastauksia.
Terveisin
Merja Y-N
Bodniemi37
14.11.11, 17:21
Yritin nopeasti löytää vahvistusta Isak Henrik Richenbergin 26.2.1761
Rantasalmen Putkisalossa naineen Elisabet Wenanderin taustasta.
Avion yhteydessä hänet mainitaan aliupseerintyttäreksi.
Mikkelin pitäjän Harjumaan puustellia isännöi ajalla 15.9.1739-30.12.1741
varusmestari Johan Wenander, joka jälkimmäisenä päivänä erosi palveluksesta. Elsa Solitander, hänen vaimonsa, kuoli Harjumaalla 23.5.1758. Olisikohan Elisabeth Wenander lähtenyt äitinsä kuoleman jälkeen sukulaisiin, tai palvelukseen Rantasalmelle?
Elisabet Wenander näyttää olleen Johan Wenander nuoremman ja Elsa Solitanderin tytär, vrt. Mikkelin msrk:n rippikirja http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/mikkeli/rippikirja_1756-1763_msrk_tk1139/170.htm.
Varusmestari Johan Wenander syntyi Rantasalmella 5.10.1711. Hänen kastetodistajistaan Johan Kyander oli esiäitini Maria Hedvig Schalinin ensimmäisen puolison veli, Margareta Lindormia oli ensimmäisessä aviossaan esisetäni Fabian Isakinpoika Nirkon kanssa, ja jungfru Margareta oli ihan ilmeisesti Fabian Nirkon ja Margareta Lindormian tytär, joka avioitui kuopiolaisen luutnantti Johan Hoffrénin kanssa, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/syntyneet_1700-1714_uk896/54.htm. Kummi Bruun Olofsson oli kastelapsen isoisä (vrt. Arvi Ilmoniemen artikkeli Bruuninpoika - Brunou. Genos 5(1934), s. 88-93, http://www.genealogia.fi/genos/5/5_88.htm, jossa mainitaan myös kastelapsen vanhemmat Sidonia Bruunintytär ja sortavalalainen kauppias Johan Wenander (Venander).
Terveisin,
Suurkiitos, Ritva! Sieltähän se kaipaamani vahvistus Elsa Solitanderin äitiydestä Isak Henrik Richenbergin Elisabet-puolisoon nähden löytyi!
Elsan isä, Gustaf Matthiae Solitander, joka toimi Käkisalmen koulun rehtorina 1701-1710, oli kaiken todennäköisyyden mukaan Rike-kylän
poikia juuriaan.
Erittäin mieluinen posti Ritvalta! Tämähän tukee edelleen hypoteesia myös Richenbergien Rike-juurista! Ties mitä löytyykään, kunhan kaivellaan!
Kiitos Juhani vastauksesta
Ebba Juliana Wolffelt ongelmassa.
Olet varmaan ihan oikeassa, siinä että Ebba kuuluu mainitsemaasi suku ryppääseen.
Todistuksia vaan olisi mukava jostain löytää.
Mainitsit isäkandidaatteina Magnuksen ja Didrikin.
Mutta Genealogisches Handbuch der Baltischen Ritterschaft sivulla 716
Wolffeldt-suvun juurista, mainitaan myös kolmas eli vanhin poika Hans.
Mutta mainitaan vuosi 1602, onkohan kuolin- tai syntymävuosi?
Hänelle ei myöskään ole mainittu lapsia.
Suvun sukutaulussa on mainittu lapset yhtenäisen viivan alla yleensä, mutta
isä Bernhadin Wolffeldtin lapsiviiva alkaa ....... pisteillä ja jatkuu sitten ehjänä. Tarkoittaako se, että kaikkia lapsia mm. tyttäriä ei ole ollenkaan mainittu?
Myöskään Magnuksen viiva ei ole eheä, loppu on ......
Puuttuuko häneltäkin tyttäriä? Tai poikia?
Didrikillä on mainittu vaan 3 lasta. Hänet on aateloitu 14.6.1651.
Didrikin kuolinvuosi on mainittu 1656.
Sen mukaan hän ehkä saattaisi olla Ebbankin isä.
Mutta sukutaulussa on mainittu Hedvig von Tiesenhausenin ja Didrikin vihkiajaksi 1625? Jos Ebba oli synt. n 1610-1615 Hedvig ei voi olla hänen äitinsä.
Oliko Didrikillä ennen häntä vaimo nr 1?
Paljon kysymyksiä jää ilman vastauksia.
Terveisin
Merja Y-N
Hei Merja,
Kannustan jatkamaan yritystä!
Aatelismatrikkeleissa ei tunnetusti ole annettu paljonkaan painoa
tyttärille; aatelinen suku kun jatkui vain poikien kautta, ellei sitten
hätävarana adoptoitu uljaan nimen kantajaa.
Naiskantaisia sukuhaaroja ei siten kirjattu lainkaan aateliskalentereihin silloin, kuten ei nytkään. Ainoastaan tyttärien nimi ja mahdollinen aviosiippa mainittiin pääsääntöisesti.
Olen törmännyt tyttärien kokonaankin mainitsemattajättämisiin vanhempiensa yhteydessä, ehkä juuri e.m. syistä useammankin kerran.
En gammal fordran på obetalt lån ger nyttig information gällande släktskapsförhållanden i Rike by under tidig 1700-tal. De uppräknade släktskapsförbindelserna är något häpnadsväckande - eller vad säger ni?
Handskmakaren Malmström på Svartholm fästning (ön söderom Lovisa stad)
fordrade år 1754 efter sin svärfars (Johan Carsberg) svärfar Johan Mattsson i Rike lån av Johan Michelsson, som nu ägde att betala lånet efter sin morfars bror Carl Andersson (på Bäckas-hemmanet i Rike). Lånets återbetalning hade fordrats med domhavandens hjälp redan år 1726.
Generalregistret över bosättningen i Finland visar att i Rike Bergs år 1706 fanns Johan Mattson med hustru Kirstin. Kan det tolkas att Kirstin är Christina Fabiansdotter och i så fall är Johan och Christina Anna Johansdr Rikbergs föräldrar. År 1709 finns inte Johan mera antecknad så han har antagligen dött mellan 1706-09. 1709 finns antecknad Jacob Fabiansson och 1710 Arfwed Fabiansson. Är de månne Christinas bröder? Är Arfwed möjligen Arvid Rikberg, som flyttade till Borgå. Då är Arvid Annas morbror.
Porvoossa 18.2.1752 kuollut ja n. v. 1689 syntynyt Anna Rikberg sopii mainiosti aiemmin tuntemattomaksi jääneen Johan Carsbergin leskeksi, eikä hänen isänsä Jacobin, kuten aiemmin ehdotin.
Näin selittyy loogisesti myös linkki Arvid Rikbergiin, joka olisi Anna Johansdr Rikbergin eno, kuten edellisessä viestissä on ehdotettu.
Huomasin juuri yllätyksekseni, että Ingmar Bergman polveutuu Jacob Carsbergista ja Katarina Serlachiuksesta, heidän Jacob-poikansa kautta, joka muutti Tukholmaan saaden siellä porvarioikeudet 23/10/1755.
Esipolvilinkki Ingmar Bergmanista Carsberg-Serlachius-pariin kulkee seuraavasti:
Ernst Ingmar Bergman
Karin Akerman
Anna Galwagen
Charlotta Margareta Carsberg
Johan Jacob Carsberg
Johan Carsberg
Jacob Carsber (s. Porvoossa 1716)
Jacob Carsberg & Katarina Serlachius
http://aforum.genealogi.se/discus/messages/83331/9822.html?1319041558
Ketjussa on tullut aiemmin esille "svarvare" Johan Mattson, joka tuomiokirjojen mukaan osti 10.6.1723 Bergsin, sai sitten haltuunsa Carl Anderssonin veloista Backaksen (1708 & 1726) ja aviotui 1700-luvun taitteessa Riken Clemets-talon tyttären Beata Joubstdr kanssa.
Koska Bergsin SAY:ssa esiintyy vuonna 1706 Johan Mattson aviossa Christina Fabiansdr kanssa, joutuu pakostakin päättelemään, että tämä Anna Rikbergin isä, olisi toisessa (?) aviossaan nainut naapuri Clemetsin Beatan.
Näin ketjun tuomiokirjalöydöt saisivat loogisen merkityksen, vai onko kysessä kaksi eri Johan Mattsonia?
Tämä Bergsin & Clemetsin Johan Mattson oli toiminut sorvarin Porvoossa, kuten myös Peter Mattson Solitander, sukulaisensa.
Muita ehdotuksia?
Kertauksena osa ketjun avausviestistä:
År 1708 vid vintertinget meddelades att eftersom Carl Andersson på Backas hemmanet blivit en större summa Johan Mattsson på Clemets skyldig skulle Backas övergå till Johan Mattssons ägo.
Trots detta hade Carl Andersson Backas brors Johans (eller Henriks?) måg Michel Johansson (gift med Karin) tagit hemmanet i besittning. Vid höstetinget år 1726 försökte Johan Mattsson på Clemets få Backas enligt Rättens beslut i sin besittning.
På Clemets hade då även hänt förändringar. Enligt sommartinget år 1727 hade Johan Mattsson sålt halva sitt Clemets hemman åt skräddaren Samuel Samuelsson den 17. sept. 1723. Här må påpekas att Johan Mattsson var svarvare till yrket.
Koska kyseessä on mitä ilmeisimmin sama Carl Anderssonin (Backas) velka, jota Christina Carsbergin puoliso, Tobias Lorentz Malmström, on perimässä, jää ainoaksi vaihtoehdoksi se, että Bergsin ja Clemetsin Johan Mattsonit ovat yksi ja sama henkilö. Näin selittyisi se, että Johan Mattson "katoaa" Bergsin kirjoista vuoden 1706 tienoilla. Olisiko Christina Fabiansdr kuollut ja Johan Mattson "vaihtanut" taloa?
Kaivoin esille SAY:n 1700-luvun vaihteen merkinnät Rikessä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1202142
Kuten huomataan (jos linkintä onnistuu) vuoden 1703 merkinnät Clemetzissä ja Bergsissä ovat lähes identtiset:
-Johan Mattson
-Brita h(ustru)
-Karin e(nk)a
-Maria
Merkinnät Bergsissä himmeällä, ikäänkuin poispyyhittynä?
Bergsissä on lisätty häntään vielä Ebba p(iga).
Vuoden 1706 kohdalla:
Clemetz:
-Johan Mattson
-Beata h
-Maria sold.hu
-Kirstin p
Bergs:
-Johan Mattson
-Kirstin h
-Maria och Maria
-Arfved sgr (swåger?)
Riken kohdalla ristiriitaiset merkinnät SAY:ssä eivät ole poikkeus, vaan pikemminkin sääntö, kuten sekavuudet (päällekkäisyydet) Ödaksen ja Clemetzin kohdalla jo aiemmin ovat osoittaneet.
Pitäisin tuomiokirjamerkintöjä oikeina ja näin vedän edelleen yhtäläisyysmerkinnän Clemetzin ja Bergsin Johan Mattsonin välille. He siis ovat mielestäni yksi ja sama henkilö.
Går man längre bakåt i SAY hittar man i Clemetz år 1669 Johan, son till Matz Andersson och Walborg. År 1703 finns Johan med hustrun Brita (1706 Beata). Då Johan i Bergs finns nämnd 1694 med hustrun Kirstin och son till Matz Mårtensson, tycker jag att det är frågan om två olika personer.
Kan Beata vara dotter till Joest (Jobst?) Andersson i Ändas (Ödas), son till till Anders Mattsson och Anna? Finns nämnd 1669 - 1694 (1669 - 1682 med hustru Karin).
Beata (Brita) Joubstdr peri Clemetsin isänsä Jobst Anderssonin jälkeen,
joka on virheellisesti merkitty Ödakseen mm. manttaalikirjoissa 1669-1689.
Tästä virhellisyydestä olen maininnut edellisessä viestissäni.
Sekaannus (päällekkäisyys) on aiheuttanut mm. sen, että Byman-Falck-
tandemin Solitander-tutkimus on ajautunut hakoteille.
Sama sotku (päällekkäisyys) näyttää ulottuvan myös Bergsiin.
Pidänkin ketjussa esiintuotuja tuomiokirjamerkintöjä sekavia SAY-tietoja
todistusvoimaisempina.
Johonkinhan on luotettava..
Ohessa Clemetsin isäntäluettelo nykykäsityksen mukaan:
-Clement Jöransson (jonka mukaan tila sai nimensä)
-Matts Clemetsson
-Anders Mattson
-Jobst Andersson
-Johan Mattson, joka sai tilan haltuunsa vaimonsa Beatan (Brita) isänperintönä.
Ketjun tuomiokirjatietojen mukaan Johan Mattson tuli taloon vuoden 1700-luvun alussa naituaan Beatan. Varsinaiselta ammatiltaan hän oli sorvari.
Backas siirtyi CLEMETSIN Johan Mattsonin haltuun Carl Anderssonin veloista vuonna 1726 (vt. Malmström-Carsberg-perintä.)
Myös Bergs siirtyi Johan Mattsonin omistukseen 10.6.1723.
Hän myi puolikkaan Clemetsistä Samuel Samuelssonille saman vuonna ilmeisesti rahoittaakseen Bergsin oston.
Miksiköhän Bergsin hankinta oli Johan Mattsonille noinkin tärkeä?
I slutet av 1600-talet fanns på Bergs två bröder: en äldre Matts Mårtensson och hans yngre bror Henrik Mårtensson. Henrik Mårtensson dog år 1720 och efterlämnade en dotter Kirstin Henriksdotter, som var gift med soldaten Staffan Rikström. Detta giftermål ingicks ungefär år 1728.
Matts Mårtensson hade i sitt giftermål med Karin barnen Johan, Gustaf, Maria och Arvid, som alla använde namnet Rikberg. Av dem var Johan Rikberg gift med Kirstin Fabiansdotter och deras dotter var Anna Rikberg (gift med borgaren Johan Karsberg).
Må ännu nämnas att Matts Mårtenssons dotter Maria Rikberg var gift med Erik Arvidsson. Matts Mårtenssons barn framgår ur en avhandling familjemedlemmar emellan, som ingicks 6.10.1710.
Edellisessä viestissä mainitut sukusuhteet käyvät ilmi selkeästi jo aiemmin
ketjuun liitetystä linkistä SAY:n.
Ristiriita syntyy siitä, että Clemetsin ja Bergsin merkinnät ovat osittain
päällekkäiset, kuten jokainen sivut avannut voi omin silmin todeta.
Samoin selittämättä jää se, miksi CLEMETSIN Johan Mattsonin saatavaa Backaksen Carl Anderssonin veloista, olisi perimässä Bergsin Johan Mattsonin Anna-tyttären tyttären (Christina) puoliso Tobias Lorentz Malmström?
Ketjussa esitelty tuomiokirjaote puhuu kiistatta Clemetsin (ei Bergsin)
Johan Mattsonin saatavista. Tuomiokirjoihin tuskin on voinut pujahtaa
moinen virhe (s.o. puhutaan Clemetsin Johan Mattsonista, kun tarkoitetaankin Bergsin isäntää) - VAI VOIKO?
Ainoa looginen selitys on se, että Bergsin ja Clemetsin Johan Mattsonit ovat yksi ja sama henkilö, kuten olen esittänyt.
Om jag har tolkat svaren ovan rätt, så har det varit en arvsstrid i Clemetz efter Beatas död 1.7.1740 där Beatas man Johan Mattsson varit inblandad. Enligt kyrkböckerna dog Johan Mattsson i Clemetz 6.1.1747 i en ålder av 70 år.
En annan arvsstrid har varit i Bergs efter Johan Mattsson död den 15.3.1750 i en ålder av 66 år.
Detta säger igen att det funnits två olika Johan Mattsson, en i Clemetz och en i Bergs.
År 1708 vid vintertinget meddelades att eftersom Carl Andersson på Backas hemmanet blivit en större summa Johan Mattsson på Clemets skyldig skulle Backas övergå till Johan Mattssons ägo.
Trots detta hade Carl Andersson Backas brors Johans (eller Henriks?) måg Michel Johansson (gift med Karin) tagit hemmanet i besittning. Vid höstetinget år 1726 försökte Johan Mattsson på Clemets få Backas enligt Rättens beslut i sin besittning. På Clemets hade då även hänt förändringar. Enligt sommartinget år 1727 hade Johan Mattsson sålt halva sitt Clemets hemman åt skräddaren Samuel Samuelsson den 17. sept. 1723. Här må påpekas att Johan Mattsson var svarvare till yrket.
(quote=grevnäs;104363]En gammal fordran på obetalt lån ger nyttig information gällande släktskapsförhållanden i Rike by under tidig 1700-tal. De uppräknade släktskapsförbindelserna är något häpnadsväckande - eller vad säger ni?
Handskmakaren Malmström på Svartholm fästning (ön söderom Lovisa stad)
fordrade år 1754 efter sin svärfars (Johan Carsberg) svärfar Johan Mattsson i Rike lån av Johan Michelsson, som nu ägde att betala lånet efter sin morfars bror Carl Andersson (på Bäckas-hemmanet i Rike). Lånets återbetalning hade fordrats med domhavandens hjälp redan år 1726.
Molemmissa Johan Brandtin ketjuun toimittamissa tuomiokirjatiedoissa yllä, puhutaan Backaksen Carl Anderssonin velasta Johan Mattsonille, jota jo vuodesta 1708 ollaan puitu oikeudessa, vuonna 1726 siten, että velkoja, Clemetsin Johan Mattson, yritti saada omaksi katsomansa Backaksen haltuunsa Carl Anderssonin sukulaisilta.
Jalkimmäisessä otteessa Johan Carsberg edelleen jatkaa jo vuonna 1726 aloitettua lainanperintää appensa (Johan Carsbergin) apen (Johan Mattsonin) jälkeen.
Ensimmäisessä otteessa puhutaan Clemetsin Johan Mattsonista, ja toisessa samannimisestä, Bergsistä polveutuvasta Johan Mattsonista. Kumpi on oikein? Onko tuomiokirjoissa virhe?
Hej!
Redan mantalslängden för år 1724 ger vid handen om dessa Johan Mattssöner:
På Bergs var Johan Mattsson gift med Lisken (=Elisabeth) och på Clemets var Johan Mattsson gift med Beata. Skillnaden bekräftas i senare mantalslängder.
Jo aiemmassa viestissäni olen toimittanut linkin vuoden 1703 SAY:aukemaan Bergsin osalta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1202142
Kuten huomataan vuoden 1703 merkinnät Bergsissä ja Clemetsissä (edellinen sivu) ovat lähes identtiset:
-Johan Mattson
-Brita h(ustru)
-Karin e(nk)a
-Maria
Ilmiselvä sekoilu kirjurilta, kuten myös samojen perheiden esiintymiset
Ödaksen ja Clemetsin taloissa 1600-luvun puolivälissä.
SAY:n kerättyihin Riken tietoihin, ei mielestäni voida alkuunkaan luottaa.
En ole saanut vastausta tuomiokirjoissa esiintyvään ristiriitaan Carl Anderssonin (Backas) velan perinnässä.
Onko tässäkin kyseessä kirjurinvirhe (s.o. puhutaan Clemetsin Johan Mattsonista, kun tarkoitetaankin Bergsin samannimistä isäntää)?
Palaan ketjussa esitettyyn Clemetsin Johan Mattsonin polveutumiseen Ödaksen Matts Anderssonista (joka itseasiassa on kirjattu SAY:ssa Clemetsiin mm. vv 1664-1697).
Byman-Falck hypoteesin mukaan hän olisi Porvoossa ja Käkisalmessa ensiesiintymisensä suorittaneen Solitander-suvun kantaisä. Erityisesti on takerruttu tuomiokirjamerkintään, jonka mukaan "hans söner gifvit sig iväg härifrån".
Olen hieman "parannellut" ideaa sijoittamalla Solitanderit saman Ödaksen edelliseen sukupolveen Erik Simonssonin (Ödas) pojan Matts Erikssonin jälkeläisiksi. Matts Eriksson "broder" toimi Ödaksessa yhtiömiehenä (bolagsman) jo vuonna 1642, mutta ei enää 1663, jolloin mitä todennäköisimmin siirtyi Porvooseen.
Jos ja kun Matts ANDERSSONIN pojat eivät ole ensipolven Solitander-veljeksiä, joutuu kysymään; keitä sitten olivat nuo Ödaksen Mattsin pojat (huom! monikko), jotka lähtivät maailmalle?
Johan Mattson, svarfvare, Clemetsin myöhempi vävy, Bergsin omistaja ja Backasta veloista omakseen vaativa, voisi olla yksi, kuten ehdotettu.
Henrik Mattson (?) Richenberg (Rikenberg), voisi olla toinen.
Oliko muita? Eikö etunimien periytymistradition mukaisesti jatkoksi sopisi myös Anders Mattson, s.n. 1660/1670? Löytyisikö lähikylistä sopivaa?
"Matts Mårtensson hade i sitt giftermål med Karin barnen Johan, Gustaf, Maria och Arvid, som alla använde namnet Rikberg. Av dem var Johan Rikberg gift med Kirstin Fabiansdotter och deras dotter var Anna Rikberg (gift med borgaren Johan Karsberg)."
Månne Gustaf är samma Gustaf Rikberg, som var gift med Brita Wijkman (borgmästare Wijkmans brorsdotter) i Borgå, och var länsman först i Borgå och senare i Kajana.
Månne Gustaf är samma Gustaf Rikberg, som var gift med Brita Wijkman (borgmästare Wijkmans brorsdotter) i Borgå, och var länsman först i Borgå och senare i Kajana.
Hyvinkin mahdollista!
Nimismieheydet (ja monet muutkin “virat”) näyttävät “periytyneen” suvussa ja sukupiireissä tuolloin.
Esim. Gustaf Rikbergin vaimon (Brita Wijkman) täti N/N Wijkman oli aviossa Pyhtään nimismiehen Loretz Habermanin pojan Peter Lorentzon Habermanin kanssa, jonka jälkeläinen, mitä todennäköisemmin oli Habermans-Havisto tilaa Pyhtään Läsi-Kirkonkylässä 1700-luvun puolivälissä isännöinnyt Staffan Mattson. Staffanin Maria-tytär avioitui puolestaan Pyhtään ja Elimäen nimismiehen Aron Johan Carianderin kanssa, jonka Hedvig-sisar taas nai Pyhtään nimismies Benjamin Willström nuoremman. Benjamin Willström vanhempi (juniorin isä) toimi nimismiehenä sekä Pyhtäällä, että Virolahdella. Malliesimerkki siis sukupiirin sisäisestä virjanjaosta!
Ketjussa on jo käsitelty sekavaa sumaa Riken Ödas-Clemetz – ja Bergs-sukujen välillä.
Hämmentäisin vielä hieman:
tiedostollani on edelleen auki Clemetzin emännän ja Anders Johanssonin puolison , Maria Johansdr, juuri.
Voisiko hän olla Johan Mattsonin (Bergs) ja Christina Fabiansdr tytär, varsinkin kun Clemetz-parin poika (ja esi-isäni) kastettiin Gustafiksi ? Tytär Maria Andersdr nai Petter Petterson Rikbergin.
Mausteeksi vielä sekin, että tuo Pyhtään Aron Johan Cariander ja Habermansin Maria ovat esivanhempiani hekin, kuten Habermans-talon suvun osalta, muistini mukaan, ketjun kolmannen kirjoittajankin. Lasken myös Willströmit esipolviini.
Lisäkommentti:
Riken sukujen tutkimusta vaikeuttaa paitsi SAY:n sekavat tiedot, myös
rippikirjojen ja kuolinajasta laskettujen syntymävuosien huomattava epätarkkuus/vaihtelu.
Esim. Johan Carsbergin vaimon, Anna Rikbergin, laskettu synnyinvuosi on 1689. Jos hän olisi Bergsin Johan Mattsonin tytär, kuten on ehdotettu, olisi hänen isänsä ollut vain viisivuotias Annan syntyessä (Johan Mattson 1684-1750).
Riken Clemetzin emäntä Maria Johansdr (varhain kuolleen Anders Johanssonin leski) on rippikirjojen mukaan syntynyt vuonna 1714, mutta kuolinajasta laskettu syntymäaika näyttää vuotta 1694! Todellisuudessa hän lienee syntynyt vuoden 1704 tienoilla, joka sattuu sopivasti Anders Johanssonin syntymäaikaan (1702-1707).
Tarkistusrupeaman positiivinen tulos on se huomio, että Bergsin sisarukset Lisken Johansdr & Petter Johansson näyttäisivät molemmat naineen Myrskylän Labbomin Jopaksesta. Aviosuvuissa tulevatkin siellä heti vastaan mm. Gartzit & Giöslingit erityisellä voimalla!
SAY:n ja rippikirjojen petettyä, parhain toivo Riken sukujen selvittelyssä ovat tuomiokirjat, kuten olen todennut.
Pyysin taannoin Johania läpikäymään Byman & Falck-tutkimukseen referoidut otteet, mahdollisten tulkintavirheiden eliminoimiseksi.
Löytyivätköhän jo?
Toivelistalla on lisäksi Matts Anderssonin, hänen jonka "söner gifvit sig iväg härifrån" mahdollinen perukirja, joka antaisi lopullisen selvyyden perijöiden nimistä ja statuksista.
Parasta toivoen!
Tack för den fina släktledningen från Beata Johansdotter Clemets bakåt i tiden
Månne jag har förstått rätt att släktlinjen är sedan Jobst Andersson, Anders Mattson, Matts Clemetsson, Clemet Jöransson som var gift med NN Staffansdotter.
Är denna Staffansdotter sedan syster till Jobst Stephani klockare i Pyttis ?
och är deras far Staffan (Stephani) Småpiper ?
Vilka är då Staffan Småpipers förfäder ?
Är den äldsta kände Småpiper förfadern då den i Handlingar till belysande af Finladn kamerala förhållanden nämnda "Jost Småpiper, af adlig ätt, till Greggböle af Kung Gustaf år 1556 till behaglig tid erhöll sVs skattemark jord. Sonen Sigfrid erhöll domarebrev där jordköpen fastsälldes.
Sigfrid Småpiper hade sonen Mårten och Greggböle gick efter honom till Greven Lorenz Greutz.
(Enligt Full text af "Kalender" verkar det också ha funnits en Henrik Småpiper som krävt af Borgmästaren och rådmän i Stockholm sina fordringar och hade hotat att annars gå till kungen med ärendet. Antagligen hör han till samma ovan nämnda Greggböle släkt.)
Tack för den fina släktledningen från Beata Johansdotter Clemets bakåt i tiden
Månne jag har förstått rätt att släktlinjen är sedan Jobst Andersson, Anders Mattson, Matts Clemetsson, Clemet Jöransson som var gift med NN Staffansdotter.
Är denna Staffansdotter sedan syster till Jobst Stephani klockare i Pyttis ?
och är deras far Staffan (Stephani) Småpiper ?
Vilka är då Staffan Småpipers förfäder ?
Är den äldsta kände Småpiper förfadern då den i Handlingar till belysande af Finladn kamerala förhållanden nämnda "Jost Småpiper, af adlig ätt, till Greggböle af Kung Gustaf år 1556 till behaglig tid erhöll sVs skattemark jord. Sonen Sigfrid erhöll domarebrev där jordköpen fastsälldes.
Sigfrid Småpiper hade sonen Mårten och Greggböle gick efter honom till Greven Lorenz Greutz.
(Enligt Full text af "Kalender" verkar det också ha funnits en Henrik Småpiper som krävt af Borgmästaren och rådmän i Stockholm sina fordringar och hade hotat att annars gå till kungen med ärendet. Antagligen hör han till samma ovan nämnda Greggböle släkt.)
Riken Clemetsin isäntälinja on yhdistelmä tuomiokirjojen antamista tiedoista ja SAY:n viitteellisistä (joskin sekavista) merkinnöistä.
Jobst (Justus Stephani) oli Öfvitsbölessä asunut Pyhtään kappalainen, joka avioitui Anna Mårtensdr Sarfven kanssa. Heidän poikansa (Mårten Jobstsson) aateloitiin Chounfelt-nimellä. Samainen Anna Sarfve oli aviossa myös Jobst Småpepperin kanssa, joka siis oli Chounfeltin isäpuoli.
Se, oliko Clemetsin Clement Jöranssonin vaimo Pyhtään kappalaisen Jobst Stephanin sisar, on toistaiseksi hypoteesi, kuten olen korostanut. Siihen viittaisi esim. se, että Clemetsissä kulkivat etuniminä sekä Staffan, että Jobst.
Kiitos nopeasta vastauksesta Giosling,
Olet varmaan oikeassa nimijohdatuksessasi, jonka mukaan on todennäköistä Glement Göranssonin vaimon olleen Jobst Stephanin sisko.
Aika mielenkiintoista kuitenkin on, että Anna Sarfve oli naimisissa kahden Jobstin kanssa peräkkäin eli Jobst Stephanin ja Jobst Småpiperin kanssa ja molemmilla oli siis tuo suhteellisen harvinainen etunimi.
Ehkä tuo Småpiper/Småpeppar suku ei ole mielenkiintoinen tässä sukuhaarassamme mutta jännää on nimen muuntuminen ilmeisesti pappien toimesta "Kalender - Finlands Kamerala förhållanden" mainitsee Jobst Småpiperin till Greggböle (af adlig ätt). MUissa lähteissä ilmeisesti sitten on käytetty Småpeppar nimeä. Alkuperäiselta kuulostanee Piper-loppu.
Missä ritarihuoneessa mahtaa Småpiper suku olla edustettuna - en muista sellaista löytyvän ainakaan Ruotsista.
Ps. onko kukaan tutkinut Pernajan Rijken varhaisasutusta. Rijke löytyy myös Tanskasta ja ensimmäiset Rijkeläiset ilmestyivät kaiketi kylään Tanskan vallan aikana (Oldenburgien aikaan). Voisivatko Rijkeläiset olla tulleet uudisasukkaina Tanskasta ? Löytyneekö muuta samaan suuntaan viittaavaa ?
Kiitos nopeasta vastauksesta Giosling,
Olet varmaan oikeassa nimijohdatuksessasi, jonka mukaan on todennäköistä Glement Göranssonin vaimon olleen Jobst Stephanin sisko.
Aika mielenkiintoista kuitenkin on, että Anna Sarfve oli naimisissa kahden Jobstin kanssa peräkkäin eli Jobst Stephanin ja Jobst Småpiperin kanssa ja molemmilla oli siis tuo suhteellisen harvinainen etunimi.
Ehkä tuo Småpiper/Småpeppar suku ei ole mielenkiintoinen tässä sukuhaarassamme mutta jännää on nimen muuntuminen ilmeisesti pappien toimesta "Kalender - Finlands Kamerala förhållanden" mainitsee Jobst Småpiperin till Greggböle (af adlig ätt). MUissa lähteissä ilmeisesti sitten on käytetty Småpeppar nimeä. Alkuperäiselta kuulostanee Piper-loppu.
Missä ritarihuoneessa mahtaa Småpiper suku olla edustettuna - en muista sellaista löytyvän ainakaan Ruotsista.
Ps. onko kukaan tutkinut Pernajan Rijken varhaisasutusta. Rijke löytyy myös Tanskasta ja ensimmäiset Rijkeläiset ilmestyivät kaiketi kylään Tanskan vallan aikana (Oldenburgien aikaan). Voisivatko Rijkeläiset olla tulleet uudisasukkaina Tanskasta ? Löytyneekö muuta samaan suuntaan viittaavaa ?
Minustakaan ei ole poissuljettua se, että Jobst Småpeper ja Jobst Stephani voisivat olla sukulaisia, juuri tuon harvinaisen etunimen tähden.
Jobst Småpeper (sukunimi kirjoitetaan dokumenteissa hyvin monella eri tavalla - piper voisi olla se oikein, kuten sanot) sai haltuunsa vaimonsa kautta Myrskylän Öfvitsbölen Stor-Köningsin, joka sattumalta (?) on myöskin oma esipolvitaloni Riken Clemetsin ohella.
Pidän tätä oireellisena, varsinkin kun kahdella muullakin Rike-ketjuun kirjoittaneella tutkijalla on sukujuuri samaisessa Stor-Köningsissä.
Olen kiinnittänyt huomiota mm. siihen, että Riken pikkukylän talot olivat, muista Pernajan kylistä poiketen, sukuoikeustiloja jo hyvin varhain ja arvellut, että tällä voisi olla jokin linkki esim. Sarfve-omistuksiin seudulla.
Småpepereitä ei koskaan introdusoitu Ruotsin ritarihuoneeseen, mutta
heistä on suppea selvitys Jully Ramsayn Frälsesläkter-opuksessa, joka
juuri nyt ei ole edessäni. Muistelen, että kantaisäksi on merkitty Kirkholman taistelussa Liivinmaalla 1605 kuollut Sigfrid Småpeper ja hänelle sitten pojat Jobst (k. 1628) ja Engelbrekt (k. 1646). Kaikki nämä harvinaiset etunimet, Stephan-Staffanin ohella, esiintyvät rikeläisissä suvuissa.
Kuten tästäkin ketjusta huomataan, rikeläisten sukujen vaikutus Porvoon porvaristoon on ollut huomattava, sitä ei vain ole tutkittu ennen Falck-Byman-teamin pioneerityötä Solitander-suvun juuresta. Tämä rupeama jäi heiltä
valitettavasti kesken/julkaisematta, mutta on tutkijoiden käytettävissä säilyneen käsikirjoituksen muodossa.
Ps. onko kukaan tutkinut Pernajan Rijken varhaisasutusta. Rijke löytyy myös Tanskasta ja ensimmäiset Rijkeläiset ilmestyivät kaiketi kylään Tanskan vallan aikana (Oldenburgien aikaan). Voisivatko Rijkeläiset olla tulleet uudisasukkaina Tanskasta ? Löytyneekö muuta samaan suuntaan viittaavaa ?
Mielenkiintoinen huomio! Matts Larsson Creutzin puoliso Cecilia Engelbrektsdotter oli tanskalaista sukua ainakin äitinsä Margareta Tuvesdr kautta.
Engelbrekt oli monille tanskalaisille aatelismiehille annettu etunimi. Löysin tiedostoltani mm. Engelbrekt Friisin, joka oli aviossa Margareta Krummen kanssa.
Voisivatkohan Småpeperit ja jopa muutkin Jobstit (Pernajassa rikeläiset & mm. Jobst Tottelius, kappalainen 1696-1726) olla juuriaan niiltänurkin, kuten uumoilet?! Kuinka yleinen Jobst, Joust, Justus oli Ruotsissa/Tanskassa?
Ilahduttavaa postia Suomesta:
Rikessä lapsuutensa viettänyt sukulaiseni kertoo eilisessä privaattiviestissään kuulleensa vanhojen kyläläisten useammankin kerran
jutustelleen Hollannista tulleista esi-isistä, jotka elättivät itseään kalastuksella Pernajan-lahdella. Tukikohta perustettiin hiukan syvemmälle sisämaan jokilaaksoon. Kylä sai nimekseen Rijke, vanhan synnyinmaan kunniaksi.
Ja toden totta selvää flaaminkieltä! Kaikihan olemme kuulleet esim. Amsterdamin Rijksmuseumista! Vanhoilla perimätiedoilla on useinkin vinha perä!
Muistaa sopii tässä yhteydessä sekin, että Öfvitsbölen Christopher Olofsson Ståhlen kaksi poikaa; Paulus ja Frans Hendrik muuttivat aikuisiällään (1700-luvun alussa) Amsterdamiin, jossa heidän sukunsa jatkuu näihin päiviin. Syynä voi toki olla se, että poikien eno Paul Maus oli ehkä niiltänurkin kotoisin. Mutta silloinkin; miksi Paul Maus hankki tiluksia juuri Pernajan ja Myrskylän tienoilta? Oliko hänellä jo vanhastaan sukulinkkejä sinne?
Pieni lisäys:
Ståhle-pojat avioituivat seuraavasti:
Paul Stahl 15.5.1939 Geertrui Dollemanin kanssa
Frans Hendrik Stahl 4.5.1741 Johanna Margareta Barthin kanssa.
Poikien sisarpuoli, Brita Christoffersdr Ståhle (esiäitini) avioitui Stor-Köningsiin Matts Christoferssonin puolisoksi. Hänen sisarensa Catharina Ståhle nai Henrik Mattson Hippingin.Kolmas sisar Anna Stahle taas nai Pernajan kappalaisen Anders Hippingin. Kaikki nämä kolme sisarta olivat syntyneet Gunnilbon ruukissa, Flenan pitäjässä, Ruotsissa.
Hei. korjaus. Tuo Ri(j)ke on tosiaan tuttu Flaamin alueelta, eikä Tanskasta. Tanskan vanhin kaupunki on Ribe ja olin joskus lukenut käsin kirjoitetusta tekstistä Rike:n Ribe:ksi ja tästä juolahti mieleeni koplaus Tanskaan.
Alankomaat tai Friisin alue voivat hyvin olla osan väestöä tuloalueita. Esim osa Friisien saarista jäi tulvan alle 1380 luvulla ja väkeä muutti nimistä päätellent tuolloin Etelä-Pohjanmaalle - miksei siis myös Pernajaan.
Omat vanhimmat sukulaiseni Pernajan haarassa ovat talollinen Anders Johansson, Rike, Klemets k. 2.6.1736 j hänen vaimons Maria Johansdotter s. 1714.
Myrskylässä vanhimmat esivanhempani olivat talollinen Sigfrid Andersson Labbomin Arvidsin talosta s. 1690 ja k. Myrskylässä 21.11.1760 ja hänen vaimonsa Anna Andersdotter s. 1705 k Myrskylässä 18.12.1769.
Olemme siis samaa sukua edellisten osallistujien kanssa.
Ps. Uskon itsekin että Porvoon ja Loviisan porvareissa on näitä Pernajalaisia, kun asiaa aletaan tutkia.
Voit mielestäni täydellä varmuudella liittää esipolviisi Clemetsissä myös
Johan Mattsonin ja Beata Jobstdotterin.
Syyskäräjillä v. 1743 käsiteltiin Clemetsin perintöasioita. Dokumenteissa todetaan, että Beata Jobstdr oli perinyt tilan vanhemmiltaan. Johan Mattson oli tullut taloon vävyksi ja oli varsinaiselta ammatiltaan "svarvare", kuten Peter Solitanderkin.Puolikas tilasta oli myyty pois ja toista puolikasta viljellyt parin poika Anders Johansson oli hänkin kuollut (1736). Hänen leskensä Maria Johansdotter sai sitten avukseen tilanpitoon lankonsa Samuel Johanssonin Forsbystä vaimoineen. Vanha Johan Mattson halusi kuitenkin vielä "sekoittaa pakkaa" jakamalla jäljellejääneen tilanpuolikkaan miniänsä (Maria Johansdr) ja poikansa Samuel Johanssonin kesken. Maria ei tähän kuitenkaan suostunut. Tämä sama on muistaakseni tullut jo ruotsiksi esille Johanin toimesta tässä ketjussa.
Tuo Arvids-linkki on kiinnostava.
Erik Andersson Clemets avioitui 26.12.1765 Myrskylän Labbomin Arvids-talon tyttären Elisabet Sigfridsdr kanssa. Elisabetin veli Erik Sigfridsson puolestaan nai Helena Samuelsdotterin Öfvistbölen Stor-Köningsistä, eilisessä viestissäni mainitun Matts Christerssonin ja Brita Christoffersdr Ståhlen pojantyttären. Parin poika Samuel Mattson (1711-1756) oli hakenut 2. vaimonsa Kirstin Michelsdotterin Riken Backaksesta.
Tässä jälleen eräitä esimerkkejä Riken ja erityisesti Öfvitsbölen Stor-Könings-taloa asuttaneen suvun (Forssman-Forselius) aviolinkeistä.
Mainittakoon vielä sekin, että Stor-Köningsin Matts Christerssonin toisesta aviosta Maria Olofsdr Frimodigin kanssa syntynyt Andreas Forselius toimi Kivennavan pastorina, jossa kuoli 31.1.1772.
Olen vakuuttunut ja tänään kiitollisena lisännyt esipolvia sukutauluuni.
Suuret Kiitokset Teille asiaan eteen työtä tehneille !
Tuo varhaisin esi-isäni Klemetsissä ennen tämän päivän lisäyksiä oli Anders Johansson. Hän oli kuollessaan vain 36 vuotias ja hänen poikansa isän kuollessa 1 v vanha. Ehkä on mielenkiintoista mihin leski ja lapsi Erik Andersson siirtyivät Klemetsistä = Greggböleen ja sitten Nytorpiin. Greggböle lienee ollut tuo Jobst Stephanin kotitila ? Voiko tästä päätellä jotain sukulaisuuksista ?
En ole löytänyt Erik Anderssonin s. 1735 kuolinvuotta mutta näyttää että hän on isänsä tavoin kuollut suhteellisen nuorena ehkä 1783, jolloin hän kävi viimeksi ripillä (2.6.1783).
Hänen tyttärensä Lovisa Eriksdotter oli syntynyt 2.9.1782 Pernajassa eli ilmeisesti tytär oli isänsä tavoin vain 1 v. vanha isän kuollessa. Aikamoista draamaa !
Lovisa Eriksdotter onkin sitten vaeltanut eri tiloille Gräggböle, Nytorp, Rike, Klemets, Myrskylän Labbom Arvids, Iitti ?, Artjärvi, Ruotsinpyhtää, Loviisa, jossa hän on avioitunut, suutari, lippumies, vanginvartija Henrik Johan Bergströmin kanssa.
Ps. Jobst on kyllä käytössä Flaamilaisella alueella ja Tanskassa vastaavasti Jost.
Pss. tämä menee niin mielenkiintoiseksi, että taidanpa matkustaa Pernajaan ensi kesänä ensimmäisen kerran elämässäni - täytyyhän sitä tietää missä suku on nauttinut elämästä: sen nousuista ja laskuista
Gjösling,
aikaisemmassa viestissäsi esitit seuraavan loogisen oletuksen:
NN Staffansdotterin veli oli pyhtään lukkari Jobst Stephani
Tämä Jobst Stephani oli naimisissa neito Sarfven kanssa joka myöhemmin nai toisen Jobstin eli Jobst Småpiperin.
Miten Jobst Stephani (Staffansson) mahtoi saada tällaisen tavoitellun lukkarin toimen; edullisen naimakaupan ansiosta vai oliko hänen omalla isällään Staffanilla jokin sopiva status. Katsotaan, jos keksitään jokin luonteva selitys.
Olen vakuuttunut ja tänään kiitollisena lisännyt esipolvia sukutauluuni.
Suuret Kiitokset Teille asiaan eteen työtä tehneille !
Tuo varhaisin esi-isäni Klemetsissä ennen tämän päivän lisäyksiä oli Anders Johansson. Hän oli kuollessaan vain 36 vuotias ja hänen poikansa isän kuollessa 1 v vanha. Ehkä on mielenkiintoista mihin leski ja lapsi Erik Andersson siirtyivät Klemetsistä = Greggböleen ja sitten Nytorpiin. Greggböle lienee ollut tuo Jobst Stephanin kotitila ? Voiko tästä päätellä jotain sukulaisuuksista ?
En ole löytänyt Erik Anderssonin s. 1735 kuolinvuotta mutta näyttää että hän on isänsä tavoin kuollut suhteellisen nuorena ehkä 1783, jolloin hän kävi viimeksi ripillä (2.6.1783).
Hänen tyttärensä Lovisa Eriksdotter oli syntynyt 2.9.1782 Pernajassa eli ilmeisesti tytär oli isänsä tavoin vain 1 v. vanha isän kuollessa. Aikamoista draamaa !
Lovisa Eriksdotter onkin sitten vaeltanut eri tiloille Gräggböle, Nytorp, Rike, Klemets, Myrskylän Labbom Arvids, Iitti ?, Artjärvi, Ruotsinpyhtää, Loviisa, jossa hän on avioitunut, suutari, lippumies, vanginvartija Henrik Johan Bergströmin kanssa.
Ps. Jobst on kyllä käytössä Flaamilaisella alueella ja Tanskassa vastaavasti Jost.
Pss. tämä menee niin mielenkiintoiseksi, että taidanpa matkustaa Pernajaan ensi kesänä ensimmäisen kerran elämässäni - täytyyhän sitä tietää missä suku on nauttinut elämästä: sen nousuista ja laskuista
Kiitos aamun uutisista, Filip!
Lovisa Eriksdotter on ollut itseltäni hukassa!
Erik Andersson siirtyi nuorena poikana veljensä Gustaf Andersson Rikforsin talouteen Ruotsinpyhtään Ruotsinkylän Smedsiin, josta muutti takaisin Pernajaan 27/9/1759.
Gräggbölen Nytorpissa asuttuaan hän palasi mielestäni lopulta Rikeen, jossa kuoli 7.12.1789.
Avio Elisabet Sigfridsdr Arvidsin kanssa solmittiin 26.12.1765.
Mielenkiintoinen tuo mainintasi Lovisan aviosta Henrik Johan Bergströmin kanssa.
Minulla on tiedostollani toinen (?) samanniminen Johan Henrik Bergström (s.n. 1790), joka avioitui Pernajan Nykullassa 23.10.1817 Hedda Mattsdr kanssa. Tämä Johan Henrik B. toimi inspehtoorina Strömforsissa ja koulumestarina Ruotsinkylässä. Olisikohan samaa sukua?
Gjösling,
aikaisemmassa viestissäsi esitit seuraavan loogisen oletuksen:
NN Staffansdotterin veli oli pyhtään lukkari Jobst Stephani
Tämä Jobst Stephani oli naimisissa neito Sarfven kanssa joka myöhemmin nai toisen Jobstin eli Jobst Småpiperin.
Miten Jobst Stephani (Staffansson) mahtoi saada tällaisen tavoitellun lukkarin toimen; edullisen naimakaupan ansiosta vai oliko hänen omalla isällään Staffanilla jokin sopiva status. Katsotaan, jos keksitään jokin luonteva selitys.
Pernajan varhaiset papit ja lukkarit tuntuvat harvinaisen usein liittyvän
Öfvitsböle-Rike-akseliin. Hipping-veljekset hakivat vaimonsa Öfvitsbölestä,
Johan Stephani Aström, Forsbyn ruukin predikantti, oli melkoisella varmuudella niiltänurkin, kuten Pernajan kappalaisena vv. 1679-1693 toiminut Henrik Martini Skeggkin. Solitanderit olivat varhaispolvissaan, kauppatoimen ohella, pappeja ja sellainen oli myös eilen mainitsemani Stor-Köningsin poika Andreas Forselius (Kivennavan pastori). Jobst Simonii Tottiliuksen (Pernajan kappalainen 1696-1726) sanotaan saaneen sukunimensä Pitkepaan Toddaksen mukaan, mutta sukujuuri on varmankin sama kuin edellisten.
Kaikki tämä viittaa jo hyvin varhaiseen pappis- ja säätyläisperinteeseenkin. Se on vain kaivettava esiin!
En malta olla vetämättä tähän, hiukan asian vierestä, sitä mysteeriä, joka
liittyy porvoolaiseen Johan (Gustafsson) Solitanderiin. Hän vaikutti sanotun kaupungin porvarina, mutta häviää sitten selittämättömästi vuoden 1778 tienoilla perheineen. Johanin vaimon nimi oli Helena Burgman.
Bergholm arvelee saaneensa näköhavainnon heidän Peter-poikaansa Pyhtään Klosarössä vuoden 1790 tienoilla. Onko kenelläkään lisähavaintoja tästä perheestä ja heidän kohtalostaan?
Pernajan (Loviisan) Rike on tänään idyllinen pikkukylä, visiitin arvoinen toki.
Sen tilukset rajoittuvat Malmgårdin linnaan, joka ilta-auringon kimalluksessa on ihme itsessään. Linnan myymälän (kartanopuoti) tuotteisiin kannattaa tutustua samalla; kenties kreivikin kävelee vastaanne, kuten sattui rengasmatkallani pari suvea sitten.
Gjösling
Kiva saada tietää lisää Erik Anderssonista ja hienoa, että hänen tyttärensä jäi isättömäksi ilmeisesti vasta myöhemmin, kuin miltä tiedostossani näytti.
Oman Henrik Johan Bergströmini, s. 14.21.1780 Loviisassa ja k. 9.11.1848 Loviisassa melkein sokeana, isä oli palovartija Henrik Abbor (asui Loviisassa 3 kv. no 8). S. n. 1749-50 ja k. 27.3.1809 Loviisassa.
Hän voi toki olla nimikaimansa Johan Henrikin sukulainen.
Henrik Johanin vaimo oli Gretha Johansdotter s. 1752 ja k. 2.8.1833 Loviisassa.
Henrik Abborin iä oli lippumies (forman) Thomas Abbor Loviisasta.
En tiedä voisivatko Abborit eli ahvenet olla jotain sukua Abbornät suvun kanssa, joka näyttää saaneen läänityksiä Kaarle herttualta hänen voitettuaan Sigismundin joukot Suomessa. Tuskinpa sentään.
Pistin näitä ei suoraan Rikeen liittyviä sukulaisia tähän, kun näköjään Loviisa/Porvoo ja Pernaja ovat kovin sukukytköksissä ja ei tiedä vaikka joku saisi jonkun ahaa elämyksen tai tunnistaisi sukulaisensa näistäkin.
Mielenkiintoista tuo Loviisan ja Porvoon ensimmäisten porvareiden siirtyminen Pernajasta kaupunkiammatteihin. Tunnetteko ketään, joka olisi tarkemmin tutkinut esim. Porvoon porvareiden sukutaustoja ? Tietysti osa oli tullut ulkomailta, kuten Frans Stockmann n. v. 1650 mutta hänenkin kauppa-apulaisenaan (som tjänare) näytti vaikuttaneen kotimaasta tai Ruotsin emämaasta kulketutuneita henkilöitä ehkä paikallistuntetemuksensa
ansiosta esim. Jöran Mattson, jonka veli Matts Mattson oli raatimies Porvoossa 1643 ja sisko oli naimisissa kapteeni Hans Eriksson Falckin kanssa. Tiedä vaikka näidenkin sisarrusten Matts Göransson niminen isäkin olisi Pernajalta.
Katselin hiukan edellisen viestini vuodelta 1980 olleita tietoja ja rupesin tarkistamaan joitain osia.
Palovahti Loviisassa Henrik Abbor 1749 - 1809. Vaimo Gretha Öhrnberg 1752 - 1833.
Kenen lapsi tämä Gretha Öhrnberg mahtaa olla ?
Henrik Abborin ja Gretha Öhrnbergin lapsen lapsi oli Carl Henrik Bergström. Voisiko Grethan isän nimi oli Carl Öhrnberg, joka ilmeisesti oli muutanut Pernajasta Loviisaan ?
Ehkä jollain löytyy valmista tietoa.
Wid hösttinget år 1754 kom fram, att Isak Ersson hade 28.2. samma år för 600 daler kopparmynt sålt sin fjärdedel av Klemets hemman åt Johan Andersson.
Vad angår Borgå borgare, som i denna tråd tidigare efterlystes, har jag studerat ingående. Först och främst gäller det att studera Panelius verk om Borgå borgare. Han går igenom domböcker för rådstuvurätt. Jag har samlat uppgifter från mantalslängder och annan material - främst från 1600-talet.
Michel Johansson (Backas) bror var bonden Henrik Johansson Justas i Backböle (Mörskom).
Ingeborg Palmén
17.01.12, 11:59
Menar du "Gårdar och Gårdsägare i Borgå" av Olav Panelius ? Eller finns det en annan bok av honom. - Allt är av intresse.
Jag har en Jo(b)st Eriksson i Pernå, död 19.4 1763 i Köpbacka, Hartis. Pernå är för mig Terra Incognita. Vet du om han hänger ihop med de Jost som tidigare nämnts i diskussionen?
Litet försenat: Gott Nytt År !
Ingeborg
Hej Ingeborg!
Tack och ävenså!
Jo, jag menar just den boken. Och nej, Din Jo(b)st Eriksson har mig veterligen inget med de här i tråden nämnda Jost att göra - men Din Jost förekommer rätt så ofta i domböckerna, kan jag nämna.
1.”Vintertinget år 1745 förtäljer bl.a. att hemmanet Bergs i Rike köptes 10.6.1723 av Johan Mattsson av änkan Christina Fabiansdotter, hennes måg Johan Karsberg och dennes hustru Anna Johansdotter Rikberg. Detta köp klandrades av såldatehustrun Kirstin Henriksdotter (far: Henrik Mårtensson Backas?) vid detta ting år 1745. Kirstin Henriksdotter var Anna Johansdotter Rikbergs farfars brorsdotter.
2.Bergs hemmanet i Rikeby var föremål för arvstvister år 1750. Soldaten Staffan Rikströms hustru var närmaste arvinge till ena hälften av hemmanet, men borgareänkan Anna Rikberg, som hade ärvt andra hälften, hade sålt Staffan Rikströms hustrus andel. Nu anklagade soldaten Staffan Rikström Anna Rikberg för detta. ”
Finns här en konflikt i uppgifterna eller vad?
1. Enligt del 1 skulle Johan Mattsson köpt Bergs av sin egen änka, efterson Johan Mattsson var gift med Christina Fabiansdotter. Det här skulle betyda att Johan Mattsson var någon annan än denna från Bergs.
2. Enligt del 2 har dock Anna Rikberg ärvt andra delen, så arvet har kommit från ägaren Johan Mattsson, som då måste vara Annas far.
Stridigheter om ägande i denna släkt fanns också i Borgå enligt Olav Panelius bok: Gårdar och gårdsägare.
Gustaf Rikberg hade enligt ett rpr 1733 för länge sedan köpt en gård i Borgå av sin broder Johan och upptas 1711 i Brotherus uppgifter som ägare till denna gård. Gustaf var gift med Brita Wijkman. Hon sålde gården 1726. Ett klander, som Johan Rikbergs svärson, slaktaren Johan Carsberg, väckte mot köpet befanns av rätten vara obefogat.
Ketjussa on jo aiemmin todettu, että Bergsin 10.6.1723 ostanut Johan Mattson oli Clemetsin vävyisännäksi vuoden 1700 pinnassa tullut porvoolainen (?) sorvari (svarvare) Johan Mattson, joka samana vuonna myi vaimonsa Clemetsistä puolikkaan räätäli Samuel Samuelssonille.
Samainen Johan Mattson (Clemets) sai Carl Anderssonin veloista haltuunsa myös Backaksen (1708 & 1726). Melkoinen maanomistaja siis!
Mitä Johan Mattsonilla oli mielessään?
Hej på er alla.
Här har jag redan en längre tid följt med denna mycket intressanta diskussion, utan att veta att här tas upp uppgifter om även mina anfäder.
Av dessa Johan Mattssöner som här kommer fram är jag en ättling till den Johan som innehade Bergs (eller är det en och samma person). Skall försöka hjälpa till i utredningen om möjligt.
Om mitt resonemang nedan håller streck, så är det inte så många fel i SAY, som man skulle kunna tro:
Även om det kanske låter otroligt, så är jag 100% säker på att det rör sig om 3 olika Johan Mattssöner:
1. en som var gift med Christina Fabiansdotter och dog ca 1708 (från SAY), innehavare av Bergs (via arv).
2. en som var gift med Beata Jobstdotter och dog 1747, innehavare av Clemets (som måg).
3. en som var gift med Elisabeth Persdotter och dog 1750, innehavare av Bergs (genom köp).
För att denna ekvation skall gå ihop, måste den Johan som köpte Bergs 1923 vara den sistnämnda i listan. För det var han och hans familj som kom att vara innehavare av Bergs.
Då uppstår frågan för denna Johans ättligar (mig själv inräknad): varifrån kommer denna Johan Mattsson, och vem var han? Eftersom alla barnen, om jag fått dem alla med, som var 6 stycken (Maria, Elisabeth, Henrik, Petter, Johan, Gustaf) var födda redan före 1723, så det kan bli svårt att hitta dem i doplängder.
Och sedan ett tack åt Johan för tipset angående boken "Gårdar och gårdsägare i Borgå...", jag hade nog redan hittat uppgifter om denna bok, men man vet ju aldrig vad en bok innehåller. Nu har jag "fjärrlånat" boken från Pernå bibliotek (men den kommer först om en vecka, avståndet från huvudbiblioteket i Lovisa till Pernå är ju ändå ca 15km). Har nämligen överraskande många rötter som går till Borgå stad.
Johan Mattsson Rikberg, som flyttade till Borgå, finns ännu i Borgå mantalslängd år 1710 men inte år 1711, så han endera flyttade eller dog 1710-11. År 1711 nämns Gustaf Rikberg som Johans gårds ägare i Borgå. Arv eller köp? Om arvstvisterna år 1745 och 1750 bägge handlar om köpet år 1723, så är det mycket sannolikt att Johan Mattsson, som köpte Bergs 1723 är en tredje Johan Mattsson.
Johan Mattsson och Lisa (Lisken) Pehrsdr hade åtminstone ännu barnet Matts, född 20.9.1737.
Jag hade ännu lämnat Matts på en "osäker" lista, eftersom Elisabeth skulle ha varit 49 år vid hans födsel. Men nu granskade jag saken och han hittas i dopeboken som son till johan Mattsson och Lisken N.N. Antagligen är väl denna Lisken N.N. samma som Elisabeth Pehrsdotter (eller hette hon Petersdotter, kanske denna namnförvirring i kommunionböckerna är orsaken till NN i dopeboken).
Då hade de väl 7 barn.
Hur vanligt var det på den tiden att få barn som 49 åring?
Födelseåret i dopböckerna och födelseåret i kommunionböckerna har i många fall varit olika. Också dödsåldern stämmer inte alltid, så man kan inte alltid bestämma exakt ålder. Vad ankommer moderns ålder vid födseln har jag Carin Jöransdr, som på 1770-talet enligt kyrkböckerna ännu fått barn vid åldern 43, 46 och 48 år. Ett annat exempel är Maria Gustavsdr, som ännu fick barn vid åldern 40, 43 och 45 år. Jag tror inte att det var helt ovanligt att man fick barn vid en ålder närmare 50 vid den tiden.
Följande har inte direkt med Rike by att göra, har ännu att forska vidare i den delen av släkten. Men boken "Gårdar och gårdsägare i Borgå på 1600- och 1700-talet", som nämnts tidigare här gav åt mig, om man kan tro på allt där står, direkta anor till totalt oanade anfäder. Släkttavlorna kan nu, om man så vill/orkar, skrivas långt bakåt i tiden.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.