Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Tuppela-Muhos Sanginjoki
Hei
Sattuuko kukaan tietämään mistä tilasta kyseinen tila on lohkaistu?
Yritän etsiä sellaista pariskuntaa kuin Heikki ja Beata Mikkonen. Heidän lapsensa Iita ja Anna Maria (Maija) ovat asuneet siellä. En voi laittaa synt.aikoja tyttärille koska ovat liian tuoreita aikoja. Kuitenkin 1800 luvun lopulla syntyneet....
Tuo Maija on puolestaan ollut aviossa Antti Karjalaisen kanssa joka on ukkini sisaren poika. Tietääkö joku onko heillä ollut jälkeläisiä?
Tuo Heikki Mikkonen on mahdollisesti tämä Aapelin poika s. 4.9.1860
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1862-1871_mko1-5/17.htm mutta en ole varma...
jukkaukkola
21.09.11, 22:19
Tuppela tilaan saattas melko varmasti löytyä virallista tietoa maanmittauslaitoksen kiinteistö rekisteristä,muodostuminen,rasitteet,osuudet yhteisiin .Kansankadulta Oulusta tuo paikka löytyy.Rek.n.o tilasta ,niin asia nopeutuu huomattavasti.
Hei,
Minun tietojeni mukaan tämä perhe on asunut ainakin 1900-luvun alussa Laitasaaressa Koivikon tilan alueella. Eli ovatko menneet Tuppelaan sitten myöhemmin?
-Solja
...vielä - kokeilepa esim. täältä http://kansalaisen.karttapaikka.fi karttahakua
Tuppelantie, Muhos
Lieneekö noita seutuja?
-Solja
jukkaukkola
21.09.11, 23:21
oisko tässä oikea paikka
Raimo Ranta
22.09.11, 08:45
Hei
Heikki Abelinpoika Mikkonen oli metsänvartijana Sanginjoen Pirttijärven alueella vartioiden Muhoksen seurakunnan ja Koivikon maatalouskoulun metsäpalstoja joita siellä on edelleenkin, en ole selvittänyt keitä olivat Tuppelan viimeiset asukkaan, tietääkseni tila on autioitunut. Tuppelassa on asuttu ainakin 1960 luvulla ehkä myöhemminkin.
Korttila no 34 Muhos Laitasaari kirkkoherran pappila
(rk1881-1890 s.306) metsänvartija
Koivikko no 39 Muhos
Kruunun maanviljelys opisto (nyk. OSAO)
Tuppelan kruununmetsätorppa
(rk1891-1901 s.386) metsänvartija
-raimor-
Hei,
Minun tietojeni mukaan tämä perhe on asunut ainakin 1900-luvun alussa Laitasaaressa Koivikon tilan alueella. Eli ovatko menneet Tuppelaan sitten myöhemmin?
-Solja
Hei Solja
Ilmeisesti ovat, koska tytär Wera ja Anna Maria kastekirjan mukaan syntyy Sanginjoella. Tämä on oikea perhe, ja ovat näitä Tuppelan väkeä nämä Mikkoset mitä rk:ssa on. Heikin äiti on Holappa.
Hei
Heikki Abelinpoika Mikkonen oli metsänvartijana Sanginjoen Pirttijärven alueella vartioiden Muhoksen seurakunnan ja Koivikon maatalouskoulun metsäpalstoja joita siellä on edelleenkin, en ole selvittänyt keitä olivat Tuppelan viimeiset asukkaan, tietääkseni tila on autioitunut. Tuppelassa on asuttu ainakin 1960 luvulla ehkä myöhemminkin.
Korttila no 34 Muhos Laitasaari kirkkoherran pappila
(rk1881-1890 s.306) metsänvartija
Koivikko no 39 Muhos
Kruunun maanviljelys opisto (nyk. OSAO)
Tuppelan kruununmetsätorppa
(rk1891-1901 s.386) metsänvartija
-raimor-
Suuret kiitokset Raimo, varmistit tuon asian siis =) Olisikohan siis Koortilasta lohkaistu tila?
oisko tässä oikea paikka
Jukka - Juuri tämä paikka. On nykyään kesäasuntona. Olen käynyt pihassa.
Beata, Heikin vaimo näyttää olevan Saunakankaan Matin tyttö. Inkaloita siis.
Pitänee Muhoksen kirkkoherranvirastoon kääntyä ja kysellä sieltä oliko Antti Karjalaisella ja Anna Maria (Maija) Mikkosella lapsia.
Hei Solja
.... Heikin äiti on Holappa.
No niinpä tietenkin :)
-Solja (Holappa)
Solja - niinpä :)
Yritin äsken lähettää virkatod.pyyntöä Muhoksen Seurakunnan lomakkeella netin kautta, mutta vaikka kaikki tähdellä merkityt kohdat täytin niin silti herjasi sitä että ne pitää täyttää... kokeilin kahdella eri selaimella Operalla ja Google Chromella. Ei kummallakaan onnistunut. Laitoin sitten lopulta samat tiedot s-postilla... mielestäni tuo ei ole aiemminkaan toiminut.
Kysyisin Abel Mikkosen lapsista, minä etsin Moses Mikkoselle ht 20.8.1859 Muhoksella ja nuutti Oulujoen srk. 20.2.1878 kuoli 1910 isää. Onko Heikin veli ?
Kiitos tiedosta.
Hei!
Moseksen vanhemmat näkyisivät olevan Muhoksen Laitasaaresta backst. Abraham Abrahaminpk Mikkonen (s. 2.10.1823, k. 7.12.1879 Muhos) ja vaimonsa Maria Liisa Juhontr Tönning (s. 15.7.1829 Tyrnävän Ängeslevä).
Löytyvät sshy:n skannatuista dokumenteista.
-Solja
pirkko2004
28.09.11, 20:44
Laitanpa tähän Marian kuolin tiedon. Maria Liisa Tönning kuoli 25.06.1864 Muhoksella. Sshy: Muhos kuolleet, 1827-1883 IK123 Kuva 138.
Mooses Mikkosen Maria sisar s.14.3.1863 oli Juho Ahlströmin puoliso. Minä puolestani olen tutkaillut näitä Ahlströmmeja.
Terv. Pirkko K.
Kysyisin Abel Mikkosen lapsista, minä etsin Moses Mikkoselle ht 20.8.1859 Muhoksella ja nuutti Oulujoen srk. 20.2.1878 kuoli 1910 isää. Onko Heikin veli ?
Kiitos tiedosta.
Hei oulutar,
jos olisit huomannut katsoa tätä rippikirjalinkkiä minkä laitoin tuonne aiemmin niin se olisi selvinnyt heti :) No eihän sitä kaikkea hoksaa tietenkään....Moses ja vanhemmat täällä :
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1862-1871_mko1-5/17.htm
Abel ja Abram ovat veljekset.
Eipä ollut Antilla lapsia. Sain tänään postiset virkatodistuksen. Kiitettävä arvosana Muhoksen seurakunnan kirkkoherranvirastolle nopeasta toimituksesta. Sain vielä alennusta virkatodistuksesta kun nettilomake ei ollut toiminut kunnolla...
jukkaukkola
03.10.11, 19:33
Tuppela-tilan muodostumiseen saattais löytyä tietoa tuolta Muhoksen maanvuokralautakunnan pöytäkirjoista,ainakin löytyy tietoa yksityisten mailla olleista torpista,jotka ovat lunastettu itsenäiseksi tilaksi torppari-lain nojalla.
Tuppela kylläkin ollut kruunun metsätorppa valtion maalla.Tuolla Tuppelassa on metsiä monella tilalla ,jotka muodostettiin pika-asutuksena Soson kuivatetulle suolle,joka oli valtion omistama,mutta Koivikon koulutilalla vuokralla.Koivikko kuuluu Laitasaaren kylään.
E Juhani Tenhunen
07.10.11, 13:38
Olisikohan siis Koortilasta lohkaistu tila?
Seurakunnan ja kruunun tilat ovat todennäköisesti erillisiä.
Kiitokset vastaajille koskien tuota lohkomista. Pitää joku päivä tuo alkaa penkaisemaan samoin kuin Muhosperän Karjalaisen tilan lohkomiset. Antti oli sieltä kotoisin.
Hei!
Huomasin täältä Sanginjoen. Sari on laittanut nettiin Oulun maalaiskunnan kantatilat ja niissä on Sanginjoella Holtinkoski. Elsa Johanintytär Holtinkoski
(Berttunen) s. 1.4.1780 k. 15.4.1849. Onko joku tutkinut tätä sukua? En ole löytänyt tälle esiäidille vanhempia. Kempeleellä on Johan Holtinkoski, torppari, mutta taitaa olla liian nuori Elsan isäksi.
Elsalla avioton poika Joseph Elsanpoika, joka myöhemmin saa/ottaa nimen Perttunen isäpuolensa Eric Perttusen mukaan.
Hyvää loppuvuotta toivottaen
Raimo Ranta
29.12.11, 18:46
tervehdys
Eiköhön tästä alkuun
Elsa Johanintr Holtinkoski s.01.04.1780 Muhos
pso Erik Isakinp Perttunen s.09.06.1773
Elsan vanhemmat:
isä Johan Johaninp Kärnä eli Holtinkoski s.10.03.1747 Muhos k.16.11.1811 Oulunsuussa
vmo 1. 20.12.1771 Muhos Walpuri Simontr Paaso s.1748 Muhos k.1803 Muhos Laitasaari
vmo 2. 28.10.1804 Muhos Maria Ollintr Nykälä s.1753 Muhos
Kärnä no 1 Muhos Laitasaari
(rk1771-1777 s.216) kanssa-asuja
(rk1778-1780) kanssa-asuja
(rk1781-1785) kanssa-asuja
Kärnä eli Tapio no 26 Muhos Laitasaari
(rk1786-1792 s.153) kanssa-asuja
(rk1794-1801 s.33) kanssa-asuja
(rk1802-1811 s.76) kanssa-asuja
Holtinkoski no 73 Oulunsuu
(rk1806-1810 s.109) uudisrakentaja
(rk1811-1825 s.65) talollinen
isovanhemmat:
Johan Antinp Haataja, Kärnä eli Tapio s.1725 Paltamo k. 26.05.1789 Muhos Laitasaari
vmo 14.03.1744 Muhos Elin Erikintr Kärnä s.14.11.1725 Muhos Laitasaari
Kärnä eli Tapio no 26 Muhos Laitasaari
(rk1741-1749) vävy, kanssa-asuja
(rk1750-1756) vävy, talollinen
(rk1757-1770) talollinen
(rk1771-1777 s.216) talollinen
(rk1778-1780) talollinen
(rk1781-1785) talollinen
(rk1786-1792 s.153) talollinen
(rk1794-1801 s.33) talollinen leski Elin
(rk1802-1811 s.76) talollinen leski Elin
-raimor-
Suurkiitos Raimo!
Todella hienoja tietoja tuli melkoinen annos! Näyttää siis siltä, että Holtinkoski-nimen vasta uudisasukas on ottanut käyttöön. Onkohan se alunperin pienen kosken nimi, mahdollisesti siellä Sanginjoella?
Kiitollisena
toivotan Hyvää Uutta Vuotta!
E Juhani Tenhunen
30.12.11, 14:54
Oulujoen rippikirjoista löytyy mm. 1722 syntynyt uudisraivaaja Henric Holtinkoski perheineen (ks esim. www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulujoki/rippikirja_1785-1792_mko15-17/35.htm).
www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulujoki/rippikirja_1858-1870_mko1-9/hakemisto_1.htm kertoo, että Holtinkoski on Oulun Sanginjoen kylän talo n:o 4.
Kansalaisen Karttapaikalta löytyy Oulusta Holtinkylä, missä on ainakin Ala-Holtin talo. Läheisen Sanginjoen kosken nimi on nykyisin Syrjälänkoski.
E. Juhani Tenhunen
Sankilampi-Haataja-Alatalo -suvun jälkeläinen, Helsinki:)
Suurkiitos Raimo!
Todella hienoja tietoja tuli melkoinen annos! Näyttää siis siltä, että Holtinkoski-nimen vasta uudisasukas on ottanut käyttöön. Onkohan se alunperin pienen kosken nimi, mahdollisesti siellä Sanginjoella?
Kiitollisena
toivotan Hyvää Uutta Vuotta!
Sanginjoelta noin 10 km päässä asuvana en kyllä ole kuullut kyseisen nimistä koskea siinä olevan. Toki olen asunut täällä vasta 10 vuotta. Kertoisikohan Muhoksen historiakirjat mitään tästä?
1700-luvun alun isoonvihaan asti Sanginjoen varret säilyivät lähes rakentamattomina. Ainoa talo, Perälä, sijaitsi sekin tarkasteltavan rajauksen lounaispuolella, lähempänä Sanginsuuta. 1700-luvun loppuun mennessä Sanginjokivarsi oli kuitenkin saanut jo vahvan asutuksen. Silloinkin
suurin osa uudisasutuksesta sijoittui nykyisen ulkometsän osuuden ulkopuolelle, joko Sanginjoen yläjuoksulle tai alemmas, lähelle Sanginjoen ja Oulujoen liittymäkohtaa. Ulkometsän välittömässä läheisyydessä asutusta oli Holtinkosken talossa, joka perustettiin 1750-luvulla, Kontiokoskella ja Laukkalassa (1775), Viitajylhässä (1780) sekä Koskelassa ja Pirttikoskella (1790). Koko Sanginjokivarressa mainitaan 1800-luvun puolivälissä olleen 15 taloa. Ulkometsän etelälaitaa ja Sanginjokea myötäilevä tie rakennettiin kuvernöörin vuonna 1834 antamalla päätöksellä. Tie kulki Sanginsuusta Sankilammen taloon ja valmistui ajettavaan kuntoon 1842. Kiertokoulun pito aloitettiin Sanginjoella vuonna 1859. Kontiokosken kohdalla sijaitseva
Sanginjoen koulu rakennettiin vasta vuonna 1911. (Anonyymi 1999a) Ennen 1800-luvun puoltaväliä Sanginjoen alueella ei juuri ollut taloudellista merkitystä kaupungille. Maistraatin vuonna 1865 laatimassa, kaupungin taloudellisen tilan tervehdyttämiseen tähtäävässä ohjelmassa todettiin, että metsänhoitajan on annettava tutkia Sanginjoella olevia kaupungin ulkometsiä tehtävänään suunnitella miten nämä alueet oli saatettava tuottamaan hyötyä. Vuodesta 1868 ulkometsässä pantiinkin toimeen hätäaputöitä ja metsää alettiin ensimmäistä kertaa suunnitelmallisesti hakata. Nämä työttömyystöinä tehdyt hakkuut jatkuivat usean vuoden ajan. 1800-luvun jälkipuolella Oulujokivarressa suoritetun metsänjaon yhteydessä Oulun pitäjä päätti myös, että yhteisistä metsistä saa kotitarvepuun lisäksi hakata 20-40 syltä talon manttaalimäärän mukaan. Jo 1800-luvulla metsävarojen riittävyydestä oltiin huolissaan ja esimerkiksi tervanpoltto kiellettiin kokonaan Oulujoen pohjoispuolella Sanginjokea myöten. Nousevan metsäteollisuuden tarpeisiin Sanginjoen metsistä ryhdyttiin hakkaamaan puuta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Teollinen puunkäyttö saavutti huippunsa toisen maailmansodan jälkeen. Lisäksi Sanginjoen metsistä hakattiin edelleen puuta myös kaupungin omiin tarpeisiin. Oulun kaupungin julkisia rakennuksia, esimerkiksi joitakin kouluja lämmitettiin aina 1980-luvulle asti mm. Sanginjoen ulkometsästä saaduilla koivuhaloilla. Sanginjoen metsätyyppien inventointi tehtiin alustavasti jo vuonna 1898, jolloin laadittiin kaupungin metsien ensimmäinen metsänhoito- ja käyttösuunnitelma. Seuraavat suunnitelmat on laadittu vuosina 1906, 1923, 1952, 1967, 1983, 1989 ja 1998. Järjestyksessä yhdeksännen suunnitelman on määrä valmistua vuonna 2010.
Lähde: http://www.ouka.fi/tekninen/julkaisut/Selvitykset/sanginjoen_hks.pdf
Tuo Kontiokoski on se mikä näkyy tielle kun silta ylittää joen, noin 12 km Laukan risteyksestä Ylikiiminkiin päin.
isovanhemmat:
Johan Antinp Haataja, Kärnä eli Tapio s.1725 Paltamo k. 26.05.1789 Muhos Laitasaari
vmo 14.03.1744 Muhos Elin Erikintr Kärnä s.14.11.1725 Muhos Laitasaari
Kärnä eli Tapio no 26 Muhos Laitasaari
(rk1741-1749) vävy, kanssa-asuja
(rk1750-1756) vävy, talollinen
(rk1757-1770) talollinen
(rk1771-1777 s.216) talollinen
(rk1778-1780) talollinen
(rk1781-1785) talollinen
(rk1786-1792 s.153) talollinen
(rk1794-1801 s.33) talollinen leski Elin
(rk1802-1811 s.76) talollinen leski Elin
-raimor-
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1741-1749_ik117/100.htm Tuolla Juho Antinpka Haataja mainitaan vävynä Erkki Kärnälle.
Olisiko tässä Juho Haatajan vanhemmat? http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1731-1744_ik180-181/36.htm
http://www.sukuhistoria.fi/phpBB3/viewtopic.php?p=8944&sid=b1be24f544325ebdb3ea2a6d871a9ce9 Lisää keskustelua suvusta täällä
Yritän etsiä tuota holtinkoskea 1750 luvulta, mutten löydä.....
Terveisin Juhanin kaukainen serkkulikka
Sankilampi-Haataja-Alatalo -suvun jälkeläinen, Muhos :)
[quote=E Juhani Tenhunen;105961]Oulujoen rippikirjoista löytyy mm. 1722 syntynyt uudisraivaaja Henric Holtinkoski perheineen (ks esim. www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulujoki/rippikirja_1785-1792_mko15-17/35.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulujoki/rippikirja_1785-1792_mko15-17/35.htm)).
www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulujoki/rippikirja_1858-1870_mko1-9/hakemisto_1.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulujoki/rippikirja_1858-1870_mko1-9/hakemisto_1.htm) kertoo, että Holtinkoski on Oulun Sanginjoen kylän talo n:o 4.
Olisiko Johan Antinpoika Holtinkoski s. 1725 Henricin veli?
Katsoin Enirosta Holtinkosket. Löytyi yli 90, Muhoksellakin heitä ja suurin osa Oulussa, sitten ympäristössä!
http://www.sukuhistoria.fi/phpBB3/viewtopic.php?p=8944&sid=b1be24f544325ebdb3ea2a6d871a9ce9 Lisää keskustelua suvusta täällä
Yllättäen löysin itsekin tämän keskustelun! Lisää uusia sukunimiä Kainuun sukuihini ja tietoja sukukirjoista. Pitänee jollakin pääkaupunkimatkalla piipahtaa Liisankadun kirjastossa.
Kiitos!
Raimo Ranta
31.12.11, 14:46
[quote]
Olisiko Johan Antinpoika Holtinkoski s. 1725 Henricin veli?
Katsoin Enirosta Holtinkosket. Löytyi yli 90, Muhoksellakin heitä ja suurin osa Oulussa, sitten ympäristössä!
Tervehdys
Eipä ole samaa sukua, vaan on Holtinkosken uudistilan perustaja
Heikki Heikinp Kämärä eli Tannila s.22.08.1726 Ii Tannila
Oulunpitäjän rippikijoissa hänelle on merkitty syntymäaika 1722
pso 06.03.1754 Oulu Carin Jöranintr
Holtinkoski no 73 Oulunsuu
(rk1766-1771 s.413) uudisrakentaja
(rk1772-1777 s.15) uudisrakentaja
(rk1778-1783) uudisrakentaja
(rk1785-1792 s.31) uudisrakentaja
(rk1793-1799 s.119) talollinen, leski Carin
Onnea ja menestystä koko köörille vuodelle 2012
-raimor-
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.