Kirkonmiehet suvussa

[Jari Nykänen]

Leikkimielisesti noukin esivanhempien joukosta kirkonmiehet, yllätyin määrästä ja toinen jonka huomioin oli että ne keskittyivät joihinkin sukuhaaroihin ja toiset oli puhtaasti talonpoikashaarat ...

Tässä minun listani:

Thomas Henrici (s.n.1600;k.1666, Mäntyharju Mäntyharjun kirkkoherra 1646-1666, kappalainen 1639-46
& Riitta Olavintytär (s.n.1610; k.Mäntyharju)

Nikolaus Johannis FRILANDER (s.1630;k.Pieksämäki) Pieksämäen kappalainen 1673-1712
& Walborg Thomasdtr HEINRICIA (s.1640-Mäntyharju;k.1722-Pieksämäki,Pöyhölä)


Petrus Christierni MASALIN (s.;k.n.1703 Tyrö) Tuutarin kappalainen Inkerissä (1661). Tyrön kirkkoherra noin 1670. Rovasti (1678).
& N.N.

Johan Nethaenius (s.;k.1691 Käkisalmi) Käkisalmen kappalainen 1682-1691
& Anna Matsdtr Hermigier (s.n.1615, Vehkalahti - k.)

Matthias Matthiœ Hermigier Vehkalahden kirkkoherra 1677-81, kappalainen 1665-76
& Barbro Johansdtr Vilcken

Johannes Wilcken (s. - k.1584, Vehkalahti) Vehkalahden kirkkoherra 1561-84
& N.N.

Nils Krook (s.1665, Viipuri - 1722, Saarijärvi) Saarijärven kirkkoherra 1704-
& Margaretha Couper (Cuperth) (n.1676 - 1743)

Benjamin Simonsson Krook (s.1625, Pähkinälinna - k.1675, Nevanlinna) Nevanlinnan kirkkoherra
& Kristina Nilsdotter Nycopensis (1635 - n.1675)

Simon Marcusson Krook (c.1595 - 1656) Pähkinälinnan kirkkoherra ja linnansaarnaaja
& Anna Krook

Nicolaus (Nils) Laurentii Nycopensis (Aritander) (n.1610 - 1664) Helsinkin Yliopisto Rechtori, Piispa Viipurissa
& Katarina Joakimsdotter Iheringius (1600 - 1666)

Magnus Petri Nycopensis (s. - 1614) kirkkoherra Stigtomta
& Margareta Jönsdotter

Johannes Olai kirkkoherra Stigtomta
& Marta

Joachimus Ruprechti Iheringius (c.1580 - 1657) Nyköpingin itäisen seurakunnan kirkkoherra, myöhemmin Tallinnan piispa
& Kristina Michelsdotter Spärmann

Paavali Pietarinpoika Juusteen (s.1516, Viipuri msk - k.1575, Turku) Piispa Viipurissa
& Anna Sigfridintytär

Antti Håkaninpoika Amnelin (s.1676 Sääksmäki - k.1732 Ylistaro) Laukaan Jyväskylän pitäjänapulainen Viipurin hiippakunnassa 1699-13. Isonkyrön pitäjänapulainen Turun hiippakunnassa 1722-32.
& Elisabet Paulintytär Jempsonius (s.1676 Laukaa - k.1725 Ylistaro)

Paul Swanstrup (Jempsonius) (s.n.1650, Jämsä - k.1712 Laukaa) Apulaispappi Jyväskylässä. Hirvensalmen kappalainen 1690. Laukaan kirkkoherra 1696.
& Margareta Arvintytär Rothovius (s.1655 Pälkäne - k.1742 Laukaa)

Laurentius Paulinpoika Jemsonius (s.n.1625 - k.1674 Jämsä 1674) Jämsän kirkkoherra.
& Elisabet Lassentytär Reuter (s.1635 - k.1699 Laukaa)

Paul Matinpoika Maukonen (s.n.1597, k.1649 Rautalampi) Rautalammin kirkkoherra 1626-49. Rautalammin Maukolan isäntä.
& Kirsti Laurintytär

Matti Johanneksenpoika Maukonen (s.n.1560) Pappi.
& N. N.

Johannes Petrinpoika Clito (Maukonen) (s.n.1530 - k.n. 1576) Rautalammen kappalainen 1560-76. Rautalammin Maukolan isäntä.
& N. N.

Martti Tuomaanpoika Stenius (s.1610 - k.1693 Vesilahti) Porin pedagogion koulumestari 1635-1640. Porin triviaalikoulun konrehtori 1640. Vesilahden kirkkoherra 1645-1693. Valtiopäivämies 1672. Omisti Hietaniemen, Lietsamon ja Kärppälän ratsutilat Lempäälässä.
& Anna Erikintytärk. 1693.

Arvid Johanneksenpoika Rothovius (s.1615 Kexholm - k.1670 Pälkäne)
Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin (Joh. Wittenbergin rykm.) saarnaaja 1647. Apulaispappi Pälkäneellä (1652), kappalainen siellä (1653), kirkkoherra 1669. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1669.
& Katarina Johantytär Walstenius (s.1625 Loimijoki - k. 1695)

Johan Petrinpoika Walstenius (s.1595 Parainen - k.1658 Loimaa) Paraisten kappalainen, sijaiskirkkoherra 1631. Naantalin ja Raision kirkkoherra 1634. Loimaan kirkkoherra 1640-58.
& Anna Johanneksentytär Limingius (s.1602 Ii - k.1674 Loimaa)

Petrus Johanpoika (s. 1550 - k.1620 Parainen) Paraisten kirkkoherra
& Karin Eliaksentytär Esping

Elias Simonpoika Esping (s. - k.n.1684) Paraisten kirkkoherra 1558-84.
& Agneta Klemetintytär Esping (s. k.1619, Turku)

Johan Henrikinpoika Limingius (Corvinus) (s.1570 Liminka, k.1634 Ii) Limingan kappalainen 1593, Oulun kappalaisena 1609 alkaen ja oli Oulun ensimmäinen kirkkoherra vuodesta 1612 aina 1621 saakka. Iin kirkkoherra 1620-34.
& Kristina Östenintytär Sursill (s. Uumaja, Ruotsi 1562, k.1632. Ii)

Henrik Laurinpoika Lithovius (s.n.1550 Kaarina Littoinen, k.1615 Liminka) Salon kirkkoherra, Limingan kirkkoherra 1575
& N.N


Gabriel Johanneksenpoika Röökman (n.1672 - 1700) Vanajan Paavolan isäntä, Hämeenlinnan kirkkoherra
& Anna Kristoferdtr Florinus

Johan Röökman Johannes Matthiæ (s., k.1679) Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentin saarnaaja (1642), rykmentinpastori (1647),sotarovasti 1656-58. Vanajan kirkkoherra 1659. Lääninrovasti 1660. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 166
& Elisabet

Matthias Benedicti Ryökäs (s. - k.1648) Nousiaisten kirkkoherra 1631-1648
& Valborg Jespersdotter

Kristoffer Mårtensson Florinus (s. - k.n..1694) Lammin kirkkoherran (isänsä) apulainen ja kirkonisäntä (1663). Armovuodensaarnaaja Jämsässä 1667. Jämsän kappalainen 1668, kirkkoherra 1675
& Brita Johansdotter Svanstrupe

Martinus Thomae Florinus (n.1572 - n.1669) Lammin kirkkoherra. Hattulan kappalainen 1623-31
& Katarina 'Karin' Christoffersdotter (n.1576 - n.1657)

Jacobus Blome ( ) Kaniikki, Pietarsaaren kirkkoherra
& N.N.

Johannes Stefansson Svanstrupe (n.1610 - 1665) Hämeenlinnan kirkkoherra ja pedagogion rehtori 1645. Jämsän kirkkoherra 1653
& Anna Henriksdotter Carstenius (k.n.1705)

Stephanus Mattsson Svanstrupe (n.1580 - n.1644) Jämsän kirkkoherra 1607-1645, Yijälän isäntä 1619-1640
& Margeta Knutsdtr Kerkkola

Arvid Erik Sorthanius (s.1655, Vehkalahti - k.1713, Nastola) Nastolan kappalainen 1697-1713
& Petronella Nilsdotter Lindormi (s.1655, Pyhtää - k.1730, Iitti)

Nicolaus Lindormi (s.1608, Småland - k.1671, Pyhtää) Saarnaaja Pernajassa 1641. Helsingin triviaalikoulun rehtori 1642. Pyhtään ja Elimäen kirkkoherra 1655. Rovasti. Valtiopäivämies 1660
& Margareta Danieldtr Serlachius (s.Pernaja - )

Andreas Bartholdi (s. - k.n.1622, Lapinjärvi) Lapinjärven kirkkoherra
& N.N.

[Laardi]

Miten tuo Lithovius-suku jatkuu sinun kohdallasi? Muistaakseni nimi on tullut jossain vastaan omissa tutkimuksissanikin.
Maukonen ja Jempsonius myös tuttuja. Tosin olen tiedot saanut, ja en nyt muista, kuuluivatko nämä nimet siihen osaan, joka todettiin olevan väärin tulkittu, eli eivät olisikaan osa juuriani. Täytyy joskus tarkistaa.

[Jouni Kaleva]

Tässä on ainakin kahta yleistä ilmiötä:

1. kun kerran on päässyt pappissukuun, niin sääty-yhteiskunnan toimintamallin mukaisesti on "naimisissa" pappissäädyn kanssa laajemminkin

2. Nämä kirkolliset esipolvet painottuvat 1600-luvulle, siis arviolta 10-15 sukupolven päähän. Tuossa vaiheessa jo meillä kaikilla alkaa olla huomattavasti esipolvikatoa (vai mikä se nykytermi on). Siis alkaa löytyä yhteisiä esi-isiä kenen tahansa kahden suomalaisen kesken. Ja tätä ilmiötä on eniten niiden esi-isien osalta, joiden jälkeläistuotanto on ollut produktiivisinta. Ja 1600-luvun pappissääty oli tässä mielessä produktiivista reilusti yli silloisen oman väestöosuutensa, ts. papin perhe oli keskimääräistä suurempi ja myös pysyi keskimääräistä todennäköisemmin hengissä jatkaakseen sukua; sanalla sanoen parempi elintaso.

[Pauli]

Mitä pohjoisempana ollaan, sitä todennäköisempää tuntuu olleen pappissukujen "rahvaaseen vajoaminen" eli se, että jälkeläiset talonpoikaistuvat tai tipahtivat tilattomaan väestöön. Tilattomaan väestöön putoaminen tuntuu olleen jopa talollisluokkaan päätymistä tyypillisempää säätyläisten runsaiden lapsiperheiden sellaisille vesoille, jotka eivät päässeet käymään kouluja, koska perittäviä tiloja ei välttämättä ollut.

Etelä-Suomessa säätyläisten ja talonpoikien välinen taloudellinen ja tapakulttuurinen ero vaikuttaa olleen suurempi ja siten pappien talonpoikaissukuihin sekoittumista on käsittääkseni tapahtunut siellä vähemmän kuin esimerkiksi Pohjanmaalla.

[Jari Nykänen]

Tuntuu että noissa kirkollisissa sukuhaaroissa se lasku alemmaksi on ollut paljon jyrkempi. Talonpoikaisissa suvuissa tuntuu olevan paljon vakaampaa ...

Pappisperheissä on ongelmaksi on ehkä muodostunut näyttää olevansa säätyä ja kulutus sen mukaista. Talonpojilla pahin uhka taisi olla epäonnistunut ratsupalvelus.

Esimerkkinä omista, Nastolan kappalaisen vaimo Petronella Lindormi kuoli köyhänä Iitissä. ja hänen äitinsä on omaa sukuaan Serlachius, ja aikaisemmin lahjoittanut kirkolle arvokkaita lahjoja.

Ja mahdollisesti Arvid Sorthanus olisi itse lähtöisin Vehkalahden Suortilasta (ainakin osuisi ajallisesti Suortilan isännäksi Arvid Ericin veli Thomas Erkinpoika).

Vai eikö enää uudemmat pappissuvut saaneet kerättyä tiluksia ja omaisuutta samoin kuin vanhat pappissuvut aikoinaan.

[Jouni Kaleva]

Tuntuu että noissa kirkollisissa sukuhaaroissa se lasku alemmaksi on ollut paljon jyrkempi. Talonpoikaisissa suvuissa tuntuu olevan paljon vakaampaa ...

Tuo Lithovius-suku oli kylläkin menestystarina, varsinainen dynastia. Suvusta riitti vuosisatojen ajan kirkkoherroja miehittämään pappiloita laajalla säteellä Limingasta lähtien. Ilmeisesti onnistuneet kauppasuhteet verotuottojen myymiseksi vahvistivat sukuverkoston asemaa.

[Jari Nykänen]

Tuo Lithovius-suku oli kylläkin menestystarina, varsinainen dynastia. Suvusta riitti vuosisatojen ajan kirkkoherroja miehittämään pappiloita laajalla säteellä Limingasta lähtien. Ilmeisesti onnistuneet kauppasuhteet verotuottojen myymiseksi vahvistivat sukuverkoston asemaa.

Ja eikö nämä aikaisemmat pappissuvut saaneet haalittu maaomaisuuttakin paremmin kuin tuoreemmat?

[Erkki A Tikkanen]

Mitä pohjoisempana ollaan, sitä todennäköisempää tuntuu olleen pappissukujen "rahvaaseen vajoaminen" eli se, että jälkeläiset talonpoikaistuvat tai tipahtivat tilattomaan väestöön. Tilattomaan väestöön putoaminen tuntuu olleen jopa talollisluokkaan päätymistä tyypillisempää säätyläisten runsaiden lapsiperheiden sellaisille vesoille, jotka eivät päässeet käymään kouluja, koska perittäviä tiloja ei välttämättä ollut.

Etelä-Suomessa säätyläisten ja talonpoikien välinen taloudellinen ja tapakulttuurinen ero vaikuttaa olleen suurempi ja siten pappien talonpoikaissukuihin sekoittumista on käsittääkseni tapahtunut siellä vähemmän kuin esimerkiksi Pohjanmaalla.

Rahvaaseen vajoaminen oli aika normaalia, koska pappien poikien lukumäärä oli niin suuri, että kaikille ei ollut mahdollista saada rajallisia pappien/kappalaisen/apupapim tms. avoimia paikkoja itselleen. Papin poikien oli etsittävä itselleen muita ammatteja. Jopa talollisen toimi oli tuttua, koska yleensähän seurakunnan paimen oli myös talollinen itsekin, joissain tapauksissa jopa seurakunnan suurin talollinen.

Laskin omat uskonmiesesi-isäni ja lukumäärä nousi toiselle sadalle, joten onhan noita :)

[Matti Lund]

Rahvaaseen vajoaminen oli aika normaalia, koska pappien poikien lukumäärä oli niin suuri, että kaikille ei ollut mahdollista saada rajallisia pappien/kappalaisen/apupapim tms. avoimia paikkoja itselleen. Papin poikien oli etsittävä itselleen muita ammatteja. Jopa talollisen toimi oli tuttua, koska yleensähän seurakunnan paimen oli myös talollinen itsekin, joissain tapauksissa jopa seurakunnan suurin talollinen.

Laskin omat uskonmiesesi-isäni ja lukumäärä nousi toiselle sadalle, joten onhan noita :)


Keski- ja Pohjois-Suomen uudisasutus- ja syrjäseutujen papisto oli tietysti papiston tulotasohierarkiassa keskimääräisesti pahnan pohjimmainen. Tuloerot papiston sisällä olivat papin asemasta ja seurakunnan talollisten vauraudesta riippuen huomattavat. Siksikin siellä Pohjolassa oli helppo tippua eikä jollakin Perä-Pohjolan apupapilla ollut varaa kouluttaa isoa poikakatrasta papeiksi ja oli iso tarve, että riuskin poika keskittyisi viljelemään pappilan peltoja, tai keskittyä käyttämään aikansa pappilan tervaspuumetsien ja kalavesien nautintaan.

Sieltä rahvaaseen tippumiseen ei ollut täyttä tuuman matkaa, mutta kun jonkun etelän viljapitäjän provastin ja hovisaarnaajan poika tipahti säädyssä, siitä oli niin pitkä luotisuora tiputus, että vihellys kuului. Kaikkein pisin pudotus oli pudota maalaispauperian itsellisväen sekaan Hämeessä jonkin säterin alustalaiseksi ja tiirailla sieltä sammakkoperpektiivistä kuinka omat serkut pokkuroivat pappeina aatelisherran hovissa. Etelä-Pohjanmaalla suhteellinen tippuminen oli pienempää kuin Hämeessä, sillä siellä tavallisen talollis- ja itsellisväen elintaso oli yleensä ottaen paljon korkeampi tai tasaisempi kuin Hämeessä.

Vauraissakin pitäjissä kirkkoherroilla, joilla oli kohtuullisen hyvä tulotaso, oli tapana käydä käräjillä pitämässä pitkä jeremiaadi, jossa he surkuttelivat köyhyyttään ja pappilan tilusten niukkuutta. Rahaa heillä kuitenkin "yllättäen" aina löytyi isoihinkin maakauppoihin. Papeilla oli myös aina hallinnassaan tukku panttipeltoja, kun seurakuntalaisilla ei ollut käteistä maksaa ruumispaarimaksuja.

Vaikea on erottaa, milloin syynä oli pelkkä kopeus, milloin oma hätä ja taloudellinen pakko, kun pappi ulosmittautti aivan kylmästi jonkun köyhäläisen viimeisen lehmän!



terv Matti Lund

[mika68]

Perä-Pohjolan papit olivat tosiaankin köyhiä tietojeni mukaan, vaikka heidän esivanhempansa saattoivat olla jonkun etelä-suomalaisen pitäjän vaurainta väestöä.
Paikalliset talonpojat elättivät näitä Perä-Pohjolan kirkonmiehiä, ja näillä kirkonmiehillä itsellään saattoi olla joku lohipato Kemijoessa.
Lapinpappi Esaias Fellman eleli vuosikausia yksin kodassa Inarissa lappalaisia käännyttäen ja kastaen ja opettaen heille "sivistyneitä" tapoja.
Olisiko pohjoiseen kirkonmiehiksi lähteneet ylijäämäväestöä, jolle ei löytynyt etelä-Suomen rintamailla paikkaa?

Muutama esimerkki:
Mansvetus Jakobi (n.1580-1650) ,joka oli kai syntyisin Isokyröstä, mutta muutti Iihin kirkkoherraksi (1720-28) ja muuttaen sitten Paltamon ja lopulta Sotkamon kirkkoherraksi. Eli loppuelämänsä köyhänä Sotkamonkylässä vaimon ja kahden palvelijan kanssa.
Edellisen poika Esaias (n.1620-1697) , joka otti sukunimen Fellman Lapissa. Syntyi Iissä isänsä ollessa siellä kirkkoherrana. Inarin pappina 1648-1663, jolloin eleli kodassa. Kemijärven kappalaisena 1663-97.
Johan Tuderus (1600-1672), joka oli syntyisin Somerolta. Papiksi valmistuttuaan Maarian ja Räntämäen kirkkoherrana. Lopuksi muutti pohjoiseen Kemin kirkkoherraksi 1649.
Christian Härkä-Bonelius (1590-1669), joka oli syntyisin Mynämäen Härkälästä. Muutti lopulta Rovaniemen kappalaiseksi.

[Matti Lund]

Perä-Pohjolan papit olivat tosiaankin köyhiä tietojeni mukaan, vaikka heidän esivanhempansa saattoivat olla jonkun etelä-suomalaisen pitäjän vaurainta väestöä.
Paikalliset talonpojat elättivät näitä Perä-Pohjolan kirkonmiehiä, ja näillä kirkonmiehillä itsellään saattoi olla joku lohipato Kemijoessa.
Lapinpappi Esaias Fellman eleli vuosikausia yksin kodassa Inarissa lappalaisia käännyttäen ja kastaen ja opettaen heille "sivistyneitä" tapoja.
Olisiko pohjoiseen kirkonmiehiksi lähteneet ylijäämäväestöä, jolle ei löytynyt etelä-Suomen rintamailla paikkaa?


Voitaneen tehdä tietynlainen jako noille nuijasodan kohdille:

Ennen sitä Pohjois-Suomen papisto oli juuriltaan enimmäkseen varsinaissuomalaista ja ruotsalaista, ja eräät näistä suvuista levisivät pysyvästi Pohjanmaan seurakuntiin, esimerkkiinä vaikkapa Marttilasta lähtöisin olleet Brennerukset (1500 -luvulla) ja Ruotsista vaikkapa Helsinglandista hyvin Pohjanmaalle kotiutunut Alftanusten sukuhaara (toki tämä vasta 1600 -luvulla). Kuitenkin olen itse sitä mieltä, että kun joidenkin taustaa ei lainkaan tunneta, on oletettu, että jostain Turun läheltä heidänkin täytyy olla kotoisin, mutta kyllä Etelä-Pohjanmaalla oli jo 1500 -luvulla vaurautta rekrytoida papistoa omastakin takaa, joten uskon vakaasti, että joidenkin alkuperältään tuntemattomien pappisukujen täytyy olla lähtöisin Etelä-Pohjanmaalta, vaikkakaan ei kovin monen.


Nuijasodan jälkeen näyttää Pohjois-Suomeen syntyvän muutama "dynastia", joille ei ole todistettavasti löydetty mitään vanhoja sukusuhteita Pohjanmaan eteläpuolelle paitsi Lithoviusten kantavaarille Kaarinan Littoisiin. Tunnetuinta tietysti on, että päästyään pappissäätyyn pohjoissuomalaissyntyiset naivat itseään ahkerasti Sursill -sukuun.


Cajanuksethan ovat yksi tällainen.

Näkemykseni mukaan aivan pohjalta ponnistaneita: Pohjois-Suomen nälkäpitäjien tunnetuinta papistoa seurakuntalaisina joukottain nälkään kuolleita köyhäläisiä, joista huomattava osa ei koskaan kyennyt maksamaan mitään verojakaan (näiden joukossa on omia esivanhempianikin), ja nekin jotka kykeniväät maksamaan veroja, maksoivat toki suhteellisesti rankkaa veroa, mutta piti panna 2-3 sellaista talollista kimppaan, että saatiin sama veronmaksukyky, mitä yksi eteläpohjalainen talollinen edusti esimerkiksi 1600 -luvulla. Ei näistä pappi kovin helposti päässyt siellä jängällä rikastumaan.


Mutta kyllähän Cajanuksetkin nöyrästi, sitkeästi ja kärsivällisesti puuhastellen, ja myös oveluudellaan, pääsivät pikku hiljaa vaurastumaan. Paljon he pääsivät myös oheisliiketoiminnallaan vaurastumaan, kun papinkapat olivat niin laihat.


terv Matti Lund

[Julle]

Hei!

Joitakin tuttuja sukunimiä!

<Tässä minun listani:

Nikolaus Johannis FRILANDER (s.1630;k.Pieksämäki) Pieksämäen kappalainen 1673-1712 <<< kuollut toukokuu 1714 >>>
& Walborg Thomasdtr HEINRICIA (s.1640-Mäntyharju;k.1722-Pieksämäki,Pöyhölä) <<< syntynyt 1657 Mäntyharju, k. 28.12.1722 Pieksämäki, kuten jossakin viestissä jo ehdotin!

Paul Swanstrup (Jempsonius) (s.n.1650, Jämsä - k.1712 Laukaa) Apulaispappi Jyväskylässä. Hirvensalmen kappalainen 1690. Laukaan kirkkoherra 1696.
& Margareta Arvintytär Rothovius (s.1655 Pälkäne - k.1742 Laukaa)
<<< Onko tämä sama Maria Arvidintytär Rothovius, s. 1665 Pälkäne, k. 1729 Lempäälä, joka minulla on naimisissa Mikko Maexmontanus, s. 1657 Lempäälä, k. 4.6.1719 Lempäälä, kanssa vai joku eri Maria?

Paul Matinpoika Maukonen (s.n.1597, k.1649 Rautalampi) Rautalammin kirkkoherra 1626-49. Rautalammin Maukolan isäntä.
& Kirsti Laurintytär
<<< Tässä on jotain hämärää? Paavo Maukonen, s. 1574 Rautalampi , k. 1649 Rautalampi Maukola, vihitty 1599 Kirsti Laurintytär, s. 1578 Rautalampi >>>>

Arvid Johanneksenpoika Rothovius (s.1615 Kexholm - k.1670 Pälkäne)
Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin (Joh. Wittenbergin rykm.) saarnaaja 1647. Apulaispappi Pälkäneellä (1652), kappalainen siellä (1653), kirkkoherra 1669. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1669.
& Katarina Johantytär Walstenius (s.1625 Loimijoki - k. 1695)
<<< s. 1610 Itä-Suomi Inkerinmaa kertoo paimenmuistio >>>>

Muita eroja ei iskenyt silmään! ;-)

Tutkimisiin

[Jaakontytär]

Minusta tämä oli hauska idea :) Kummasti noita kirkonmiehiä putkahtelee vastaan milloin missäkin sukuhaarassa.

Kiireen vuoksi jätin tästä nyt pois mm. herrojen muut-kuin-kirkolliset tittelit, vaimojen syntymä- ja kuolinajat & paikat yms. jotka ketjun ekassa postissa oli mainittu. Tutkimukset ovat pahasti kesken mutta tässä tämänhetkinen tilanne.

-----------

Ericus Georgii, k.1661. Sotilaspappi, Karkun Mouhijärven kappalainen 1629, Mouhijärven ensimmäinen kirkkoherra 1639.
& Elsa Tomasintytär Blom

Matthias Bartholdi, k. 1637. Karkun kappalainen 1604.
& Kirstin Hannuntytär Gåswiik

Johannes Matthiae Collinus, s. 1604, k. 1671. Apulaispappi Karkussa 1627, Karkun kirkkoherra 12.3.1662.
& Elisabet Johanneksentytär Särki (Rubellius)

Johannes Matthiae Särki / Mört / Rubellius. Janakkalan kirkkoherra 1599-1616, Lempäälän kirkkoherra 1618-1623.

Gabriel Johanneksenpoika Collin, s. 16.5.1708, k. 3.4.1778. Ruoveden kirkkoherran (isänsä) apulainen 1738, Kuortaneen kappalainen 1740.
& Brita Märta Thilgrén

Henrik Thilgrén, k. 1744 Kuortane. Apulaispappi Saarijärvellä 1702-1713, Lappajärven kappalaisen apulainen 1715, Kuortaneen vt. kappalainen 1716, Kuortaneen kappalainen 1723.
& Margareta Cronbeck

Daniel Johanneksenpoika Collinus, s. 1703?, k. 1743. Ähtärin vt. kappalainen 1719, Ähtärin kappalainen 1723.
& Maria Elisabet Hinnel

Johannes Collinus, s. 1673, k. 19.4.1745. Apulaispappi Karkussa 1701, Ähtärin kappalainen 1702, Virtain kappalainen 1723, Ruoveden kirkkoherra 1736.
& Sofia Katarina Wialenius

Mogens Karlinpoika (Blix), s. 1502 Kloxåsen, Jämtlanti, Ruotsi. Undersåkerin kirkkoherra 1532-1566.
& Ingrid Hansintytär

Johannes Laurentii (Bure). s. 24.1.1548 Säbrå, Härnösand, Länsi-Norlanti, Ruotsi. k. 26.4.1603 Säbrå. Själevadin ja Säbrån kirkkoherra 1589-1603, valtiopäivämies.
& Anna Segerintytär

Laurentius Svenonis (Bureus), s. 1507 Barkesta, Harmånger, Medelpad, Ruotsi, k. 1579. Säbrån kirkkoherra 1543-1572.
& Margareta Engelbertintytär Janzonia

Jacobus Blome. Pietarsaaren kirkkoherra 1533-1538 ja kaniikki.
(& N. Mårtenintytär Jägerhorn af Storby)

Antti Antinpoika ("Herra Andreas") Kettunius, s. 1540 Juva, k. 1597 Venäjä. Juvan kappalainen 1559, Säämingin kirkkoherra 1563-1569, Jääsken kirkkoherra 1569-1597.
& Anna Perttelintytär

Martin Stenius, s. 1609?,k. 14.6.1693. Vesilahden kirkkoherra 1645-1693.
& Anna Erkintytär

Olaus Laurentii Teit. Lapveden (Lappeen) kirkkoherra 1559-1569.

Olaus Andræ Toivanen (Toiviainen), s. n. 1563, k. n. 1604. Juvan kirkkoherra 1590-1615.
& Kirsti Olavintytär Teit

[mika68]

Näkemykseni mukaan aivan pohjalta ponnistaneita: Pohjois-Suomen nälkäpitäjien tunnetuinta papistoa seurakuntalaisina joukottain nälkään kuolleita köyhäläisiä, joista huomattava osa ei koskaan kyennyt maksamaan mitään verojakaan (näiden joukossa on omia esivanhempianikin), ja nekin jotka kykeniväät maksamaan veroja, maksoivat toki suhteellisesti rankkaa veroa, mutta piti panna 2-3 sellaista talollista kimppaan, että saatiin sama veronmaksukyky, mitä yksi eteläpohjalainen talollinen edusti esimerkiksi 1600 -luvulla. Ei näistä pappi kovin helposti päässyt siellä jängällä rikastumaan.



Kommentoin vähän tuota nälkäasiaa.
Johtuen varmaankin erilaisesta ruokavaliosta, niin itä-Lapissa ei ole juuri kuoltu nälkään. Lähimmät nälkäänkuolleet löytyvät Tervolasta esim. vuonna 1718 ja Kuusamosta 1813. Näissä pitäjissähän elettiin tietääkseni paljolti viljalla ja rehulla. Katovuodet aiheuttivat nälänhätää ja nälkäkuolemia.
Itä-Lapissa elinkeinorakenne taas oli pitkälti lappalaista. Eli siellä elettiin metsän ja vesistön antimilla. Rehua viljeltiin jonkin verran karjalle, mutta viljanviljely oli hyvin vähäistä, ehkä hieman ohraa, josta tehtiin kuuluisaa ja maukasta lapinrieskaa.

Toki esim. Sodankylästä lähdettiin sankoin joukoin köyhyyttä ja nälkää pakoon Norjaan ja Amerikkaan 1800-luvulla.
Sallasta taas lähdettiin Venäjälle.