Thomas Henrici, Mäntyharju

[Jari Nykänen]

Tuon Frilander ketjun innoittamana. Onko Mäntyharjun kirkkoherrasta (1649-1666) lisätietoja, esivanhemmista tai jälkeläisistä.

Itse polveudun Pyhityn Hämäläisten kautta (Jooseppi Frilander), myös Matti Hämäläisen esivanhemista olisin kiinnostunut.

Tuli keväällä tänne Mäntyharjulle muutettua ja Thomas Henrici ainoa mäntyharjulainen esivanhempi. Oliko hänen hänen pojallaan Henrikillä jälkeläisiä, esim. Thomas Henricii Paasolassa?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4401&pnum=286

Mäntyharjun Historia I mukaan Thomas juuri asui Paasolassa ja sinne jäi myös hänen leskensä ja poikansa, toinen tytär oli naimisissa Paasolan kanssa, mutta kuoli aikaisin.

[TarjaP]

Papistosta löyttyy tietoja erilaisita paimenmuistoista esim.

Kirja
Suomen kirkon paimenmuisto : 19:n vuosisadan alusta nykyaikaan. 2. osa, 1. nide : Suomen kirkon papisto yhdeksännellätoista vuosisadalla
O. I. Colliander
Helsinki : Otava, 1916-1918. - VIII, 141 s., palstat 641-1156
Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia, ISSN 0356-0759 ; 8

tai

Kirja
Östra Finlands herdaminne = [Itä-Suomen paimenmuisto]. II delen : Herdaminne för fordna Wiborgs och nuvarande Borgå stift intill år 1868 : Lampis - Östersundom
Matthias Akiander; Iikko B. Voipio (red.)
Helsingfors : Finska vetenskaps-societeten, 2008. - 453 s.
Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk, ISSN 0067-8481 ; 176:2
ISBN 978-951-653-359-2 (sid.) (osa), 978-951-653-357-8 (sid.) (koko teos)

Yst. Tarja

[Movitz]

Ainoa validi teos vanhaan Viipurin hiippakuntaan on tuo Akianderin teos, jota Voipio on hieman päivittänyt - jos kohta en aivan ymmärrä, miksei hän ole todella huomioinut esim. kaikkia niitä lisäyksiä ja korjauksia, mitä Genoksessa on julkaistu. Tuollaisenaan teos palvelee vain Akianderin uusintapainoksena, uutta siinä on 1600-luvun osalta kovin vähän.

Tuomas Henrikinpojalla oli ainakin poika Henrik Tuomaanpoika. Lisäksi tuo Paasolassa 1720-luvulla asustellut Tuomas Henrikinpoika oli dominus eli pappismies, joten sukulaisuus on hyvinkin mahdollista. Asiaan pitäisi ehkä paneutua tarkemmin.

Enemmänkin (ilonpilaajana) on edelleen pakko huomauttaa, ettemme tiedä kovin täsmällisesti, kuka oli kunkin herra Nikolauksen lapsen äiti. Voimme vain olettaa, että vanhimpien lasten äiti oli joku herra Tuomaan tyttäristä ja nuorimpien Valpuri Heinricia. Nuo keskivaiheen lapset jäävätkin sitten kysymysmerkeiksi. 1667 on viimeinen vuosi, kun voimme varmasti sanoa, että Nikolaus oli herra Tuomaan vävy. Vuodet 1668-1672 Nikolaus on teillä tietämättömillä, ehkäpä kenttäpappina, enkä pitäisi lainkaan mahdottomana, että siirtyminen kappalaiseksi Pieksämäelle viimeistään 1673 liittyisi suotuisaan naimakauppaan paikallisen Heinriciusten pappisdynastian kanssa. Mutta tätä en tietenkään voi todistaa. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että Valpuri Heinricialla olisi yhtään mitään tekoa herra Tuomaan perheen kanssa - en edes ymmärrä, mistä on lähtenyt se kummallinen väite, että herra Nikolauksen kaksi vaimoa olisivat sisaruksia.

t. Jens

[kkylakos]

Kaikki Kotivuoren keräämät viitteet olette ilmeisesti jo lukeneet?
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U254

[Jari Nykänen]

Riitaista porukkaa, jatkuvasti käräjillä riitelemässä.


Mainitaan äitinsä luona Mäntyharjulla vielä 1669 ja 1672.

/ Eräs Henricus Thomæ Sundius oli Liperin kirkkoherra 1670-luvun lopulta. /

Henricus Thomae Sundius. Kiteen piispantarkastuspöytäkirjassa 1677 sanotaan Sundiuksesta, että hän suorittaa »apulaisen tointa Ruskealan kappelissa» (coadjutoris tienst vid Capellet i Ruskeala). S. on mahdollisesti Neiglickin jälkeen vuoden 1673 paikkeilla tullut Kiteen toiseksi kappalaiseksi.
Siirtyi luultavasti 1670-luvun loppupuolella Liperin kirkkoherraksi, missä toimessa oli kuolemaansa asti 1695 (Akianderin mukaan) [10] (http://www.genealogia.fi/genos/15/15_127.htm#10).
Sundiuksen puolisot olivat:
1) n. v:sta 1675 Kristina Stråhlman Viipurista, joka aikaisemmin oli ollut kahdesti naimisissa; kuoli elokuussa 1690 [11] (http://www.genealogia.fi/genos/15/15_127.htm#11);
2) nimeltään tuntematon, joka meni uusiin naimisiin inspehtori Anders Neiglickin kanssa. Toisen tiedon mukaan oli mainittu inspehtori nainut kirkkoherra Sundiuksen tyttären.



http://www.genealogia.fi/genos/15/15_127.htm

[Movitz]

Tästä lainauksesta tosiaan näyttää käyvän ilmi, että juuri tytär Elisabet on "kunniallinen papinvaimo" ja siis hengissä ainakin alkuvuodesta 1672. On aivan mahdollista, että 1670-luvulla syntyneet lapset (ja miksei vielä 1680-luvullakin syntyneet) ovat hänen, mutta on viheliäistä, kun emme pysty osoittamaan, missä vaiheessa Valborg Heinricia astui mukaan kuvioon.

Lappeen kihlakunnan yläosan käräjät 11.–13.3.1672 s. 30 (Stadz Fiscalen ifrå Wijborgh Johan Wohle, såssom een Fullmächtigh på Kyrkioherdens Enkias Wägna i Menduhariu Sochn, tillijka medh bem:te Enkias dotter hustro Elisabet Thomas dotter, ahnklagade Corporalen Axell Erichsson, att han, i förledne Åhr om Winteren, hade kommit till Enkian, att opbära Räntan uthaff hennes hemman /: såssom honom oppå hans Löön slagit :/ och då, icke allenast medh sin egen handh, om Nattetijdh uthi dryckesmåhl /: sedan han icke fådt så myckit Ööl, som han wille :/ borttagit uthur Stallet 2 st:n hästar, uthan och Skäldt Sahl: Kyrkioherden för een gammal Skälm, och Sonen sampt dottren /: som är een Ehrligh Prästemans hustru :/ för een hoora. Så emedan denne Corporal nu icke tillstädes är eller Lagligen Citeradt; dy kan Rätten här till för denne gången intet annat giöra, uthan deras klagemåhl Annoteradt),

[TerhiA]

Aiemmin siellä pitkässä Frilander-ketjussa totesin, että Mäntyharjun herra Tuomaalla oli Mårten Larsson P:n kanssa avioitunut tytär, joka kuitenkin vuonna 1669 jo mainittiin kuolleeksi.
Sitten oli toinen tytär, herra Nikolauksen kanssa avioitunut, mainitaan Elisabet-nimisenä vielä kesäkuun käräjillä 1672, oskäligt anklagar hr Mollerus å den ena orthen efter den andra . Tämä on aika mielenkiintoinen maininta. Herra Nikolaushan näkyy Mäntyharjulla vuosina 1665-67, mutta missä hän seikkailee vuoden 1667 jälkeen, Pieksämäellähän hän näkyy vasta v1673.

[Movitz]

Meidän pitäisi kysyä, millainen pappismies vietti liikkuvaa elämää 1600-luvulla. Seurakuntapapisto ei sitä tehnyt. Epäilisinkin, että Nikolaus olisi ollut rykmentinpappina - keksiikö joku paremman selityksen? Tiedämmekö 1670-luvun kenttäpapeista paljoakaan?

Jens

[kkylakos]

Tiedämmekö 1670-luvun kenttäpapeista paljoakaan?
Itse olen löytänyt heitä upseerikortistosta (krigsarkivet) joka on mikrokorteilla Kansallisarkistossa.

[Julle]

< Tästä lainauksesta tosiaan näyttää käyvän ilmi, että juuri tytär Elisabet on "kunniallinen papinvaimo" ja siis hengissä ainakin alkuvuodesta 1672. On aivan mahdollista, että 1670-luvulla syntyneet lapset (ja miksei vielä 1680-luvullakin syntyneet) ovat hänen, mutta on viheliäistä, kun emme pysty osoittamaan, missä vaiheessa Valborg Heinricia astui mukaan kuvioon. >

Todennäköisesti vuonna 1673, koska Elias syntyi 14.7.1674
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/syntyneet_1674-1695_msrk_tk1422/15.htm

ja ensimmäiset lapset eivät voi olla n. 1657 syntyneen ja 28.12.1722 kuolleen Vappu Heikintyttären lapsia
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1721-1724_tk1411/96.htm

Tutkimisiin

[Movitz]

... mutta emme voi tietää, kuka oli Elias Nikolauksenpojan äiti - tämä kai on se perusongelma! Eliaksen äiti on voinut olla vallan hyvin Elisabet Tuomaantytär. Tarkoitin lähinnä sanoa, että jos pitää arvailla, koska avioliitto Valborg Heinrician kanssa on solmittu, voisi 1670-luvun alkupuoli sopia siihen, jos katsotaan, että sen kautta voisi selittyä se seikka, miten Nikolaus pääsi virkaan Pieksämäelle. Mutta tämä on - kuinka se nyt sanotaan - "lillukanvarsi". Jos Valborgin syntymävuosi 1657 pitää edes osapuilleen paikkaansa, ei avioliittoa ole kuitenkaan takuulla solmittu ennen vuotta 1672, tuskin ennen vuotta 1675.

Jens

[TerhiA]

Otan lainaukset tuolta toisesta ketjusta, kun syntyi niin mielenkiintoinen tilanne herra Tuomaan tyttärien suhteen.

Lainaus alkaa:

Alkuperäinen lähettäjä TerhiA http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=99117#post99117)
No nytpäs menikin mielenkiintoiseksi!
Kun toistaiseksi herra Tuomaalla on näkynyt kaksi vävyä, Mårten Pa(a)sonen ja herra Nikolaus, niin tämän mukaan on siis kolmaskin? Ja siis tämä käräjillä Elisabet-nimisenä mainittu herra Tuomaan tytär, papin vaimo, ei olisikaan se herra Nikolauksen vaimo?
Lisätietoja nyt tarvittaisiin tähän palapeliin.

Ritva Jurvanen kirjoitti:
" Ylioppilasmatrikkelin hlön 6786 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6786) tietojen korjauksen yhteydessä sain Yrjö Kotivuorelta tällaista lisätietoa Pälkjärven kappalaisen Henrik Philippaeuksen puolisosta: "O. Durchman (utg.), Domkyrkans i Viborg räkenskaper 1655-1704. SSV 12 (1928) s. 164 mukaan Pälkjärven kappalainen Henricus Philippæus vihittiin Viipurissa 20.2.1672 Lissbeta Thomasdotterin kanssa. Käräjäviitteistä selviää, että vaimo oli Mäntyharjun kirkkoherran Thomas Henricin tytär."

Hlön 6786 viitteistä poimittua: "KA mf. ES 1817 (ii 11) Luumäen ja Mäntyharjun käräjät 14.–15.10.1695 s. 206 (Det haar fuller Sahl: Cappellan H:r Henrich Philippæi [Pälkjärven kappalainen Henricus Philippaeus, † 1685] Enckia Elisabeth Thomassdotter för denne gången i anledning af Venerandi Consistorij Wijburgensis Remissorial af d: 12 hujus igenom dess införsände skrifwelse till denne Rättz äntelige afgiörande understält den twistige Saaken ... Emellan henne i Saaken Kiärande och fordom Kyrckioheerden i Menduhariu församblingh H:r Bartholdum Mollerum och däss Erf:r (katso 2171 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2171)) Swarande ang:de Ett af Sahl: Kyrckioheerden ingånget Contract af den 7 Martii 1667 med mehra som Elisabeth på sina och sina Med Erfwingars wägnar fodrat, aff det som deras Moder, för det henne då tillfallande Nåde Åhr, skulle bort åthniuta ... befinnes att denne Saaken är icke allenast hoos Venerandum Consistorium för så Långh tijdh som är allaredo 1671 först giordt anhängig uthan är och samma saak medh Een interlocutoria doom af d: 7 Martii 1672 och än sedermehra 1675 d: 19 Martii Finaliter afgiord. Tekstistä voidaan päätellä, että Elisabetin isä oli Mäntyharjun kirkkoherra 1649–66 Thomas Henrici, vertaa U254 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U254));" Bartholdus Matthiae Mollerus oli Mäntyharjun kirkkoherra (1668-78) Thomas Henricin jälkeen (HisKi/linkki Lisätietoja seurakunnasta). "
Lainaus päättyy.

Läänintileissä herra Nikolaus mainitaan v1665 Mäntyharjulla herra Tuomaan vävynä, samaten vuonna 1666. Vuonna 1667 Mäntyharjulla mainitaan kaksi kappalaista, herra Nikolaus ja herra Andreas.
Minkäniminen siis mahtoikaan olla tämä herra Nikolauksen vaimo?
Ja tämän uuden tiedon mukaan herra Tuomaalla oli siis myös kolmas tytär, Elisabet, joka 20.2.1672 vihittiin Viipurissa Henrik Philippaeuksen kanssa? Näkyisikö tämä vihkiminen jossakin digitoidussa materiaalissa?

[Jari Nykänen]

Tuomaalla mainittiin kaksi tytärtä, mutta voisiko olla niin että nuorimmainen ei ollut vielä verotettavassa iässä kun vanhin avioitui Martti Paasosen kanssa?

Silloinhan verovelvollisina oli vain kaksi tytärtä kerrallaan ... tämä näin ajatuksena.

[ttulkki]

Löysin tuomiokirjakortistoa selatessani tällaisia viitteitä Paasosen sukuun:

Tuomiokirjakortisto > Itä-Suomi > Perhe ja perintösuhteet > Perinnönjako 1654-1700 (29.16.)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29557143

Tuomiokirjakortisto > Itä-Suomi > Asutus ja maanomistus > Sukuoikeuden menetys kruunulle (4.14.)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29411989

Tuomiokirjakortisto > Itä-Suomi > Asutus ja maanomistus > Sukuoikeuden menetys kruunulle (4.14.)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29412008

Tuomiokirjakortisto > Itä-Suomi > Asutus ja maanomistus > Sukuoikeuden menetys kruunulle (4.14.)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29412014


Lisäksi tällaisia viitteitä yleensä Mäntyharjun pappeihin:

Tuomiokirjakortisto > Itä-Suomi > Perhe ja perintösuhteet > Perinnönjako 1654-1700 (29.16.)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29557360

Tuomiokirjakortisto > Itä-Suomi > Perhe ja perintösuhteet > Yhtiömies (29.26.)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29553734

[Bodniemi37]

Lisäksi tällaisia viitteitä yleensä Mäntyharjun pappeihin:

Tuomiokirjakortisto > Itä-Suomi > Perhe ja perintösuhteet > Perinnönjako 1654-1700 (29.16.)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29557360


Mäntyharjun kappalaisen Andreas Molitorin jättämä perintö tai pikemminkin velat olivat esillä Luumäen, osan Mäntyharjua ja osan Valkealaa kesäkäräjillä 20.-21.7.1693, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3778276. Molitorin poika, silloinen Mäntyharjun kappalainen Josef M. ilmoitti luopuvansa velkojen maksun jälkeen jäljelle jäävästä perintöosuudestaan kolmen sisarensa hyväksi. Sisarten nimiä ei käräjäpöytäkirjassa valitettavasti ilmoiteta. Aiemmin löytämäni tuomiokirjan perusteella ainakin yksi sisaruksista asui vuonna 1702 Käkisalmessa, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24051345.

Josef Molitorin Andreas-nimisen pojan puoliso oli Kristina Nigraea, jonka isänäiti Kristina Ithimaea oli Valkealan itsenäisen seurakunnan ensimmäisen kirkkoherran (1.5.1640-) Bartholdus Carolii Ithimaeuksen (esi-isäni) tytär, vrt. ylioppilasmatrikkelin hlöt 4968 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4968), 2533 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2533).

Terveisin