8 ber ja 10ber

[mika68]

Ainakin Kemijärven 1700-luvun kirkonkirjoissa löytyy lokakuun merkintänä 8ber ja joulukuun 10ber. Siis 8 niinkuin octo ja 10 niinkuin dec.
Samanlaista käytäntöä oli varmaankin koko Ruotsin valtakunnassa.

[HennaS]

En ole Kemijärven kirkonkirjoja pahemmin tutkinut, koska itselläni ei yhtään Pohjois-Savon pohjoispuolella asunutta esivanhempaa liene, mutta.

Monissa ei-suomalaisugrilaisissa eurooppalaisissa kielissä (joista useimmille suomalaisille englanti lienee tutuin) olevat kuukausien nimet tulevat suoraan latinasta. Roomalaisessa kalenterissa oli alun perin vain kymmenen kuukautta (tammi- ja helmikuu lisättiin siihen vasta myöhemmin), joista neljän viimeisen kuukauden nimet tulevat suoraan latinankielisistä numeraalisanoista septem, octo, novem ja decem. En tosin tiedä, että mistä ber tulee, joku latinan kieltä osaava kai pystyisi valaisemaan asiaa.

7-10ber (tai oikeammin roomalaisilla numeroilla kirjoitettuna VII-Xber) on siis vanha latinalainen tapa merkitä kuukausia. Viliseehän latinankielisiä fraaseja, kuten ante nuptias, anno domini jne. kirkonkirjojen sivuilla tämän tästä. Tämä on kuitenkin ainakin minulle ensimmäinen kerta, jolloin olen kuullut kyseisiä latinankielisiä lyhenteitä kirkonkirjoissa käytettävän.

[Essimi]

Tällä sivulla hiukan lisävahvistusta:
http://www.saunalahti.fi/hirvela/historismi_sivut/kalenterisivu.html

[mika68]

Tällä sivulla hiukan lisävahvistusta:
http://www.saunalahti.fi/hirvela/historismi_sivut/kalenterisivu.html

Kemijärvellä Lapissa oli 1720-luvulla latinantaitoinen pappi http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1511&pnum=4

katsoppa 27.10.1728 merkintä
Näköjään lapinpappi Esaias Fellmanin poika Esaias Fellman oli kappalaisena Kemijärvellä tuollon. Jännää ,että tietää kuka tuonkin tekstin on tod. näk. kirjoittanu ja hänen vaimonsa Susanna Elingius, eli säätyläisiä, ilmankos välillä laitetaan latinaa kirkonkirjoihin itä-Lapissa.

Mielenkiintoista verrata Kemijärven tuonaikaisten kirkonkirjojen käsialoja esim. Rovaniemen harakanvarpaisiin.

[mika68]

Kemijärvellä Lapissa oli 1720-luvulla latinantaitoinen pappi http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1511&pnum=4

katsoppa 27.10.1728 merkintä
Näköjään lapinpappi Esaias Fellmanin poika Esaias Fellman oli kappalaisena Kemijärvellä tuollon. Jännää ,että tietää kuka tuonkin tekstin on tod. näk. kirjoittanu ja hänen vaimonsa Susanna Elingius, eli säätyläisiä, ilmankos välillä laitetaan latinaa kirkonkirjoihin itä-Lapissa.

Mielenkiintoista verrata Kemijärven tuonaikaisten kirkonkirjojen käsialoja esim. Rovaniemen harakanvarpaisiin.

Fellmanien aikana käsiala kirkonkirjoissa oli hyvä, mutta kun Wegeliukset pääsivät Kemijärven kappalaisiksi ja kirkkoherroiksi 1765 eteenpäin , niin jo kirkonkirjojen pitäminenkin muuttui paljon epämääräisemmäksi. Jälkipolvet ovat kyllä kiitollisia Fellmanien panokseen tietojen säilyttämisessä jälkipolville.

[Henrik]

Roomalaisessa kalenterissa oli alun perin vain kymmenen kuukautta (tammi- ja helmikuu lisättiin siihen vasta myöhemmin), joista neljän viimeisen kuukauden nimet tulevat suoraan latinankielisistä numeraalisanoista septem, octo, novem ja decem.
Pieni korjaus. Kalenterissa oli silloinkin 12 kuukautta, mutta vuosi vaihtui helmi-maaliskuun vaihteessa, joten siksi esim. joulukuu on kymmenes kuukausi.
Samasta syystä helmikuussa on muita kuukausia lyhyenpi.
Henrik

[tellervoranta]

Oulun Sukututkimusseuran julkaisuja 14, SUKUTUTKIJAN SANASTO on esim. 8ber merkitty muotoon: VIIIbris, 8bris ja VIIIber.


Ainakin Kemijärven 1700-luvun kirkonkirjoissa löytyy lokakuun merkintänä 8ber ja joulukuun 10ber. Siis 8 niinkuin octo ja 10 niinkuin dec.
Samanlaista käytäntöä oli varmaankin koko Ruotsin valtakunnassa.

[Erkki A Tikkanen]

Mielenkiintoista verrata Kemijärven tuonaikaisten kirkonkirjojen käsialoja esim. Rovaniemen harakanvarpaisiin.

No, vertailin Rovaniemen tuolloisen kappalaisen, Alexander Kranckin, käsialaa nuoremman Fellmanin vastaavaan, ja eipä tuossa nyt niin paljon eroa ollut. Samanlaisia harakanvarpaita molemmat :cool:

Yhtä oppineita molemmat, Upsalassa ylioppilaiksi ja Fellman pysyi kappalaisena, mutta Kranck nousi kirkkoherraksi, varmaan latina taipui molemmilta tuohon aikaan kohtalaisesti.

[HennaS]

Pieni korjaus. Kalenterissa oli silloinkin 12 kuukautta, mutta vuosi vaihtui helmi-maaliskuun vaihteessa, joten siksi esim. joulukuu on kymmenes kuukausi.
Samasta syystä helmikuussa on muita kuukausia lyhyenpi.
Henrik

Ei pidä paikkaansa. Roomalainen kalenteri ei ollut alun perin aurinkokalenteri, vaan kuukalenteri, jossa oli 304 päivää myöhemmän 365 päivän sijasta, koska ydintalvea ei laskettu ollenkaan vuoteen kuuluvaksi. Vuosi alkoi keväällä helmi-maaliskuun vaihteessa ja päättyi syksyllä noudattaen siten satokauden rytmiä. Tästä voikin päätellä roomalaisen kalenterin kehittyneen agraarikulttuurissa eläneiden talonpoikien keskuudessa.

[Henrik]

Ei pidä paikkaansa. Roomalainen kalenteri ei ollut alun perin aurinkokalenteri, vaan kuukalenteri, jossa oli 304 päivää myöhemmän 365 päivän sijasta, koska ydintalvea ei laskettu ollenkaan vuoteen kuuluvaksi. Vuosi alkoi keväällä helmi-maaliskuun vaihteessa ja päättyi syksyllä noudattaen siten satokauden rytmiä. Tästä voikin päätellä roomalaisen kalenterin kehittyneen agraarikulttuurissa eläneiden talonpoikien keskuudessa.
Oleellisinta tässä on, kuten myös sanot, että roomalainen vuosi alkoi helmi-maaliskuun vaihteessa, ja siitä laskettuna september-december ovat 7.-10. kuukausi.
Henrik

[H.Arjava]

Pappien koulutukseen kuului ennen aikaan ilman muuta latinantaito ja monet viljelivät sitä mielellään myös kirkonkirjoissa. Vielä 1800-luvulla joku saattoi kirjata kaikki syntyneet vanhempien toivoman nimen latinankielisellä versiolla.

8ber ja 8bris muotojen ero on se, että 8ber esiintyy substantiivina kuten ruotsissa, 8bris taas on adjektiivi ja lyhentynyt ilmaisusta mensis octobris eli kahdeksas kuukausi.
Hupaisaa on, että Sortavalassa 1700-1800-lukujen vaihteessa pappi kirjoitti palstan nimeksi oktoberg, novemberg.

H.Arjava

[JHissa]

Pieni korjaus. Kalenterissa oli silloinkin 12 kuukautta, mutta vuosi vaihtui helmi-maaliskuun vaihteessa, joten siksi esim. joulukuu on kymmenes kuukausi.
Samasta syystä helmikuussa on muita kuukausia lyhyenpi.
Henrik
Helmikuussa on kaksipäivää vähemmän, koska ensin Julius Caesar otti päivän helmikuusta ja myöhemmin Augustus halusi myös pidemmän itsensä mukaan nimetyn kuukauden eli Quintilis (5.) on sittemmin Julius ja Sextilis (6.) on Augustus. Pitäisiköhän myöskin viikko aloittaa vanhaan tapaan sunnuntaista, jolloin keskiviikko olisi jälleen keskellä viikkoa.

[Henrik]

Helmikuussa on kaksipäivää vähemmän, koska ensin Julius Caesar otti päivän helmikuusta ja myöhemmin Augustus halusi myös pidemmän itsensä mukaan nimetyn kuukauden eli Quintilis (5.) on sittemmin Julius ja Sextilis (6.) on Augustus. Pitäisiköhän myöskin viikko aloittaa vanhaan tapaan sunnuntaista, jolloin keskiviikko olisi jälleen keskellä viikkoa.
Niinpä, muistan koulussa kerrotun tuon Augustuksesta, mutta että Julius Cesar teki sen ensin, en muista kuulleeni. Kuitenkin on loogista että ne halutut lisäpäivät otettiin vuoden viimeisestä kuukaudesta.
Henrik