Yrjö Granlund
16.09.11, 17:49
KRISTIAN HENRIK SNELLMAN
kuka hän oli?
Hän oli senaattori Juhana Vilhelm Snellmanin isä. Oppinut mies, merikapteeni ja melkoinen persoonallisuus, joka ansaitsee tulla huomatuksi!
Kristian Henrikin isä oli Tervolan papin poika Gerhard Gerhardinpoika Snellman, syntynyt 1748. Hänet vihittiin papiksi 1771, tuli saarnaajaksi Piippolaan 1778 ja kappalaiseksi Tyrnävälle 1797. Hänellä oli 8 lasta, joista syntyi suuria sukuhaaroja.
Kristian Henrik syntyi 1777 Piippolassa, sai hyvän kasvatuksen ja opetuksen isältään - varsinkin latinankielessä. Kävi Oulun Trivialikoulun ja tuli ylioppi-
laaksi 1796 Upsalassa. Opiskeli Upsalan yliopistossa, jossa mieltyi teosofi Svedenbergin teoksiin.
Merielämä veti häntä kuitenkin puoleensa ja saatuaan isältään luvan hän suoritti Tukholmassa laivurintutkinnon hyvin etevästi! Sai ensin perämiehen, myöhemmin kapteenin paikan kokkolalaisen pikkuserkkunsa Kyntzellin omistamassa Patience-nimisessä fregatissa, jossa oli kapteenina vuoteen 1829. Vuodet 1829-34 hän oli fregatti Junon kapteenina, eikä kärsinyt milloinkaan haaksirikkoa. Talvet hän työskenteli Kyntzellin toimistossa Tukholmassa.
Kristian Henrik avioitui Tukholmassa oululaisen Maria Magdalena Röringin kanssa. Nuori pari asui Tukholmassa vuodet 1803-13 ja siellä Patience-fregatissa heille syntyi 12.5.1806 poika, joka kasteessa sai nimen Juhana Vilhelm. Kotipiirissä häntä kutsuttiin aina Janneksi. Tukholmassa aviopari kirjottautui suomalaisen seurakunnan jäseneksi.
Suomen erottua Ruotsista perhe muutti 1813 takaisin isiensä maahan ja asettui asumaan Kokkolaan. Maria Magdalena kuoli siellä 1814. Janne oli täyttänyt vasta 8 vuotta.
Kristian Henrik avioitui uudelleen ja osti 1820 Alahärmästä, Voltin aseman läheltä Palo-nimisen talon, jossa hän asui kuolemaansa asti.
Kristian Henrik oli ajattelija, filosofi ja hyvin uskonnollinen mystikko. Hän oli opiskellut Svedenborgilaista filosofiaa ja teologiaa eikä hyväksynyt hegeliläistä suuntaa. Hän kirjoitti mm Härmän katkismuksen ja sen jatkoksi hän valmisteli myöhemmin "Teosofis-telluuris-antropologisen teologian". Vuonna 1854 hän kirjoitti Janne-pojalleen jättäneensä tämän kirjoituksensa Liminkaan tri Lithoviukselle jäljennettäväksi painatusta varten. Hänen kuolemansa 1855 keskeytti painatuksen toteutumisen.
Isällä ja pojalla oli keskenään hyvin läheinen ja lämmin suhde. Isä hyväksyi Jannen latinankielisen väitöskirjan filosofiset ajatukset ja sanoi ymmärtäneensä latinankielen vaikeuksitta. Hän kirjoitti Janne-pojalleen mm "Sinä olet minun toinen itseni - tyytyväisenä menen hautaan tietäessäni Sinun edistäneen tosi-ihmisyyttä; tulevaisuus on meiltä kätketty".
Loppuelämänsä hän eli köyhyydessä. Hänen oli pakko myydä talonsa ja itselleen hän jätti asunnokseen taloon kuuluva torpan. Hän oli kuitenkin vähään tyytyväinen ja onnellinen. Hän kirjoitti pojaleen...... "tupakkatulta on takassa ja kotikasvuista tupakkaa laatikossa, minulta ei puutu mitään tarpeellista ja jos hätä tulee, auttaa siinä onnellinen ajatus ja pull hard" (soda kovasti)
Rakas Janne - häpeä on ja on oleva jos kauaksi aikaa jäät rehtoriksi tai jos lähdet isänmaastasi. Piispa Melartin vakuutti minulle kuitenkin Kokkolassa' että Sinä olet taittanut sarvesi etkä enää lähde puskusille nurkkamestarien kanssa. (Tarkoittaa aikaisempaa selkkausta yliopiston konsistorin herrojen kanssa, jolloin Janne erotettiin yliopistosta)
"Rakas Janne, älä sure ettei Sinulla ole kotia, onhan meillä toivo suuresta kodista Jumaluudessa --- samahan on, missä muutaman vuoden viettää, kunhan vain tekee hyötyä."
Kristian Henrikillä oli 8 lasta, hänen toinen puolisonsa oli Katariina Sofia Ahla ja tästä liitosta syntyi kaksi lasta, jotka kuolivat nuorina. Itse hän kuoli 1855 Haukiputaalla, ollessaan Benjam-veljensä luona vierailulla. Benjam oli Haukiputaan lukkari.
Espoossa 15.9.2011
Yrjö Granlund
kuka hän oli?
Hän oli senaattori Juhana Vilhelm Snellmanin isä. Oppinut mies, merikapteeni ja melkoinen persoonallisuus, joka ansaitsee tulla huomatuksi!
Kristian Henrikin isä oli Tervolan papin poika Gerhard Gerhardinpoika Snellman, syntynyt 1748. Hänet vihittiin papiksi 1771, tuli saarnaajaksi Piippolaan 1778 ja kappalaiseksi Tyrnävälle 1797. Hänellä oli 8 lasta, joista syntyi suuria sukuhaaroja.
Kristian Henrik syntyi 1777 Piippolassa, sai hyvän kasvatuksen ja opetuksen isältään - varsinkin latinankielessä. Kävi Oulun Trivialikoulun ja tuli ylioppi-
laaksi 1796 Upsalassa. Opiskeli Upsalan yliopistossa, jossa mieltyi teosofi Svedenbergin teoksiin.
Merielämä veti häntä kuitenkin puoleensa ja saatuaan isältään luvan hän suoritti Tukholmassa laivurintutkinnon hyvin etevästi! Sai ensin perämiehen, myöhemmin kapteenin paikan kokkolalaisen pikkuserkkunsa Kyntzellin omistamassa Patience-nimisessä fregatissa, jossa oli kapteenina vuoteen 1829. Vuodet 1829-34 hän oli fregatti Junon kapteenina, eikä kärsinyt milloinkaan haaksirikkoa. Talvet hän työskenteli Kyntzellin toimistossa Tukholmassa.
Kristian Henrik avioitui Tukholmassa oululaisen Maria Magdalena Röringin kanssa. Nuori pari asui Tukholmassa vuodet 1803-13 ja siellä Patience-fregatissa heille syntyi 12.5.1806 poika, joka kasteessa sai nimen Juhana Vilhelm. Kotipiirissä häntä kutsuttiin aina Janneksi. Tukholmassa aviopari kirjottautui suomalaisen seurakunnan jäseneksi.
Suomen erottua Ruotsista perhe muutti 1813 takaisin isiensä maahan ja asettui asumaan Kokkolaan. Maria Magdalena kuoli siellä 1814. Janne oli täyttänyt vasta 8 vuotta.
Kristian Henrik avioitui uudelleen ja osti 1820 Alahärmästä, Voltin aseman läheltä Palo-nimisen talon, jossa hän asui kuolemaansa asti.
Kristian Henrik oli ajattelija, filosofi ja hyvin uskonnollinen mystikko. Hän oli opiskellut Svedenborgilaista filosofiaa ja teologiaa eikä hyväksynyt hegeliläistä suuntaa. Hän kirjoitti mm Härmän katkismuksen ja sen jatkoksi hän valmisteli myöhemmin "Teosofis-telluuris-antropologisen teologian". Vuonna 1854 hän kirjoitti Janne-pojalleen jättäneensä tämän kirjoituksensa Liminkaan tri Lithoviukselle jäljennettäväksi painatusta varten. Hänen kuolemansa 1855 keskeytti painatuksen toteutumisen.
Isällä ja pojalla oli keskenään hyvin läheinen ja lämmin suhde. Isä hyväksyi Jannen latinankielisen väitöskirjan filosofiset ajatukset ja sanoi ymmärtäneensä latinankielen vaikeuksitta. Hän kirjoitti Janne-pojalleen mm "Sinä olet minun toinen itseni - tyytyväisenä menen hautaan tietäessäni Sinun edistäneen tosi-ihmisyyttä; tulevaisuus on meiltä kätketty".
Loppuelämänsä hän eli köyhyydessä. Hänen oli pakko myydä talonsa ja itselleen hän jätti asunnokseen taloon kuuluva torpan. Hän oli kuitenkin vähään tyytyväinen ja onnellinen. Hän kirjoitti pojaleen...... "tupakkatulta on takassa ja kotikasvuista tupakkaa laatikossa, minulta ei puutu mitään tarpeellista ja jos hätä tulee, auttaa siinä onnellinen ajatus ja pull hard" (soda kovasti)
Rakas Janne - häpeä on ja on oleva jos kauaksi aikaa jäät rehtoriksi tai jos lähdet isänmaastasi. Piispa Melartin vakuutti minulle kuitenkin Kokkolassa' että Sinä olet taittanut sarvesi etkä enää lähde puskusille nurkkamestarien kanssa. (Tarkoittaa aikaisempaa selkkausta yliopiston konsistorin herrojen kanssa, jolloin Janne erotettiin yliopistosta)
"Rakas Janne, älä sure ettei Sinulla ole kotia, onhan meillä toivo suuresta kodista Jumaluudessa --- samahan on, missä muutaman vuoden viettää, kunhan vain tekee hyötyä."
Kristian Henrikillä oli 8 lasta, hänen toinen puolisonsa oli Katariina Sofia Ahla ja tästä liitosta syntyi kaksi lasta, jotka kuolivat nuorina. Itse hän kuoli 1855 Haukiputaalla, ollessaan Benjam-veljensä luona vierailulla. Benjam oli Haukiputaan lukkari.
Espoossa 15.9.2011
Yrjö Granlund