Jöran Rautio Neder Sotkamosta hukassa

[merrus]

Osaisiko kukaan auttaa kuka on tämä Jöran Rautio perheineen?

Tässä hän on perheen kanssa, mutta kellään ei ole synt.aikoja, enkä löydä häntä tämän jälkeen enkä ennen mistään.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1729-1734_ik92/57.htm

Olenko tulkinnut oikein, että sivun viimeisimpinä on Jöran, vaimo Brita, poika Johan ja tytär Lisbetha. Onko tämä tytär sama Lisa, joka tässä on jo naimisissa Tipasojalla?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1750-1756_ik92/113.htm

Jos nyt olen oikeassa Lisassa, niin mihin hänen vanhempansa ja veli häipyvät ja mistä he tulevat?

[Tapani Kovalaine]

Alisotkamon Määttälän talo nro 7 osoittautuu lähtöpisteeksi tälle Raution perheelle. Aivan yllättäen jo 39 vuoden ikäisenä kuolee Määttälän isäntä Juho Jöraninp Rautio eli Määttälä 9.2.1753. Hän oli aviossa Anna Juhontr Josanderin 1727-1758 kanssa ja heillä oli lapset Margareta (Juhon äidin etunimelle) ja Agneta (Annan äidin etunimelle). Leski Anna avioitui Esko Piiraisen kanssa.

Juhon sisar Liisa Jöranintr Rautio 1729-1773 sai elää vain 44 vuotta. Hän oli aviossa Tipasojalla Juho Heikinp Kekkosen kanssa. Heilläkin oli tytär Margateta... Ja oli myös Valpuri, joka sai Juho Kekkosen äidin mukaan etunimensä.

Rippikirjan mukaan Juho Raution ja Liisa Raution äiti ei ollut Brita vaan Margareta Henrikintr Franck 1679-1750. Siinäpä onkin pähkinä purtavaksi! Kemissä syntyi nimikaimalle Margareta Franckille ja miehelleen Samuel Paldanille tytär vuonna 1734. Oliko kemiläinen Franck jotenkin sukua sotkamolaiselle Franck'ille?

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/36u3h5?fi+0508+haudatut+719)29.6.1750 8.7.1750 Ned.Sotc. No 7 Margaretha Henrdr. Franck Bröstv. 70
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1750-1756_ik92/48.htm

[olanyk]

Ensin tuli mieleen että olisko Margareta Henriksdr Franck s. 1680 kuitenkin Kranck sukua, kun liittyvät Josandereihin. Olihan Alexander Kranckin s, 1673 puoliso Kristina Johansdr Josander. Johan Andersson Josanderin tytär

Franck suvusta löytyy alla oleva Genos josta pari otetta. Turusta löytyy Henrik Christofersson Franck. Mutta tuskinpa tuon "kauppias suvun" jälkeläisiä Sotkamoon ehtii, vaikka muistaaksen Thorwösteillä oli yhteyksiä Ouluun.

Iissä oli (Oulun pitäjänkirjuri?) Erik Franck jonka tytär avioitui Kemiin. Tornion seudulla näyttäisi olevan Franc sukua.

Olavi

http://www.genealogia.fi/genos/65/65_153.htm

Franck-veljesten sukujohto on varsin selvä. Heidän isänsä oli nimeltään Christoffer ja ammatiltaan kauppias hänkin. Ensimmäisen kerran hänet mainitaan Turun asiakirjoissa jo 1630-luvulla. Kuolinvuosi oli 1684. Christoffer Franck lienee saapunut Turkuun 1630-luvun lopulla ja solmi avioliiton rikkaaseen turkulaiseen valtaporvarisukuun kuuluneen Brita Sågerin kanssa. Kun tunnettu kauppias Petter Thorwöste oli nainut tämän vanhemman sisaren, tulokas liittyi vankoin sukulaisuussitein uuden asuinpaikkansa kantaväestöön. Aluksi Franck toimi ainakin Thorwösten kirjanpitäjänä, mutta harjoitti jo v. 1645 kauppaa Tukholmaan - tosin vuokratulla aluksella. 1650-luvulla hänen kauppayhteytensä ulottuivat Lyypekkiin, josta hänen mainitaan saaneen tavaroita luotolla normaalin kauppatavan mukaan. Samaan aikaan hänen kotimaankauppayhteytensä ulottuivat Vaasaan saakka.[9 (http://www.genealogia.fi/genos/65/65_153.htm#9)]

Kauppias Henrik Franck oli elossa vielä vuoden 1710 henkikirjoituksessa ja hänen toiminnastaan on Turun maistraatin pöytäkirjoissa runsaasti merkintöjä aina heinäkuuhun 1713 asti. Henrik Franck kuoli isonvihan aikana, mutta kuolinajasta ja paikasta ei ole tietoja.[7 (http://www.genealogia.fi/genos/65/65_153.htm#7)]

Vaikka osa Franckin suvun salaisuuksista näin paljastuu jälkimaailmalle, paljon jää vielä piiloonkin. Mitä yhteyttä 1600-luvulla Nevanlinnassa ja Viipurissa eläneillä Franckeilla oli turkulaisiin Franckeihin? Entä 1700-luvulla Hämeenlinnassa, Porvoossa ja Oulussa vaikuttaneilla Franckeilla? Kuka oli Narvassa v. 1638 elänyt »Abo-finlandus» Jakob Franck, pappi ja saamaaja?[24 (http://www.genealogia.fi/genos/65/65_153.htm#24)] Kuka loppujen lopuksi oli se Johan Franck - ettei vain Jochim, jonka Helsingin kirkonarkisto mainitsee saaneen aviottoman Johan-nimisen pojan 12. marraskuuta 1711? [25 (http://www.genealogia.fi/genos/65/65_153.htm#25)]

[blue-eyed]

Vaikka sanotaan, että tieto lisää tuskaa, niin liika tieto ei kait ole koskaan pahasta ;)

Käsissäni on painotuore sukukirja: Jorma ja Tuula Piiraisen Eskilin jälkeläisiä Piira-Piirainen-Piiroinen-Piironen ja sen taulusta nro 3823 löytyy Anna Josander s. 1727 k. 21.2.1758 Sotkamo vihitty 6.1.1754 leskenä Lammasperä 7/ Alasotkamo 7 Eskil Eskliss. Piiraisen s. n. 1729 Lammasperä 3 Kettula Kuhmo k. 31.5.1790 Nurmes Nurmes kanssa.

Anna on Eskil Piiraisen ensimmäinen vaimo ja heillä on kaksi lasta :
Johan s. 25.2.1755 Alasotkamo 7 Sotkamo k. 1809 Alasotkamo 12 (72) Sotkamo. Johanin läkeläistaulut alkavat taulusta 3824.

Omassa tiedostossani on vielä 19.2.1758 Alasotkamo 7:ssä syntynyt lapsi, joka toisen tiedon mukaan on kuollut samana päivänä ja toisen tiedon mukaan vasta 5.3.1758. Siis tämän lapsen synnytykseen kuoli Anna Josander.

Annan vanhemmat ovat Johan Andersinpoika Josander s. 1692 k. 12.1.1757 Alasotkamo 26 Urpiala ja Aune Pekantytär Leinotar s. 1699 k. 29.6.1766 Sotkamo Alasotkamo 7 Määttälä.

Lisäksi olen lainannut Satu Materon viestistä muistaakseni Yahoon Kainuun ryhmässä seuraavan tekstin:

Satu Matero: Johan Josanderin patronyymi esiintyy Sotkamon kastettujen ja haudattujen luetteloissa. Oli isäntä Ala-sotkamon Urpialassa N:o 26 noin 1729 alkaen. Sitä ennen Urpialassa oli asunut Urpiaisia Sotkamossa oli myös toinen Urpiala; Ala-sotkamo N:o 12, jossa asui n. vuodesta 1765 Schrodeuksia. Johan Josanderin taloudessa asui leskiäiti Anna Leinonen ja Johanin leskeksi jäänyt sisar Elisabet. Sotkamon historian mukaan toimi kirkonvanhempana vielä 1744 ja 1745. Johanin kuoltua Urpialassa vuonna 1756 hänen poikansa Petter ja Johan isännöivät taloa yhdessä n. vuoteen 1763, jolloin he muuttivat Ala-Sotkamon N:o 7 Määttälään. Määttälää oli aiemmin asunut Johanin tytär Anna Josander ensin miehensä Juho Raution ja sitten toisen miehensä Esko Piiraisen kanssa. Anna kuitenkin kuoli ja Esko avioitui Anna Rönnyn kanssa. Tällöin Johanin pojat muuttivat Määttälään ja heidän lankonsa Esko Piirainen perusti Kokkovaaran uudistilan. Urpialaan muutti ensin Juho Kekkonen vaimonsa Liisa Yrjönpoika Raution kanssa ja myöhemmin useita muita perheitä. ( Maisteri Satu Matero, Helsinki: Sotkamon Josanderit julkaistu Oulun Sukututkijat 2004 1:2-10)

Lisäksi Johan Josanderin kohdalla muistiinpanoissani on epämääräinen lause viitaten Leea Korhosen tutkimukseen :Tätä en nyt ymmärrä Leea Korhosen kirjassa. Hänellä on seuraava merkintä: I aviomen vt: Juho Josander a. 1685, Anetta Leinonen, s. 1699. Vaimo kuoli 25.1.1820. Mies kuoli 7.7.1821 leskenä. Tässä on joku kauhea virhe tai minä olen höperö. AP

Mitähän tämäkin tarkoittanee :confused:

[olanyk]

Hei!

1820 ja 1821 kuolleet puolisot ovat Greta Korhonen ja Henrik Haapalainen jotka vihitty 1768 ja saava lapsensa NS 20 Haapalassa. Tuolla Suku-forumilta löytyy Matti Lundin selvitys Haapalaisten ja Josanderin taloriidasta 1724 käräjillä.

Hiltula, Haapala ja Urpialla olivat vierekkäin Nurmeksentien (Särkeisen) Haapalanlahden välissä. Siinä olevat Kukkola, Kankaala, ovat Haapalasta lohkottuja. Urpialassa tiedetään olleen kasi taloa.

Johan vanhemman patronyymi on Anders ja minulla on merkintä että hän olisi asunut NS 9 Hiltulassa 1729..45 ennen Urpialaa. Mutta onko tuo Urpiala aikaisemmin rippikirjoissa Hiltulan nimellä? Tervon kirjasta ei aivan tarkkaan asia talojen jako ja kehitys selviä.

Minulla Johan Andersson Josander on arveltu Josef Josanderin ja Elisabeth Forbuksen pojaksi. Onkohan ihan oletus? Josefilla oli veljiä ilmeiseti Juho ja Matti joka käytti Siniluoto nimeä. Josefin vävy oli Alexander Kranck, jonka tyttäreksi tai veljen pojantyttäreksi tuo Margareta sopisi.

Olen myös etsiskellyt mahdollista isää Josef Ahlundille s. 1682, jossain on esiintynyt epäilys patronyymiksikin Josef (ylioppilasmatrikkelissa Josef Ahlund Josephus) ja kovin montaa Josefia ei Pohjanmaalta löydy.

Olavi

[blue-eyed]

Hei! Minulla Johan Andersson Josander on arveltu Josef Josanderin ja Elisabeth Forbuksen pojaksi. Onkohan ihan oletus? Josefilla oli veljiä ilmeiseti Juho ja Matti joka käytti Siniluoto nimeä. Josefin vävy oli Alexander Kranck, jonka tyttäreksi tai veljen pojantyttäreksi tuo Margareta sopisi.Olavi

Tarkoitatko Olavi, että Johan Andersson Josanderin patronyymi, eli Anders olisi väärin? Jos hän olisi Josef Josanderin poika, niin eikö tuo patronyymi olisi silloin Josefsson?

Tuntuu kyllä ihan hölmöltä ajatella, että tämä Johan Anderssinpoika Josanders olisi ihan tyhjästä tullut Sotkamoon, kun niitä Josandereita siellä Pohjanmaalla on useita.

Tähän perheeseenkö ehdotat tuota Johan Anderssinpoikaa?

Josef Johansson Josander s. 1626 Saloinen k. 1699 Siikajoki pso Elisabet Forbus
Lapset: Henrik Josander s. 5.1743 Siikajoki, Christina Kranck o.s. Josandr s. 1670 k. 27.3.1743 Oulu ja Margaretha Vilander o.s. Josandr k. 1711.

[olanyk]

Hei!

Tuossa Josefin ja Johanin välissä olisi Anders, josta en tiedä onko mitään lähdetietoa kuin patronyymi? Saloisten Juusolassa tunnetiin 1600-luvun alkupuolella Josef, Juho ja Matti joista ilmesesti tuo opiskellut Josef otti nimen Josander. Juho tunnettiin Juusolan ja Matti Siniluodon isäntänä. Josefin pojista yo-matrikkeli tutee Siikajoen kappalaisen Henrik Josanderin s. n 1675. Katselin vielä että jossain käytetään myös Juho
Juusolan tyttären kohdalla Josander nimeä.

Tytär Kristinan Josefsdr s. noin 1670 puoliso oli Alexander Kranck Eli Josef Ahlund sopis vielä n. 1682 syntyneenä perheeseen Josef Josander s. n. 1626 k. 1692.

Josef Ahlundille jos patronyymi on Josef olen vaihtoehtoisesti joskus ajatellut isäksi Josef Samuelson Lithoviusta s n. 1632 k. 1692 jonka toinen puoliso oli Agneta Andersdr Cajanus. Agneta jäi leskeki 1676 kun Andreas Antilius kuoli, joten hän soveltuisi vielä Josef Ahlundin äidiksi. Agnetan ja Andreaksen poika Pehr tunnettiin Paltamossa.

Sen verran tuosta Greta Korhosesta, hänen ensimmäinen puoliso oli Pekka Juhonpoika Josander jonka kuoltua hän avioitui Heikki Haapalaisen kanssa. Eli tuosta ihmettelemästäsi lauseesta on jäänyt "pätkiä pois".

Olavi

[Tapani Kovalaine]

Laitan tämän saman linkin kahteen viestiketjuun.
Toisessa kysellään Jöran Rautiota ja toisessa Michel Ridell'ia.
Iin rippikirjasta kumpikin löytyy ja vieläpä samalta sivulta!
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1731-1750_ik251/61.htm

[Tapani Kovalaine]

Juho Jöraninp Rautio ja siskonsa Liisa Jöranintr Rautio saattavat saada Iissä syntyneinä ihka uudet syntymäajat Sotkamon rippikirjan tietoihin verraten. Ja he saavat myös isoveljen Heikki Raution sekä siskon Kaarina Raution, joka avioitui vuonna 1734 Pudasjärveltä olevan Matti Pätsin kanssa. Nyt on sen verran patronyymeja kertynyt, että isovanhempina ja enona voisi sisaruksille etsiä vaikkapa seuraavia henkilöitä - eri juttu, löytyykö:

Pekka Rautio, puoliso ehkä Kaarina
- heillä poika Jöran Pekanp Rautio, pso Margareetta Henrikintr Franck, kuoli Sotkamossa

Henrik Franck, puoliso ehkä Margareetta
- poika Erik Henrikinp Franck, joka oli Iin pitäjänkirjurina (tytär Margareta avioitui Kemiin)
- tytär Margareetta Henrikintr Franck 1679-1750, pso Jöran Rautio, asuivat 1714 alkaen Iin pitäjässä

[merrus]

Kiitokset teille vastauksista.

Huomion kyllä tämän Margareta Henrikintr Franck 1679-1750, mutta en uskaltanut omilla taidoilla häntä yhdistää äidiksi. Lisäksi jäin miettimään kuka on tällä sivulla oleva henkilö heti Jöran Raution jälkeen?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1729-1734_ik92/57.htm

Tästä Eskil Piiraisesta, joka s. n. 1729 Lammasperä 3 Kettula Kuhmo k. 31.5.1790 Nurmes Nurmes olisin kysynyt, ei kai hänellä sattumalta ole siskoa, Carin s.1722 k.1782, joka olisi naimisissa Nurmeksessa Eric Kuittisen 1714-1787 kanssa?
En nimittäinen ole tätä Carin Piiraistakaan löytänyt mistään, ennen kuin on naimisissa Nurmeksessa. Muuten sopisi iän puolesta Eskilin sisareksi.

[blue-eyed]

Olavi, sain kopion Satu Materon kirjoituksesta siinä Oulun Sukutukijat 2004-lehdessä. Nyt ymmärrän tuon ihmettelemäni isä-jutun. :)

merrus, kysymälläsi Eskil Piiraisella ei ainakaan sukukirjassa ole Carin- nimistä siskoa, joka olisi syntynyt 1722. Eskilillä on kyllä Carin-niminen sisko, mutta hän on syntynyt 1699. Pikaisesti etsin sukukirjasta 1722 syntynyttä Carin Piiraista, mutta en löytänyt. Etsin uudestaan paremmalla ajalla.

[blue-eyed]

Minun piti vielä kertoa merrukselle, että Piiraisten sukukirjassa on parikin kertomusta Nurmeksen Piiraisista.

[Jouni Kaleva]

Juho Jöraninp Rautio ja siskonsa Liisa Jöranintr Rautio saattavat saada Iissä syntyneinä ihka uudet syntymäajat Sotkamon rippikirjan tietoihin verraten. Ja he saavat myös isoveljen Heikki Raution sekä siskon Kaarina Raution, joka avioitui vuonna 1734 Pudasjärveltä olevan Matti Pätsin kanssa. Nyt on sen verran patronyymeja kertynyt, että isovanhempina ja enona voisi sisaruksille etsiä vaikkapa seuraavia henkilöitä - eri juttu, löytyykö:

Pekka Rautio, puoliso ehkä Kaarina
- heillä poika Jöran Pekanp Rautio, pso Margareetta Henrikintr Franck, kuoli Sotkamossa

Henrik Franck, puoliso ehkä Margareetta
- poika Erik Henrikinp Franck, joka oli Iin pitäjänkirjurina (tytär Margareta avioitui Kemiin)
- tytär Margareetta Henrikintr Franck 1679-1750, pso Jöran Rautio, asuivat 1714 alkaen Iin pitäjässä
Tämä Yrjö Pekanpoika on alkuaan Etelä-Iin Härmän talosta. Hän näkyy siellä rippikirjassa 1700-1706 veljiensä ym. kanssa ja myös äiti Carin (k. 1701) näkyy. https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918854381&aineistoId=1242784255


Yrjöstä tuli Rautio siten, että Vuoden 1709 talvikäräjillä Yrjö Pekanpoika Härmä pyysi saada ylösottaa Raution kuudennesmanttaalin kruununtalon: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573077

Yrjö perheineen myi tämän Raution talon 1735 ja muutti Sotkamoon.
Yrjön vaimo näkyy Iissä vain patronyymillisenä Margareta Heikintytär.

Sotkamossa myöhemmin tulee hänelle esiin myös sukunimi Franck ja synt.aika 1679. Pariskunnan nuorin lapsi Pekka synt. Iissä 29.9.1729, joten äiti Margeta oli tuolloin 50-vuotias.



Margeta ilmestyi Iihin eka kertaa rippikirjaan Yrjön vaimona 1707. Yrjö oli tuossa vaiheessa Tiiron talossa pitäjänkirjuri (sic) Nils Arffmanin renki, joten kovin korkeaan yhteiskunnalliseen asemaan ei kiivetty. Margeta oleskeli Tukholmassa 1708-1710, Yrjön pysyessä Iissä. Todennäk. ei vielä (eloon jääneitä) lapsia tuossa vaiheessa. https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918854438&aineistoId=1242784255

Sotkamossa tiedetään olleen 1670-luvulla sotamies Heikki Franck, todennäköisesti hän oli Margaretan isä.

Mitä sukua sitten lieneekään ollut Iissäkin vaikuttanut pitäjänkirjuri Erik Franck.