Rantasalmen kylä?

[Heljä Habermann]

Törmäsin Hiskissä rantasalmelaista naisihmistä etsiskellessäni kylään nimeltä PEJLINMÄKI. En ole tämän nimistä kylää koskaan aikaisemmin Rantasalmella havainnut; missähän se oli?

[keijo_h]

HISKI:ssä Christer Kopoisen ja Anna Lukattaren 18.5.1722 syntyneen Andreas-pojan syntymäpaikaksi on merkitty Pejlinmäki. Syntyneiden luetteloa voisi ehkä tulkita toisinkin, ks. ylin nimi oikealla palstalla:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12728&pnum=28
HISKI:n mukaan Christer Kopoin, Kukolanmäki, vihittiin 14.8.1720, puoliso leski Cath. Kuckotar Kukolanmäeltä. Oliskohan kysy samasta pariskunnasta? Kukkolanmäki näyttäisi sijaitsevan Parkumäen suunnalla.

[Heikki Särkkä]

Kyse on Pyylinmäestä. Toinen outo kylännimi on Koppolinmäki Rantasalmella. Olisiko kyse kylien myöhemmästä siirrosta toisen seurakunnan piiriin? Rantasalmen pitäjänhistoria saattaisi valaista asiaa.

[keijo_h]

Heinävedeltä löytyy nykyisinkin Pyylinmäki läheltä Petrumaa. Tietääkseni alue kuului Rantasalmeen 1700-luvun alkupuolella. Pyyli-nimestä on juttua Aakustissa 1/08, s. 46.
http://gamma.nic.fi/~sakinseu/aakustit/Aakusti_1_2008_korjattu.pdf (http://gamma.nic.fi/%7Esakinseu/aakustit/Aakusti_1_2008_korjattu.pdf)
Puumalassa on Koppolinmäki, mutta se tuskin voi olla tuo Rantasalmen historiakirjoissa esiintyvä paikka.

[Heljä Habermann]

Anna Lukattaresta yritin ottaa selvää, kun kompastuin Pejlinmäkeen. Tuomas Hyvösen tyttären Annan s. 6.4.1725 kummina oli Anna Lukatar.

[Terho Asikainen]

Pyylinmäki ja Koppolinmäki herättävät hämmennystä Rantasalmen historiakirjoissa siksi, että ne eivät itse asiassa ole lainkaan kyliä, vaan - mäkiä.

Mäet sijaitsevat lähellä toisiaan nykyisen Heinäveden pitäjän Petruman kylässä:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?map.x=324&map.y=264&e=595483&n=6927902&scale=40000&tool=suurenna&styles=normal&lang=fi&tool=suurenna&lang=fi

Ennen isojakoa nämä seudut olivat Rantasalmen Osikonmäen kylän takamaita. Rantasalmen pappien olisi siis periaatteessa pitänyt kirjoittaa Koppolinmäen ja Pyylinmäen asukkaiden kotikyläksi "Osikonmäki", mutta koska varsinaiseen Osikonmäkeen oli kymmeniä kilometrejä matkaa, he käyttivät näistä takamaiden asukkaista välillä selvyyden vuoksi heidän fyysisen asuinpaikkansa nimitystä.

Koppolinmäessä näyttää asutun ainakin 1700-luvun alussa, koska kylä mainitaan Rantasalmen Hiskissä ennen Heinäveden kappelin perustamista (1744).

Kappelin perustamisen jälkeen Heinäveden Hiskissä mainitaan sekä paikannimiä "Koppolmäki" että "Koppelmäki", ja näissä tapauksissa ei ehkä olekaan helppoa päästä suureen varmuuteen siitä, milloin perheet ovat todella asuneet Koppolinmäellä ja milloin taas viereisellä Koppelomäellä (joka myös näkyy oheisessa karttalinkissä).

Hiski-merkinnästä

11.4.1807 27.4.1807 Koppelm: ell: Osikonm: 22 Christer Kopoin Maria Rautiain 22 Michael

näkyy havainnollisesti, kuinka Koppolinmäki tai Koppelomäki oli tämän perheen fyysinen asuinpaikka, mutta kuinka perhe hallinnollisesti oli kuitenkin osikonmäkeläinen, koska asui Osikonmäki 22:n takamailla.

Vaikka Heinäveden kappeli perustettiin jo 1744, nämä tienoot itsenäistyivät omiksi kylikseen ja tiloikseen rantasalmelaisista kantatiloista vasta 1800-luvun isojaossa. Koppolinmäkeen ei syntynyt omaa taloa, mutta Koppelomäen tila itsenäistyi rekisterinumerolla Petruma 14 ja Pyylinmäki numerolla Petruma 9.

[Tapio Hämynen: Heinäveden historia I, s. 66, 486, 509 ja 510]

terveisin Terho Asikainen

[Heljä Habermann]

Kiitos, Terho!

[Terho Asikainen]

Huomasin vielä äsken, että olen muutama vuosi sitten laittanut viestiketjun

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=4766

viestin #4 liitteeksi 1700-luvun lopulla tehdyn kartan tästä Petruman alueesta.

Kartassa näkyy muun muassa Petrumajärven rantaan rakennettu uudistila, joka on kartan mukaan siirretty sinne "Kåppelmäeltä", arvatenkin 1700-luvulla.

Terho

[T. Hakkarainen]

Terho Asikaisen lähettämässä kuvassa Koppelmäen sijainnista saa väärän käsityksen. Koppelmäki lähtee nousemaan Ukonlahden (lahden poukamasta)suoraan etelään. Sen päällä tuskin on ollut koskaan asutusta, mutta tasainen peltoaukio kylläkin. Minun kotipaikkani on näet puolen kilometrin päässä tuosta mäestä.
T. Hakarainen