Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Etutalo - Lieto, Kankare
Hiskin mukaan Etutalo sijaitsi 1700-luvun alussa Liedossa Kankareen kylässä. Myös Liedon rippikirjat tuntevat Kankareen kylän (Kangare). SAY ei kuitenkaan jostakin syystä tunne tätä kylää.
http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1316
Vain olisiko Kankareen kylä tässä jollain muulla nimellä?
Seppo R
ristojohannes
09.09.11, 13:14
Liedon historian mukaan Kankare oli yksinäistalo joka halottiin kahteen osaan vuonna 1743 ja toinen puolisko oli Etutalo.
Kysymykseesi en osaa vastata ja enkä tiedä oliko yksinäistalo varsinaisesti kylä.
Liedon kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta -kirja kertoo Kankareen kylästä lyhennettynä: sij. Liedon pohj.osassa Aurajoen laaksossa Aura kunnan rajalla. Vastarannalla ovat Sikilä ja Leinakkala. Nimeä Kankari myös käytetty. Kankareen kylä kuului Rähälän laajaan jakokuntaan. V. 1540 kaksi tilaa.
Kylästä varhaisin tieto v. 1432. Se autioitui 1600-luvulla. Uudelleen viljelykseen 1600/1700-luvun vaihteessa. V. 1743 jaettiin kuten mainittu, Etutaloksi ja Takataloksi. Kylää kutsutaan nykään Lapinkulmaksi, mutta Hiski ei ainakaan tunne tätä nimeä. Ihan naapurissa olevan Kaurinkosken kylän vaiheita seuraten löytynee lisätietoja, sillä mainitussa kirjassa Etutalo ja Takatalo ovat Kaurinkosken kylän osiossa. Hiski myös tuntee Kaurinkosken ainakin vuodesta 1739 alkaen:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/36n50u?fi+0296+kastetut+1674)1739 12.4.1739 Kaurinkoski Jacob Mattss: Jacob
Kyseisiä sukuja en ole tutkinut, joten siinä en osaa auttaa millään lailla! Katso karttaa tarkemmin Kansalaisen karttapaikasta hakusanoilla Kaurinkoski, Lieto.
Pieni korjaus vielä ylläolevaan: todennäköisesti nimitys Lapinkulma on paikallista, sillä Wikipediassakaan kylää ei tunneta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Lieto. Kansalaisen karttapaikka tosin tunnistaa sen.
Voisiko Tuulakki kuitenkin olla kyse eri taloista, sillä myös Kaurinkoskella on Etutalo ja Takatalo nimiset talot. Minulla on esivanhempia molemmissa kylissä.
Kiitoksia valaisevista vastauksista!
Näyttää siltä, että kylän uudelleenasutuksen aikoihin vuosisadan vaihteessa (1600/1700) ei kylässä ei ollut henkikirjoitettavia asukkaita.
Seppo R
Kankareen kylästä sukutilat webissä ( http://sukutilat.sarka.fi/ ) kertoo mm. Kankareen Etutalosta vuosilta -32 ja -63, kts. haulla Lieto, Etutalo. V. -32 tilanteen mukaan Etutalo on ollut emännän suvulla yli 300 vuotta. Takatalo sen sijaan löytyy molemmista kylistä: Kaurinkoski ja Kankare. Kaurinkosken Takatalosta sanotaan mm: Ollut isännän suvulla 500 v. Ensimmäiset omistajat Iienevät tulleet Virosta. Aikoinaan jaettu kahtia. Ns. maatilakirjan tekstit ovat silloisten asukkaiden antamia ja niissä voi olla pieniä virheitäkin.
Liedon kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta -kirja (V-S:n rakennuskulttuuri, osa 9) kertoo edelleen Kaurinkosken Etu- ja Takataloista, että ne ovat olleet välillä yhdistettyinä ja jaettiin lopullisesti Isojaon yhteydessä. Samoin kirja kertoo Kankareen vastaavista taloista, että ne on jaettu isojaon yhteydessä kahtia.
Yksi oiva linkki tiedoksi: http://www.sci.utu.fi/projects/maantiede/kyo/ohjelmat/lieto/kulttuuriymparistokohteet.htm. Sieltä löytyvät sekä Etutalo että Takatalo.
Vastailin itse lähinnä maantieteellisiin kysymyksiin paikallistuntemuksen perusteella. Tilivallu lienee oikea henkilö vastaamaan tilojen tarkkaa historiaa ja henkilöitä koskeviin kysymyksiin.
ristojohannes
09.09.11, 22:13
Kankareen Etutalo jakautui 1791 vielä kahteen osaan, jolloin Etutalon vävy Juha Matinpoika lunasti toisen puolen perintötilaksi.
Laitan pari polvea Juhan jälkipolvista, tiedoissa on varmaan puutteellisuuksia, koska en tätä sukua ole varsinaisesti tutkinut.
Taulu 1
I Juha Matinpoika Etutalo, e.Uotila, Talollinen, s. 24.05.1751 Lieto, Ankka Uotila, k. 01.11.1826 Lieto, Kankare Etutalo.
Puoliso: 28.06.1781 Lieto Anna Matintytär Etutalo, s. 14.12.1763 Lieto, Kankare, k. 27.12.1809 Lieto, Kankare Etutalo.
Lapset:
Maria s. 14.02.1784 Lieto, Kankare Etutalo. Tauluun 2.
Juho s. 15.03.1787 Lieto, Kankare Etutalo. Tauluun 3.
Matti s. 19.09.1790 Lieto, Kankare Etutalo.
Anna s. 20.12.1792 Lieto, Kankare Etutalo, k. 27.01.1795 Lieto, Kankare Etutalo.
Liisa s. 14.06.1795 Lieto, Kankare Etutalo. Tauluun 4.
Kristiina s. 20.10.1797 Lieto, Kankare Etutalo. Tauluun 5.
Erik s. 10.03.1800 Lieto, Kankare Etutalo.
Johanna s. 01.04.1803 Lieto, Kankare Etutalo, k. 04.08.1821 Lieto, Kankare Etutalo.
Kaisa s. 23.12.1805 Lieto, Kankare Etutalo. Tauluun 6.
Taulu 2 (taulusta 1)
II Maria Juhontytär s.Etutalo, Pirjelä, s. 14.02.1784 Lieto, Kankare Etutalo, k. 12.11.1837 Lieto, Vintala Pirjelä.
Puoliso: 06.07.1813 Lieto Jaakko Simonpoika Pirjelä, Talollinen, s. 11.07.1764 Lieto, Vintala Pirjelä, k. 15.02.1825 Lieto, Vintala Pirjelä.
Puolison vanhempia:
(i) Simo Erikinpoika Pirjelä, Talollinen s. 16.10.1715 Lieto, Vintala Pirjelä k. 1782 Lieto, Vintala Pirjelä.
(ä) Maria Heikintytär , Pirjelä s. 28.01.1726 Lieto, Hakula Ketola k. 04.04.1809 Lieto, Vintala Pirjelä.
Lapset:
Kustaa s. 04.07.1815 Lieto, Vintala Pirjelä.
Taulu 3 (taulusta 1)
II Juho Juhonpoika Etutalo, Talollinen, s. 15.03.1787 Lieto, Kankare Etutalo.
Puoliso: 29.06.1817 Anna Simontytär s.Alitalo, Etutalo, s. 09.07.1797 Pöytyä, Karhunoja Simola Alitalo, k. 14.06.1845 Lieto, Kankare Etutalo.
Puolison vanhempia:
(i) Simo Jaakonpoika Alitalo s. 14.04.1765 Pöytyä, Karhunoja Simola Alitalo k. 21.01.1823 Pöytyä, Karhunoja Simola Alitalo.
(ä) Anna Juhontytär s.Keskitalo, Alitalo s. 24.09.1764 Pöytyä, Mustanoja Keskitalo k. 22.03.1840 Pöytyä, Karhunoja Simola Alitalo.
(äi) Juho Heikinpoika Keskitalo s. 22.06.1740 Pöytyä, Mustanoja Keskitalo k. 02.11.1777 Pöytyä, Mustanoja Keskitalo.
(ää) Anna Juhontytär s.Hirvi, Keskitalo s. 30.11.1735 Pöytyä, Jalkala Hirvi k. 09.06.1785 Pöytyä, Mustanoja Keskitalo.
Lapset:
Maria s. 19.02.1821 Lieto, Kankare Etutalo.
Vilhelmiina s. 07.07.1823 Lieto, Kankare Etutalo, k. 16.08.1823 Lieto, Kankare Etutalo.
Johan Kustaa s. 0x.01.1825 Lieto, Kankare Etutalo, k. 01.03.1825 Lieto, Kankare Etutalo.
Liisa s. 23.08.1826 Lieto, Kankare Etutalo. Puoliso: 09.12.1845 Lieto Matti Heikinpoika Yli-Kirri, Rusthollari, s. 16.02.1819 Lieto, Vintala Yli-Kirri.
Puolison vanhempia:
(i) Heikki Antinpoika Yli-Kirri, Rusthollari s. 17.05.1792 Lieto, Vintala Yli-Kirri.
(ä) Johanna Juhontytär s.Alitalo, Yli-Kirri s. 15.06.1790 Prunkkala, Järykselä Alitalo.
(äi) Juho Juhonpoika Alatalo, Ratsutilallinen s. 24.04.1763 Prunkkala, Järykselä Alitalo k. 17.02.1804 Prunkkala, Järykselä Alatalo.
(ää) Aune Matintytär s.Isotalo, Alitalo s. 01.09.1757 Prunkkala, Laukkaniitty Isotalo k. 10.12.1808 Prunkkala, Järykselä Alitalo.
Anna Justina s. 23.04.1832 Lieto, Kankare Etutalo, k. 04.04.1833 Lieto, Kankare Etutalo.
Anna Justina s. 20.03.1834 Lieto, Kankare Etutalo. Muutti Liedosta 1859 Paimioon. Puoliso: Heikki Heikinpoika Hahkapyöli, s. 03.05.1824 Paimio, Hahkapyöli.
Puolison vanhempia:
(i) Heikki Mikonpoika Hahkapyöli, Isäntä s. 20.11.1784 Paimio, Hahkapyöli.
(ii) Mikko Antinpoika Hahkapyöli, Talollinen s. 01.10.1753 Paimio, Hahkapyöli k. 1818 Paimio, Hahkapyöli.
(iä) Maria Mikontytär s.Liivi, Hahkapyöli s. 15.03.1756 Tarvasjoki, Tyllilä Liivi.
(ä) Maria Jaakontytär s.Jaakkola, Hahkapyöli, Emäntä s. 08.06.1796 Paimio, Pennainen Yli-Jaakola k. 31.?.1853 Paimio, Hahkapyöli.
(äi) Jaakko Jöraninpoika Jaakkola, Talollinen s. 18.03.1764 k. 02.08.1834 Paimio, Pennainen Yli-Jaakola.
(ää) Maria Jaakontytär Jaakkola, Emäntä s. 27.07.1762 Paimio, Pennainen k. 07.1845 Paimio, Pennainen Yli-Jaakola.
Taulu 4 (taulusta 1)
II Liisa Juhontytär s.Etutalo, Alitalo, s. 14.06.1795 Lieto, Kankare Etutalo, k. 07.08.1842 Pöytyä, Karhunoja Simola Alitalo.
Puoliso: 01.07.1817 Juha Simonpoika Alitalo, s. 28.05.1793 Pöytyä, Karhunoja Simola Alitalo, k. 28.02.1838 Pöytyä, Karhunoja Simola Alitalo.
Puolison vanhempia:
(i) Simo Jaakonpoika Alitalo s. 14.04.1765 Pöytyä, Karhunoja Simola Alitalo k. 21.01.1823 Pöytyä, Karhunoja Simola Alitalo.
(ä) Anna Juhontytär s.Keskitalo, Alitalo s. 24.09.1764 Pöytyä, Mustanoja Keskitalo k. 22.03.1840 Pöytyä, Karhunoja Simola Alitalo.
(äi) Juho Heikinpoika Keskitalo s. 22.06.1740 Pöytyä, Mustanoja Keskitalo k. 02.11.1777 Pöytyä, Mustanoja Keskitalo.
(ää) Anna Juhontytär s.Hirvi, Keskitalo s. 30.11.1735 Pöytyä, Jalkala Hirvi k. 09.06.1785 Pöytyä, Mustanoja Keskitalo.
Lapset:
Liisa s. 21.08.1818 Pöytyä, Karhunoja Simola Alitalo, k. 05.02.1893 Pöytyä, Karhunoja Simola Alitalo. Puoliso: 11.02.1835 Matti Heikinpoika Alitalo, e.Ääri, s. 30.07.1812 Pöytyä, Lahto Ääri, k. 09.05.1883 Pöytyä, Karhunoja Simola Alitalo.
Maija s. 08.09.1821 Pöytyä, Karhunoja Simola Alitalo, k. 01.11.1821 Pöytyä, Karhunoja Simola Alitalo.
Johanna s. 11.07.1823 Pöytyä Karhunoja Simola Alitalo. Puoliso: 05.07.1855 Juho Kustaanpoika. Vihittäessä Pöytyä Karhunoja Ali-Simola,renki.
Maija s. 18.12.1826 Pöytyä Karhunoja Simola Alitalo. >Lieto 1844.
Justiina s. 25.04.1830 Pöytyä Karhunoja Simola Alitalo, k. 31.10.1832 Pöytyä Karhunoja Simola Alitalo.
Taulu 5 (taulusta 1)
II Kristiina Juhantytär s.Etutalo, Heikkilä, s. 20.10.1797 Lieto, Kankare Etutalo.
Puoliso: 10.10.1820 Lieto Heikki Heikinpoika Heikkilä, e.Jaakontalo, Talollinen, s. 10.01.1790 Lieto, Kiusala Jaakontalo, k. 07.09.1859 Lieto, Kiusala Heikkilä.
Puolison vanhempia:
(i) Heikki Juhantalo Jaakontalo, Talollinen.
(ä) Anna Jaakontytär s. 1763.
Lapset:
Juha s. 08.07.1821 Lieto, Kiusala Heikkilä.
Heikki Talollinen, s. 10.11.1822 Lieto, Kiusala. Puoliso: 06.06.1854 Tarvasjoki Johanna Juhontytär s.Jaakola, Heikkilä, s. 19.02.1834 Tarvasjoki, Seppälä Jaakola, k. 23.01.1873 Lieto, Kiusala Heikkilä.
Puolison vanhempia:
(i) Juho Heikinpoika Jaakola, Rusthollari s. 24.12.1795 Tarvasjoki, Seppälä Jaakola k. 14.10.1886 Tarvasjoki,Seppälä Jaakola.
(ii) Heikki Juhonpoika Jaakola, Talollinen,kuudennusmies s. 13.12.1754 Tarvasjoki, Seppälä Jaakola k. 10.07.1838 Tarvasjoki,Seppälä Jaakola.
(iä) Anna Antintytär s.Tilkanen, Jaakola, Emäntä s. 24.10.1766 Karinainen, Tilkanen Tilkanen k. 11.09.1854 Tarvasjoki, Seppälä Jaakola.
(ä) Maria Juhontytär s.Sauhula, Jaakola, Emäntä s. 08.02.1807 Karinainen, Suutarla Sauhula k. 11.11.1837 Tarvasjoki, Seppälä Jaakola.
(äi) Juho Tuomonpoika Sauhula, e.Tohna, Talollinen s. 12.05.1775 Mellilä, Vähäperä Tohna k. 09.01.1813 Karinainen, Suutarla Sauhula.
(ää) Liisa Heikintytär s.Yrjäntilä, Sauhula, Emäntä s. 08.09.1773 Tarvasjoki, Yrjäntilä Yrjäntilä k. 30.04.1845 Karinainen, Suutarla Sauhula.
Juho Talollinen, s. 16.10.1825 Lieto, Kiusala Heikkilä, k. 27.12.1902 Prunkkala, Jauhola Mahlamäki. Juho on muuttanut Liedosta Jauholaan isännäksi Mahlamäkeen.
Isäntänä 1850-97. Puoliso: 1854 Prunkila Edla Elisa Heikintytär Mahlamäki, Emäntä, s. 30.05.1834 Prunkkala, Jauhola Mahlamäki, k. 07.10.1900 Prunkkala, Mahlamäki. Edla Elisa jatkoi emännyyttä Jauholan Mahlamäessä vanhempiensa jälkeen.
Puolison vanhempia:
(i) Heikki Antinpoika Mahlamäki, e.Seppä s. 24.07.1808 Tarvasjoki, Eura Seppä k. 23.07.1882 Prunkkala, Jauhola Mahlamäki.
(ii) Antti Pekanpoika Seppä, Isäntä s. 28.11.1763 Tarvasjoki, Eura Seppä/Simola k. 27.09.1835 Tarvasjoki, Eura Seppä/Simola.
(iä) Liisa Jaakontytär s.Tilkanen, Seppä, Emäntä s. 07.10.1771 Karinainen, Tilkanen Tilkanen k. 24.05.1826 Tarvasjoki, Eura Seppä.
(ä) Anna Heikintytär s.Iso-Vankio, Mahlamäki, Emäntä s. 13.10.1801 Lieto, Vankio k. 15.06.1883 Prunkkala, Jauhola Mahlamäki.
(äi) Heikki Heikinpoika Iso-Vankio, Tilallinen s. 24.06.1765 Lieto, Iso-Vankio k. 07.04.1818 Lieto, Iso-Vankio.
(ää) Maria Kristerintytär s.Maunula, Iso-Vankio, Emäntä s. 16.04.1767 Tarvasjoki, Suurila Maunula k. 18.09.1813 Lieto, Iso-Vankio.
Justiina Vilhelmiina s. 18.10.1828 Lieto, Kiusala Heikkilä, k. 30.10.1839 Lieto, Kiusala Heikkilä.
Taulu 6 (taulusta 1)
II Kaisa Juhontytär s.Etutalo, Hietala, s. 23.12.1805 Lieto, Kankare Etutalo.
Puoliso: 22.12.1835 Antti Matinpoika Hietala, e.Alitalo, Torppari, s. 11.10.1786 Prunkkala, Leppäkoski Alitalo, k. 27.10.1843.
Puolison vanhempia:
(i) Matti Simonpoika Alitalo, Talollinen,syytinkitorppari s. 07.08.1743 Prunkkala, Leppäkoski Alitalo k. 14.10.1808 Prunkkala, Leppäkoski Alitalo.
(ii) Simo Matinpoika Alitalo, Talollinen s. 1709 Alastaro, Koski k. 23.04.1777 Prunkkala, Leppäkoski Alitalo.
(iä) Kaarina Jaakontytär , Alitalo s. 10.08.1706 Prunkkala, Leppäkoski k. 10.04.1749 Prunkkala, Leppäkoski Alitalo.
(ä) Maria Heikintytär s.Sipilä, Alitalo, Emäntä s. 09.03.1758 Prunkkala, Karviainen Sipilä k. 25.01.1843 Prunkkala, Leppäkoski Alitalo.
(äi) Heikki Antinpoika Sipilä, Talollinen s. 25.10.1738 Prunkkala, Karviainen Sipilä k. 08.11.1795 Prunkkala, Karviainen Sipilä.
(ää) Liisa Erkintytär s.Lähteenmäki, Sipilä, Emäntä s. 27.09.1735 Pöytyä, Ordenoja k. 01.12.1813 Prunkkala, Karviainen Sipilä.
Lapset:
Johannes s. 25.12.1836 Prunkkala, Leppäkoski Alitalo.
Anna Matintytär Etutalon (s. 14.12.1763 Lieto) vanemmat näyttäisivät olleen:
Matts Mattsson *6.8.1735(rk) talollinen †10.5.1786(rk)
Pso Maria Simonsdr *20.3.1739(rk) †22.6.1802(63)
[rk Lieto 1781-1785 Kangare 122]
ja edelleen Matts Mattssonin vanhemmat:
Matts Thomasson *1705 †1.11.1775
Pso Maria Andersdr *1706 †2.11.1775
[rk Lieto 1775-1780 Kangare kuva 117]
Ilmeisesti Matts Thomasson ja Maria Andersdr asuttivat Kangaren tilan uudelleen autiona olon jälkeen, eikä heidän esipolvistaan näin ole jälkiä esim SAY'ssa.
Seppo R
Liedon rippikirjoissa on Kankareen isäntäparina jo 1703 Thomas Thomasson ja Maria Jöransdotter. heidän poikansa Anders Thomasson, s. noin 1680 on isänsä jälkeen Kankareen isäntänä. Ja tämän poika Thomas Andersson s. 21.12.1718 Lieto Kankare (sl) puolestaan sen jälkeen isäntänä tästä talosta käytetään myöhemmin nimeä Takatalo.
Olisiko Mats Thomasson sitten Andersin veli ?
Vai Maria Andersotter Thomas Anderssonin tytär ?
Rippikirjat eivät kumpaakaan vahvista.
Minusta jotenkin tuntuu siltä, että Matts Thomasson ja Maria Andersdotter tulevat jostain muualta, Matti ja Maria ovat ensimmäisen kerran rippikirjassa vasta 1744.
Tuulakin aiemmasta vastauksesta käy ilmi, että Etutalo on ollut saman suvun hallussa jo yli 300 vuotta (1930-luvulle tultaessa), eli 1600-luvun alkupuolelta asti. Tämä voisi tukea oletusta (ei ainakaan poissulje mahdollisuutta), että Matts Thomasson ja Anders Thomasson olisivat olleet veljekset. Anders siis Takatalon isäntä ja Matts Etutalon isäntä.
Ihmettelen kuitenkin, miksi SAY ei tunne Kankareen kylää/Kankaretta vuosisadan vaihteessa jaksolla 1694 - 1713, vaikka Kankareen isäntäpärina vuonna 1703 ovat olleet Thomas Thomasson ja Maria Jöransdr, eli tila on tuolloin ollut asuttu.
Seppo R
Kankare löytyy Pöytyän alta SAY:ssa. Patis bool. vuodet 1694-1713 s. 65.
(SAY ei tosin anna vastausta kysymykseen Etutalon isäntäväen esivanhemmista)
ristojohannes
10.09.11, 18:49
Timo Verhon mukaan vihittiin 16.3.1702 Aune Tuomontytär, Lieto Kankare ja Heikki Eskonpoika, Pöytyä Ellinen.
Joten Kankareen talo oli asuttu tämänkin mukaan 1700 luvun alussa.
Esa Hiltunen kirjoittaa tutkimuksessaan Liedon kantataloista Kankareesta :
Kun taloon vuonna 1694 tuli viljelijäksi Tuomas Tuomaanpoika, sen pellot kasvoivat metsää ja kaikki rakennukset olivat luhistuneet. Niitytkin Tuomas joutui raivaamaan kokonaan uudelleen.
Pidän erittäin todennäköisenä, kun isä Tuomas kuoli vuonna 1740 ja senjälkeisessä halkomisessa muodostettiin Takatalo ja Etutalo niin poika Tuomaksesta tuli Takatalon viljelijä ja poika Matista Etutalon viljelijä.
Näihin aikoihin, kun oli luvallista jakaa tiloja tuli Lounais-Suomen kyliin Etutaloja, Takataloja, Isotaloja,Vähätaloja, Uusitaloja jne.
Sen verran vielä illan päätteeksi palaan aiheeseen, että vuonna 1740 kuollut ei ollut Thomas Thomasson, vaan nimenomaan Anders Thomasson (1680-1740). Täten taloa ei kaiketi millään ole voitu hänen kuolemansa jälkeen jakaa veljesten Anders ja Matts Thomassonin kesken, vaan lähinnä sitten tulee kyseeseen jako Andersin lasten kesken.
Eli hänen poikansa Thomas sai puolikkaan josta tuli Takatalo.
Etutalon sai Matts Thomasson ja vaimonsa Maria Andersdotter; jos kyseessä oli jako sisarusten kesken, niin silloin Marian pitää olla Kankareen tytär ja Matin vävypoika. Mutta ainakaan rippikirjassa ei Antilla ole Maria nimistä tytärtä, eikä Liedon/Paattisten kirjoista löydy vihityksi Maria Antintytärtä Kankareelta (en tosin ole onnistunut löytämään heitä vihityiksi mistään muualtakaan !)
Enpä osannut etsiä Kankaretta Pöytyän alta. Kiitos vinkistä.
Katselin vielä rippikirjoja ja kiinnitin huomiota Matts Thomassonin titteliin.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17107&pnum=42
Lukeekohan siinä Husbonde, ei siis Landbonde. Lampuoti vahvistaisi isäntäparin tulleen muualta, mutta tarkoittaisiko Husbonde sitä, että vaimo Maria Andersdr olisi kuitenkin Anders Thomassonin tytär. Rippikirjoissa oleva aukko osuu vuosille 1714-1721, jonka jakson aikana Andersin tytär Maria (*1706) olisi voinut muuttaa jonnekin piikomaan.
Tämä kaikkihan on tietysti pelkkää spekulointia, ellei (kuten näyttää) dokumentteja Marian sukulaisuussuhteesta Kankareen aikaisempiin omistajiin ole olemassa.
Seppo R
Katsoin vielä Hiskiäkin ja sen mukaan syntyi Liedon Kankareen kylässä Andersille (ei patronymia eikä vaimoa mainittu) 1717 tytär Maria. Myöhemmissä rippikirjoissa Maria Anderssonin syntymävuodeksi on tosin kirjattu 1706, joten kyseessä voi tietysti olla joku muukin Kankareen kylän Anders.
Liedon kastetuissa tapaus on myös noteerattu:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17122&pnum=18
Seppo R
Olisiko tämä kyseinen kylä SAY:ssä tässä?
Pöytyä 1674-1693, Patis bool, Kangare:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=802758
Pöytyä 1694-1713, Patis bool, Kangare:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803675
Sinne näyttää tulleen tämä Thomas Thomasson vuonna 1685. Mainittu myös esim. sotilaana vuonna 1704 (Sold.). Olin yrittänyt etsiä tätä jo aiemmin, mutta vasta tämän ketjun myötä löysin vihdoin. Nyt on nimittäin niin, että tässä saattaa olla kyseessä suoran isälinjani Turun porvarin Thomas Eriksson Bytin (tai Pytti/Pytty, s. noin 1590, k. 1659) poika. En tosin ole tiennyt hänellä olleen Thomas-nimistä poikaa, mutta viime päivinä olen löytänyt seuraavia asioita:
Tässä on eräs Dahlströmin kortti:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30979664
Gen. saml. årsskr. IX:91 (cit. Kä. R.P. 1700 24/9)
Framl. borgaren Jonas Kalonens styvdotter Maria Eriksdotters (Kalonens) farbroder var gårdsäg. Tomas Tomasson, från Kangari by i Lundo s.
(jfr. Selinheimo, eng. Calonius släktens ursprung i Gen. saml. årsskr. VI och VII)
Tuossa viitattu kämnerioikeuden sivu löytyy tästä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12191033
Erinäiset seikat viittaavat siihen, että tämän edesmenneen Turun porvarin Jonas Kalosen siskopuoli Maria Erikintytär olisi Thomas Bytin pojan Erik Thomassonin tytär. Thomas Bytillä joka tapauksessa oli poika Erik, josta en oikein tiedä mitään, mutta joka ajallisesti ja muutenkin sopisi tähän kuvioon. Tässä tapauksessa Marian isän veli (sedäksikin kai kutsutaan) Thomas Thomasson olisi Thomas Bytin poika.
Tämä Maria Eriksdotter meni naimisiin Jöran Johansson Kalosen kanssa. Vuonna 1711 esi-isäni Henrich Pytti (edellä mainitun Thomas Bytin pojanpoika) osti tämän edesmenneen Jöran Kalosen talon ja otti samalla nimekseen Kalonen. Tämä kuolinpesä ostettiin kiireessä, sillä Henrikin oma talo oli juuri palanut samana vuonna. Voisi ajatella, että tässä ostettiin osaksi sukulaisen talo, koska tuollaisessa vaikeassa tilanteessa varmaan ensin turvaudutaan sukulaisiin.
Joka tapauksessa olisi nyt hyvä tietää enemmän tästä Kankareen Thomas Thomassonista!
Kirjoitin yllä vahingossa väärin "Jonas Kalosen siskopuoli Maria Erikintytär". Piti kirjoittaa tytärpuoli. Dahlströmin kortin tekstihän on suomeksi siis jotakuinkin näin:
Edesmenneen porvarin Jonas Kalosen tytärpuolen Maria Eerikintyttären (Kalosen) setä oli tilanomistaja Tuomas Tuomaanpoika Kankareen kylästä Liedon pitäjästä.
Sinänsä tuossa kämnerioikeuden jutussa käsitellään pääasiassa jotain muuta ja Marian sukuyhteys tulee siinä vain esille. Asiassa näytti olevan porvari Bertel Sutarin leski Karin Erichsdotter kaupunginpalvelijan (stadztienare) Jacob Skyttin kanssa edesmenneen Jonas Kalosen tytärpuolta Maria Erichsdotteria vastaan. Asiassa oli mukana porvari Jacob Påst, joka ilmeisesti kuitenkin oli Tukholmassa. Pitää jossain vaiheessa selvittää tuo paremmin.
Luulen siis, että tämän Marian isä oli Turun porvari Erik Thomasson Kalonen, josta on ainakin seuraavia mainintoja. Laitan niitä tähän alle hieman sekavassa muodossa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30979621
RP 1680 27/9 s. 501 Erich Thomason Kåloinen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11576074
låter 1.g. uppb. en halv gård på Aningais öfwergatan belägen, som han köpt av hustru Margareta Andersdotter
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30979626
RP 1682 10/4 s. 143 Erich Caloinen
kautionist för Claas Classon, då denne avladt borgareed.
(en löydä alkuperäistä lähdettä)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30979633
Kaloinen, Erik
borgare
bekommer arrest på muurmäst. mr Staffans fordran, som han av domkyrkan har att bekomma.
R.P. 1685 p. 624.
bekom arrest på Erik Nålmakares tomt ... 624
(en löydä alkuperäistä lähdettä)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30979670
Gen. saml. årsskr. IX:94
(cit. Kä RP 1702 28/1)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12191687
Borgaren Jonas Kalonens bror var borgaren, sederm. soldaten Matts Nurckala (J.d. Kirfves, som till hun mansäg.? Henrik Johansson från Näkkilä by i Orimattila s.)
Selinheimon mukaan Oriveden pitäjä, ei Orimattila.
”...kärde borgaren Matz Nurckala, till Bonden Anders Grelsson(?) ifrån ??? i Lemu Sochen ... Sahl. Kalonen...”
Matts Nurckala anmälde till Kä R 1702 26/4 att av Kalonens sterbhusdelägare ingen annan vill taga befattning med en av honom? anhängiggjord sak än Kalonens styvdotter Maria Eriksdotter, som nu var gift med borgaren Jöran Johansson Kalonen.
Kä R 1702 26/4
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12191848
Bonden Anders Grelsson ifrån Witikais och Lemu Sochn som dhen 28 Januarij … after sin broder Borgaren Jonas Kalonen … komma till att intressera än Kalonens stiufdotters man Borgaren Jöran Kalonen ? hustru Maria Erichsdotter ...
Tuota edeltävässä jutussa mainitaan Borgaren Johan Pytti. (Johan haudattiin 21/4 1703). Viitataan Johan Pytin kohdalla 22.1.1711(?) juttuun. Juttu koskee lähinnä porvari Bertill Päckää ja porvari Bertill Silckin leskeä Karin Lembleinaa(?). Pytin kohdalla mainitaan myös Sahl. Simon Thomasson Lemleina(?).
Joko Maria Eriksdotter Kalonen on Thomas Bytin pojan Erikin tytär tai Jöran Johansson Kalonen on Thomas Bytin pojan Johan Thomassonin poika..?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30979672
Borgaren Jöran Johansson Kalonen (jfr. Jonas Kalonen 1702)
Hans styvdotter Maria Eriksdotter var 1702 gift med borgaren Jöran Johansson Kalonen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30979675
Gen. saml. årsskr. IX:125 Borgaren Jöran Kalonen
cit RP 1711 26/6
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11662640
Borgaren Henrik Pytti förklarade sig hava fått 3 uppbud på den gård, som tillhört framl. borgaren Jöran Kalonen och som Pytti köpt. Gården värderas till 60 d. kmt. – Henrik Pytti ändrade nu namn till Kalonen.
Henrik Johansson Pytti oli siis Johan Thomasson Pytin poika, joka taas oli Thomas Bytin poika.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30979678
Maria Eriksdotter Kalonen
Styvdotter till borgaren Jonas Kalonen (se denne)
som var död 1702
Tässähän on voinut käydä niin, että Erik Thomasson Kalonen on kuollut joskus ennen 1700 ja talon uudeksi isännäksi on tullut Jonas. Jonas on kuollut vuonna 1702. Jossain vaiheessa Maria on mennyt naimisiin Jöranin kanssa. Jöran on kuollut ennen 1711 ja Henrik Pytti osti 1711 tämän kuolinpesän. Mahdollisesti siis kyseessä kokoajan sama talo.
Katsoin vielä hieman, mitä SAY sanoo aiemmilta ajoilta tuon kylän osalta.
SAY Pöytyä 1540-1559, Kankare
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=775777
ff. Jacop Erikss.
alempana Utbijsman
ff taitaa tarkoittaa tässä "fullgärdsman"
Utbysman:
http://fho.sls.fi/uppslagsord/16607/utbysman/
ulkokyläläinen - tilanomistaja, jonka omistukseen kuului peltoja myös toisen kylän alueelta
SAY Pöytyä 1600-1619, Kankare:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=782147
Punaisella eli kymmenysluetteloihin merkitty useana vuonna Jöns. Vuonna 1614 lisänimenä on Nälis. Vai näenkö oikein?
Edellä mainitun Thomas Bytin isä Erich Larsson mainitaan vuoden 1622 kymmenysluetteloissa Loimaan Isoperällä (Storperä) lisänimellä Nalis.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1795462
SAY:hyn merkitty näin:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015686
Toisaalta monen kohdalle on alkuperäisessä lähteessä merkitty myös Nilis: tai vain N: ja välillä se näyttää välillä olevan vain lyhennys isännimestä Nilsson. Tätä se ei kuitenkaan voi tarkoittaa Storperän Erichin kohdalla, sillä koko kylässä ei ollut Nilsiä eikä Nilsinpoikaa. Mitä siis tarkoittaa esim. merkintä N: nimen jälkeen, jos kyseessä ei voi olla Niilonpoika?
Ja onko nyt Loimaan Isoperän Naliksella jotain yhteyttä Pöytyän Kankareen Nälikseen (jos edes olen lukenut nämä oikein)? Olen itse päätellyt, että Nalis tulisi sanasta naula ja viittaisi sepän ammattiin. Turussa oli samaan aikaan porvareita Naula ja Nauli sekä sitä ympäröivissä pitäjissä kyliä ja tiloja nimeltä Naula tai Nauli.
Anteeksi, että hieman eksyin tämän ketjun pääaiheesta, mutta tuossa on pari asiaa, jotka ovat askarruttaneet jo pidemmän aikaa ja ehkä joku osaa auttaa. Joka tapauksessa näissä viesteissäni olen nyt esittänyt mahdollisen alkuperän tämän tilan isännälle.
Lopuksi voisin viitata vielä varsin tuoreeseen ketjuun täällä forumilla:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=35892
"... Magnus Balkin tyttären ja Olof Kirveen jälkeläinen jäi ilmeisesti eloon ja Henrik Laurinpojan (n 1480) sekä Karin Magnuksentytär Balkin (n 1480) (i Maarijärvi) lapsina mainitaan Jöns (n 1510), Matti ja Paavo (i Päätis) (Ramsay, Maarijärvi-släkten sivu 279). Lähteessä Handlingar rörande finska kyrkan och presterkapet (vol 3) mainitaan ”Szå aldenstundh att tijdenn nu förhondenn är på huilkenn dem bör Åhrligen bekomma sitt wälförtientte vnderholdh Derföre befaler iagh eder her medh på Kon: M:tz och mitt tilbetrodde kall och embetes wegna, Atti redeligenn och vthann någonn wijdere forhalningh och dröijsmåll wele lata Domprostenn, Kijrckeherdenn och Skolmesterenn, sampt Corales vdaf edertt fögderij bekomma denn deel dem bör fram for någen annan af första opbördenn, Domprostenn af Rijmetto och Corpå Sochnn tre Lester, Kyrckeherdenn, M.Grels af Randamäki Sochnn och Patis booll tre lester, Skolmesterenn M. Markus af Leetala Sochn tuå lester, Corpresterna af Pöyte S. tuå Lester Så bef lijtendes eder Att the fram för någon annan mötte blifva förnöjd”. Patis bool muistuttaa Päätis -nimistä paikkaa ja Paattinen mainitaan jo 1359, jolloin sinne muodostettiin oma kappeli. Jöns Sigfridinpoika mainitaan Pöytyän kirkkoherrana 1555 ja Johannes (”her Jonsz i Pöuttis”) joutui luopumaan kirkkoherran virasta kun Maaria luovutettiin Juusteenin palkkapitäjäksi..."
Petri Sihvonen
29.12.16, 15:39
Hei, minun äidinisän isänäiti oli Ulriikka Antintytär Takatalo (s. 1824 - 1902 Lieto) ja oli isoisäni kotitalon Liedon Tursaan emäntä.
Lisäksi Familytreedna:ssa löytyi Calonius suvun edustaja FF-osumissa (Emil Mathias Calonius) jolla isälinjan varhaisin edustaja on merkitty Thomas Bytti (1600 - 1659 Turku). Toinen mielenkiintoinen yhteys oli Calonius suku Saarijärvellä koska äitilinjani päätyy Saarijärvelle.
Voisiko tämä dna yhteys todistaa, että esi-isäni on Thomas Bytti Turusta. Vaikka äitini-isän suku on täysin varsinais-suomalainen, Bytti olisi ensimmäinen turkulainen esi-isä. Turussa esi-isiä on ollut mutta he ovat olleet opiskelemassa papiksi ja tulevat Hämeestä.
Terve! Emil on poikani. Olen aika paljon perehtynyt näihin DNA-testeihin, enkä valitettavasti kyllä näe, että näillä tiedoilla voisi oikein todistaa mitään. Myös sekä isäni että minä itse olemme tehneet vastaavan FF-testin. Jos me emme löydy osumista, niin vielä vähemmän todistaa tuohon suuntaan. Yleisesti sanoen, FF-testistä on lähes mahdoton saada mitään järkevää tietoa 1600-luvulta. Toki aivan hyvin Thomas Bytti voi ollakin yksi esivanhemmistasi.
Itse asiassa Thomas Byttikin oli alunperin Loimaalta. Nyt näyttää melko varmalta, että hänen isänsä oli Loimaan Inkilän Eskolan Erik Larsson, jonka sisko oli Loimaan Vähäperän Bertill Pytyn vaimo.
Tämän Thomas Bytin pojanpojalla Henrik Calosella oli kaksi poikaa, joista toinen meni papiksi Saarijärvelle ja toinen Kivijärven kautta Ristiinaan. Itse olen tätä Ristiinaan haaraa.
Nyt kun DNA-testit tulivat puheeksi, niin Y-DNA-testistä voisi saadakin jotain irti, jos löytyisi tämän Liedon Kankareen Thomas Thomassonin jälkeläinen suorassa isälinjassa. Jos hänen tuloksensa olisi tarpeeksi lähellä minun vastaavaa, olisi lähes varmaa, että Thomas Thomasson oli Thomas Bytin poika.
Petri Sihvonen
29.12.16, 17:17
Emil oli ainoa FF osumissa joten yhteys Byttiin jää arvoitukseksi omalta kohdaltani. Loimaalta on ainakin yksi esivanhempi Klokkarlasta. Ehkä osuma on myös tullut senkin vuoksi, että kuulun läntiseen I-M253 haploryhmään. Isälinjani päätyy Pälkäneelle 1400-luvulle historiallisilla tiedoilla.
Erikoista on Varsinais-Suomen esivanhemmissani, että he asuvat suurelta osin Aurajoen rannoilla Loimaan ja Maarian välillä mutta Turun läheisyydestä huolimatta ei esivanhempia ole sieltä löytynyt.
Kirjoittelen tätä juuri kun radio uutisissa kerrotaan dna sukututkimuksesta.
ristojohannes
29.12.16, 17:46
Petri mainitsi Ulriikka Takatalon.
Ulriikan puoliso Matti Seppä oli isoisäni isoäidin 4. serkku.
Mitä tämä meinaa ?
sitä vaan että me sukuharrastajat olemme jollakin lailla sukua toisillemme, ainakin he, joiden esipolvet ovat olleet turpeeseen sidotut.
Eero Lehto
31.12.16, 16:14
Liedon Kankare. Juho Antinpoika Takatalon s 24.4.1829 puoliso Maria Kristiina Juhontytär s 17.10.1835 on minulle kaukaista sukua. Samoin Juho Juhonpoika Etutalon s 15.3.1787 puoliso Anna Simontytär Ali-Simola s 9.7.1797 Pöytyällä. Minulta löytyy aika lailla heille esivanhempia ja jälkeläisiä. Voit pyytää listauksia osoitteella eero.lehto ät ebaana.net.
Eero
Emil oli ainoa FF osumissa joten yhteys Byttiin jää arvoitukseksi omalta kohdaltani. Loimaalta on ainakin yksi esivanhempi Klokkarlasta. Ehkä osuma on myös tullut senkin vuoksi, että kuulun läntiseen I-M253 haploryhmään. Isälinjani päätyy Pälkäneelle 1400-luvulle historiallisilla tiedoilla.
Minäkin kuulun tähän I-M253 -haploryhmään. Olen teettänyt myös Big Y -testin, joka kertoo tarkemman terminaaliryhmän olevan I-M1728. Suurin osa läheisistä osumista viittaa Ikaalisten suuntaan. Tällä hetkellä läheisimmän osuman kaukaisin tunnettu isälinjassa on Jämijärven Juho Kontti (synt. noin 1500). Arviolta hänen kanssaan meillä on yhteinen esi-isä jossain 1400-luvulla.
Minulta löytyy aika lailla heille esivanhempia ja jälkeläisiä. Voit pyytää listauksia...
Eero
Lähetin sinulle sähköpostia.
Taisin jo pari vuotta sitten löytää tälle Kankareen Thomas Thomassonille taustaa, mutta tutkimuksen jäädessä vähän puolitiehen, jätin vastaamatta tänne. No, tämä kyseinen asia on vielä hajanainen, ja lätkin nyt tänne jotain.
Veli Pekka Toropainen:
Erik Thomasson Kaloinen oli taannut veljensä Thomas Thomassonin ostaman puolen leiviskän erän humalaa vaimo Margareta Nilsdotterille. Erik tuomittiin maksamaan vaimolle takauksensa neljä taalaria.
KA z:190, TKO 5.11.1679, 52−53
TKO 1683 28/2
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12178050
Oppå H:s Exell:s kongl: Rådetz och Praesidentens i den kongl: Åbo hoffrätt, stoor --- Ernest Johan Creutz wägnar, framwijste ADVOCATEN Welb:d Jacob Pahlman een ransakning d 18, 20 och 21 Februarij: Sidstledne, uthi Wårfru kyrckie sochn och Petäjäsmäki lendzmans gårdh hållen, och uthi någre punchter författat öfwer landsbönderna oppå Stoor Heikälä ladugårdh, Anders Persson och hans granne Thomas Thomasson om åtskillige beslagne --- landbonden Anders Peersson bekommandes effter sin såns Jörans ---
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12178051
--- sin granne Thomas Thomasson hafwa stulit 4 st: järn ankare; såsom och sedt om ? 1682 uthi sin fahrstugu ett ankare --- Thomas Thomasson nekade alldeles till stölden. --- Grannen Thomas Thomasson tillstodh sigh i denne winter medh 3 par oxar 41 st: ståckar ifrån åå stranden till Michiell Lechti(?) på hans tåmpt wedh Nya tårget på ½ dagh mot ½ ? salt ? kiöpt hafwa. Såsom och för Juulhregen hemptat 8 las sandh till sin broder Erich Thomasson Kaloinen, der emot 50 laas giödning fört på ladugård åkern ---
Thomas Thomasson on siis Iso-Heikkilän lampuoti. Iso-Heikkilä oli Maariassa (Wårfrukyrka, Räntämäki). Se löytyy SAY:stä kyllä helposti vuodesta 1694 eteenpäin (SAY (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742494)), mutta ei sitä aiemmin. Saattaa olla esim.:
SAY Maaria 1674-1693 Kärsämäki (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742369)
Thomas lb. vuoteen 1684 asti
Sitten taas vielä aiemmin löytyy “Stor Ladugård” (SAY (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749888)), mutta siellä ei Thomasta vielä näy.
Pöytyän Patis bool Kangare (SAY (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=802758), SAY (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803675))
Vuodesta 1685 Thomas Thomasson
Maria h.
Mutta Vårfrukyrckio Pastoratista ei hänestä enää löydy mitään.
Sopivasti siis Thomas Thomasson ilmestyy Kankareelle heti 1685 kun häviää Marian Iso-Heikkilästä 1684. Ylläoleva Turun kämnerioikeuden juttu saattaa olla osaltaan syynä muuttoon. Tässä ketjussa on jo aiemmin käynyt ilmi, että Kankareen Thomas Thomasson oli Erik Thomasson Kalosen veli, joten tässä todellakin on kyseessä sama henkilö.
TKO 1683 1/3
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12178052
Bårgaren Erich Kaloinen, utaff sin broder, bonden Thomas Thomasson hafft 2 paar oxar och 1 hest att hempta 8 las sandh, der emot han Thomas igenfördt 50 las dyngia på ladugårdz åkeren, desse alle 4 bårgare sade sigh eij wist, att det skulle wara förbudit att bruka deras åkiar, emedan andre bönder Boudher(?) ochså för bethalning sådant göra.
TKO 1683 1/3
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12178053
Bårgaren Erich Thomasson Kaloinen och Jacob Johansson Hackinen medh handstechning förrentes emedan ingendera af hwar andra hafwer att fordra för hele gårdzwärde å 270 dlr k: m:t som Kaloinen af Hackinen sigh tillhandlat, och befans ingtigdt betalt wara, som han Kaloinen, effter hwar Påstz lefwerening nu Hackinen optogh, tillstodh till fullan Röija CONTENTERAT detta till ett ATTESTATUM effter begäran, wederböranden den blef med wet.
Porvari Erik Thomasson Kaloinen osti talon Hakkiseltä. Ilmeisesti sama talo, jonka Henrik Pytty osti 1711. Siinä välissä talon isäntinä oli ollut Jonas Kalonen ja Jöran Kalonen. Jonas oli Erikin tyttären Maria Kalosen isäpuoli. Jöran oli Marian aviomies. Hackinen oli kirkon suntio ja kerrotaan, että kirkon suntioita olisi kutsuttu Hakkisiksi yleisemminkin. Manttaaleissa Erik on ensimmäisenä vuonna talokaupan jälkeen Kalonen, mutta sen jälkeen 1684-1686 Hackinen. Leskeä kutsuttiin taas Kalosen leskeksi. Oliko siis Erik Kalonen välillä tuomiokirkon suntiona vai muuten vain käytti välillä aiempaa talonnimeä?
TKO 1700 20/9
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12191031
(hustru Karin Erichzd:r med Jacob Skytt till Maria Kalonen)
Borgarens Bertel Sutars enkia Karin Erichsdotter med stadztienaren Jacob Erichsson Skytt infunoo sig, att andraga deras käremåhl emot pijgan Maria Erichsdotter Kalanen, angående beskyllningar, hon dhem skal tillagt, därföre dhe låtit henne CITERA. Men Maria kom icke tilstädes, uthan infan sig å hennes wägnar bonden Thomas Thomasson ifrån Kangare i Lundo sochn, och emädan han icke war förstelt med fullmacht saken och elskrift(?) är CRIMINALITER angifwen. Dy fälles Maria til en dlr Smt och pålägges att infinna sigh en persohn i öfwer morgen will gudh(?).
Liedon Kankareen Thomas Thomasson on Marian isän Erik Thomasson Kalosen veli eli Marian setä. Vielä on epävarmaa, ovatko Erik ja Thomas Thomas Pytyn poikia ja täten siis Maria hänen lapsenlapsensa. Huom! Anna oli tässä vaiheessa piikana. Erikoista ehkä, että silti kirjataan Kalosena.
TKO 1700 24/9
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12191033
Rätten war sinnad att före--ga saken emellan borgarens Bertel Sutars enkia Karin Erichsdotter med stadztienaren Jacob Skytt och borgarens Sahl: Jonas Kalonens stiufdotter Maria Erichsdotter, angående beskyllninger hon dem skal tillagt. Men sen Maria befans wara ?ndig och berättade borgaren Jacob Påst och hennes faderbroder bonden Thomas Thomasson ifrån Kangare i Lundo sochn wara hennes förmyndare det och kämbnaren Johan Graan bes---de, hwilken förmyndare ? ingendera wore tilstädes uthan är Jacob Påst förrest til Stockholm; dy RESOLVERADES, att med denne saken anstår til Jacob Påst heemkomst, då begge förmyndare böra upfordras.
Loimaalla oli muuten Posti-sukua, mutta varmasti myös muualla maaseudulla.
Thomas Thomasson on siis Iso-Heikkilän lampuoti. Iso-Heikkilä oli Maariassa (Wårfrukyrka, Räntämäki). Se löytyy SAY:stä kyllä helposti vuodesta 1694 eteenpäin (SAY (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742494)), mutta ei sitä aiemmin. Saattaa olla esim.:
SAY Maaria 1674-1693 Kärsämäki (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742369)
Thomas lb. vuoteen 1684 asti
Sitten taas vielä aiemmin löytyy “Stor Ladugård” (SAY (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749888)), mutta siellä ei Thomasta vielä näy.
Näitä Iso-Heikkilän lampuoteja Thomas Thomassonia ja Anders Perssonia ei kyllä löydy oikein millään SAY:stä. Kävin läpi vuodet 1674-1693, mutta sen nimisiä ei oikein löydy mistään Maariasta. Sama juttu Raision kanssa. Kävin senkin varmuuden vuoksi läpi. Iso-Heikkilän latokartanosta ei oikein muutenkaan löydy tuolta ajalta kunnon tietoja. Etsinkö väärästä paikasta vai eikö kyseisestä latokartanosta vain löydy henkikirjoja yms. tuolta ajalta?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Iso-Heikkil%C3%A4
"Iso-Heikkilän kartanoa kutsuttiin 1400-luvulla nimellä ”Åbo slotz ladegårdh”, Turun linnan latokartano[12]. Vuonna 1696 se muutettiin virkataloksi."
https://users.utu.fi/isoi/talot/maaria.htm
Iso-Heikkilä Iso-Heikkilä Maaria > Turku 1944 majurin puustelli
-144x Henric (Görtzhagen) < 1450
N. N.
Johanna > 1450
-1507 po Albrect Henricss (Görtzhagen)
Birgitta Gunnarsd
1507-25 Tuomiokirkon
1525-48 Ivar Fleming 1548
1557-1923 kruunun
1718-23 Abraham Benjaminss Möller
https://juhansuku.blogspot.com/2008/06/iso-heikkiln-virkatalo.html
"Isoheikkilä joutui 1600-luvulta alkaen ikäänkuin vuokrakierteeseen. Isäntiä tuli ja meni tiheään. Ensimmäiseksi vuokraajakseen talo sai Kasper Rottermundin, jota myöhemmin mainitaan käskynhaltijana. Hänen tarkempi sukuperänsä on tuntematon. Vuosina 1633-34 linnanpäällikkö Erik Andersson maksoi vuokraa Isoheikkilästä. Ylipäätänsä kruununmiehillä oli etuoikeus tilaan, mutta tästä tehtiin ainakin yksi poikkeus. Vuonna 1639 Pietari Brahe vuokrasi Isoheikkilän porvari Anders Merthenille. Maaherra Melchior von Falckenberg koki tämän loukkauksena. Maaherra kirjoitti Brahelle ja ilmoitti, ettei hänellä "ollut maatilaa missä pitäisi teuraskarjaa, hevosia ja muuta, mitä hän tarvitsi talouteensa". Näin ollen maaherra päätteli hänellä olevan etuoikeuden kartanoon. Melchior von Falckenberg ei saanut vuokrasopimusta puretuksi.
Vuoden 1649 paikkeilla porvar Merthen vihdoin luovutti Isoheikkilän takaisin maaherralle, mutta virassa olikin jo Loretz Creutz vanhempi. Hänen jälkeensä talo luultavasti oli maaherrojen tai vähintäinkin heidän sijaistensa hallussa. Tästä ei tosin ole olemassa dokumentoitua tietoa.
Vuonna 1686 tila siirtyi palkkaetuna, "anslagen på lönen", maaherran sijaisena toimineelta lääninkirjanpitäjä Anders Baggelta maaherra Loretz Creutz nuoremmalle. Hänestä tuli samalla viimeinen Isoheikkilää hallinnnut maaherra. Nimittäin vuonna 1696 esitti Turun läänin jalkaväkirykmentin majuri Gerhard Johan von Löwenwolde, että vanhasta kuninkaankartanosta tehtäisiin hänen virkatalonsa. Ehdotus meni läpi ja näin Isoheikkilässä alkoi sotilaiden aika."
Neljä vuotta on kulunut. Olen vakuuttuneempi siitä, että Turun porvari Erik Thomasson Pytty oli myöhemmin Erik Thomasson Kalonen ja porvari Thomas Pytyn poika. Tällöin Liedon (Paattisten) Kankareen Thomas Thomasson on hänen poikansa. Yhdistin Genissä:
https://www.geni.com/people/Thomas-Thomasson-Kankare/6000000190102812528
Näin vanhoissa sukupolvissa on aina epävarmuuksia. Poistetaan yhteys, jos tulevaisuudessa käy toisin ilmi. Yritin löytää tälle lisää todisteita Liedon käräjäkirjoista ja eri tileistä, mutta en niistä löytänyt mitään sen varmempaa todistetta tälle. Tässä kuitenkin kaikenlaista alkuperäislähdettä.
7367 Maakirja 1685-1685
https://digihakemisto.net/item/1604104245/8859921697/245
Kangar
öde Thomas Thomasson
uthaf samma 614 åhrs donation som 683 uthi kongl. reductions commission i Åbo är reducerat ifrån öfwersten H:r Efwerdt Horn; men nu är detta under Cronan.
7370 Tositekirja 1685-1685
https://digihakemisto.net/item/1604226537/9635759480/538
Pöytyä, Kangar, 2 ? Öde
https://digihakemisto.net/item/1604226537/9635759717/617
Lieto, Kangar, ödhe uptagit på frijheet
7373 Tositekirja 1686-1686
https://digihakemisto.net/item/1604421519/9284227735/493
Pöytyä, Kangar, Thomas Thomass. Maria Brita p. — 3
https://digihakemisto.net/item/1604421519/9284227864/536
Lundo, Kangar — uptagit
7395 Maakirja 1694-1694
https://digihakemisto.net/item/1606491624/8859727950/324
Pöytyä, Patis bool, Kangari
Thomas Jacobsson eller Thomas Thomasson
Crona upt: sk: 1697 efter prolongations bref aff d
7397 Tositekirja 1694-1694
https://digihakemisto.net/item/1606567933/10095157038/565
Lieto, Kangar - ödhe uptagit
https://digihakemisto.net/item/1606567933/10095157383/680
Pöytyä, Kangare - Thomas Thomass. Marija h:o Peer dh
Nuo kaikki on oikeastaan jo kirjattu SAY:hyn.
Liedon käräjät 1686 13-14/9
https://digihakemisto.net/item/643849302/6392928893/515
Sigfredh Bertillsson i Tammentaka dömes at betala till Thomas Thomasson i Kangaris 21 capp korn sielfståndig gield som han för 7 åhr sedan honom lånt hafwar effter det 8 Cap. kiöpm Blk men —
https://digihakemisto.net/item/643849302/6392928368/522
Jacht Fiscalen Carl Höjer tiltalte Academia bonden Bertil Erichsson i Tattela —
— Thomas Thomasson i Kangaris berättade at Fiscalen Carl Höjer hade i Wintras 1 åhr sedan i Åbo panttat 7 lass, dher ibland en dehl war höö och en del weed, för then orsak at dhe hade Eek medar?, tå Anders Bertilsson i Tammentaka gifwit Fiscalen 1 lass höö i förlijkning Påhl Mårtensson i Pachka hade gifwit honom ½ tunna hafra och ägg i förlijkning —
Liedossa oli samaan aikaan Pyttyjen sukulaisia:
Liedon käräjät 1684 30-31/7
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=6393553297&aineistoId=643765516
Borgaren i Åbo Johan Thomasson, Anders Jöransson i Päsäsuo och Loimijoki sochn, och enkian Gertrud Franzdotter ifrån Åbo fordrade af gestgifwaren Johan Hindersson i Ancka arff effter theres Sahl: faar och moorsyster Gertrudh Frantzdotter som barnlöös förleden Wåhr dödde, hwilckes ? låtenskaå bem:te Johan Hindersson sig haar — Johan Hindersson swaradhe sin hustrus Margretha Thomasdotter wara syskons barn medh Sal: Gertrudh Frantzdotter, och således lijka arftagen som the ther ellerst något effter then Sal: qvinnan — nem:te Gertrudh Frantxdotter , som warandes blindher och krymplingh då för rätta haar tillståt, att alldenstundh hennes broder Thomas Fransson i Lillpärä och Loimijoki sochn intet haar lengre welat hålla henne hoos sigh, —
Tuossa mainittu Turun porvari Johan Thomasson on Turun porvarin Thomas Pytyn poika. Hänen äitinsä siskon Gertrud Fransdotterin kautta haettiin perintöä Liedon Ankan kestikievarilta Johan Henrikssonilta.
Aiemmin tässä ketjussa kerrottiin:
Esa Hiltunen kirjoittaa tutkimuksessaan Liedon kantataloista Kankareesta :
Kun taloon vuonna 1694 tuli viljelijäksi Tuomas Tuomaanpoika, sen pellot kasvoivat metsää ja kaikki rakennukset olivat luhistuneet. Niitytkin Tuomas joutui raivaamaan kokonaan uudelleen.
Tämä on luultavasti Liedon historia -kirjasta. En löytänyt tälle alkuperäistä lähdettä nimenomaan vuodelta 1694. Tuossa kirjassa varmaan mainitaan lähde. Joka tapauksessa Thomas Thomasson isännöi ainakin vaihtelevasti taloa Kankareella jo vuodesta 1685. Ehkä taloa korjailtiin vähitellen vuosien saatossa.
Nyt löysin lähteen tuolle. Kirjoitin nopeasti "puhtaaksi", joten paljon pieniä virheitä ja kaikista sanoista en saanut selvää. Thomas Thomasson oli ottanut talon verosta vapaana 7 vuotta sitten (eli 1687). Muiden lähteiden mukaan asui talossa jo aiemmin, mutta 1687 oli tehty edellinen tutkinta, jossa verovapaus oli määrätty vuoteen 1694. Nyt tarkistettiin tilanne uudestaan. Ilmeisesti Thomas sai lisäaikaa siihen asti kunnes pystyy viljelemään maata ja on saanut rakennettua kaiken valmiiksi. Valitettavasti mitään sukukuvioita tässä ei käydä läpi.
Lieto 1694 1/6
https://digihakemisto.net/item/634891213/6800106378/323
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=6800106378&aineistoId=634891213
Maskun ja Mynämäen tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat. KO a Varsinaisten asioiden pöytäkirjat. KO a:1 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat (1694-1694). Tiedosto 1. Kansallisarkisto. Viitattu 4.7.2025.
Till ersampte? föllie af hans nådes H:r Baron, och landzhöfdingens remis? daterat d:n 22 paszato haf:r Cronones Befallningman hållit husesyhn på Kangare hem:n som Thomas Thomasson för 7 åhr sedan på frijheet uptagit så att han skulle komma att skatta 694 hwilcket husesyhns instrument, som är uprättat i nembdemannen Hendrich Jöranssons i Tammentaka Jacob Sigfredsson i Sikilä, och Matts Erichsson i Mäkilä nährwaro. Befallningman nu för rätta upwiste, medh begiäran att om hemmanetz tillståndh lijkmätigt ofwan be:te remis? kunde lagl:n ransakas, effter som bem:te Thomas söker prolongation på frijheten. Fördenskull om hemmanetz rätta tillståndh, dhe der hwar för sig, och i synnerheet dhe som husesynen förrättadt betygade, att i stället för dett hemmanet wedh denne åboens tillträde, warit platt öde, och skoggångit, så att nempligen tompten, man hwarken åkerställen, eller ängen warit aldeles synlige, hafwer han bebygdt dett samma medh effter fölliande nödige huus, nembl: en sätestuga laggill medh all des tilbehör, en gäste stuga med fönster, och tillbehör, för uthom skorten färdigt malt porte, och redskap huus, alla under godt näfwer taak. Laggilt stegerhuus, ny port, uthan lyder, nytt hembligit huus, uthi fägarden, nya bygdt, stall medh 5 spilltor, ett nytt laggilt nööt huus, begge medh näfwer taak, ett fähuus, och Z:r föder? lador lächte medh halm, och ett swijn huus, uthom gården finnes en laggill rija, och laga med näfwer taak, men 2:ne foder lador der brede wedh ähn otäckte. Wisthuus medh dubla gålf, och näfwer taak, flera huus betygade nembden, att denne omöjl:n hinna kunnat, i dhe 7 åhren, effter han bebygdt byggia såsom i willa marken, och lagdt sin flyt wedh, att blifwa besuten, doch som hemmanet består af ett fullgierdz mantal så pröfwes honom ähn hafwa af nöden, en sädes boodh, en badstugu, ett fähuus, och en rija, medh laga, hwilcka medh den melioration, som på dhe allaredo upsatte, och ofwannembde huusen ähn fordras som mehrendehls består i taken, ähr wärderat för 335 dl:r kmt: doch halfwa åkerbrukat, och en dehl af ängiarnas rödiande som ähn liggia lame, der under intet begrepar humbelgårdh haf:r denne planterat till 100 stänger, åkren ähr halfparten upbrukat, men af den andra helften ähr fuller skogen undanhuggen, doch stubbarne ähn qwarstående, som i så kort tijdh icke kunnat rutna, hwarföre åboen med des uppläjande måste låta anstå. Sammaledes ähr ängiarne merendehls uprödiade?, doch stubbarne äfwen som på åkren qwarstående, hwilcka denne åboen med 6 små lador förseedt, gärdhe?gårdarne och dyken ostraftelige, skog till brömnewedh, gärdzle? och sköör, men timber=skogen afbrand för denne åboens tillträde, så att der af ringa nytta wedh hemmanet kan hafwas, medelmåttigt muhlbete, intet fiskewatn, andehl i att sqwaltt? qwarns ställe, medh omliggiande grannar. I anseende till hemmanetz tillståndh wedh effter berörde åboens tillträde, och des sedermehra kost samma arbete pröfwa nembden, att han i lengden larär blifwa en besuten bonde, doch så wijda han niuter prolongation på frijheten till des stubbarne rutna, och åkren medh ängiarne kunna komma i bruuk, och hemmanet blif:r fullbygdt, emedan han medh att trägit arbete sig uthblottat, och wedh händelse, att räntan nu straxt uthsöktes, torde blifwa twungen att öfwergifwa hemmanet, och pröfwa fuller nembden ähnnu wara äfwen så lång tijdh nödig nembl: 7 åhr som denne allaredo åthnutit, doch underkasta alt sådant hans nåde H:r landzhöfdingen öd–kel:n hwadh hemmanetz ödesmåhl beträffar, så finnes orsakerne der till uthi häradz rättens den 21: etl: Jan: 687:- håldne ransakningen införde.
Edellä viitattiin käräjäoikeuden päätökseen tammikuulta 1687. Tässä kyseinen juttu:
Pöytyä 1687 21-24/1
https://digihakemisto.net/item/635128742/6800140443/36
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=6800140443&aineistoId=635128742
Maskun ja Vehmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat. KO a Varsinaisten asioiden pöytäkirjat. KO a:1 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat (1687-1687). Tiedosto 36. Kansallisarkisto. Viitattu 8.7.2025.
Företrädde Thomas Thomasson ifrån Kangareby och Pöytis sn: begärandes der sammastädes på frijheet att optaga ett uhrminnes Cronones ödeshemman om ?? der Thomas Mattsson tillförende åbodt hafwer, anhållandes att om des Conditioner och Willkohr engl: ransakas måtte, hwar om nembden säledes wittnanded, att detta hemman för 60 åhr sedan warit brukat till hästhaga under Kankas, och des uthan tillförende alldeles öde legat, åkren tillstörte dehlen heelt skoggången — etc.
Tila oli 60 vuotta sitten (eli 1620-luvulla) ollut Kankaisten kartanon hevoslaidun (hästhaga). Sen jälkeen ollut autiona, mutta Thomas Thomassonia ennen siellä oli kuitenkin asunut Thomas Mattsson.
Thomas Cangare haudattiin 30.9.1716 Liedon kirkkoon:
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=17122&pnum=114
Tuskin kyseessä on kukaan muu kuin tässä ketjussa käsitelty Kankareen isäntä Thomas Thomasson.
Tässä vielä joitakin käräjäjuttuja Thomas Thomassonista.
7 och 8.5.1691 Pöyttis sockn, Brunckala, Paatiskorpi och Reso
https://digihakemisto.net/item/635187053/6419465266/574
Matts Simonsson i Rähälä och Thomas Jöransson ifrån Windala aff Lundo sochn å sina och sina grannars wägnar i Rähälä by, kärde till Thomas Thomasson Kangare, som talat 4 eng lador opbrunnit för dhem aff dhen eedh, som Thomas Thomasson Kangar rödiat sin skog gångne engh medh, men som dhe intet bewijs ellr? det ringaste skähl hade till sådant sitt föregifwande, uthan swaranden kunde medh nämbdmans i Sikilä Jacob Sigfridssons intygan bewijsa, det han dagen effter det han elden på engen släpte, hafft honom och syna, huru långt dhen elden fahrit, och att ingen skada des medelst skedt, utan dhen alldeles uthsläckt warit, så domes Thomas Kangari frij för dheran åtahlan.
Naapurit valittivat, että Thomas poltti huolimattomasti niittyjään, mutta tästä ei ollut näyttöä. Jatkuu vielä:
Länsman Thomas Mattsson å embetet wägnar gaff rätten tillkänna dett Crono ödes hemmanetz Kaurinkåski engiar nyttias aff een och annan, förmehnandes dhe Rähälä boor sådant giort hafwa, sampt lador på ödes engiarna bygdt, dett han och medh Thomas Thomassons Kangari attesterande wille bekräfta, men som dhe Rähälä boor exciperade emot honom för den action dhe wedh detta tingh medh honom hafft; så difhereres? medh dhetta ährendet till wijdare ransakan och ögnesiht.
22 Juni 1696 Pöitis, Patis, Rusko
https://digihakemisto.net/item/634963216/6800119472/343
Såsom Thomas Thomasson i Kangare bergat förledt åhr ödes hemmanetz engiar i Jarfwenoja som warit under des tompt rota, hwilcket Matz Simonsson på frijheet uptagit, och behållit fyra åh? (åhrens?) höö, men Thomas som omaket hafft, stådt för såldatz beswäret och icke bekommit mehra ähn femb åhmar, der doch honom borde haffwa höö för des ärflode och sedan af det andra alf:n betalning för des bekostnad; som han på såldaten giordt; altså blef dem emellan således liqviderat, att Matz Simonsson betalar till Thomas, soldatz omkostnaden igen, som sedan höö, det han öfwer —
9-10 Oct 1696 Lundo
https://digihakemisto.net/item/634963216/6800119684/388
Simon Simonsson i Lommola beswärade sig öf:r Thomas Thomasson hwilcken skall hafwa beskylt honom för tiuf och skiälm, begiärande att han derföre plahtta måtte, Thomas swarade att Simon tagit des färja olofwandes och satt sig öfwer åhn, sampt drif: des får till skogen —
Kyseessä on Kankareen Thomas Thomasson. Lommola on samassa kylässä tai ihan naapurissa.
https://digihakemisto.net/item/634963216/6800119729/399
Endoch Thomas Thomasson i Kangare undandragar sig att betala till Michel Erichsson ifrån Åbo, en t:a spannmåhl som Thomas för en kun tijd sedan skall hafwa till sagt Michel, då han succederade Michel på Heikilä ladugård, föregifwandes, att han af det stampet, som Michel effter sig lembnat, intet mehra än 6 cap:r spannmåhl bekommit, wiliandes fördenskull intet hålla sitt afftahl. Helst emedan han i så lång tijd stilla legat, och stampat allenast blif:t wed gården till boskap foder?; lijkwähl emedan Thomas sielf tillstår att han stampat som warit wed pass 13: ? emot tagit, kunnandes han intet draga det under samma fitul? som boskap foder, effter som dett mehra till fochz, ähn fääs uppehälle aflagt och uthseet war, det Michel hade macht, sedan han renttan betalt, afför, bekunnandes Thomas jembwähl, att han sedan mehra uth drijftas samma stamp, eij heller kan det giöra. Michels fordran om intet, att han medh Thomas patienterat, emedan han pröfwes hafft af seende der på, att Thomas som war des swåger, då tillträdt att ödes hemman, och sin egendom till des uprettande behörde anleggia; för den skull pröf:r rätten skäligt att bem:te Thomas betalar samma stamp med otto dal:r kmt: och 2 ½ dlr kmt expenser. Här emot appellerade Thomas rättan tijd, och åligger honom låta stemma sin underpart till första lagmans ting och sedan då fortsettia.
Onko siis Thomas Turussa asuvan Michell Erikssonin lanko? Onko Thomasin sisko Michelin vaimo? Thomasin vaimo oli Maria Jöransdotter, joten niin päin ei mennä ellei Thomasilla ollut aiempi vaimo, jonka patronyymi Eriksdotter.
Tässä myös sanotaan, että Thomas oli Heikkilän latokartanossa Michell Erichssonin jälkeen.
1701 (en nyt pääse tarkistamaan, mitkä käräjät tarkalleen olivatkaan)
https://digihakemisto.net/item/635120698/6800245371/295
Emedan högwälborne H:r landzhöfdingen den 15 Maij 1700 resolverat att Johan Persson i Tåjas bör betahla till Thomas Thomasson i Kangare och Lundo sochn, det skadeståndh —
Lieto 1705 6-7/11
https://digihakemisto.net/item/635272936/6532311822/141
Bonden Thomas Thomasson ifrån Kangare byy tillijka med Thomas Michelsson ifrån Kuikarkoski(?), hwilcken Margetha Thomasdotter i Punitu och bonden Simon Mattsson i Sikilä, beswärade sig öfwer bonden Johan Mattsson, Soldate hust:r Gertrud Cnutzdr benckmakare(?) enckian Elsa Michelssdr i Sikilä, hurusåsom de samfult —
– Thomas Thomasson i Kangari hade på sin och sine enteressenters wägnar, att hwad före wore giordt –
Taidetaan tapella myllystä.
7-8 Feb 1707 Pöytis, Ylläne, Brunkala, Patis, Rusko
https://digihakemisto.net/item/635332100/6425855448/300
Emedan högwälborne H:n landzhöfdingen Jacob Bure d 9 Augusti 1706 resolverat, det Johan Jacobsson ifrån Seinala (Suinola?) och Erich Cnutsson ifrån Laukatu och Pöyttis sochn skulle med mans hielp ehrsättia bondens Thomas Thomassons sons Anders ifrån Kangare by arbete in till Michaels mesan, så wijde Thomas son Anders blifwit tagen till soldat för deras soota, och der det eij skedde, så skulle med penningar så dyrt han det annorstädes ifrån kunde leija hwar doch arbete betalas; altså dömbdes Johan Jacobsson att oppfylla för —
Thomasin poika Anders otettu sotilaaksi ynnä muuta.
9 Maij 1707 Pöytis, Ylläne, Brunkala, Patis Rusko
https://digihakemisto.net/item/635332100/6425854434/400
Det wille wähl bonden Thomas Thomasson i Kangare by och Lundo sochn anföra den klagan emoot Johan Jacobsson i Seinola och detta Cappelgiled att hoos honom skulle innestå något arff effter des Sahl. swärmoder Kirstin Hendrichsdotter i lijkwähl som att Johan wille med arffskiffts intrumentet af d 5 October 1703 berysa, att han sin fulle arffs dehl bekommit —
– att Johan Jacobsson skall sin stiuf swär fader Påfwel Jacobssonilla hamblat
Thomas hakee edesmenneen anoppinsa Kirstin Henriksdotterin perintöä.
23-24 Sep 1707 Lundo
https://digihakemisto.net/item/635332100/6425855148/461
Bonden Thomas Thomasson i Kangare och Thomas Bengtsson i Lommola blefwa förlijkte, ang:de det den seenare tagit —
28 Sep 1707 Pöytis, Ylläne, Brunkala, Patis, rusko
https://digihakemisto.net/item/635332100/6425855616/489
Det på minte igen bonden Thomas Thomasson Kangare och Lundo sochn om sin här i rätten förl sommar ting anhängige giorde saak, ang:de nå-tt? arff effter des sal swärmoder Kirstin Hendrichs dotter, men som efter rättens förre —
Thomasin vaimon Maria Jöransdotterin äiti on siis Kirstin Henriksdotter.
2-3 Jun 1711 Lundo
https://digihakemisto.net/item/635483184/6425858577/137
Thomas Thomasson ifrån Kangare by anklagade ländzman Mattz Uhrman för det han skall honom med slagmåhl öfwerfallit i Nov: mänadh förl:t åhr, då länsman utdrifwit skiutz, ehuruwähl hans häst war endan förut skiutat — Thomas producerade Bertill Clemetsson i Punittu och Johan Henrichsson i Siekilä att wittna deröfwer — ryttaren Simon wid namn, som fölgt medh ländzman, gifwit med wärian ett slag på Thomas, så ocj welat dwäncka och sköta uth från flåtten, bnm:te ryttaren är nu mera genom döden afgången —
Nimismies Matts Uhrman oli lyönyt Thomasia miekalla.
Thomas Kankare oli lautamiehenä ainakin pari kertaa. Kummatkin käräjät pidettiin Haritun nimismiehentalossa ihan Turun kupeessa.
Maskun kihlakunta, Marttilan ja Liedon pitäjät 12.-13.11.1697
uthi Harittu länsmans gårdh
https://digihakemisto.net/item/595792584/9672985970/40
Etelä-Suomen laamannikunnan renovoidut tuomiokirjat. LO Tuomiokirjat. LO:6 Tuomiokirja (1697-1697). Tiedosto 40. Kansallisarkisto. Viitattu 15.7.2025.
Nembden
Thomas Thomasson i Kangare
Piikkiön kihlakunta 20.-22.1.1703
myös Lieto
uthi Harittu länsmans gårdh
https://digihakemisto.net/item/595811968/9673119091/2
Etelä-Suomen laamannikunnan renovoidut tuomiokirjat. LO Tuomiokirjat. LO:11 Tuomiokirja (1703-1703). Tiedosto 2. Kansallisarkisto. Viitattu 15.7.2025.
Nembden
Thomas Thomasson från Kangaris och Lundho sochn
12-13 Junii?? 1712 Pöytis, Ylläne, Brunkala, Patis, Wahto
https://digihakemisto.net/item/635514888/6425878137/102
Maskun ja Mynämäen tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat. KO a Varsinaisten asioiden pöytäkirjat. KO a:22 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat (1712-1713). Tiedosto 1. Kansallisarkisto. Viitattu 15.7.2025.
Framledne bårgares i Åbo Jöran Kalåises enkia Maria Erichsdotters andrag emot Michell Johansson i Leinikkala, att han förl:n häst i Sept: månad skall beskylt henne för een psallm boock och derföre på wägen uthpantat af henne ett paar skoor; Michell sade, att för des bror son (?) schole gåssen? Jacob Sigfredsson bårdt kommit een boock i Michels gård; och emedan ingen fremmand? uthom färn:de Maria war då i huusgård, så sade Michell, det han derföre i sin gård, war icke opå landzwägen, tagit af henne ett paar skoor, hwilcka äre ännu hoos honom, föregifwandes Michell, att Marias faarbror Thomas Thomasson i Kangaris berettat för honom, det Maria och i Åbo begådt atrohet–?; ben:t Kangaris Thomas hust: Maria Jöransdotter war tillstädes, men sade sig där af eij något weta; opå Michels uthoembeende? för hördes häradz nembdeman Thomas Thomasson i Kåskinurmis?, hwilcken sade, att bårgares Jacob Kannus hust: Maria Jöransdotter begiärdt, det nembdeman skulle förhålla af Maria des legtt? som hon hade hoos Kangaris Thomas att blekas, för 2ne små psalmböcker, men som Maria förfarat sig till Åbo, där ? att förklara, så haar nembdeman låtit henne få sitt legtt (lenst?), huru med saken — dilation – .
Tämä edelleen varmistaa, että Erik Thomasson Kalonen on Thomas Thomasson Kankareen veli. Maria Eriksdotter on hänen tyttärensä. Porvari Henrik Pytty osti edesmenneen porvari Jöran Kalosen talon edellisenä vuonna 1711 ja muutti nimensä Kaloseksi. Henrik on Johan Thomasson Pytyn poika. Johan oli taas lähes varmasti Thomasin ja Erikin veli. Kyseinen talo oli ollut ennen Jörania Erik Thomassonilla, joten Henrik osti tavallaan setänsä talon.
https://digihakemisto.net/item/635514888/6425878140/103
Sentens
Den 13 Junii framgaf af Michell Johansson i Leinikkala een zedell af borgaren i Åbo Jacob Kannunen (daterat i går som war den 12, berettandes des medelst att bårgaren Kaloises enkia Maria Erichsdotter) lydande ord från ord som föllier: att mig af bårgaren Jöran Kaloises enkia effter fölliande parsedler, som een tijd från mig warat bårta nembt 2: st: psalmböcker och ett hackiärn, lakan och särk, icke wetandes för wisto, hwilcken samma saker af mig tagit, bekogttes? med mitt nampns under skrifwande, som attestera Åbo d 12 Juni 1712.
Maria nekade, att hafwa något hoos bem:te bårgare eller någon annan af händt ? skall om henne – men däruthinnan kunde Michel eij seija sig frij, ty han i warande tienst i Åbo hoos gullsmeden Meijer skall afhändt något silfwer – Maria berettade, att hon eij war i något huus på Michels gård, eller wiste af den öfwerklagade boken, hwar om Michell icke eller tahlt eller klagat när hon på gården war hoos honom, så? begiära, det Michell skulle föra till Åbo, ett skåp som war hoos honom och hörde bårgaren i Åbo Hendrich Pytty till; Michell tillstod det Maria begiärdt, att som skulle – för den skull bliffr Maria Erichsdotter – befrijat –
Mielestäni Maria vapautettiin syytteestä, mutta Michell joutui korvaamaan hänelle kengät. Maria vaatii, että Leinikkalan Michell Johansson veisi jonkin kaapin (skåp) Turkuun porvari Henrik Pytylle, jolle se kuuluu. Maria ja Henrik olivat serkuksia. Valitettavasti tässä ei tuoda esille Henrikin sukulaisuutta, mikä viimeistään varmistaisi asian. Mielenkiintoisesti mutta ymmärrettävästi tässä vielä kutsutaan Henrikiä Pytyksi vaikka oli jo ostanut edellisenä vuonna Kalosen talon ja esimerkiksi vuoden 1712 manttaalissa hänet mainitaan nimellä Kalonen.
Tässä mainitun porvari Jakob Kannun pojasta tuli Turun tuomiokirkon kanttori Simon Irenius. Asuivat Kalosten naapurina. Hän oli noin kymmenen vanha näiden käräjien aikoihin. Tässä jutussahan puhutaan myös virsikirjoista. Toki Henrik Pyttykin oli entisenä ylioppilaana tutustunut virsiin. Samaan sukuun kuului Johannes Urnovius, joka muutamia vuosia näiden käräjien jälkeen kunnostautui kanttorina.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2025, vBulletin Solutions Inc.