Yrjö Granlund
08.09.11, 17:21
KEITÄ OLIVAT KAUPPI-SUVUN KANTAVANHEMMAT
( Rantalakeudella )
SUKU FORUMIN sivuilla esiintyy lukuisa määrärä KAUPPI- nimisiä sukuja, jotka evät ole verisukua keskenään. Miten ja milloin KAUPPI-suku tuli Liminkaan ja levittäytyi Rantalakeuden pitäjiin, kasvaen aikaamyöten suuriksi sukuhaaroiksi? Siitä on nyt kysymys!
Ensimmäinen aviopari, joka tuli 1751 Liminkaan , oli MATTI Jaakonp. KAUPPI ja hänen aviopuolisonsa MAGDALENA Gustafintr.CARLUND. He tulivat Kemistä ja asettautuivat asumaan Magdalenan veljen, nimismies Gustaf Carlundin luo. Seuraavavana vuonna 1752 Matti osti Temmekseltä Hauri-nimisen talon RN 42 ja ryhtyi maanviljelijäksi, kyläsepäksi ja sai Pitäjänseppä arvonimen!
Matti Kauppi oli kotoisin Kemin Lautiosaaren Ilmoilan kylästä, s. 1726, k. 23.1.1799 Temmeksellä. Matin isä omisti Ilmoilassa koko manttaalin suuruisen perintötilan. Magdalenan isä oli Kemin pitäjänkirjuri. Magdalena oli perheen nuorin tytär, s. 27.1.1724 Kemissä, k. 1.7.1790 Temmeksellä. Vihitty 1745 Kemissä - jolloin Matti oli vasta 19-vuotias. Avioparille syntyi : 14 lasta, joista 5 poikaa ja 5 tyärtä jatkoivat sukua Rantalakeudella, mm nimillä: Kauppi, Hauru, Seppä-Hauru, Granlund, Wåg, Karjalainen, Kiiskilä,,ym, ym.
SUKUA SUURTA
Magdalenan äiti Catarina Mathlin oli todella suurta sukua! Hänen kantavanhempansa olivat Sursillejä ja Lithoviuksen pappissukua. Tästä kertoo heidän sukutaulunsa:
I sukupolvi: ERIK ÅNGERMAN - SURSILL. Oli ylhäinen talonpoikaissuku Ruotsissa, Uumajan pitäjän Tegin kylässä. Hän syntyi 1480 ja kuoli 1550-53. Pso Dorde. Perheessä oli paljon lapsia.
II sukupolvi: ÖSTEN Erikinp. SURSILL eli vuodet 1520-1580, toimi Uumajan voutina ja valtiopäivämiehenä, mutta siirtyi aikanaan perheineen Suomeen. Pso oli Magdalena Erikintr. joka oli syntynyt Laihialla. Avioparilla oli 7 tytärtä: Anna, Gatharina, Christina, Margareta, Brita, Barbro ja Magdalena. Tytöt avioituivat pohjalaisiin pappis- ja virkamiessukuihin, mm Lithovius, Ahlholm, ja Mathlin (Matilainen)- sukuihin, joiden kautta löytyvät omat, sukumme
ruotsalaiset kantavanhempamme. Christina on kantaäitimme.
III sukupolvi: CHRISTINA Östenintr. SURSILL s. n. 1567 Umeåssa, k. 1632 Iissä (haud. Oulussa) Pso : JOHAN Henrikinp. LITHOVIUS ( käytti myös LIMINGUS, CORVIUS- nimiä) s. n. 1570, k. Iin kirkkoherrana n. 1634 Iissä. Lapsista sukua jatkaa Henrik.
IV sukupolvi: HENRIK Johaninp. AHLHOLM--CORVINUS (ent. Litthovius) s. n. 1600 Limingassa, k. 1651 Pyhäjoella. Oli Iin kappalainen ja kirkkoherra 1620-34, sekä Pyhäjoen kirkkoherrana vuodet 1636-51. Oli luonteeltan ehkä papiksi sopimaton. Eli syntistä elämää, hänestä on kirjoitettu paljon. Harrasti mm malminetsintää ja varusti laivoja. Pso: ANNA Claudiuksentr. GROTH, Gävlestä. Eli leskenä vielä 1660 Pyhäjoella. Lapset: 2 pappia ja 2 nimismiestä. Pojista Claus jatkoi sukua.
V sukupolvi: CLAUS Henrikinp. AHLHOLM, s. 1626, k. 1674, ylioppilas Turussa 1642, Upsalassa 1645, fil.kand 1650, vihittiin papiksi 1652, Pyhäjoen kirkkoherra 1661, fil.maisteri 1664. PUOLISO:. ANNA, jonka isä oli raatimies Mikko Pentinpoika, Oulusta. Lapset: mm Margareta.
VI sukupolvi: MARGARETA Claudiuksentr. AHLHOLM, s. 2.10.1656, ilm. Raahessa, haud. 2.12.1732 Hailuodossa, vaikka oli Oulusta kotoisin. (Hänen poikansa Anders Mathlin toimi Hailuodossa pappina) Huom! Kaikki Ahlholmit ovat entisia Lithoviuksia. Pso: OLAVI Heikinp. MATHLIN, eli MATILAINEN, s.n. 1649 Oulussa, haud. siellä 20.12.1735, 86-vuotiaana. Oli oululainen porvari,.
hänen isänsä Heikki Olavinp. Matilainen eli Mathlin oli kauppias( Mathlin oli Sursillin sukua)
VII sukupolvi:, CATARINA Olavintr. MATHLIN eli MATILAINEN, s. 1682 Oulu, haud. 22.10.1769 Kemissä 87-vuoden ikäisenä. Arvostettu Viheriälä-talon wärdinna ja 8 lapsen äiti.Pso: Pso: GUSTAF Pietarinp. CARLUND, kastettu 6.5.1679 Kokkola, k 29.5.174 Kemisä,76 vuotiaana.Vihkimisajasta ei ole tietoa. Gustaf valittiin Oulun kaupunginfiskaaliksi 1705, mutta varsinaisen elämäntyönsä hän teki Kemissä pitäjänkirjurina vuodet 1720-1748. Keminmaan Historia (Gummerius 1997) arvostaa paljon hänen virkauraansa. Sama huomattiin myös Ruotsin ylimmässä johtoportaassa. Vuonna 1743 hän sai oman sukukilpensä. Taulun sisältö: "CARLUND, GUSTAF, sockensrivare i Kemi, 1743.SKÖLD: tre träd uppväxxande fron mark högst. Hjälmprydnad: Två uppväxande blommor med korslagda stjälkar. Eder 159"
Vapaasti käännetynä: Kilvessä on kolme maasta kasvavaa puuta, joista kolmas on pisin. Kypärässä on kaksi kasvavaa kukkaa, havunoksilla koristettuina. Avioparilla oli 8 lasta, jotka jatkoivat sukua: lukkareina, nimismiehinä, pitäjänkirjurina, lukutaidon opettajana yms. yhteiskuntaa kehittävässä tasossa.
SUKU MUUTUI SUOMENKIELISEKSI
Kun Magdalena Carlund, avioiduttuaan Matti Kaupin kanssa, muutti 1752 Temmekselle, niin kotikieli muuttui suomeksi. "Kemin kookas kansa" pureutui hyvin Limingan seudun maisemiin! Pieni näyte Matin vanhimman pojan Gustafistafin elämästä, (s. 1748 Kemissä, k. 1830 Temmeksellä).Vihittiin avioon 1774, lautamies Jaakko Niemelä-Haurun Elisabet tyttären kanssa, (Hemma i skrut) kotona morsiuspuvuissa ja kruunuissa. Gustaf peri isältään Haurun isännyyden ja sukunimi muuttui Hauruksi. Lapset: 6 poikaa ja 6 tytärtä. avioituivat ja hajautuivat lähipitäjiin:
Matti Kauppi, s. 2.1.1758, toimi ilm. lautamiehenä Temmeksellä.
Johan Kauppi-Hauru, s. 29.6.1764, muutti Liminkaan 1790, nimi muuttui Kiiskiläksi.
Zachris Kauppi, s. 9.1.1770, muutti Tyrnävälle 1790.
Henrik Kauppi, s. 14.8.1767, muutti 1794 johonkin?
Pojista jokin muutti Lumijoelle? (Perheen nuorimmat pojat käyttivät Kauppi-sukunimeä)
Kauppi-Carlund suvun vaikutus Rantalakeuden pitäjiin on ollut melkoista! Suku on ollut tervettä ja pitkäikäistä ja lapsikuolleisuus on ollut vähäistä! Suku on ollut myö temmesläisten tapaan kulttuuriystävällistä ja yhteiskuntaelämään osalistuvaa! Ruotsalaisilla kantavanhillamme on ollut meille paljon annettavaa ja kerrottavaa! Genetiikka on ihmeellistä! Tätä Kemin Kauppi-sukua ei ole kai aiemmin tutkittu?
Tapiolassa 8.9.2011 Yrjö Granlund
( Rantalakeudella )
SUKU FORUMIN sivuilla esiintyy lukuisa määrärä KAUPPI- nimisiä sukuja, jotka evät ole verisukua keskenään. Miten ja milloin KAUPPI-suku tuli Liminkaan ja levittäytyi Rantalakeuden pitäjiin, kasvaen aikaamyöten suuriksi sukuhaaroiksi? Siitä on nyt kysymys!
Ensimmäinen aviopari, joka tuli 1751 Liminkaan , oli MATTI Jaakonp. KAUPPI ja hänen aviopuolisonsa MAGDALENA Gustafintr.CARLUND. He tulivat Kemistä ja asettautuivat asumaan Magdalenan veljen, nimismies Gustaf Carlundin luo. Seuraavavana vuonna 1752 Matti osti Temmekseltä Hauri-nimisen talon RN 42 ja ryhtyi maanviljelijäksi, kyläsepäksi ja sai Pitäjänseppä arvonimen!
Matti Kauppi oli kotoisin Kemin Lautiosaaren Ilmoilan kylästä, s. 1726, k. 23.1.1799 Temmeksellä. Matin isä omisti Ilmoilassa koko manttaalin suuruisen perintötilan. Magdalenan isä oli Kemin pitäjänkirjuri. Magdalena oli perheen nuorin tytär, s. 27.1.1724 Kemissä, k. 1.7.1790 Temmeksellä. Vihitty 1745 Kemissä - jolloin Matti oli vasta 19-vuotias. Avioparille syntyi : 14 lasta, joista 5 poikaa ja 5 tyärtä jatkoivat sukua Rantalakeudella, mm nimillä: Kauppi, Hauru, Seppä-Hauru, Granlund, Wåg, Karjalainen, Kiiskilä,,ym, ym.
SUKUA SUURTA
Magdalenan äiti Catarina Mathlin oli todella suurta sukua! Hänen kantavanhempansa olivat Sursillejä ja Lithoviuksen pappissukua. Tästä kertoo heidän sukutaulunsa:
I sukupolvi: ERIK ÅNGERMAN - SURSILL. Oli ylhäinen talonpoikaissuku Ruotsissa, Uumajan pitäjän Tegin kylässä. Hän syntyi 1480 ja kuoli 1550-53. Pso Dorde. Perheessä oli paljon lapsia.
II sukupolvi: ÖSTEN Erikinp. SURSILL eli vuodet 1520-1580, toimi Uumajan voutina ja valtiopäivämiehenä, mutta siirtyi aikanaan perheineen Suomeen. Pso oli Magdalena Erikintr. joka oli syntynyt Laihialla. Avioparilla oli 7 tytärtä: Anna, Gatharina, Christina, Margareta, Brita, Barbro ja Magdalena. Tytöt avioituivat pohjalaisiin pappis- ja virkamiessukuihin, mm Lithovius, Ahlholm, ja Mathlin (Matilainen)- sukuihin, joiden kautta löytyvät omat, sukumme
ruotsalaiset kantavanhempamme. Christina on kantaäitimme.
III sukupolvi: CHRISTINA Östenintr. SURSILL s. n. 1567 Umeåssa, k. 1632 Iissä (haud. Oulussa) Pso : JOHAN Henrikinp. LITHOVIUS ( käytti myös LIMINGUS, CORVIUS- nimiä) s. n. 1570, k. Iin kirkkoherrana n. 1634 Iissä. Lapsista sukua jatkaa Henrik.
IV sukupolvi: HENRIK Johaninp. AHLHOLM--CORVINUS (ent. Litthovius) s. n. 1600 Limingassa, k. 1651 Pyhäjoella. Oli Iin kappalainen ja kirkkoherra 1620-34, sekä Pyhäjoen kirkkoherrana vuodet 1636-51. Oli luonteeltan ehkä papiksi sopimaton. Eli syntistä elämää, hänestä on kirjoitettu paljon. Harrasti mm malminetsintää ja varusti laivoja. Pso: ANNA Claudiuksentr. GROTH, Gävlestä. Eli leskenä vielä 1660 Pyhäjoella. Lapset: 2 pappia ja 2 nimismiestä. Pojista Claus jatkoi sukua.
V sukupolvi: CLAUS Henrikinp. AHLHOLM, s. 1626, k. 1674, ylioppilas Turussa 1642, Upsalassa 1645, fil.kand 1650, vihittiin papiksi 1652, Pyhäjoen kirkkoherra 1661, fil.maisteri 1664. PUOLISO:. ANNA, jonka isä oli raatimies Mikko Pentinpoika, Oulusta. Lapset: mm Margareta.
VI sukupolvi: MARGARETA Claudiuksentr. AHLHOLM, s. 2.10.1656, ilm. Raahessa, haud. 2.12.1732 Hailuodossa, vaikka oli Oulusta kotoisin. (Hänen poikansa Anders Mathlin toimi Hailuodossa pappina) Huom! Kaikki Ahlholmit ovat entisia Lithoviuksia. Pso: OLAVI Heikinp. MATHLIN, eli MATILAINEN, s.n. 1649 Oulussa, haud. siellä 20.12.1735, 86-vuotiaana. Oli oululainen porvari,.
hänen isänsä Heikki Olavinp. Matilainen eli Mathlin oli kauppias( Mathlin oli Sursillin sukua)
VII sukupolvi:, CATARINA Olavintr. MATHLIN eli MATILAINEN, s. 1682 Oulu, haud. 22.10.1769 Kemissä 87-vuoden ikäisenä. Arvostettu Viheriälä-talon wärdinna ja 8 lapsen äiti.Pso: Pso: GUSTAF Pietarinp. CARLUND, kastettu 6.5.1679 Kokkola, k 29.5.174 Kemisä,76 vuotiaana.Vihkimisajasta ei ole tietoa. Gustaf valittiin Oulun kaupunginfiskaaliksi 1705, mutta varsinaisen elämäntyönsä hän teki Kemissä pitäjänkirjurina vuodet 1720-1748. Keminmaan Historia (Gummerius 1997) arvostaa paljon hänen virkauraansa. Sama huomattiin myös Ruotsin ylimmässä johtoportaassa. Vuonna 1743 hän sai oman sukukilpensä. Taulun sisältö: "CARLUND, GUSTAF, sockensrivare i Kemi, 1743.SKÖLD: tre träd uppväxxande fron mark högst. Hjälmprydnad: Två uppväxande blommor med korslagda stjälkar. Eder 159"
Vapaasti käännetynä: Kilvessä on kolme maasta kasvavaa puuta, joista kolmas on pisin. Kypärässä on kaksi kasvavaa kukkaa, havunoksilla koristettuina. Avioparilla oli 8 lasta, jotka jatkoivat sukua: lukkareina, nimismiehinä, pitäjänkirjurina, lukutaidon opettajana yms. yhteiskuntaa kehittävässä tasossa.
SUKU MUUTUI SUOMENKIELISEKSI
Kun Magdalena Carlund, avioiduttuaan Matti Kaupin kanssa, muutti 1752 Temmekselle, niin kotikieli muuttui suomeksi. "Kemin kookas kansa" pureutui hyvin Limingan seudun maisemiin! Pieni näyte Matin vanhimman pojan Gustafistafin elämästä, (s. 1748 Kemissä, k. 1830 Temmeksellä).Vihittiin avioon 1774, lautamies Jaakko Niemelä-Haurun Elisabet tyttären kanssa, (Hemma i skrut) kotona morsiuspuvuissa ja kruunuissa. Gustaf peri isältään Haurun isännyyden ja sukunimi muuttui Hauruksi. Lapset: 6 poikaa ja 6 tytärtä. avioituivat ja hajautuivat lähipitäjiin:
Matti Kauppi, s. 2.1.1758, toimi ilm. lautamiehenä Temmeksellä.
Johan Kauppi-Hauru, s. 29.6.1764, muutti Liminkaan 1790, nimi muuttui Kiiskiläksi.
Zachris Kauppi, s. 9.1.1770, muutti Tyrnävälle 1790.
Henrik Kauppi, s. 14.8.1767, muutti 1794 johonkin?
Pojista jokin muutti Lumijoelle? (Perheen nuorimmat pojat käyttivät Kauppi-sukunimeä)
Kauppi-Carlund suvun vaikutus Rantalakeuden pitäjiin on ollut melkoista! Suku on ollut tervettä ja pitkäikäistä ja lapsikuolleisuus on ollut vähäistä! Suku on ollut myö temmesläisten tapaan kulttuuriystävällistä ja yhteiskuntaelämään osalistuvaa! Ruotsalaisilla kantavanhillamme on ollut meille paljon annettavaa ja kerrottavaa! Genetiikka on ihmeellistä! Tätä Kemin Kauppi-sukua ei ole kai aiemmin tutkittu?
Tapiolassa 8.9.2011 Yrjö Granlund