Avioliitoista

[Juha]

Oliko 1800-luvun alkupuolella mahdollista, että nainen olisi voinut mennä naimisiin edesmenneen miehensä pojan kanssa - tämä poika oli miehen ensimmäisestä avioliitosta eikä täten ollut biologista sukua leskelle.

[Jouni Kaleva]

Oliko 1800-luvun alkupuolella mahdollista, että nainen olisi voinut mennä naimisiin edesmenneen miehensä pojan kanssa - tämä poika oli miehen ensimmäisestä avioliitosta eikä täten ollut biologista sukua leskelle.
Kuullostaa ihan mahdottomalta, että poikapuoli olisi voinut naida äitipuolensa.

[Juha]

No voi harmi - sitten olen jälleen pulassa Kaapon suhteen!


Juha

[tellervoranta]

Älä heitä vielä kirvestä kaivoon. :). Jospa sittenkin....

No voi harmi - sitten olen jälleen pulassa Kaapon suhteen!


Juha

[Matti Heiniemi]

Yritin pikaisesti selata omaa vajavaista lakikirjahyllyäni, mutten löytänyt sieltä tähän ratkaisua. Uskaltaisin kuitenkin veikata, että Venäjän vallan aikana melko joustavat aviokäytännöt olivat mahdollisia. Ne olivat kuitenkin luvanvaraisia. Kun isoisäni isoisä avioitui v. 1859 ensimmäisen vaimonsa siskopuolen kanssa, se ei onnistunut ilman tsaarin lupaa. Tämä lupakirja on säilynyt ja tallennettu Kannuksen seurakunnan sekalaisissa asiakirjoissa.

Jos siis on kyseessä poikapuolen ja äitipuolen avio, sitä on tuskin voitu solmia pelkällä kirkkoherran hyväksynnällä. Jokin korkeampi taho on tarvittu luvan antajaksi, ja silloin lupakirjaa kannattaa haeskella seurakunnan arkistoista.

[eeva häkkinen]

Kyllähän avioliitto "suoraan alenevassa ja ylenevässä" lankoudessa oli kielletty vielä 1800-luvun lopulla. Sivulankoutta koskeva kielto purettiin 1882, mutta mielestäni olen nähnyt useita aikaisempiakin tapauksia, joissa esim. mies avioitui veljensä lesken kanssa, lieneekö siihen tarvittu eri lupa.

Sivusukulaisissani on muuan tapaus vuodelta 1892, jossa erään isäntämiehen huomattavasti nuorempi kakkosvaimo ajautui suhteeseen naimisissa olleen poikapuolensa kanssa. Mitään biologista sukua he eivät olleet keskenään, mutta asian mentyä tuomioistuimeen sekä yleisen syyttäjän että petettyjen puolisoiden toimesta, tuomitsi kihlakunnanoikeus molemmat kuolemaan "sukurutsauksesta ja samalla tehdystä kahdenpuolisesta huoruudesta". Hovioikeus muutti tavan mukaan tuomiot neljäksi vuodeksi kuritushuonetta.

Eli ei tää Juhan ehdottama avio kovin todennäköiseltä näytä.

[Juha]

Jaahas, hyvä tietää.

Kyse on siitä, että eräs suora esi-isä on edelleen hukassa. Ainoa sopiva kandidaatti olisi tuo edellisestä avioliitosta oleva poika.

Asia on hyvin epäselvä ja olen sitä pitkään pohtinut - tänään kelasin yhden rippikirjajakson Uskelasta ja Salosta kokonaan läpi ilman tulosta.

Tässä lisää aiheesta;

http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=67510&postcount=4

Juha

[Rotta]

Minulla on tiedossa 1700-luvun alkupuolelta Kuhmalahdelta tapaus, jossa mies nai sisarpuolensa (teknisesti ottaen, vaikka heillä ei ollutkaan yhteisiä sukulaisia) Tämä mies oli äitinsä ensimmäisestä avioliitosta ja äiti meni leskenä naimisiin leskimiehen kanssa. Tällä leskimiehellä puolestaan oli tytär, jonka hän sitten naitti poikapuolelleen, jolloin hänestä tuli isäpuoli ja appiukko samssa persoonassa.

1800-luvulta löytyy tapauksia, jossa on menty naimisiin ensimmäisen vaimon sisaren kanssa, mutta nämäkin ovat vaatineet erityisluvan, joten pidän tuota tapaustasi mahdollisena, joskin erityisluvan se on varmasti vaatinut.

Make

[eeva häkkinen]

Asiasta tai tienoosta en tiedä mitään, enkä osaa kokenutta sukututkijaa neuvoa, mutta muistuttaisin asiasta, jota Matti tuossa jo sivusikin; kirkonarkisto sisältää paljon muutakin mielenkiintoista kuin rippi-, lasten- ja toimituskirjat. Monesti olen saanut apuja käydessäni läpi näitä tietoja, joita ei useinkaan ole filmattu ja arkistohakemistossakin löytyvät erilaisilla nimikkeillä. Ainakin virkakirjeenvaihto ja annettujen todistusten toisteet saattavat olla antoisia, joskus nämä sekalaiset asiakirjatkin. Lycka till!

[Juha]

Kiitos;

Perukirjat on jo selattu.....täytyy mennä katsomaan Turkuun, mitä kaikkea muuta voisi löytyä.

Mies vilahtelee rippikirjoissa mutta aina ilman syntymäaikaa, ei edes vuotta mainita. Kummallista on myös se, että samanlla nimellä on seudulla pari muutakin herraa, joiden rippikirjoihin kirjattu syntymäaika ei päde niihin, mitä kastetuista löytyy

Tuskin hän ihan valtavan kaukaa on paikkakunnalle saapunut, mutta mutta


Eli luvassa jatkossakin sitä parasta mahdollista, mitä sukututkimus voi tarjota; loputonta etsintää - tietää, että se neula on siellä heinäsuovassa, mutta missä!


Juha

[Matti Lund]

Minulla on tiedossa 1700-luvun alkupuolelta Kuhmalahdelta tapaus, jossa mies nai sisarpuolensa (teknisesti ottaen, vaikka heillä ei ollutkaan yhteisiä sukulaisia) Tämä mies oli äitinsä ensimmäisestä avioliitosta ja äiti meni leskenä naimisiin leskimiehen kanssa. Tällä leskimiehellä puolestaan oli tytär, jonka hän sitten naitti poikapuolelleen, jolloin hänestä tuli isäpuoli ja appiukko samssa persoonassa.

1800-luvulta löytyy tapauksia, jossa on menty naimisiin ensimmäisen vaimon sisaren kanssa, mutta nämäkin ovat vaatineet erityisluvan, joten pidän tuota tapaustasi mahdollisena, joskin erityisluvan se on varmasti vaatinut.

Make


Joo, tällaiset menivät yleensä niin, että kirkkoherra ei suoraan tohtinut vihkiä, vaan antoi selonteon asianhaaroista konsistorille, joka teki ratkaisun.

Konsistorin vihkimismyönnön takana oli ehkä yleisimpänä asianhaarana se, että pari oli harjoittanut salavuoteutta ja naispuoli oli jo lasta kantavana.

Kun näitä on aika perusteellisesti käsitelty käräjillä, on tapauksia, joissa salavuoteus on tunnustettu molemmin puolin lipsahdukseksi, lihallisen heikkouden tulokseksi, mutta on myös tapauksia, joissa on ollut kissanhännänvetoa papin kanssa, joka ei ollut ollut suostuvainen parin vihkimiseen ja pari on ikäänkuin päättänyt "pyrkiä papiston edelle" ja hankkia salavuoteudella myönteisen päätöksen vihkimisilleen, kun eivät keksineet muutakaan keinoa, mistä vetää juttua kiinni.

Tällä oli tietysti oma hintansakin, eli vähintään julkinen kirkonrangaistus molemmille ja ainakin miespuolelle 40 hopeamarkan sakko, mutta naispuoli niiltä säästyi, kun kuulutukset otettiin heti konsistorin ratkaisun päälle.

Monissa tapauksissa taustana oli, että naispuoli oli tullut hätiin leskimiehen lapsenlikaksi, "ukkeli" mielistyi häneen, kun tämä hoiti lapsiaan hyvin ja halusi siksi ottaa hänet ruokakuntaansa lopullisesti.


terv Matti Lund

[Kovanen]

Tervehdys!

Oliko tavallista tai edes mahdollista, että 1800-luvulla mies avioitui vanhemman veljensä tyttären kanssa?

Terveisin Eila

[Olarra]

Tervehdys!
Oliko tavallista tai edes mahdollista, että 1800-luvulla mies avioitui vanhemman veljensä tyttären kanssa?
Terveisin Eila

Ei. Edellisissä esimerkeissähän ei ollut kyse sukurutsasta geneettisessä mielessä, mutta esimerkissäsi on juuri siitä kyse. Serkusten välisiä avioliittoja on ollut (ainakin 1900-luvulta alkaen), mutten ole koskaan kuullut noin läheisen verisukulaisen naimisesta. Tällaiseen ei olisi lupa hellinnyt.

[Matti Lund]

Tervehdys!

Oliko tavallista tai edes mahdollista, että 1800-luvulla mies avioitui vanhemman veljensä tyttären kanssa?

Terveisin Eila

Siis ei tietystikään rekisteröidyistä avioliitoista eikä tapauksissa, joissa tiedettiin au -lapsen isä ja/tai äiti, mikä lähes aina tiedettiin vielä 1800 -luvulla, mutta au -lapsissahan on huomattava osuus nykyään sellaisia, että au -lapsen jompi kumpi vanhempi on sovittu pidettäväksi kaikilta tai ainakin itse lapselta salassa, ja kasvattiperhe on sukulaisperhe, ja sitten käy niin, että sisko ja veli ryhtyvät sisaruudestaan tietämättöminä salassa seurustelemaan keskenään ja asia tyssää vasta siihen, kun he ilmoittavat avioituvansa ja joku suvun täti ryhtyy tätä kaikenlaisilla tekosyillä vastustamaan, kunnes alkaa paljastua se, että tästä sisaruudestahan se kiikastaa, ja "omerta" joudutaan murtamaan.


1900 -luvulta on kyllä tiedossa tapauksia, että avioitumisen jälkeen on "sattumalta" selvinnyt, että puolisot ovat keskenään sisarpuolia. Tämähän johtuu juuri 1800 -luvulla alkaneesta leväperäisyydestä au -lasten isien henkilöllisyyden suhteen. Ja että näin on päässyt tapahtumaan, johtuu kai yleensä siitä, että se, jolla on ollut salaisuus hallussaan, on yllättäen poistunut keskuudestamme ja jättänyt vapaan kentän autuaasti tietämättömien siskon ja veljen avioitumiselle.


Ja nykyinen henkilötietolaki on tietysti omiaan moninkertaistamaan näiden veli-sisko -avioliittojen määrän, koska sen itse asiassa negatiivista valehtemista legitimoivien pykälien avulla näitä salaamisia voidaan tehokkaammin ylläpitää eivätkä viranomaiset uskalla kovin vähästä puuttua niitä selvittämään, eikä heillä muutenkaan ole lain nykytilanteessa enää siihen sellaisia aseita kuten ennen vanhaan, jos epäilyksiä oli!!!


terv Matti Lund

[Benedictus]

Aiemmin tuskin laillisesti saattoi naida lähisukulaistaa, pidettiinhän perinteisesti isänpuoleista serkkua liian läheisenä naitavaksi. Taasen äidin puolelta veri oli laihempaa, jolloin sitä ei ainakaan kansanparissa niin pahana pidetty.

Ylläoleva tieto on minulla, koska pohjois-satakuntalaisena suvun nainnit ovat aikamoista serkkusoppaa.

Kummallisia lähiliittoja on eräs tietämäni tapaus, jossa isännän tytär halusi naida naapurikylän pojan. Sekä tytön isä, että pojan äiti panivat kaikilla konsteilla vastaan, mutta avioon he menivät, vaikka saivatkin tietää pojan olevan tytön isän syrjähypyn. Laillisesti heillä oli oikeat vanhemmat. Tämä tapahtui 40-luvulla.

Myöskin erään valtakunnanlisenkin mahtimiehen vaimo oli hänen sisarentyttärensä. Miten se oli mahdollista, ei ole selvinnyt minulle.Koska asia on tapahtunut 1900-luvulla ei siitä enempää.

Muinaisuudesta löytyy tuo omalaatuinen tapaus, jossa Ahlaisten rällssitilan omistaja Jöran Claesson Prytz nai omaa sisaren tytärtään Beata Grelsdr:a. ja tappoi suhteesta syntyneen vauvan.Tapaus tiedetään, koska siitä on oikeudenkirjat säilyneet. Hänet tuomittiin, muttei rangaistu, mihin saattoi vaikuttaa läheinen suhde Juhana kuninkaaseen.
Myöhemmin kyseinen Beata Grelsdr näkyy Ahlaisissa Göranin vaimona.
-missään ei kyllä selviä olisiko ollut tuollainen sisarpuoli, eri äidin ja isän lapsi.
Prytzin perhe oli aika avoin luonteeltaan, sillä Jöranin isoisä oli katolinen munkki ja isoäiti nunna.

Kansanparissa liikkuu hauskoja tarinoita.
Eräs tarina kertoo mahti-isännästä, joka menee uusiin naimisiin vanhoilla päivillään.
Kirkosta tultuaan sulhanen nostaa morseimen hevoskärryille, lyö ohjaksilla hevoseen vauhtia ja karjahtaa:"kaikki on omaa tekoa paitti tuo tamma".

[Juha]

Palatakseni tylsänä miehenä alkuperäiseen epistolaan;

mitä teidän mielestänne lukee tuossa Gabriel Mattsonin kohdalla;
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7908435

"sedan nämde.....Caisas..." ?? Vai?



Juha

[Jouni Kaleva]

Jaahas, hyvä tietää.

Kyse on siitä, että eräs suora esi-isä on edelleen hukassa. Ainoa sopiva kandidaatti olisi tuo edellisestä avioliitosta oleva poika.

Asia on hyvin epäselvä ja olen sitä pitkään pohtinut - tänään kelasin yhden rippikirjajakson Uskelasta ja Salosta kokonaan läpi ilman tulosta.

Tässä lisää aiheesta;

http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=67510&postcount=4

Juha
Siis tämä Gabriel tuli "tyhjästä" n. 1810. Oletko voinut seurata, mitä sille edellisen avioliiton Gabriel Mattsonille on voinut tapahtua, hänkö katosi näköpiiristä? Henkikirjat? Perukirjat?

[Jouni Kaleva]

Palatakseni tylsänä miehenä alkuperäiseen epistolaan;

mitä teidän mielestänne lukee tuossa Gabriel Mattsonin kohdalla;
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7908435

"sedan nämde.....Caisas..." ?? Vai?



Juha
Nedannämde Caisas man.

[Juha]

Eli tässä rippikirja 1804-1809

Sotilas Mats Hägg ja hänen järjestyksessä toinen vaimonsa Caisa Johansdotter lapsineen ilman vuonna 1785 syntynyttä Gabrielia;
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/uskela/rippikirja_1796-1809_jk886/93.htm

Uskelaan muuttaneet vuodelta 1811 - kohta 6. ;
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/uskela/muuttaneet_1805-1831_jk890/10.htm

Tuossa muuttaneiden luettelossa mainitulla päivämäärällä ei lähiseudulta löydy ketään - kuuluuko tämä Gabriel kuvioihin lainkaan?

Nimittäin tuo Gabriel muutti Uskelaan huhtikuussa ja "minun" Gabrielini meni ym. Caisa Johansdotterin kanssa naimisiin elokuussa samana vuonna.


ja tässä sitten Gabrielin kuolinmerkintä rippikirjassa 1812-1818

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/uskela/rippikirja_1812-1818_jk886-887/24.htm


Harmittaa vietävästi kun on mahdottomasti tietoa tarjolla, mutta ei pysty tekemään johtopäätöksiä tarpeeksi


ja Jounille kiitos tuosta tekstin tulkinnasta - ei auta eteenpäin sekään, nyyh

Juha

[Jouni Kaleva]

Eli tässä rippikirja 1804-1809

Sotilas Mats Hägg ja hänen järjestyksessä toinen vaimonsa Caisa Johansdotter lapsineen ilman vuonna 1785 syntynyttä Gabrielia;
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/uskela/rippikirja_1796-1809_jk886/93.htm

Uskelaan muuttaneet vuodelta 1811 - kohta 6. ;
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/uskela/muuttaneet_1805-1831_jk890/10.htm

Tuossa muuttaneiden luettelossa mainitulla päivämäärällä ei lähiseudulta löydy ketään - kuuluuko tämä Gabriel kuvioihin lainkaan?

Nimittäin tuo Gabriel muutti Uskelaan huhtikuussa ja "minun" Gabrielini meni ym. Caisa Johansdotterin kanssa naimisiin elokuussa samana vuonna.


ja tässä sitten Gabrielin kuolinmerkintä rippikirjassa 1812-1818

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/uskela/rippikirja_1812-1818_jk886-887/24.htm


Harmittaa vietävästi kun on mahdottomasti tietoa tarjolla, mutta ei pysty tekemään johtopäätöksiä tarpeeksi


ja Jounille kiitos tuosta tekstin tulkinnasta - ei auta eteenpäin sekään, nyyh

Juha
Hiskin mukaan Uskelassa synt. neljä eri Gabriel Mattsonia 1770-1785, oletko seurannut kaikkia? Tuo muuttokirjan mukaan 8.8.1790 syntynyt olisi viides tätä sarjaa.

[Juha]

Aikanaan kyllä ja jokaiselle tuota vuoden 1785 Kaapoa lukuunottamatta löytyi joku kohtalo - kävin läpi sekä Salon että Uskelan syntyneet.

Tietysti lähialueilla on lisää samannimisiä, mutta rippikirjassahan on tuo merkintä Uskelassa syntymisestä


Juha

[HennaS]

Venäjän keisarikunnan alaisuudessa olleessa Suomen autonomisessa suuriruhtinaskunnassa sovellettiin vuonna 1734 voimaan tullutta lakia, joka jakautui yhdeksään alasektioon eli kaareen, joista yksi oli naimakaari. Naimakaaren kumosi vasta vuonna 1929 voimaan tullut avioliittolaki.

Vuoden 1734 laki löytyy kokonaisuudessaan Agricolan historiasivuilta:
http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/1734/index.html

Avioliiton esteitä on käsitelty naimakaaren toisessa luvussa nimeltä "Nijstä, jotca ei mahda toinetoisens canssa awiokäskyä raketa". Siinä kielletään seuraavat sukulaisten väliset avioliitot:
- lasten ja vanhempien väliset avioliitot
- lastenlasten ja isovanhempien väliset avioliitot
- sisarusten väliset avioliitot
- setien/tätien/enojen ja heidän sisarustensa lasten väliset avioliitot; samoin avioliitot isosetien/tätien/enojen ja heidän sisarustensa lastenlasten välillä
- serkukset saivat avioitua ainoastaan kuninkaan erityisluvalla
- leskien ja heidän kuolleiden puolisoidensa vanhempien väliset avioliitot
- isä- ja äitipuolten ja heidän lapsipuoltensa väliset avioliitot; samoin avioliitot isovanhempipuolten ja heidän lapsenlapsipuoltensa välillä. Myös avioituminen oman lapsipuolensa biologisen jälkeläisen kanssa oli kiellettyä.
- liitot omien lähisukulaisten leskien kanssa
- isä/äitipuolensa lesken naiminen, samoin kuin oman lapsipuolensa lesken naiminen
- sen sijaan oman sisaruksensa puolison sisaruksen naiminen oli täysin laillista, samoin oman miniänsä/vävynsä naimattoman vanhemman naiminen
- edellä mainitut aviointikiellot pätivät myös, vaikka kiellon koskemat henkilöt olisivat olleet sukupuolisuhteessa keskenään. Avioliiton solmiminen oli laitonta myös siinä tapauksessa, jos asianomaisten henkilöiden välillä oli aikaisemmin tapahtunut aviorikos.
--
Juhan mainitsema tapaus, jossa leski olisi nainut oman poikapuolensa vaikuttaisi siis olleen oman aikansa avioliittolain puitteissa juridisesti mahdoton. Oma asiansa sitten kuitenkin on, kuinka tarkasti lain noudattamista valvottiin. Jos tämä äitipuoli ja hänen poikapuolensa on esim. vanhassa rippikirjassa selkeästi merkitty toistensa aviopuolisoiksi, luottaisin tämän yksittäistapauksen kohdalla rippikirjaan. Onhan allekirjoittaneenkin kaukaisessa suvussa 1800-luvun alkuvuosikymmeninä sattunut tapaus, jossa nuorehko leskeksi jäänyt nainen, joka sai ensimmäisen aviomiehensä kanssa kuusi lasta nai tämän edesmenneen miehensä isän ja sai tämän kanssa vielä kolme lasta lisää. Vaimo, joka eli oman aikansa mittapuun mukaan sangen pitkäikäiseksi jäi leskeksi myös tästä toisesta avioliitosta eikä missään rippikirjan anmärkningar-sarakkeessa lue, että kukaan olisi saanut siitä mitään sanktioita. Minulla ei ole näiden henkilöiden nimiä tai muita tarkempia tietoja nyt tässä mainittavaksi, mutta kyllä ne siellä jonnekin omiin sukuarkistoihini hautautuneina ovat.

[Juha]

Kiitos

Tuo oli hyvin yksiselitteistä. Täytyy varmaan luopua tuosta ideasta. Ei tähän oikein ratkaisua taida löytyä.


Gabriel ja Caisa oli kyllä ihan vihitty pariskunta - heidät löytyy Uskelan luetteloista 11.8.1811

Juha

[M.Sjostrom]

Gabriel ja Caisa oli kyllä ihan vihitty pariskunta - heidät löytyy Uskelan luetteloista 11.8.1811

Juha

tietämättä asiasta lähemmin, olisiko mahdollista seuraava:
(= onko jossakin vahvistus, että sotilas Matsin ja tämän tokan vaimon kanssa nuorena elänyt Kaapriel todellakin oli sen Matsin eikä jonkun muun Matsin poika??)

Nuori Kaapriel ei ollut sotilas Matsin poika, vaan perheessä kasvattina/elättinä,
ja sukulaisuus ei siten ollut avion esteenä, vaan päinvastoin tuttuus perheessä edesauttoi hänet naimisiin leskeytyneen perheenemännän kanssa.

Tämä idea kaatuu, jos on näyttö että Kaapriel tosiaan syntyi sen sotilas Matsin poikana.

[Juha]

Näyttönä on se, että hänet on merkitty sotilas Mats Häggin ja tämän ensimmäisen puolison, Wilhelminan pojaksi Uskelan kastettujen luettelossa.

Täytyy käydä seuraavaksi kaikki Gabriel Matssonin vuosilta 1770-1790 läpi Salo-Uskelasta ja Perttelistä.....ei muu auta...ja käydä arkistossa katsomassa Gabrielin ja Caisan lasten kummeja....


Juha

[paavo.lohvansuu]

Lukee :Nedan nämnde Caisas man

[Tapani Kovalaine]

Gabriel Matinpojasta ei ole tässä viestiketjussa tullut vielä esille se, että kun hän 1817 kuoli, oli Hiskin mukaan ikää kertynyt 42 vuotta. Gabriel on siis rippikirjan mukaan syntynyt Uskelassa ja kuolinluettelon mukaan jo vuonna 1775.

Caisa Johansdotterin poikapuoli Gabriel Matinpoika Hägg syntyi 1785 ja kun ei netissä ole Uskelan kuolintietoja vuodelta 1817, niin emme pääse tulkitsemaan, voisiko 42 v olla 32 v?

On ylen mielenkiintoista, ettei vuosien 1811-1817 aikana rippikirjassa oteta mitään kantaa Gabriel Matinpojan ikään. Minne vuonna 1785 syntynyt Gabriel Hägg vuonna 1803 muutti? Paikkakunnan nimi (Klasde??) ja muuttovuosikin on epäselvä rippikirjan digikuvassa: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/uskela/rippikirja_1796-1809_jk886/17.htm

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3669mj?fi+0584+haudatut+1173)12.4.1817 HAUDATTU 27.4.1817 Kangari Torp: Gabriel Mattss: håll&stg: IKÄ 42 v

[JaskaS]

...ja käydä arkistossa katsomassa Gabrielin ja Caisan lasten kummeja....
Juha
Tämän näet kotoasikin, sillä Uskelan emäkirkon kastetut näkyvät Perttelin kirjoissa vuoteen 1820. Esim. Ulrica 6.2.1813 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pertteli/syntyneet-vihityt-kuolleet_1800-1825_jk1062/135.htm).

:) Jaska

[Tapani Kovalaine]

Tuo Jaskan viestissä tehty Pertteliin vinkkaaminen on hyvin paikallaan! Sieltähän löytyy vuodelta 1811 tietoa vuonna 1785 syntyneestä Gabriel Matinpojasta, joka näyttää saapuneen vuonna 1811 Kurki-nimisestä paikasta Kangaren torppaan...

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pertteli/rippikirja_1806-1811_jk1058/140.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pertteli/rippikirja_1806-1811_jk1058/140.htm)
Kurki: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pertteli/rippikirja_1806-1811_jk1058/142.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pertteli/rippikirja_1806-1811_jk1058/142.htm)
Vuoden 1814 tietoja Gabrielista: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pertteli/rippikirja_1812-1822_jk1058-1059/128.htm

[Juha]

Kiitos Tapanille ja Jaskalle.

Mutta auttaakos tämä eteenpäin vai tekeekö vain mutkikkaammaksi? Oliko tämä Gabriel sama kuin Caisan puoliso?

Asuivatkohan puolisot lainkaan yhdessä? Ja jos asuivat niin mistä lähtien.

Ja perimmäinen kysymys jää - kuka sitten tämä vuoden 1785 Gabriel on?



Juha

[JaskaS]

Tapanin bongaama Gabriel Mattsson tulee Kurjelle 1810 M-alkuisesta paikasta (mahdollisesti Moderkyrkan eli Uskela) ja lähtee 1812 Rinteeltä Kiikalaan (saapuminen nro 17 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kiikala/muuttaneet_1812-1856_jk1051/3.htm) maininnalla ledig).
Hän saattaisi olla syntymävuotensa perusteella Matts Häggin ja Wilhelminan poika, jonka jäljet olit kadottanut. Tai joku muu, muttei Caisan kakkosmies.

:) Jaska

[Juha]

OK, kiitos uudemman kerran.

Jatkan harjoituksia, mutta tämä voisi tosiaan olla tuo Häggin Gabriel

Juha

[Tapani Kovalaine]

Tapanin bongaama Gabriel Mattsson tulee Kurjelle 1810 M-alkuisesta paikasta (mahdollisesti Moderkyrkan eli Uskela) ja lähtee 1812 Rinteeltä Kiikalaan (saapuminen nro 17 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kiikala/muuttaneet_1812-1856_jk1051/3.htm) maininnalla ledig).
Hän saattaisi olla syntymävuotensa perusteella Matts Häggin ja Wilhelminan poika, jonka jäljet olit kadottanut. Tai joku muu, muttei Caisan kakkosmies.

:) Jaska
Ikävä todeta, mutta sivuraiteelle meni, sillä tuo löytämäni Matti Gabrielinpoika Ikävä olikin syntynyt 29.1.1785. Hänen reittinsä kulki melkoisen lähellä Gabriel Häggiä vaan hän ei avioitunut Gabrielin äitipuolen kanssa. Rippikirjoissa on silloin tällöin hänen sukunimensä Ikävä kyllä mainittu. Ikävän perhe asui Blinda -nimisessä torpassa Hämäläisten Härrissä. Nyt pitää etsiä 10 vuotta vanhempi Gabriel. (Yuo Tubessakin on Ikävä... http://www.youtube.com/watch?v=pkzJb0k-q8U)

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3671qb?fi+0389+kastetut+2853)10.12.1779 11.12.1779 Cajala. Torp: Matts Johanss: Ikävä. Brita Sigfridsdr: Anna.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3671qb?fi+0389+kastetut+3158)29.1.1785 30.1.1785 Hämäläis. Torp. Matts Johanss: Brita Sigfridsdr: Gabriel.

[JaskaS]

Toivottavasti jollakulla on ollut tätäkin Gabriel Matinpoikaa ikävä, ja saa tästä sivutuloksesta lohtua ikävälleen :cool:

:) Jaska

[Tapani Kovalaine]

Sukututkimusten tuloksissa on eroavuuksia. Toinen tutkija on varma omasta teoriastaan ja toinen on täysin eri mieltä. Nyt aloitettiin viedä tätä viestiketjua sukulaisten välisistä avioliitoista ja vähitellen mentiin itse asiaan. Siis oliko Gabriel Mattsson 1785 puolisonsa Caisa Johansdotterin 1768 poikapuoli.

Joensuusta katsoen tutkimustulos on seuraava.
Gabriel oli Seppä syntyessään 30.12.1784. Hänen kotitalonsa pihapiirissä asui erään sotilaan perhe. Sotilas oli Johan Mandelqvist 1740 ja vaimo oli Anna Juhontytär 1740. Heillä oli monta lasta, mutta mielenkiintoisin lapsista oli Caisa, joka syntyi 10.10.1768 mantelinoksana ja muuttui sittemmin manteliksi sukunimimielessä.

Caisa Mandel ja Gabriel Seppä olivat muutaman kerran samoilla rippikirjan sivuilla (digi 114-116 ja digi 58).
Sitten heidän tiensä erosivat, kun Caisa avioitui leskeksi jääneen sotilaan Matts Hägg'in kanssa ja jäi 1810 leskeksi. Sodan melskeissä Uskelan rippikirjoihin jäi paha aukko, mutta se havaitaan, että nyt vuonna 1811 lapsuuden pihakaverit löysivät toisensa. Vihkiminen tapahtui 11.8.1811. Sepän perheen peräkammarin poika Gabriel s. 30.12.1784 pääsi avioon 25 vuoden ikäisenä. Tyttären kummit 1813 löydettiin Klaavun talosta, jossa Caisan poikapuoli Gabriel Mattsson Hägg oli ollut monet vuodet renkinä ennen Anjalan Hatakon taloon 1806 muuttoaan.

Joku muu saa kaikin mokomin tulla toisenlaisiin tuloksiin, mutta lähteet ovat Hiski ja SSHY.

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/365s7i?fi+0584+kastetut+921)30.12.1784 2.1.1785 Hauckala. B:n Mathias Johanss: Seppä. Lena Johansdr: Gabriel.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/365s7i?fi+0584+kastetut+655)10.10.1768 12.10.1768 Sold: Johan Mandelqvist. Anna Johansdr: Catarina.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/uskela/rippikirja_1772-1795_jk886/115.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/uskela/rippikirja_1772-1795_jk886/115.htm)
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/uskela/rippikirja_1796-1809_jk886/58.htm

[Juha]

Eli mukavan kiusallinen tulkintavirhe Caisan syntymätiedoissa minulla. Sekä tuon vuoden 1784 Gabrielin löytämättä jättäminen. Nöyryyttä tämä nyt ainakin opettaa! Ja saman tien täytyy lähteä tarkastamaan parit muutkin 90-luvun alun "tutkimus"tulokset itseltä.

Jos Tapani olisi tässä vieressä, niin melkoisen ison kukkapuskan saisi - pitihän se arvata, että forumilta löytyy apua :)


Eli turhaan mietin epäsovinnaista ja laitonta aviota, kun kyse olikin aika luonnollisesta tavasta löytää morsmaikku lapsuuden pihapiirin kavereista.

Nyt vain stilisoimaan tietokantaa, kiitos Tapani.


Juha

[JaskaS]

Hienoa työskentelyä Tapanilta!

Vaan eikös noita Gabriel Mattsoneita *1785 ole tuossakin jo kaksi?

- eräs 1785 syntynyt Gabriel Mattson lähtee Anjalan Hatakolta joskus RK1796-1803 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/uskela/rippikirja_1796-1809_jk886/76.htm) kohteenaan Hidis Nocka. Perttelin Nokkahiiden Uotilla ensimerkintä 1804 (RK1794-1805 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pertteli/rippikirja_1794-1805_jk1058/99.htm)) ja palaa 1806 Anjalaan (P-RK1806-1811 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pertteli/rippikirja_1806-1811_jk1058/117.htm), U-RK1804-1809 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/uskela/rippikirja_1796-1809_jk886/144.htm)).
- Häggin Gabriel pysyttele kotonaan Isonkylän Hannulassa ennenkuin menee saman kylän Klaavulle (RK1796-1803 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/uskela/rippikirja_1796-1809_jk886/17.htm)), jossa jo ihan selkeitä merkintöjä 1804-06 välillä (RK1804-1809 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/uskela/rippikirja_1796-1809_jk886/87.htm)) ja muuttomerkintä 1806, vaan olisiko kohteena joku muu kuin Anjala (aika epäselvä)? Koko ajan tuohon asti hänellä on tarkka syntymäaikamerkintä 7.10.1785 ja lisänimi Hägg mukana.

Ilmaankos Juhalla on ollut näissä Kaapo Matinpojissa veivaamista, ainakin jos on kelannut rullafilmejä.

:) Jaska

P.S. Voisiko Gabriel Mattsson Häggin kohtalo löytyä Turusta? Sopivan ikäinen timpurinoppilas kuolee siellä 1813 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8129404).
JAS

[Juha]

Mutta hei - mitäs tämä nyt on - sotkenko asian uudestaan

http://orelma.fi/artturi.php

lainaus

Sotamies Juha Heikinpoika Stockman, sitten Mandelqvist myö*hemmin pelkkä Mandell, s.1740 (sotilasrullien mukaan Uskelassa).
Oli reservin sotamiehenä ja renkinä Salossa Pahka*vuoren Ylistalossa n.v.1760-65 (aiempi olinpaikka tuntematon). Naimi*siin mentyään asui vaimonsa ja pienen poikansa kanssa Pahka*vuoren Alastalossa noin vuoteen 1767, jolloin perhe muutti Uskelaan Haukkalan Sepälle. Juha oli siellä Veitakkalan ruodun sotamiehenä ja hänen nimensä muuttui Stockmannista Mandelqvistiksi. Pituutta hänellä oli sotilasrullien mukaan 5 1/2 jalkaa ja 3 tuumaa eli noin 171 cm.
Myöhemmin Juhan sukunimi lyhentyi jostain syystä pelkäksi Mande*liksi. Juha kuoli 1790, luultavasti ns. Kustaan sodassa (1788-90), koska häntä ei Uskelaan ole haudattu.
Vaimo Anna Juhantytär Aku (taulusta X/12, osassa I), vih.30.9.1764 Salos*sa, s.1740 Salossa, Salon Karjaskylän Akun talon tytär. Syntym*äaikaa ei ole merkitty lainkaan kastekir*jaan, eikä rippikirjassakaan ole muuta kuin vuosiluku, vaikka muilla sisaruksil*la on. Kyseessä lienee papin unohdus, sillä talon tyttäreksi hänet oli selvästi rippikirjaan merkitty (Anna dotter). Myös vihkimerkintä on selkeä: Bdr. Anna Johansdr fr Carjaskylä Acu. Ennen naimisiin menoaan piikana Pahkavuoren Ylistalossa n.*v.1763-65.
Anna kuoli 12.10.18*13 Uskelan Haukkalassa 73-vuoti*aana "vanhuu*teen"
Lapsia, ensimmäistä lukuunottamatta syntyneet Haukkalassa:
1. Gabriel, s.10.10.1765 Salon Pahkavuoressa, muonamies, I vaimo Kaisa Laurintytär (s.n.1760, k.12.7.1807), II vaimo Maija Stiina Lönngren (vi*h.3.4.1809 Uskelassa)
2. Kaisa, s.10.10.1768, mies Gabriel Munther
3. Maria, s.14.9.1771, k.2.9.1777 isorokkoon
4. Reetta ja Anna, s.7.12.1775 (taulu VI/17)



Tuolla sitten tällä Caisalla olisi aviomies Gabriel Munther - vihitty 1.11.1792



Juha

[Tapani Kovalaine]

Perttelin Diskarlan Hakossa asuivat reserviläinen Gabriel Munter, s. 16.6.1768, ja vaimonsa Caisa Johansdotter, s. 10.12.1768, sekä heidän Perttelissä syntyneet lapsensa. Gabriel ja Caisa vihittiin Uskelassa 1.11.1792.

Caisa Mandell, s. 10.10.1768, on siten ollut naimisissa joko Matts Hägg'in tai Gabriel Munter'in kanssa. Caisan syntymäaika ei natsaa kummankaan avioliiton kohdalla rippikirjassa, joten ihan mielenkiintoinen asia enemmän tutkimisen kohteeksi.

Perttelin Hako: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pertteli/rippikirja_1806-1811_jk1058/56.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pertteli/rippikirja_1806-1811_jk1058/56.htm)
Hiski: http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/365koq?fi+0584+vihityt+242) 1.11.1792 Res: Gabriel Muntter & Pig: Caisa Johansdr:

[Juha]

Kiitos havainnostasi

Eikä tietysti löydy Salo-Uskelasta yhtään sopivaa vuoden 1768 tytärtä, joka olisi tuo toinen Kaisa :mad:



Juha

[Tapani Kovalaine]

Kun vielä puuttuu monia tärkeitä Uskelan seurakunnan dokumentteja netistä, niin kannattaa tutkia, mitä kertovat tiedot vuodelta 1790 Uskelan seurakuntalaisten ripillä käynneistä.

Kirkossa oli paljon väkeä 7.11.1790 - taisi olla pyhäinpäivä. Paikalla oli Caisa Mandel, oli veli Gabriel Mahdel, oli Juho Mahdellin leski Anna Aku, oli Gabriel Sepän vanhemmat ja oli myös sotilas Matts Hägg, joka oli rippikirjan mukaan tuonut mukaansa ehtoolliskirkkoon keväällä kuolleen vaimovainajansa Vilhelmiinan! :confused:

Itse asiassa Caisa Mandellin kohdalle ja Vilhelmiinan kohdalle tehdyt merkinnät kertovat että Hiskin mukaan Haukkalasta löydetty puoliso Matts Häggille on todella siirtynyt Haukkalasta marraskuussa 1790 Hannulaan, sillä jo 14.11.1790 Caisa oli taas kirkossa.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/uskela/rippikirja_1772-1795_jk886/33.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/uskela/rippikirja_1772-1795_jk886/116.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/uskela/rippikirja_1772-1795_jk886/116.htm)

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/365koq?fi+0584+vihityt+229) 1.11.1790 fr: Storby Sold: Matts Hägg & Pig: Caisa Johansdr: fr: Haukala.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/365koq?fi+0584+haudatut+734)4.2.1790 14.2.1790 hst: Wilhelmina Åman? bröstvk. 35 omainen: Sold: Matts Häggs

[Tapani Kovalaine]

Sukututkimuksen suloja tarjoaa Uskelan Rauneen talon rippikirjan sivu vuosilta 1787-1790. Sieltä voimme löytää kahteen kertaan piika Caisa Juhontyttären s. 3.10.1768 ja kertaalleen piika Caisa Mandell'in, s. 10.10.1768. He ovat käyneet täysin samoina päivinä ehtoolliskirkossa 1788-1790. Kun sitten sotilas Matts Hägg sai omalle rippikirjan sivulleen uuden vaimon, tämä oli syntynyt 3.10.1768.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/uskela/rippikirja_1772-1795_jk886/102.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/uskela/rippikirja_1772-1795_jk886/102.htm)

Naapurissa oli Uskelan Kauhan talo ja sinne meni 1791 piiaksi Caisa Johansdr Mandell s. 6.8.1768 ja hän kävi 4.11.1792 viimeisen kerran ripillä. Mahtoiko hän olla Gabriel Munterin puoliso? Ks. digi 107: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/uskela/rippikirja_1772-1795_jk886/107.htm

[Juha]

Nyt menee Tapani jo niin lujaa, että sanat alkavat loppumaan. Mutta kukas nyt siis tämän Häggin Matin puoliso sitten syntyjään on?

Hän ei siis ollut Mandeqvistin tytär vai?


Juha

[Tapani Kovalaine]

Sukututkimuksessa ei pidä mennä liian lujaa. Tämän Uskelan seurakunnan kirkonkirjoja on pidetty 1700-luvun loppupuolella hyvin monipuolisella tavalla, kuten tarkkaavainen lukija on saattanut havaita.

Sukutieteelliseen totuuteen pyrittäessä on otettava huomioon kaikki tarjolle tulevat tiedot ja annettava niille tieteellisen tarkat painoarvot. Näin menetellen voidaan tässä vaiheessa pelkästään ihmetellä Uskelan pappien tekemiä merkintöjä Caisa Johansdottereista ja Caisa Johansdr Mandell'ista. Varmuutta ei todellakaan ole vielä tarjolla. Mutta pitäisikö olla?

Minun mielestäni Matts Hägg ja Caisa Mandell ehkä avioituivat 1790. Se seikka, että aivan omituisella syntymäajalla rippikirjassa varustettu Caisa Mandell tai Caisa Johansdr Mandel ilmestyy vuosiksi 1791-1792 piiaksi ja katoaa sitten taas, se on merkki outoudesta. Vuonna 1793 ja 1794 ovat Häggin ja Munterin lasten kasteet lähes peräkkäin. Tuskinpa sotilas Gabriel Munter on koskaan ollut kirjoilla Uskelan puolella. Hän on Perttelissä asuvana käynyt hakemassa Uskelasta Caisan (jonkun Caisan!) puolisokseen ja tuo rippikirjasta puuttuminen tekee asiaan lisävaikeutta.

Hiskistä sentään löytyy Mandell: http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3649bw?fi+0389+kastetut+4625)1.7.1804 1.7.1804 Hämäläis Reserven Gabriel Munter Caisa Mandell 35-40 Stina Caisa.

Ei auta muu kuin jatkaa rauhassa sukututkimusta, sillä se on kivaa... :):)

[Juha]

On kivaa, kun 1790-luvun pappi tuolla tavalla voi pitää meitä jännityksessä!

Tuo Munter/Munther on kyllä tosi outo juttu - tuon alla mainitun perusteella Caisa Johansdotter Mandell ei ollut Mats Häggin vaimo - mutta toisaalta rk:jen mukaan oli - tai ei ollut välillä.

Outoja sukulaisia minulla ja aika monella muullakin.....


Juha

[Tapani Kovalaine]

Perttelin papeille voi antaa paremmat arvolauseet kuin Uskelan papeille.
Heinäkuun 1. päivänä 1804 lasta Perttelissä kastettaessa äiti oli Caisa Mandell ja kummina oli hänen siskonsa Greta Mandell ja kun isä oli Gabriel Munter, niin selvältä näyttää - jopa täältä Joensuusta katsoen.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pertteli/syntyneet-vihityt-kuolleet_1800-1825_jk1062/61.htm

Caisa Johansdr syntyi 3.10.1768 ja Caisa Johansdr Mandell syntyi 10.10.1768. Nyt pitäisi löytää (Haukkalan?) Rauneen taloon vuonna 1786 palvelijaksi (ja samalla Caisa Mandellin työtoveriksi) tulleen Caisa Juhontyttären s. 3.10.1768 vanhemmat. Alkaa näyttää siltä, että Haukkalaan on kuulunut monia taloja ja Seppä oli vain niistä eräs. Mandell-teoria kaatuu nyt tähän Haukkalan laajennukseen, mutta Gabriel Matinp Seppä ei ole vielä kaatunut.

[Juha]

Mitäs tykkäät aivan alkuperäisestä ideastani eli että Caisa oli syntynyt Salon Kistolan Lassilassa 13.11.1768

Tässä tarinaa isästä;

Ensimmäisen kerran vihille mennessään mainitaan Salon vihittyjen luettelossa talollisen pojaksi Kemiön Pedersån kylästä. Isä olikin ao.kylän Västergårdin talollinen Per Mårtensson ja äiti Karin Eriksdotter.

Johan ensimmäisessä aviossaan naimisissa Salon Alhaisten talon lampuodin/isännän tyttären kanssa. Tämän kuoltua nai Walborgin.

Vihkimisen aikaan vuonna 1762 oli itse Salon Alhaisten talon lampuoti. Paria vuotta myöhemmin Kistolan kylän Lassilan talon torppari.Viimeistään vuodesta 1772 Perttelin Hähkänän kylän Pajon talon lampuoti ja lopulta lampuotina Romsilassa 1781, jossa myös kuolee vuonna 1795.

Juha

[Tapani Kovalaine]

Kun leskeksi jäänyt Matts Hägg saa 1.11.1790 puolisoksi Kaisa Juhontyttären niin tälle on kirjattu rippikirjaan syntymäajaksi 13.11.1768. Luulisi että vihkimistä edeltäviin kuulutuspapereihin perehtynyt pappi on ollut hyvin lukutaitoinen. Tuntemattomista syistä tuo päivämäärä on sittemmin joutunut heitteille. Osasyynä voi olla, ettei Haukkalan taloihin oltu tuolloin 1790 kirjattu ketään 13.11.1768 syntynyttä Kaisaa.

Näin ollen teoriasi Juha on erittäin hyvä!
Todiste löytyy tästä: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/uskela/rippikirja_1772-1795_jk886/32.htm

[Juha]

Joten kyllä tää mun mielestä ratkaisee asian kiistatta..Ja mukava pitää nuo kemiöläiset esivanhemmat - sinne nimittäin vie isä Johan Perssonin juuret

Juha

[Juha]

Tässä vielä 1813 syntyneen Ulrikan sukupuuta pari kolme polvea taaksepäin. Löytyykö virheitä?


Juha

[Tapani Kovalaine]

Tässä vielä 1813 syntyneen Ulrikan sukupuuta pari kolme polvea taaksepäin. Löytyykö virheitä?
Juha
Löysin puutteen - eli Leena Juhontyttären vanhempia ei ole mainittu taulukossa. Hiski tarjoaa Leenalle isäksi Uskelan kirkkoväärtiä, joka oli Juho Jöraninpoika.

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/36azuk?fi+0584+kastetut+444)8.6.1754 10.6.1754 Ruoxmäki. Dragh: & Kyrkow:d Johan Jörensson. Maria Danielsdr: Elisabet.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/36azuk?fi+0584+kastetut+485)16.9.1756 17.9.1756 Ruoxmäki. Dragh: Johan Jörensson. Maria Danielsdr: Helena.

Ehä tämä? http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/36azuk?fi+0584+haudatut+401)16.8.1761 23.8.1761 Rusth: Johan Ruoxmäki hufvudvk. 45 7

[Juha]

Juu, puuttuu toki esipolvia...olen vasta alussa...
Kiitos kaikesta avusta..

Nämä ovat kaiken kaikkiaan hankalaa porukkaa...vuonna 1742 syntynyt Walborg Matsdotter katoaa Perttelin Romsilan Suutarilta 1809, mutta minne jne



Juha

[JaskaS]

Ruoksmäen rusthollista löytyykin vaihteeksi sitten yhteisiä esivanhempia :cool:
Leenan isoisä Jöran Johansson 1685-1753 ja isoäiti Margeta (patrossa vaihtelua Johansdr/Jöransdr) 1686-1758 ovat minunkin esivanhempiani.
Jöranin edeltäjät Ruoksmäessä Johan †1705, Sigfred †1697, hakkapeliittanakin mainittu Jöran †1689 ja Mickel Eskilsson.
Tuo Leenan ja Sepän Matin liitto olikin tiedossani ilman jatkoa, mutten hoksannut sitä ilman Tapanin vetoapua.

:) Jaska

[PäiviKL]

Näin "syyskauden" alkaessa on ollut tosi mahtavaa lukea tätä viestiketjua.

Sen verran omia esivanhempia läheltä liippaa, että tieto tuosta Uskelan kastettujen löytymisestä Perttelin kirjoista on huippuhienoa, En tosin nyt edes muista, mitä minulla hukassa on, mutta aina jotain... Äkkiseltään HISKI:ä vilkaistessa Veitakkalan, Mäenalan ja Lopen väkeä sieltä löytyy.

Asiasta toiseen. Toukokuisella hautausmaakierroksella laskin Uskelan kirkolle menevät upeat graniittiportaat. Tiedättekö, kuinka monta niitä on?

[Juha]

Portaat vai?

No, arvelisin että 60





Juha

[PäiviKL]

Laskin yksitellen. Yhteensä 79 ja lisäksi kirkon ovelle vielä 13. On siinä kirkkokansalla ollut kipuamista, mutta eipähän ole kirkko sen jälkeen jokeen valunut!
PäiviKL

[Juha]

Joo, eikä tuolla paikalla olekaan koskaan jokeen kirkkoa vajonnut eikä käsittääkseni Uskelassakaan. Se meinas tipahtaa Uskelanjokeen, mutta hajoitettiin ennen lopullista romahdusta :)

Uskelan kirkkohan melkein näkyy Ykköstielle ABC-Piihovin kohdalla. Kaunis paikka, jossa kannattaa käydä...pieni hautausmaa, jossa tässäkin esiintyneiden henkilöiden sukulaisia kuopattuna

Juha

[Seija Randell]

Esiäidilläni, Haukkalan Raunen tyttärellä Maria Henrikintyttärellä (s. 1699 tai 1702), sittemmin talon emännällä, oli kaksi miestä. Toinen oli Kuusjoen Kanungista kotoisin ollut Matts Klemetinpoika, s. 22.02.1713, ja heillä oli kaksi tytärtä, toinen näistä Wallborg, joka meni naimisiin Johan Petterinpojan kanssa. He muuttivat Muurlan (Salon kappeli) Kistolan Lassilaan, jossa syntyi tytär Kaisa 13.11.1768 (kastettiin 14.11.) . Täältä perhe muutti Perttelin Hähkänälle ja sitten Romsilan Rutille, jossa mies rippikirjassa 1876-1781 talollisena.
Kaisa Mattsintytär oli siis piikana äitinsä kotitalossa, jota piti nyt äidin ensimmäisestä avioliitosta syntynyt pojan Jöranin poika, esi-isäni.
Kaisalla on syntymäaika 13.11.1768 vielä1780 , kun hän muutti Romsilaan. Kaudella 1788- hän ei ole enää Rutilla, ehtoollismerkinnöistä päätellen. Toisaalta Raunen rippikirjaan tulee samoihin aikoihin Kaisa Johansintytär, nyt syntymäaika on 3.10.
Näistä tiedoista on osa alun perin Varolalta, mutta olen itse tarkistanut asioita. Minusta on sangen loogista, jos päivämäärä 13.11. muuttuu päivämääräksi 3.10. ja toisaalta sekin, että tyttö on piikana velipuolensa talossa.
- Kaisan toisen miehen Gabrielin syntyperää en ole yrittänyt selvittää.

[Seija Randell]

Ihan vaan kuriositeettina avioliitoista: mitään verisukulaisuutta ei ole, mutta mielenkiintoista sinänsä: Halikon Villikkalaan tuli emännäksi 1829 Eva Stina, jolla oli mukanaan tytär Vilhelmina. Ja sitten 1844 tämä tytär ja isäpuolen ensimmäisen avioliiton poika menivät naimisiin.
Ihan ymmärrettävää, mutta kun eteen tulee, ensin meinaa mennä pasmat sekaisin.

[Seija Randell]

Korjaus: Kaisan patronyymi tuli väärin, po. Johanintytär.
-Muuten, todellakin vihkimisen aikaan Raunen rippikirjassa on Kaisan, Häggin vaimon, syntymäaika 13.11.1768.