Ongelmia paikannimistä

[Maija Salo]

Olen laatimassa sukutauluja Pedersören-Kokkolan seudulla asuneista esivanhemmistani. Olen pohdiskellut muutamia paikannimiä ja syntymä- ja kuolinpaikkojen merkitsemistapaa.

Larsmosta tuli Pedersören kappeliseurakunta 1780-luvulla. Sitä ennen siis Larsmon asukkaat merkittiin Pedersören kirkonkirjoihin. Mikä on vakiintunut käytäntö tällaisissa tapauksissa? Merkitäänkö esimerkiksi vuosina 1750–1800 eläneen henkilön syntymäpaikaksi Pedersöre ja kuolinpaikaksi Larsmo, vai voiko molempiin kirjoittaa Larsmo?

Larsmolla on suomenkielinen nimi Luoto, mutta sen käyttö ei tunnu kovin luontevalta. Ensinnäkin kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen, ja toiseksi Luoto-nimeä ei lainkaan käytetty silloin, kun esivanhempani vielä asuivat siellä eli 1800-luvun alkupuoliskolla.

Toinen ongelmani on entinen Kokkolan maaseurakunta, joka nykyään kuuluu Kokkolan kaupunkiin. Hiskistä se löytyy nimellä Kokkolan msrk/emäseurakunta – Karleby lf. Kansallisarkiston digitaaliarkistossa nimi on Kaarlelan seurakunta. Mielestäni Kaarlela on tässä tapauksessa samanlainen anakronismi kuin Luoto. Nimi otettiin käyttöön vuonna 1927, jolloin Kokkolan maalaiskunnasta tehtiin Kaarlela.

Mikähän näissä olisi paras käytäntö?


Maija Salo

[Erkki Järvinen]

kulloisenkin ajankohdan nimen mukaan - mielestäni - eli syntymäpaikka Pedersöre ja kuolinpaikka Larsmo.

[Tapani Kovalaine]

Olen laatimassa sukutauluja Pedersören-Kokkolan seudulla asuneista esivanhemmistani. Olen pohdiskellut muutamia paikannimiä ja syntymä- ja kuolinpaikkojen merkitsemistapaa.

Larsmosta tuli Pedersören kappeliseurakunta 1780-luvulla. Sitä ennen siis Larsmon asukkaat merkittiin Pedersören kirkonkirjoihin. Mikä on vakiintunut käytäntö tällaisissa tapauksissa? Merkitäänkö esimerkiksi vuosina 1750–1800 eläneen henkilön syntymäpaikaksi Pedersöre ja kuolinpaikaksi Larsmo, vai voiko molempiin kirjoittaa Larsmo?

Larsmolla on suomenkielinen nimi Luoto, mutta sen käyttö ei tunnu kovin luontevalta. Ensinnäkin kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen, ja toiseksi Luoto-nimeä ei lainkaan käytetty silloin, kun esivanhempani vielä asuivat siellä eli 1800-luvun alkupuoliskolla.

Toinen ongelmani on entinen Kokkolan maaseurakunta, joka nykyään kuuluu Kokkolan kaupunkiin. Hiskistä se löytyy nimellä Kokkolan msrk/emäseurakunta – Karleby lf. Kansallisarkiston digitaaliarkistossa nimi on Kaarlelan seurakunta. Mielestäni Kaarlela on tässä tapauksessa samanlainen anakronismi kuin Luoto. Nimi otettiin käyttöön vuonna 1927, jolloin Kokkolan maalaiskunnasta tehtiin Kaarlela.

Mikähän näissä olisi paras käytäntö?

Maija Salo
Kannatan lämpimästi Erkki Järvisen antamaa suositusta, mutta sillä lisäyksellä, että kaikki tuo viestissäsi mainittu ongelmavyyhti on kerrottava lukijoille. Vaikkapa kirjan alussa tai lopussa.

Olen syntynyt Kuusjärven pitäjän Outokumpu nimisessä taajamassa Sysmän maarekisterikylässä Räsälänmäen ja Louhelan tilojen rajalle rakennetussa sairaalassa, mutta Pedersöressä asui esipolviani kauan sitten 1600-luvulla... Isoäitini taas syntyi Sysmän pitäjässä Ihananiemessä ja sen takia oma ongelmani on ollut tuo Sysmän nimi.

[Maija Salo]

Kiitokset vastaajille! Noudatan neuvojanne.

Maija Salo

[Matti Lund]

Muistettakoon se, että joskus muinoin aluetta on asuttanut suomenkielinen "suomensukuinen" väki ja sen pohjalta Pedersören suurpitäjänkin vanhin nimistö on ollut täysin suomenkielistä.

Sitten sinne on rantautunut ruotsinkielinen väestö, joka on sekaantunut aika runsaslukuisena vähäisen suomenkielisen kantaväestön joukkoon ja ajanoloon on tuloksena ollut kahdenlaisia uusia paikannimiä ruotsinkielisten suomenkielisistä vanhoista nimistä vääntämiä ja kun täysin uutta maisemaa on maankohoamisen seurauksena syntynyt pitäjään kymmeniä neliökilometrejä, niille on annettu ruotsinkielistyneitten kylien mailla ruotsinkielisiä nimiä.


Näitä nimikerrostumia ei ole aina helppo erottaa.


Larsmo kuuluu tyypiltään vanhoihin ruotsinkielisiin nimiin, joiden pohjalla on vielä vanhempi suomenkielinen lainanimi. Voi olla, että voudintileissä usein eteen tuleva kirjausmuoto Larismo kuvastaa läheisemmin alkuperäistä nimeä.

"Mo" -loppu tulee maa -sanasta ja suurimmalla osalla muinaisen Merenkurkun saaria on ollut nimen lopussa se sana. Larsmo on siis ollut muinoin todennäköisesti Larinmaa -niminen saari.

Pedersören omakin nimi esiintyy vanhoissa asiakirjoissa myös muodossa "Persöö". Suurpitäjä on myös saanut varhain aika runsaan savolaisekspansion ryöpyn, jolloin Pedersören metsä- ja järviseutujen väestö on uudestaan suomenkielistynyt ja/tai lisääntynyt. Tämä on sitten aiheuttanut ruotsinkielisen emoseurakunnan periferiaan omien suomenkielisten kappelien perustamisen ja näistä on eriytynyt myöhemmin omia suomenkielisiä pitäjiä.



terv Matti Lund

[Maija Salo]

[quote=Matti Lund;97084]

"Mo" -loppu tulee maa -sanasta ja suurimmalla osalla muinaisen Merenkurkun saaria on ollut nimen lopussa se sana. Larsmo on siis ollut muinoin todennäköisesti Larinmaa -niminen saari.

Mielenkiintoista tietoa paikannimistä.

Esivanhempiani asui Larsmon kappeliseurakuntaan kuuluneessa Eugmon kylässä. Sen nimessä on tuo sama mo -pääte. Vanhoissa asiakirjoissa se kirjoitetaan usein Ögmo. Onkohan sen nimen etymologiasta tietoa? Alkuosa on aika outo, voisiko se olla alkuaan henkilönnimi?

Maija Salo

[K. Sandström]

Itse seudulla asuvana laittaisin kuitenkin syntymäpaikkaan ainakin selvennökseksi Larsmo/Eugmo vaikka sitten Pedersöre olisikin "varsinainen" syntymäpaikkatieto. Mielestäni se antaisi selvemmän kuvan siitä mistä kyseinen henkilö todellisuudessa on kotoisin. Esimerkki omasta suvusta on Evijärvellä syntyneet henkilöt, jotka muuten tulisi merkittyä Pedersöressä syntyneiksi.