Ruodutusluettelot, iän arviointi

[vainoh]

Voiko ruodutusluettelosta päätellä nimettyjen henkilöiden iän?
Vai ainoastaan sen että nimetyn taloudessa on joku oikeaan ikähaarukaan kuuluva mies? Vai riippuuko kirjurista (t.s. läänistä, pitäjästä ja vuodesta)?
Kyseessä on lähinnä Savonlinnan läänin ruodutusluettelot 1629-1649.

Ensin ajattelin itse että tietysti ovat 15-40 vuotiaita, mutta sitten tuli vuodella 1648 vastaan kuopiolainen mies, joka olisi muiden lähteiden perusteella syntynyt viimeistään 1590-luvulla.

VäinöH

[eeva häkkinen]

Mitäs kirjuri oli arvellut kuopiolaisen iäksi?

Ja kyllähän tää arvailua varmaan oli, täytyy muistaa, ettei kukaan ihminen tiennyt näiden miesten ikää, eivät miehet itsekään. Tämä asia käy hyvin selville, kun vähän kahlailee tuomiokirjoja. Kerrankin vielä 1700-luvun lopulla joutui tuomari siirtämään jutun seuraaville käräjille ja vastaajana olleen pojan ottamaan mukaansa papintodistuksen, kun ei kukaan osannut sanoa, oliko poika jo täysi-ikäinen. Sama seikka selittää hautausmerkintöjen ikäarvioiden parinkymmenen vuoden toleranssit.

[vainoh]

Mitäs kirjuri oli arvellut kuopiolaisen iäksi?

Ei yhtään mitään. Kuopion ruodutusluetteloissa ei ole kirjattu ikää.

VäinöH

[Matti Lund]

Mitäs kirjuri oli arvellut kuopiolaisen iäksi?

Ja kyllähän tää arvailua varmaan oli, täytyy muistaa, ettei kukaan ihminen tiennyt näiden miesten ikää, eivät miehet itsekään. Tämä asia käy hyvin selville, kun vähän kahlailee tuomiokirjoja. Kerrankin vielä 1700-luvun lopulla joutui tuomari siirtämään jutun seuraaville käräjille ja vastaajana olleen pojan ottamaan mukaansa papintodistuksen, kun ei kukaan osannut sanoa, oliko poika jo täysi-ikäinen. Sama seikka selittää hautausmerkintöjen ikäarvioiden parinkymmenen vuoden toleranssit.


Kuopion kohdalla ei ollut kuulemma ikätietoa, mutta noin yleensä ottaen...

Ikätiedon luotettavuus on arvioitava luettelokohtaisesti ja yritettävä löytää sille vertailutietoa.

On ruodutusluetteloita, joissa ikätieto on hyvin luotettava, ja luetteloita, joissa on melkolailla sellaisia 10 vuoden heittoja.


Kun jonkun ikä ilmoitetaan 15 vuotta, sekin voi olla 2-3 vuotta väärin, muttei juuri enempää. Yleensä tässä päässä ikätieto on aika lailla oikein.

Kun ikätieto on 21 vuotta, se on aika lailla oikein, koska henkilö on niin nuori, ettei hänellä itsellään voi olla kovin väärää käsitystä iästään ja voi nousta juridisia seuraamuksia, jos iän valehtelee juuri tässä vaiheessa, tai sitten on esimerkiksi vaikea päästä naimisiin, jos tässä vaiheessa valehtelee iän alakanttiin, varsinkin, kun pappi oli tässä iänmääritystoimituksessa useimmiten mukana.

Sen sijaan, mitä vanhempi mies, sitä suurempi vaihteluväli on ja 100 -vuotiaiksi ilmoitettuja on turvallisempaa pitää noin 90 -vuotiaina, mutta suurempiakin heittoja on tutkinnassa paljastunut.

Olen verrannut Laihian, Isonkyrön ja Mustasaaren lautamiesten ikää, minkä he ovat ilmoittaneet iäkseen valalla käräjillä ja mikä heidän ikänsä on ruodustusluetteloissa ja se on ollut 1-2 vuoden vaihtelussa, muutamalla yksi ja sama. Tällöin on valalla käräjillä vakuutettua ikää pidettävä primaarina tietona, jos se poikkeaa ruodutusluettelon iästä, sillä se on annettu valalla tarkkaan harkittuna ja täysin uskoen iän oikeellisuuteen. Jotkut ovat antaneet itselleen aivan eksaktin iän, jotkut noin iän. Ovatpa jotkut kertoneet autuaalta äidiltä saadun muistisäännön, jolla ovat pitäneet oikea ikäänsä mielessä.


Etelä-Pohjanmaan luettelot ovatkin luotettavimpia, vaikka suurta varovaisuutta on niidenkin suhteen noudatettava. On Pohjois-Pohjanmaalla myös luetteloita, joissa lähes kaikki iät on ilmoitettu pyöreinä vuosina 20, 30, 40, 50 ja 60 ja iäkkäämmät ilman ikää. Kun tarkkuuteen ei ole pyrittykään, se kertoo sillä kertaa jotain. Luettelot on laadittu eri perustein, jotka eivät aina tarkoin selviä otsikoinnista, mutta useimmiten kyllä.


terv Matti Lund

[vainoh]

Tulkitsin Högmania http://www.algonet.se/~hogman/slutskrivn.htm siten että sotilaaksi joutuvan pitäisi olla 15-40 vuotiaita.

Tämä ei siis nyt kuitenkaan millään lailla todista että ruodutusluettelossa nimetyt miehet olisivat tässä ikähaarukassa? Ruodutusluetteloiden sarjasta ei siten saa puristettua ulos ikää kun sitä ei ole siihen kerran kirjattu.

VäinöH

[eeva häkkinen]

Niinpä sanoisin eli täsmällistä ikää ei yleensäkään rahvaan ihmisistä saa ennenkuin heidän kasteensa alettiin kirjata. Ruotuluettelon ikäarvio toimii kuitenkin osana sitä tietovarantoa, jolla summittainen elinaika voidaan haarukoida. Samanlaisia ovat henkikirjoihin tuloaika, rippikirjojen ikäarvio sitten kun niitä alkaa olla, avioitumisaika ja erityisesti naisilla lasten syntymäajat. Kuolinikä ja äidin ikä lasten syntyessä ovat vielä 1700-luvulla kaikkein sattumanvaraisimpia näistä tiedoista. Kaikkien näiden tietojen mahdollinen vaihteluväli joudutaan päättelemään. Parhaimmillaankin päästään tulokseen muotoa "syntynyt välillä 1620 - 1632, kuollut välillä 1675 - 1677".

[Matti Lund]

Niinpä sanoisin eli täsmällistä ikää ei yleensäkään rahvaan ihmisistä saa ennenkuin heidän kasteensa alettiin kirjata. Ruotuluettelon ikäarvio toimii kuitenkin osana sitä tietovarantoa, jolla summittainen elinaika voidaan haarukoida. Samanlaisia ovat henkikirjoihin tuloaika, rippikirjojen ikäarvio sitten kun niitä alkaa olla, avioitumisaika ja erityisesti naisilla lasten syntymäajat. Kuolinikä ja äidin ikä lasten syntyessä ovat vielä 1700-luvulla kaikkein sattumanvaraisimpia näistä tiedoista. Kaikkien näiden tietojen mahdollinen vaihteluväli joudutaan päättelemään. Parhaimmillaankin päästään tulokseen muotoa "syntynyt välillä 1620 - 1632, kuollut välillä 1675 - 1677".


Kuten totesin, on RL:n iän oikeaanosuvuutta arvioitava luettelokohtaisesti suoritetun luotettavuusanalyysin perusteella. Ja joissakin tapauksissa luettelo on häkellyttävän oikeaanosuva ja joissakin tapauksissa aivan hakuammunnassa. Syyt kumpaankin vaihtoehtoon ovat yleensä aika hyvin selvitettävissä ja siten valittavissa, mitä tietoa käyttää.


Ennen muuta kastetieto alettiin kirjata yhtenäisesti, jotta henkiverotus voitiin kohdistaa oikein ja rankaista oikeudenmukaisesti henkiverovilpeistä tai laiminlyönneistä. Juuri tällä kriteerillä on ikätietoa niillä, jotka olivat tulossa täysi-ikäiseksi tai juuri saavuttaneet täysi-ikäisyyden, pidettävä hyvin luotettavana. Myös se juridinen kriteeri on muistettava, että alaikäiselle oli määrättävä tämän oikeutta valvova holhooja, jos jompi kumpi alaikäisen vanhemmista kuoli. Lisäksi laki ei hyväksynyt noin vain alaikäisenä vihkimistä, joten pastorin velvolllisuutena oli antaa siitä näyttö ja todistaa se tarvittaessa. Siis piti olla suvun, papin ja oikeuden tiedossa, milloin poikalapsen alaikäisyys päättyi. Tyttölapsesta ei taas ollut holhousta varten niin tarkkaa väliä, sillä tällä tuli olla holhooja siinä tapauksessa niin kauan kuin hän pysyi naimattomana, mutta suoraan alaikäisenä ei tyttölastakaan voinut noin vain vihkiä (jotkut papit olivat tässä erittäin ankaria, mutta ei leväperäisyyttä kuvastavia tapauksiakaan voida kiistää).

Taas ruodutusluettelon laadinnassa paikkakunnan pastori oli keskeisin henkilö ja tutkimalla kunkin luettelon allekirjoittajana olleen pastorin tekemisiä, voidaan saada lisävalaisua ikätietojen luotettavuudesta. Jos pastori oli keski-ikäinen, ja hänen sukuaan ollut vanhastaan paikkakunnalla, ja ollut seurakunnassa itsekin jo yli 20 vuotta, hänhän oli itse kastanut kaikki luettelon nuoret miehet ja tiesi lähes kaikkien niiden oikean iän. Näitä luetteloita varten jotkut papit pitivät selvästikin omia pikku rekistereitään, joten he eivät toimineet pelkän muistitiedon varassa. Toisaalta pastori saattoi olla tulokas ja lyhytaikainen, joten hänen paikallis- ja ihmistuntemuksensa heikko, mitä sitten ruodutusluettelokin saattoi kummallisuuksineen kuvastaa.

Yhden satunnaisen tiedon umpimähkään poimimalla saattaa onnistua saamaan huonolla tuurilla kohdehenkilön ikätiedon aika pieleenmeneväksi, mutta seulomalla kaikki kohdehenkilön ikätiedot luetteloista ja seuraamalla muutenkin kohdehenkilön vaiheet alusta loppuun, päästään erittäin lähelle henkilön oikeaa syntymävuotta, eli sellaiseen +1 ja -1 ikäarvioonkin. Samassa luettelossahan voi olla perheen kolmenkin miespolven ikätieto tai luetteloja on niin pitkältä ajalta, että pääsääntöisesti isän ja pojan ikätiedot niistä selviävät, ja useimpien poikien perheissä ikäjärjestys varmistuu niistä.

Lisäksi on muistettava, että ihmis- ja paikallistuntemuksen takaamiseksi luetteloiden laatimiseen osallistuivat myös lautamiehet tai vähintäänkin pastori luki ne lautakunnalle, eli kahdelletoista miehelle. On siksi aina arvioitava, mitkä ruodutusluetteloitten ilmiselvissä virheissä ovat kirjaajien yksilökohtaisia erheitä ja mitkä lautamiesten vakuuttamaa joukkoharhaa. Sanoisin, että harvoin sellaista joukkoharhaa oli, että se olisi täysin pilannut RL:n luotettavuuden.


terv Matti Lund

[Movitz]

Välikysymys Väinölle: Mistä nuo Savon ruodutusluettelot löytyvät?

Jens

[vainoh]

Välikysymys Väinölle: Mistä nuo Savon ruodutusluettelot löytyvät?

Ruotsin arkistolaitoksen digitoimia

www.svar.ra.se (http://www.svar.ra.se) -> Militaria -> Roterings- och utskrivningslängder

Siis maksullisia

VäinöH

[TarjaP]

Osa löytyy myös SSHY:n jäsensivuilta:
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?type=5

Tai filmiltä Kansallisarkistossa.

TarjaP

[eeva häkkinen]

Niin ja rullilla ne lienevät useimmissa arkistoissa, WA763-765

[Matti Lund]

Tulkitsin Högmania http://www.algonet.se/~hogman/slutskrivn.htm (http://www.algonet.se/%7Ehogman/slutskrivn.htm) siten että sotilaaksi joutuvan pitäisi olla 15-40 vuotiaita.

Tämä ei siis nyt kuitenkaan millään lailla todista että ruodutusluettelossa nimetyt miehet olisivat tässä ikähaarukassa? Ruodutusluetteloiden sarjasta ei siten saa puristettua ulos ikää kun sitä ei ole siihen kerran kirjattu.

VäinöH


Siis on monenlaisilla perusteilla laadittuja luetteloita, jotka löytyvät ruodustusrullaniteiltä.


Ne, joissa on koko pitäjän miesväen iät, ovat yleensä otsikon mukaan "kaikki pitäjän miehet 15 -vuotiaista 60 -vuotiaisiin.

Esimerkiksi Pohjanmaalla tällaiset alkavat 1627 ja viimeinen sellainen säilynyt on Vöyriltä vuodelta 1648.

Sen lisäksi on lähinnä ruotujen ja ruotutalollisten listoja ja kunkin ruodun nihti, jonka ikä on ilmoitettu, eikä kaikissa niissä ole nihdinkään ikää ilmoitettu. Näissä listoissa on se hyvä puoli, että ne kuvastavat parhaiten paikallista reaalielämää. On ruodutuslistoja, joissa on lueteltu kaikki pitäjän talolliset ja listoja, joissa on vain veroa sinä vuonna maksaneet talolliset, tai on listoja joissa veroa maksaneet on erotettu muista ja listan lopulla on erikseen lueteltu autiot ja uudistilat.

Pohjanmaalta on myös säilynyt pappiloiden renkien ikätietoluettelo parilta vuodelta.

Lisäksi näissä luetteloissa on joitakin miehistörullia, joissa miesten, siis nihtien, ikä on ilmoitettu.

En ole paljoakaan kelannut Savon ruodutusluetteloita, mutta muistini mukaan kyllä siellä mielestäni on sellaisiakin, joissa ikä on kerrottu.

Ilmeisesti ilmenneet digitoidut kappaleet ovat vain osa niistä.


terv Matti Lund

[eeva häkkinen]

Matille: Tämä ei nyt enää koske ruodutusluetteloita, iän arviointia kuitenkin. Haluaisitko laajalla tietämykselläsi lisätä kommenttisi tähän viestiketjuun:

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=8866&highlight=leikas

Lopetin peräämisen, kun ei hyödyllistä tietoa näyttänyt tulevan, mutta monista esiintyneistä väitteistä olin eri mieltä, mm. siitä, ettei virkaposti saavuttanut pappeja vuosikausiin tai etteivät papit lukeneet sitä, että säädökset avioitumisiästä olisivat koskeneet vain yläkerran väkeä tai että puhemiehet olisivat olleet vastuussa naittilaiden iän riittävyydestä. Mitä arvioisit näistä?

[vainoh]

Osa löytyy myös SSHY:n jäsensivuilta:
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?type=5


SSHYn sivuilla on varsin ansiokkaasta skannattuna vuonna 1695 perustetun Savon rykmentin katselmuksia 1700-luvulta.

Sen sijaan 1600-luvun ruodutusluetteloita joutuu hakemaan muualta.

VäinöH

[vainoh]

Siis on monenlaisilla perusteilla laadittuja luetteloita, jotka löytyvät ruodustusrullaniteiltä.

Ne, joissa on koko pitäjän miesväen iät, ovat yleensä otsikon mukaan "kaikki pitäjän miehet 15 -vuotiaista 60 -vuotiaisiin.

Sen lisäksi on lähinnä ruotujen ja ruotutalollisten listoja ja kunkin ruodun nihti, jonka ikä on ilmoitettu, eikä kaikissa niissä ole nihdinkään ikää ilmoitettu. Näissä listoissa on se hyvä puoli, että ne kuvastavat parhaiten paikallista reaalielämää. On ruodutuslistoja, joissa on lueteltu kaikki pitäjän talolliset ja listoja, joissa on vain veroa sinä vuonna maksaneet talolliset, tai on listoja joissa veroa maksaneet on erotettu muista ja listan lopulla on erikseen lueteltu autiot ja uudistilat.


Kuopion luettelot näyttävät osuvan pikemminkin tähän jälkimmäiseen joukkoon.


Vuosi 1629 on ainoa missä on ilmoitettu nihdin ikä (vuoden tarkkuudella). Muuten ei - ainakaan skannatuissa - ei ole mitään ikätietoja.

1629 sisältää tämän tyylisiä merkintöjä:
Anders Clemetsson Hålapain 1 B-1
Tästä voisin kuvitella että molemmat Antti ja veljensä Heikki ovat ikähaarukassa - käy myös yhteen muiden lähteiden kanssa.

Samoin 1637 ja 1639 on lueteltu useita henkilöitä per talous:
Anders Holopainen 1
Clemett Andersson ibm 1
Jälleen voisi ajatella että sekä isä että poika ovat samassa ikähaarukassa. Jälleen ei mitään ongelmia muiden lähteiden kanssa.

Sen sijaan vuonna 1640
Anders Hålopainen -
ja 1648
Anders Hålåpainen B
Jälkimmäinen on se missä miehellä pitäisi olla ikää suunnilleen 50; mutta varmaan nämä sitten ovat verollisia eikä sotavelvollisia.

Talo/perhe puuttuu kokonaan vuosien 1643-4, -47 ja -49 luetteloista.

Minulle taitaa jäädä kotiläksyksi kaivella SVARista puuttuvat kirjurin otsikkosivut että selviää mitä luetteloiden tarkkaanottaen luvattiin sisältävän.

VäinöH