Erkki Jaakonpoika Nahkaluoman vaimo Maria Jaakontytär

[AnttiYR]

Aloin parsimaan tietoja esivanhemmistani, jotka olivat aiemminselvittämättä itseltäni..

Nyt meni sormi suuhun kun en ole käynyt mitään sukututkintakurssia. Nyt pyytäisinkin nyt tietoa, millä pääsisin selvittämään Nahkaluoman Erkin vaimon Maria Jaakontyttären vanhemmat. Vai tietääkö kukaan vanhempia?

Maria Jaakontytär, Korven piika, meni naimisiin Ilmajoen Nahkaluoman pojan Erkki Jaakonpojan kanssa 24.6.1775 ja kuoli 1.10.1791. (Tiedot: Hiski)
Hän oli syntynyt 29.7.1754 (Nahkaluoman rippikirjan mukaan)
Hiskistä en löydä tällöin syntynyttä Maria Jaakontytärtä.
Netissä olevat muuttokirjat Ilmajoelta alkavat vasta 1700-luvun lopulta.
Häntä ei löydy Korven rippikirjasta. Lähimmät merkinnät ajallisesti siinä vuosilta 1753 ja 1756 joten Maria on tullut piiaksi Korpeen 1753, tai sen jälkeen.
SSHY:n vihityt ja kuulutetut listat eivät anna enempää tietoa, paitsi, että Maria oli Peuralan kylästä. (jossa Korpi sijaitsee)
Koska Maria Jaakontyttäriä on paljon, en tutkinut kuin Ilmajoella 1754 syntyneet Maria Jaakontyttäret, joita oli Hiskissä kaksi:
- Jaakko Simonpoika Posson 19.2.1754 syntynyt Maria – kuoli nuorena.
- Jaakko Martinpojan ja Valpuri Kallentyttären 22.3..1754 syntynyt Maria. Tämä Maria (Ala-Piirto, sisariensa perusteella ja Ala-Piiron rippikirjan mukaan) meni piiaksi Peuralan kylään ja sitten naimisiin Iso-Jouppilan torpparin leski Jooseppi Simonpojan (Västilän isännän poika) kanssa.

Porstua julkaisussa on haetun Marian syntymäajaksi merkitty 22.3.1754. Tässä jutussa käsiteltiin Mäki-Koivistoa. Erkki Jaakonpoika Nahkaluoma meni Marian kuoltua naimisiin Mäki-Koiviston tyttären kanssa naimisiin ja tuli Mäki-Koivistoon isännäksi.
Marian syntymäaika on tässä jutussa toissijainen (tarkemmin ehkä tutkimatta) ja siksi saatettu sotkea Maria Ala-Piirtoon.
Molemmathan olivat piikana Peuralan kylässä, ennen naimisiin menoaan.

Etukäteen kiitokset mahdollisista tiedoista Antti

[AnttiYR]

Kiitos kaikille kysymyksen lukeneille.
Koska en saanut vastausta, tulkitsen sen siten, ettei ehkä ole mitään yksiselitteistä tapaa etsiä tälläistä henkilöä. Tuomiokirjat, mahdollisista perintöasioista olisivat kai yksi mahdollisuus, mutta niitä ei kai ole netistä luettavissa.
Rippikirjoissa on kai useasti vähän toinen syntymäaika, kuin Hiskissa syntymäajaksi merkitty.
Mutta onko tullut vastaan tapauksia, että henkilön etunimi olisi vaihtunut?
Isän nimeksi on kai saattanut tulla kummin nimi.
Onko tullut vastaan Ilmajoelta ja lähikunnista, ettei lasta olisi merkitty syntyneeksi 1700-luvun puolivälin tietämillä?
Tietenkin Maria Jaakontytär on saattanut tulla kauenpaakin, mikä ei kuitenkaan ole kovinkaan todennäköistä.

Terveisin Antti

[Kimmo Kemppainen]

Ensiksi kannattaa käydä läpi koko Ilmajoen rippikirja 1770 - 1775 ja vuodesta 1770 alkava lastenkirja. Voi olla, että Marian saapuminen on noteerattu jotenkin. Tästä eteenpäin jatketaan sitten sen mukaan, mitä on saatu selville.
Kimmo Kemppainen


Kiitos kaikille kysymyksen lukeneille.
Koska en saanut vastausta, tulkitsen sen siten, ettei ehkä ole mitään yksiselitteistä tapaa etsiä tälläistä henkilöä. Tuomiokirjat, mahdollisista perintöasioista olisivat kai yksi mahdollisuus, mutta niitä ei kai ole netistä luettavissa.
Rippikirjoissa on kai useasti vähän toinen syntymäaika, kuin Hiskissa syntymäajaksi merkitty.
Mutta onko tullut vastaan tapauksia, että henkilön etunimi olisi vaihtunut?
Isän nimeksi on kai saattanut tulla kummin nimi.
Onko tullut vastaan Ilmajoelta ja lähikunnista, ettei lasta olisi merkitty syntyneeksi 1700-luvun puolivälin tietämillä?
Tietenkin Maria Jaakontytär on saattanut tulla kauenpaakin, mikä ei kuitenkaan ole kovinkaan todennäköistä.

Terveisin Antti

[AnttiYR]

Kiitos Kimmo

Maria Jaakontytär löytyi Hyövällin rippikirjasta:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7592&pnum=26 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7592&pnum=26)

Tämän mukaan hän olisi ollut vain lyhyen aikaa piikana Korvessa, koska meni naimisiin 1775 jolloin hänet on merkitty vielä Hyövällin rippikirjaan.

Miksi Maria on merkitty rippikirjaan? Tuntuisi, että hänet on merkitty joksikin ja sitten päälle korjattu piiaksi.

Maria löytyi myös Hyövällin lastenkirjasta:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7601&pnum=29 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7601&pnum=29)

Mutta tämä ei auta selvittämään Marian vanhempia, koska Hyövällissä ei ole ketään Jaakkoa.
Kuinka tästä voisi edetä?

Eräs mahdollisuus on, Maria olisi isännän serkku, ja Maria olisi Ja__ Juhonpoika Hyövällin (joka kastettu 10.3.1721) tytär.
Ja__ pitäisi olla Jaakko, mennyt naimisiin ja saanut Maria-lapsen ja jostain syystä ei olisi pystynyt huolehtimaan vaimoineen lapsesta. (Esim. kuolleet)
Mutta tästä Ja__ Juhonpojasta en löydä muuta tietoa kuin syntymä.
(Eikä Uppa-suvun taulujen tekijäkään ole löytänyt ainakaan 4.10.2004 mennessä)

Hyövällissä asusti kylläkin "sukulaiskaarti", jotka eivät ole ylenevässä sukulaissuhteessa. Esim. edellisessä rippikirjassa on:
- Isäntä vaimoineen
- Isännän veli vaimoineen, veli oli edellinen isäntä
- Isännän täti miehineen, täti oli Jo__:n sisar.

Täten olisi mahdollista, että sekaan olisi sopinut tämän tädin veljen (orpo?) tytär.

Tukisiko tälläistä ajatuksenjuoksua Marian nimen edessä olevat merkinnät rippikirjassa ja lastenkirjassa.



Sormi suussa Antti

[Kimmo Kemppainen]

Hienoa. Nyt tiedämme sen verran lisää, että Maria on ollut jo nuorena piikatyttönä Hyövällissä ja että hänen syntymäaikansa on ollut 29.7.1754 jo silloin, kun hänet ensimmäisen kerran mainitaan.

Kaikkien Marian lasten kummit saattaisi olla järkevää selvittää. Jos Maria tuli lähialueilta, hänen sisaruksiaan saattaisi löytyä kummien joukosta.
Kimmo Kemppainen


Kiitos Kimmo

Maria Jaakontytär löytyi Hyövällin rippikirjasta:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7592&pnum=26 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7592&pnum=26)

Tämän mukaan hän olisi ollut vain lyhyen aikaa piikana Korvessa, koska meni naimisiin 1775 jolloin hänet on merkitty vielä Hyövällin rippikirjaan.

Miksi Maria on merkitty rippikirjaan? Tuntuisi, että hänet on merkitty joksikin ja sitten päälle korjattu piiaksi.

Maria löytyi myös Hyövällin lastenkirjasta:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7601&pnum=29 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7601&pnum=29)

Mutta tämä ei auta selvittämään Marian vanhempia, koska Hyövällissä ei ole ketään Jaakkoa.
Kuinka tästä voisi edetä?

Eräs mahdollisuus on, Maria olisi isännän serkku, ja Maria olisi Ja__ Juhonpoika Hyövällin (joka kastettu 10.3.1721) tytär.
Ja__ pitäisi olla Jaakko, mennyt naimisiin ja saanut Maria-lapsen ja jostain syystä ei olisi pystynyt huolehtimaan vaimoineen lapsesta. (Esim. kuolleet)
Mutta tästä Ja__ Juhonpojasta en löydä muuta tietoa kuin syntymä.
(Eikä Uppa-suvun taulujen tekijäkään ole löytänyt ainakaan 4.10.2004 mennessä)

Hyövällissä asusti kylläkin "sukulaiskaarti", jotka eivät ole ylenevässä sukulaissuhteessa. Esim. edellisessä rippikirjassa on:
- Isäntä vaimoineen
- Isännän veli vaimoineen, veli oli edellinen isäntä
- Isännän täti miehineen, täti oli Jo__:n sisar.

Täten olisi mahdollista, että sekaan olisi sopinut tämän tädin veljen (orpo?) tytär.

Tukisiko tälläistä ajatuksenjuoksua Marian nimen edessä olevat merkinnät rippikirjassa ja lastenkirjassa.



Sormi suussa Antti

[Kimmo Kemppainen]

Jos Maria Jaakontyttären syntymäaika on oikea, hän oli saattanut syntyä sellaisessa seurakunnassa, jonka syntyneitten luettelo on sittemmin vuoden 1754 osalta kadonnut. Tällaisia seurakuntia Ilmajoen lähialueilla ovat Kuortane (osa Töysää mukaan lukien), Närpiö ja Virrat. Onko Maria lasten kummeissa väkeä esimerkiksi näistä seurakunnista?
Kimmo Kemppainen

[AnttiYR]

Kimmo

Kummeista en tiedä.
Löytyykö kummeista muutakin kautta tietoa kuin syntyneitten luettelosta?

Terveisin Antti

[Essimi]

Yksi ehdotus: Marialle on syystä tai toisesta joutunut hänen veljensä Jaakon syntymäaika 29.7.1754. Vanhemmat ovat Seinäjoen pitäjänseppä Jacob Henriksson ja vaimonsa Walborg Simonsdotter. Heille syntyy Maria vasta 15.3.1759. Voisiko näin monimutkainen selitys tulla kyseeseen?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6107243
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6107107

[Kimmo Kemppainen]

Jotain tällaista kävi mielessä, eikä vähiten siitä syystä, että Maria pääsi ripille vasta 16-vuotiaana. Selityksesi on erittäin mahdollinen, täytyy vain varmistaa asia.
Kimmo Kemppainen

Yksi ehdotus: Marialle on syystä tai toisesta joutunut hänen veljensä Jaakon syntymäaika 29.7.1754. Vanhemmat ovat Seinäjoen pitäjänseppä Jacob Henriksson ja vaimonsa Walborg Simonsdotter. Heille syntyy Maria vasta 15.3.1759. Voisiko näin monimutkainen selitys tulla kyseeseen?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6107243
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6107107

[Kimmo Kemppainen]

Kummitiedot löytyvät juuri ja ainoastaan alkuperäisestä syntyneitten luettelosta. Ensin voi etsiä lasten syntymäajat Hiskin kautta, niin ei tarvitse haeskella niin paljon.
Kimmo Kemppainen


Kimmo

Kummeista en tiedä.
Löytyykö kummeista muutakin kautta tietoa kuin syntyneitten luettelosta?

Terveisin Antti

[Kimmo Kemppainen]

Seinäjoen asiat löytyvät Ilmajoen ja myöhemmin Nurmon kirkonkirjoista, jos asiaa haluaa lähestyä sitä kautta, toisin sanoen katsoa, mitä seppä Jaakko Heikinpojan perheestä sanotaan.
Kimmo Kemppainen

[AnttiYR]

Kiitos Essimi

En tullut ajatelleeksi veljen syntymäajan tulemista sisaren rippikirjaan ja lastenkirjaan.
Tarkastin aikoinaan kylläkin Ilmajoen syntyneet a.o. ajalta ja huomasin Jaakon syntyneen hakemanani päivänä Seinäjoen kylässä. Totesin tällöin ettei Hiskiin ollut tullut virhettä lapsen nimen suhteen. Samassa tatkastin, ettei lähipäivinä ollut syntynyt Maria Jaakontytärtä, joka olisi jäänyt pois Hiskistä.
Ripille pääsyn ikä ei hälyttänyt minua mitenkään. En ole kiinnittänyt huomiota ripillepääsyn ikään, joka kai on saattanut vaihdella eri aikoina.
Maria meni naimisiin 24.6.1775, joten syntymäaika 29.7.1754 tulee hyvinkin kysymykseen. (vähän vajaa 19 vuotta)
Pitänee yrittää hakea tietoja tästä Maria Jaakontyttärestä, poissulkemalla muut mahdollisuudet kuin etsitty Maria. Ettei esiinny muualla lastenkirjoissa eikä rippikirjoissa, ei ole kuollut muualla eikä mennyt muualla naimisiin.
Onko muuta mahdollisuutta yrittää todentaa Mariat samaksi?


Terveisin Antti

[Kimmo Kemppainen]

Edelleen kannattaisi katsoa ne kummit, löytyisikö heidän joukostaan mahdollisia sisaruksia. Tapauksia, joissa henkilö on saanut sisaruksensa syntymäajan, on minullakin ennestään tiedossa.
Kimmo Kemppainen

Kiitos Essimi

En tullut ajatelleeksi veljen syntymäajan tulemista sisaren rippikirjaan ja lastenkirjaan.
Tarkastin aikoinaan kylläkin Ilmajoen syntyneet a.o. ajalta ja huomasin Jaakon syntyneen hakemanani päivänä Seinäjoen kylässä. Totesin tällöin ettei Hiskiin ollut tullut virhettä lapsen nimen suhteen. Samassa tatkastin, ettei lähipäivinä ollut syntynyt Maria Jaakontytärtä, joka olisi jäänyt pois Hiskistä.
Ripille pääsyn ikä ei hälyttänyt minua mitenkään. En ole kiinnittänyt huomiota ripillepääsyn ikään, joka kai on saattanut vaihdella eri aikoina.
Maria meni naimisiin 24.6.1775, joten syntymäaika 29.7.1754 tulee hyvinkin kysymykseen. (vähän vajaa 19 vuotta)
Pitänee yrittää hakea tietoja tästä Maria Jaakontyttärestä, poissulkemalla muut mahdollisuudet kuin etsitty Maria. Ettei esiinny muualla lastenkirjoissa eikä rippikirjoissa, ei ole kuollut muualla eikä mennyt muualla naimisiin.
Onko muuta mahdollisuutta yrittää todentaa Mariat samaksi?


Terveisin Antti

[Kimmo Kemppainen]

Tein tässä pienen ikätarkastelun Ilmajoen rippilapsista vuodelta 1786. Yleisin syntymävuosi vaikuttaa olleen 1771, mutta mukana oli myös 1772 ja 1767 syntyneitä. Toisin sanoen Maria Jaakontytär ei olisi lähes 16-vuotiaana (1770) ollut poikkeavan ikäinen rippikoululaiseksi. Tosin hänhän on saattanut olla vasta 11-vuotias, jos hänen syntymäaikansa on väärä.
Kimmo Kemppainen

[AnttiYR]

Kimmo

Nyt vasta tajusin, että Marian etsinnässä tarkoitit Marian lapsien kummeja, etkä Marian kummeja.
Jos Marian lasten kummeina on seppä Jaakko Heikinpojan ja Valpuri Simontyttären lapsia antaa se myös osaltaan vahvistusta Marian alkuperään.
Seppä Jaakko Heikinpojasta tuli myöhemmin Ilmajoen Rengon isäntä.
Täten ei hänenkään kirjansa siirtyneet Nurmon puolelle, kun suurin osa Alaseinäjoesta siirtyi Nurmon kappeliin. (Vaikka hallinnollisesti kai olivatkin vielä Ilmajokea)

Terveisin Antti

[Kimmo Kemppainen]

Juuri niin tarkoitin. Jos neuvossa ei tunnu olevan järkeä, kannattaa tosiaan tarkistaa, olisiko sattunut väärinkäsitys.
Kimmo Kemppainen


Kimmo

Nyt vasta tajusin, että Marian etsinnässä tarkoitit Marian lapsien kummeja, etkä Marian kummeja.
Jos Marian lasten kummeina on seppä Jaakko Heikinpojan ja Valpuri Simontyttären lapsia antaa se myös osaltaan vahvistusta Marian alkuperään.
Seppä Jaakko Heikinpojasta tuli myöhemmin Ilmajoen Rengon isäntä.
Täten ei hänenkään kirjansa siirtyneet Nurmon puolelle, kun suurin osa Alaseinäjoesta siirtyi Nurmon kappeliin. (Vaikka hallinnollisesti kai olivatkin vielä Ilmajokea)

Terveisin Antti

[AnttiYR]

Sormi pysyy edelleen suussa.

En löytänyt edellisillä vinkeillä Maria Jaakontyttären vanhempia.

Ehdotettu Seinäjoen pitäjäseppä Jaakko Heikinpoika (Myöhemmin Ilmajoen Rengon uudistalon isäntä) ja Valpuri Simomontytär eivät käyneet. Tytär Maria meni naimisiin Jalasjärveläisen Erkki Erkinpojan ( Erkkilä) kanssa.

En löydä yhteyttä Marian lapsien kummeista Marian vanhempiin.

Alla Marian lapset ja niiden kummit ja todistajat lapsikohtaisesti. Lisäksi siinä on omat epäilyt heistä.

Jacob:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7611&pnum=27 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7611&pnum=27)
Sold Elg
h Lisa Thomasdr


Jaakko hätäkastettiin, joten edellä olevat on kai otettu nopeasti saatavat, eivät välttämättä sukulaisia.
Elg on Nahkaluoman torpasta Sotilas Juho Samuelinpoika Elg.
Liisa Tuomaantytär on ilmeisesti Heikki Antinpojan vaimo. Nämä Liisa ja Heikki olivat molemmat naimisiinmennessä Ala-Kiikkalassa renkinä ja piikana, myöhemmin Korvessa ja saattoivat olla kastettaessa jo Korven torppareita. (Korpi oli tuolloin kirkkoherran omistuksessa, joten kastaminen on saattanut tapahtua siellä, vaikka ylimääräinen pappi Anders Enckell kastoikin.)

Catharina:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7611&pnum=35 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7611&pnum=35)
Nahkaluoma torpare Henrik Matsson, hustru Lisa Johansdr, dreng Isac Isacsson, dr. Isac Matsson, dr. Samuel Isacsson, samt pigan Anna Thomasdr, och p. Kaisa Henricsdr.


Heikki Matinpoikaon Erkin vuona 1734 syntynyt eno ja tämän vaimo Liisa Juhontytär on alkuaan Kalajainen.
Iisakki ja Samuel Iisakinpojat ovat ilmeisesti Rannan poikia ja siten Erkin serkkuja ja naapureita.
Anna Tuomaantytär, en lähde veikkailemaan.
Kaisa Heikintytär saattoi olla esim. Nahkaluoman piika tai Kalajaisen tytär, vaihtoehtoja löytyy muutamia.

Frederica:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7611&pnum=61 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7611&pnum=61)
Bonden Thomas Nahkaluoma och hustru Helena Jaobsdr. Dr. Urban Bertilsson och hustru Anna Juhansdr.
Erkin veli Tuomas Jaakonpoika Nahkaluoma ja tämän vaimo Helena Jaakontytär.alkuaan Pietilä.
Helena ei ole ilmeisti Helenan vanhempi sisar, koska Helenan vanhempi veli on vajaa 9 kk vanhempi kuin Maria.
Huikkulan isännyyttä hoitanut Urpo Pertunpoika ja tämän vaimo Anna Juhontytär. Naapureita joen toiselta puolelta.

Valentin:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7611&pnum=80 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7611&pnum=80)
Bonden Jacob Pietilä och hustru Susanna Jacobsdr. Dr. Isac Isacsson och hustru Maria Mattsdr. Dr Isac Abrahmsson dr Eric Michelsson, pig Maria Carlsdr., pig Maria Henriksdr.

Jaakko Jaakonpoika Pietilä ja tämän vaimo Susanna Jaakontytär (Nahkaluoma), Erkin sisar. Jaakko Pietilä, ei Marian veli, perustelu kuten Helena Jaakontytär Pietilän kohdalla.
Ehkä suutarina toiminut Iisakki Isakinpoika ja tämän vaimo Maria Matintytär
Iisak Abrahaminpoika ehkä renki joka oli esim. 1785 Latva-Pietilässä
Erkki Mikonpoika, liikaa arvattavia
Piika Maria Kaarlontytär, en löydä varmuudella.
Maria Heikintytär ehkä Nahkaluoman piika


Clara:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7611&pnum=90 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7611&pnum=90)
Bonden Jacob Seppi och hustru Lisa Mattsdr. Bonden Johan Nahkaluoma och hustru Beata Jacobdr. dr. Johan Josephsson, pig Maria Henricsdr.

Jaakko Heikinpoika Seppi ja tämän vaimo Liisa Matintytär n. 2 km päässä asuvia.
Erkin serkku Juho Heikinpoika Nahkaluoma ja tämän vaimo Beata Jaakontytär. Beata oli sotilas Jaakko Iisakinpoika Grandlundin tytär. Jaakko Iisakinpoika oli mennyt naimisiin 9.11.1755, joten hän ei voinut olla 29.7.1574 syntyneen Marian isä.
Renki Juho Josepinpoika saattoi olla Yli-Toralan poika, hyvin epävarma oletus.
Maria Heikintytär ehkä Nahkaluoman piika

Joel:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7611&pnum=103 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7611&pnum=103)
Bond Isac Ala-Torala hustru Beata Henricsdr. Bond Johan Nahkaluoma och hustru Beata Jacobsdr. dr. Salomon Johansson och pig. Hedvig Michaelsdr.

Iisakki Juhonpoika Ala-Torala (Ala-Toralan vävy) ja tämän vaimo Beata Heikintytär (Ala-Toralan tytär) Ala-Torala ja Yli-Torala ehkäpä lähimpiä naapureita Nahkaluoman kanssa.
Erkin serkku Juho Heikinpoika Nahkaluoma ja tämän vaimo Beata Jaakontytär.
Renki Salomon Juhonpoika, liikaa vaihtoehtoja arvattavaksi.
Piika Hedvig Mikontytär, paljon vaihtoehtoja, voisi olla esimerkiksi muurarimestari Mikko Juhonpojan tytär.

Olisikohan tässä Hyövällin rippikirjassa jokin vinkki. Minä arvelin, että Marian kohdalla olisi ollut kirjoitettu piika (Pig) jonkun muun tekstin päälle. Mitä tämä teksti voisi olla ja onko päälle kirjoitettu pig. Alla a.o.rippikirja:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7592&pnum=26 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7592&pnum=26)

Hyövällin lastenkirjan kopioinnissa on peittynyt Marian nimen edessä oleva teksti lähes kokonaan.
Mitä siinä saattaisi olla kirjoitettuna. Oliko yleistä, että merkittiin lastenkirjaan talossa, jossa ei ollut sukulaisia? Alla a.o. lastenkirja:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7601&pnum=29 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7601&pnum=29)

Voisiko niissä olla jokin sukulaisuutta tai muuta osoittava määre Hyövältiin?

Terveisin Antti

[Kimmo Kemppainen]

Minusta rippikirjassa merkintä Pig on saanut päälleen H:n (hustru).
Kimmo Kemppainen


Olisikohan tässä Hyövällin rippikirjassa jokin vinkki. Minä arvelin, että Marian kohdalla olisi ollut kirjoitettu piika (Pig) jonkun muun tekstin päälle. Mitä tämä teksti voisi olla ja onko päälle kirjoitettu pig. Alla a.o.rippikirja:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7592&pnum=26 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7592&pnum=26)

Hyövällin lastenkirjan kopioinnissa on peittynyt Marian nimen edessä oleva teksti lähes kokonaan.
Mitä siinä saattaisi olla kirjoitettuna. Oliko yleistä, että merkittiin lastenkirjaan talossa, jossa ei ollut sukulaisia? Alla a.o. lastenkirja:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7601&pnum=29 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7601&pnum=29)

Voisiko niissä olla jokin sukulaisuutta tai muuta osoittava määre Hyövältiin?

Terveisin Antti

[AnttiYR]

Kiitos taas vinkistä Kimmo!

Voisiko tämä H merkitä muuta kuin vaimo (hustru)?

Perustelut:
- Naimisiinmennessä (24.10.1774) merkitty vain Korven piiaksi, ei merkintää, että olisi leski. Naimisiinmennessä Erkki Nahkaluoman kanssa hän oli jo Korven piika, joten siitä ei kai olisi merkintää (hustru) Hyövällin rippikirjassa.
- Eikös silloin ollut myös jonkinlainen välivuosi ennenkuin voi mennä uusiin naimisiin. Täten Maria olisi ollut aika nuori mennessään ensimäisen kerran naimisiin. ( En ole tarkistanut Hiskistä, löytyykö aikaisempaa Marian naimisiinmenoa.)

Voisiko olla korjaus toisinpäin, että H:n päälle on kirjoitettu Pig.
H ei kai voi merkitä Hg:tä (vuokralainen) 1700-luvulla. Mutta jos se merkitsisi Hjon, (ruokakuntaan kuuluuvaa) tämä sopisi kuvaan.
Tämä kylläkään ei auta selvittämään Marian vanhempia.

Terveisin Antti

[Kimmo Kemppainen]

Ei missään tapauksessa,
Mariaahan ei koskaan merkitty Korven rippikirjaan, vaikka hän vihkimäilmoituksen mukaan olikin siellä piikana, eikö totta? Koska Maria oli vihkimäaikaansa kirjattuna Hyövällin rippikirjaan, hänen siviilisäätynsä muutos merkittiin kirjoittamalla H (hustru) sanan Pig: (piga) päälle. Tämä on ihan tavallinenkin ilmiö rippikirjoissa.
Kimmo Kemppainen


Kiitos taas vinkistä Kimmo!

Voisiko tämä H merkitä muuta kuin vaimo (hustru)?

Perustelut:
- Naimisiinmennessä (24.10.1774) merkitty vain Korven piiaksi, ei merkintää, että olisi leski. Naimisiinmennessä Erkki Nahkaluoman kanssa hän oli jo Korven piika, joten siitä ei kai olisi merkintää (hustru) Hyövällin rippikirjassa.
- Eikös silloin ollut myös jonkinlainen välivuosi ennenkuin voi mennä uusiin naimisiin. Täten Maria olisi ollut aika nuori mennessään ensimäisen kerran naimisiin. ( En ole tarkistanut Hiskistä, löytyykö aikaisempaa Marian naimisiinmenoa.)

Voisiko olla korjaus toisinpäin, että H:n päälle on kirjoitettu Pig.
H ei kai voi merkitä Hg:tä (vuokralainen) 1700-luvulla. Mutta jos se merkitsisi Hjon, (ruokakuntaan kuuluuvaa) tämä sopisi kuvaan.
Tämä kylläkään ei auta selvittämään Marian vanhempia.

Terveisin Antti

[AnttiYR]

Kiitos Kimmo

Näin varmaankin on. Jätetty vain pois Hyövällin rippikirjasta tieto mihin siirtynyt, on vain "H". (Myöskään Nahkaluoman rippikirjassa ei ole merkintää, mistä tullut, kun on muuttanut läheltä. Nahkaluoma on Hyövällin ja Korven välissä n.2 km päässä molemmista, jos oikein muistan yli 40 vuotta Ilmajoelta poissaolleena.)

Saatko sinä tai joku muu selville mitä lastenkirjassa on Marian määreenä.
Minä en oikein saa sen lopusta väännetyksi piikaa, enkä "pikkupiikaa" tai muuta vastaavaa.
Hyvät arvauksetkin käy!

Terveisin Antti

[Tapani Kovalaine]

Lastenkirjassa tittelit näyttäisivät menevän näin:
Ensin Lampuoti Matin lapset. 4 lasta, syntyneet 1760-1768
Sitten Velimies Juhon lapset, 2 lasta, syntyneet 1762-1767
Sitten Renkipoika Eric Erici, s. 1758
Sitten Flicka Maria Jacobi, s. 1754
Sitten Lampuotin lapsi Caisa, syntynyt marraskuussa 1771
Sitten Velimies Juhon poika Isaac, syntynyt 1773
Sitten jälleen kaksi Lampuotin lasta, syntyneet 1774
Sitten lopuksi Lampuoti Matin pojan Salomon poika

Vuosilukujen ja kuukausien avulla voi lastenkirjan ymmärtää niin, että Maria Jaakontytär tuli taloon syyskuun 1768 jälkeen, mutta ennen kesäkuuta 1770, jolloin hänet siirrettiin jo aikuisten kirjaan. Mutta kun lastenkirja kattaa vuoden 1770 ja sen jälkeisen ajan, niin asemansa perusteella flickalapsi on kirjattu talonväen jälkeen ja hän on saattanut tulla taloon vaikkapa heti synnyttyään... Edellistä lastenkirjaa ei ole, on vain rippikirja.

Rippikirja vuoteen 1769 päättyen (vain aikuiset): http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilmajoki/rippikirja_1756-1769_ik409/130.htm
Rippikirja 1770 alkaen: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilmajoki/rippikirja_1770-1790_ik409/26.htm

[Tapani Kovalaine]

Lastenkirjan toinen vilkaisu antaa tuloksen, että Hyöväldissä asui hyvin pitkään käly Maria Johansson s. 8.5.1716. Asui talossa myös entinen sotilas Erik Erikinp Tallfors s. 1701, joka jäi leskeksi 1755 ja avioitui sen jälkeen Maria Juhontyttären 1716 kanssa, joka oli välillä piipahtanut pois Hyöväldistä. Erik kuoli kesäkuussa 1766 ja Maria kuoli 17.4.1767 Hyöväldissä.

Uusperheeseen syntyi Juho 1756, Erik s. 8.3.1758 ja Helena 1761. Lapsista Juho ja Helena kuolivat ihan pieninä. Kun vertaamme Erik junior Tallforsin syntymäaikaa Hyöväldin lastenkirjaan, niin näyttää olevan kyse samasta renkipojasta. Oliko Maria Jaakontytär hänen sisarpuolensa? Etunimitutkimuksen mukaan tuo on mahdollista, sillä Juhon, Erikin ja Helenan nimisarjasta jää puuttumaan Maria. Missä Maria Juhontytär käväisi Hyöväldistä?

[Tapani Kovalaine]

Jos nyt aivan harrastuksen vuoksi haluaa tarkistaa vuonna 1716 syntyneen Maria Juhontyttären alibin tai siis lapset, niin törmää kummallisuuksiin. Hän on avioitunut jossakin vaan ei Ilmajoella lokakuun 1754 - maaliskuun 1756 välillä. Hän on asunut vuositolkulla Latva-Nikkolassa Peltoniemen kylässä aivan kuin tuleva puolisonsa sotilas Erik Tallfors. Tosin hetken aikaa Maria käväisi Kurikassa.

On siis mahdollista, että Hiskin ulottumattomissa on syntynyt Maria Jaakontytär 29.7.1754 jossakin ja siellä samassa paikassa - jossakin - on vihitty avioon Maria Juhontytär ja Erik Tallfors. Vuoden 1756 rippikirjaan on pokkana pariskunta otettu ja mitään mainintaa ei ole esimerkiksi toisesta kunnasta tapahtuneesta tulomuutosta Maria Juhontyttären kohdalla. Digikuvassa 165 on Marian edessä sellainen sivilisäätyjen kirjo, että sieltä voi lukea takaperin: Enka, Hustru, Pig tai mitä vaan...

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilmajoki/rippikirja_1739-1755_ik409/165.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilmajoki/rippikirja_1739-1755_ik409/195.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilmajoki/rippikirja_1756-1769_ik409/74.htm

[Tapani Kovalaine]

Kurikan Kylmäjyrässä vihittiin Jaakko Tuomaan poika ja Maria Juhontytär. Vihkipäiväksi Hiski sanoo 24.6.1750. Rippikirjaan on kirjattu 1749-1750 Ilmajoelta tullut Maria Juhontytär Kurikassa Kylmäjyrän kohdalle. Mutta vielä ei löydy, onko Jaakolle ja Marialle syntynyt Mariaa 29.7.1754.

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/37tnod?fi+0251+vihityt+314) 24.6.1750 Jacob Thomae Maria Johanis Jyrås
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kurikka/rippikirja_1720-1750_uk86/71.htm

[Tapani Kovalaine]

Juhannuksena 1750 Kurikassa avioitunut Jaakko Tuomaanpoika ei ole helposti löydettävissä. Morsian palasi jo vuoden päästä häidensä jälkeen Ilmajoelle Pelto-Nikkolaan. Ja katosi sieltä 10 kuukautta ennen kuin eräs Hyöväldin talon piikalikka 29.7.1754 syntyi. Maria avioitui ja ilmestyi taas Pelto-Nikkolaan ihan noin vaan. Muutti sitten miehensä kanssa Hyöväldiin vuoden 1763 alussa. Toi tullessaan 5-vuotiaan renkipoika Erkki Tallforsin. Toiko 8 vuoden ikäisen Mariankin?

Jos siis esimerkiksi Kuortaneen tiedot alkaisivat vuodelta 1754 eikä vasta 1756, niin voi olla, että koko tämä keisi saattaisi ratketa ihan noin vaan. Tai entäs Virrat, Närpiö tai Töysä (puuttuvilta osiltaan)?

Tarvitaan siis jotakin sellaista asiakirjaa, jota ei ole netistä vielä löytynyt. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6077179

[AnttiYR]

Kiitos Heikki

Tässä lisää kirjoittamastasi Maria Juhontyttärestä:

Uppa suvun taulussa 49 kerrotaan seuraavaa:
Maria Juhontytär Hyövälti, Latva-Nikkolassa 1763, s.8.5.1715 Ilmajoki, k.17.4.1767 Ilmajoki rk.23.4.kuolleiden kirjaukset.
Puoliso: Vihitty n.1755 Erkki Erkinpoika Tallfors, eron saanut sotilas, leski avioituessaan Marian kanssa, s.1701, k.8.1.1766 (Piirto = tiedot onkinut)

Mutta tässä Hyövällistä erikoinen juttu:

Juttu koskee Marian sisarta Liisa Juhontytärtä, ei lapsia, s.30.10.1700 Ilmajoki.
Puoliso: Vihitty -.12.1725 Ilmajoki, eronneet Matti Juhonpoika Tervala. (Uppa suku taulu 47)

Niilo Liakka: Ilmajoen Pitäjä on heistä seuraava tarina:

Hyövällin tytär oli joutunut Seinäjoelle Tervalaan emännäksi, mutta lähtenyt miehensä luota ja tullut Ilkkalaan piiaksi.
Vuoden 1728 talvikäräjillä eronnut vaimo väitti, ettei entinen miehensä, joka oli syntynyt v.1700 ja näytti terveeltä, ollut koskaan pystynyt täyttämään aviomiehen velvollisuuttaan. Lääninvälskäri Herman Hastin yksityiskohtainen todistus päätyi sanoihin: "mies ei koskaan pysty siihen, mihin hän on vaimmollensa velvollinen"
Tuomiokapituli myönsi eron.
Isäntä meni uusiin naimisiin ja sakotettiin ensimmäisen lapsen ennenaikaisesta syntymästä.


Terveisin Antti

[Tapani Kovalaine]

Jo minä vähän katselin tuota vuonna 1715 syntynyttä Maria Juhontytärtä, joka on digikuvassa alimmalla rivillä, että onko hänelle merkitty döf dr, kuuro tytär, vai onko kyse jostakin muusta Peltoniemen kylän Peltoniemen talossa? Ja onko kyse aivan eri henkilöstä.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilmajoki/rippikirja_1739-1755_ik409/78.htm

[AnttiYR]

Terve Tapani

Talo on mitä ilmeisimmin Peltoniemi.
Peltoniemen isäntänä olim v. 1739-1783 nimismies Juho Juhonpoika Birling (Pirilä) (Isä-Juho oli tullut vävyksi Pirilästä) ja hänellä oli vaimo Kristiinankaupungista Brita Häll.
Molempien nimet olin lukevani nimiluettelosta.

Marian tuloa Kuortaneelta pidän epätodennäköisenä, ellei ole tullut jonkun sotilaaksi pestautuvan lapsena. Omoi juuriani selvitellessäni oli vähän yhteyksiä suoraan Ilmajoelta Kuortaneelle.

Virtain Kurjenkylä oli tuolloin Ilmajokea. Samaten Töysästä Rantatöysä, joka kuului Aaavuteen ja siten Ilmajokeen.
Näihin alueisiin on varmaankin ollut yhteyksiä.
Esim. Hyövällin emäntänä v.1762-1794 olleen Maria Peterintytär Hällströmin nuorin sisko muutti miehineen Virtain Kurjenkylään.

Närpiön suunta on myöskin mahdollinen. Omia juuria selvitellessä yhteydet pääasiassa ulottuivat kuitenkin vain Teuvalle asti, vain yksittäistapauksia rannikolle Kristiinankaupunki/Lapväärti/Närpiö.
Mutta esim. Hyövällin emäntänä v.1708-1709 ollut Maija Hannuntytär oli Kristiinankaupungista. ( Tämän Maijan äiti oli syntynyt naapurissa Ilkkalassa)

Sitten kysymys lastenkirjan merkinnöistä:
Mitä voinee tarkoittaa, että Maria on merkitty siihen flicka eikä pigflicka.
(vastaavasti kuin renkipoika Eric Erici) Vai jäikö pig kuvassa piiloon?

Tämä kysymys sillä, että voisiko Maria olla joku mahdollisesti sotilaaksi ryhtyneen Hyövällin pojan lapsi. Tämä sotilas olisi ollut jossain muualla ja menehtynyt siellä. (Sotilaitahan menehtyi paljon sairauksiin leireillä) Äiti olisi myös kuollut. Maria ei välttämättä olisi syntynyt Suomessa, eikä tullut syntyneiden luetteloihin. En muista tehtiinkö Marian syntymän aikana linnoitustöitä.

Terveisin Antti

[Tapani Kovalaine]

Hiskin kautta sarjassa Lisätietoja seurakunnasta kerrotaan Ilmajoen seurakunnan mikrofilmit. Niiden joukosta saattaa löytyä toivonkipinä. Nettiin eli digiarkistoon tai digitaaliarkistoon ei ole tainnut tulla vielä niiden kahden rullan tietoja, joissa kerrotaan asiaa:

Rulla IK 423
Pitäjänkokousten pöytäkirjoja, Signum 81, vv. 1754-1807
Rulla IK 424
Pitäjänkokousten pöytäkirjoja, Signum 81, vv. 1754-1807

Kun tuo renkipoika Eric Erici Tallfors jäi täysorvoksi vuonna 1767, niin olisi toivoa siitä, että pitäjänkokous olisi ottanut kantaa hänen huoltonsa suhteen. Mutta jospa tuossa yhteydessä sattuisi tulemaan tietoa myös piikaflicka Maria Jaakontyttärestäkin? Eihän sitä tiedä, ennen kun on rullat IK 423 ja IK 424 kelannut.

Lastenkirjassa näyttää siltä, että Maria on flicka eikä piikaflicka. Voisiko tuo merkitä sitä, että kyseessä on ollut ihan pienen 8-vuotiaana taloon tulleen (?) flikan tietojen siirto uuteen vuonna 1770 aloitettuun lastenkirjaan ja tuolloin on Marialla ollut jo ikää 15 vuotta. Hänet olisi voitu jo arvossa korottaa flikasta piikaflikaksi, mutta eipä ole vaan tullut kirjoittajalle mieleen. Onkohan muuten ollut koskaan olemassa lastenkirjaa 1760-1769 Ilmajoella?

Etunimien antaman hiljaisen tiedon käyttäjänä olen tovin aikaa pohtinut, miksi Maria ja Erik antoivat vanhimman tyttärensä etunimeksi Catharina. Eihän Erikin äiti ollut Catharina. Oliko Marian äiti? Antoivatpas oman patronyyminsa esikoispojalle. Miksi ei annettu matronyymia esikoistytölle?

Ilmajoella matronyymi Marianp/-tr esiintyy eka kerran vasta vuonna 1843. Onko siihen asti Ilmajoen seurakunnalla ollut au-lapsia varten patronyymipalvelu?

[Essimi]

Jo minä vähän katselin tuota vuonna 1715 syntynyttä Maria Juhontytärtä, joka on digikuvassa alimmalla rivillä, että onko hänelle merkitty döf dr, kuuro tytär, vai onko kyse jostakin muusta Peltoniemen kylän Peltoniemen talossa? Ja onko kyse aivan eri henkilöstä.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilmajoki/rippikirja_1739-1755_ik409/78.htm

Ehkä lyhenteen voisi lukea myös fäh.dr, joka siis olisi fäherde dr, paimenen tytär.

[AnttiYR]

Ehkä lyhenteen voisi lukea myös fäh.dr, joka siis olisi fäherde dr, paimenen tytär


Minustakin lyhenteen voisi ymmärtää näin.

Miehet kai voivat olla silloin paimenia. Vuoden 1686 asetus, joka kielsi panemasta poikia paimeneen, (susia!) ei kai koskenut aikuisia miehiä.
Esimerkiksi eräs Luopajärven talollinen sai sakkoa 40 hopeataalaria kun oli pannut 13-vuotiaan poikansa paimeneen, vaikka hänellä ol1 2 piikaa, vaimo ja miniä.
Vuoden 1748 käräjillä Koskenkorvan talon isäntä selvisi "vakavalla varoituksella" kun pojan äiti oli ollut sairas, ja poika oli ollut muiden paimenten mukana.


Terveisin Antti

[Essimi]

Ainakin mitä Hiskistä voi päätellä, niin vihityistä löytyy miehen ammattina fäherde tai vallherde runsaasti osumia. Olen kuvitellut ja jostain ehkä perustelunkin lukenut, että poikia ei paimeniksi hyväksytty eläimeen sekaantumisen synnin estämiseksi. Niin alas kai ei kansamme historiassa ole alennuttu, että tytöt olisivat paremmin joutaneet susien ruuaksi kuin pojat?

[Matti Lund]

Ainakin mitä Hiskistä voi päätellä, niin vihityistä löytyy miehen ammattina fäherde tai vallherde runsaasti osumia. Olen kuvitellut ja jostain ehkä perustelunkin lukenut, että poikia ei paimeniksi hyväksytty eläimeen sekaantumisen synnin estämiseksi. Niin alas kai ei kansamme historiassa ole alennuttu, että tytöt olisivat paremmin joutaneet susien ruuaksi kuin pojat?

Tuomioiden perustelut ovat tällaisia pykäliä (ote eräistä muista pikku jutuista):

"Molemmat myöntävät, että korkea esivalta on joka vuosi tehnyt tiettäväksi kiellon käyttää pikkupoikia karjapaimenina, ja on näilläkin käräjillä otettu useampia henkilöitä rangaistavaksi tämän kiellon rikkomisesta. "

...........

"joille on tarkoin tehty selväksi käyttää ainoastaan naisväkeä karjankaitsemiseen laitumilla, ja siitä huolimatta ovat käyttäneet myös pikkupoikia, niin sen johdosta tuomitaan heidät maan lain kuninkaan kaaren 32. luvun nojalla kiellon rikkomisesta kumpikin 40 hopeamarkan sakkoon kuninkaallisen majesteetin kirjeen 17.11.1686 mukaisesti"


Kuningas oli siis katsonut aiheelliseksi tuollaisen "taksan" määrätä vuonna 1686.

Minulla ei ole sattumoisin juuri sitä kohtaa registratuurasta koneellani, joten en rohkene tässä arvioida kuninkaan tarkempaa aiheellisuusperustetta sillä kertaa.


terv Matti Lund

[AnttiYR]

Poikia ei saanut panna paimeneen susivaaran vuoksi, koska pojista kasvoi miedhiä joita tarvittiin sotiin. Naisia ei kai ollut sotilaina.
Toisin sanoen polat pelastettiin suden suusta tykin ruuaksi.

Terveisin Antti

[Matti Lund]

Poikia ei saanut panna paimeneen susivaaran vuoksi, koska pojista kasvoi miedhiä joita tarvittiin sotiin. Naisia ei kai ollut sotilaina.
Toisin sanoen polat pelastettiin suden suusta tykin ruuaksi.

Terveisin Antti


Tässä on varmaankin puolet totta, eli uskon kuitenkin, kun kuningas teroitti asiaa erikoissäädöksellään nimenomaan vuonna 1686, joka oli Ruotsin suurvaltakauden sotaseikkailuvaiheiden huippuaikaa, ja oli tietysti jo johtanut monin paikoin pahaan miespulaan, että kotirintamalla ryhdyttiin allokoimaan kruunun toimesta perinteisiä miesten toimenpiteitä naisille, jotta tykinruokaa ei mm. jäisi hampparoimaan karjan kanssa laitumille, kun sitä tarvittiin yhä uusiin ja uusiin operaatioihin etelärintamalla. Karjakin oli hyvin hoidettava, jotta kuningashuone saisi kovasti tarvitsemaansa verorahaa sotaseikkailujensa varustamiseen.


Ja tuomioita näytetään paljon harrastetun isonvihan jälkeisenä aikana Pohjanmaalla, jolloin miespula oli siellä kaikkein suurinta. Kontrolli alkoi toimia tehokkaammin, kun tarve alkoi olla kriittinen!


terv Matti Lund

[AnttiYR]

Matti

Sait selville, mitä tarkoitinkin, poikien paimeneenpanemisesta ja susista. Kirjoitukseeni oli tullut luvattuman paljon näppäilyvirheitä.

Tämän asetuksen ainakin Niilo Liakka katsoo ("Ilmajoen Pitäjä" vuodelta 1934) johtuneen susista. Olissikohan lukenut oikeudenkäyntien tuomioperustelut ja olisikohan niissä viitattu susiin. Lainaamani oikeudenkäyntiselostukset oli lyhennelmiä a.o. teoksesta.

Ja jos sitten alkuperäiseen aiheeseen: Maria Jaakontyttären vanhempiin

Tapani

Olet oikeassa, että näistä pitäjäkokousten pöytäkirjoista saattaisi löytyä jotain Mariaankin viittaavaa. Tietenkin Marian ja Marian lapsien perunkirjoituksissa saattaisi olla viitteitä.
Lisäksi asiakirjat, joissa saattaisi olla viittausta Mariaan on Hyövällin kauppakirjat.
Ainakin myöhemmin (1845) oli kirjattu esi-isäni ta torpparin sopimukseen, että torpparin tuli hoitaa äitinsä ja isäpuolensa.
Kun ottaa huomioon Hyövällin olosuhteet, on tälläinen saattanut olla mahdollista.
Vähän tietoa Hyövällistä:
Ensimmäinen asuja veroluetteloiden mukaan 1549 ( Ilmajoen vahimmat verovelvolliset 1546 ) Oli siis ilmeisesti perustettu "myöhään"
1700-luvulle tultaessa oli välillä ollut autia ja muidenkin vijjelemä.
1709 taol oli taas autio, kun Juho Yyjönpoika tuli sen isännäksi vuoteen 1728.
1729-1751 isäntänä oli edellisen vävy. (1731 loukkaantunut ja vammoihinsa kuollut 1734)
1752-1761 edellisen poika Juho. Maaherra ratkaisi Juholle asumisoikeuden 1755 tähän kruununtaloon. Perinnöksiostoon havitteli myös vänrikki Gronov. 1757 sopi talon luovuttamisesta veljelle, mutta siirto onnistui vasta seuraavan sopimuksen myötö. Juhon sairauden myötä talo oli suurissa veloissa. Juho jäi kuitenkin asumaan Hyövältiin.
1762-1794 Edellisen veli Matti Pertunpoika. Tämän aikana talo vaurastui.
Hyövältiin hän sai nopeasti hankittua perintökirjan ja ostipa vielä toisen talonkin.

Kuten näkyy on Marian Hyövällissä oloaika tapahtunut useita taloa käsitteleviä tapahtumia. Näissä on saatettu Myös viitata Mariaan jos hänellä on ollut muukin suhde, kuin piikasuhde.

Mutta näitä asiakirjoja ei kai ole netissä, joten on kai turha jatkaa Marian vanhempien metsästystä.

Marian syntymä on jäänyt merkitsemättä kastetujenkirjaan, on syntynyt paikkakunnalla josta ei ole kirjoja tai syntymäpäivä ja rippikirjan ja lastenkirjan päivämäärät heittävät.
Oli mikä tahansa näistä vaihtoehdoista on kai vaikea todentaa oikeiksi vanhemmiksi henkilöitä, ellei löydy muuta asian tueksi.

Terveisin Antti

[Gronow]

Antti,

Voisitko ystävällisesti täsmentää, millä perusteella vänrikki Gustaf Herman Gronow yritti lunastaa talon itselleen? Mainitaanko tarkkoja sukulaissuhteita?

yst. terv.

Tito Gronow

[AnttiYR]

Terve

Minulla on vain "toisen käden tietoa", mutta ohessa lainaus siitä.
Siinä on vänrikki Gustav Henrik Gronov, ei Gustav Herman Gronov.
En tiedä onko tiedossa virhe, vai eri henkilö.
Tässä kuitenkin lainaus Hyövällin ( 11.) isännästä: (Petter Hällströmin suku IV Sukutalohistoriat Tutkinut ja kirjoittanut Matti J. Kankaanpää)

"Edellisen poika Juho Pertunpoika 1752-1761, s. 1733, k.1761. Maaherra ratkaisi Hyövällin asumisoikeuden 22/10 1755. Asumisoikeus ei ollut itsestään selvä, koska talo oli kruununtalo. Perinnöksiostoon oli halukas vänrikki Gustav Henrik Gronov. Julolla oli vaikeuksia talon ylläpidossa. Verorästien lisäksi puhutaan tilan rappiosta. Samaan aikaan.........."
(Lopussa ei ole enää viittauksia Gronoviin)


Terveisin Antti

[AnttiYR]

Voisiko olla, että Erkin ja Marian lasten kummeissa kuitenkin olisi ollut Marian sukulaisia, jotka olivat myös Erkin sukulaisia ja jonka mahdollisuuden poistin ehkä liian kevyesti.

Erkin ja Marian lasten kummeina oli Erkin veli Tuomas Jaakonpoika Nahkaluoma ja tämän vaimo Helena Jaakontytär.alkuaan Pietilä ja Jaakko Jaakonpoika Pietilä ja tämän vaimo Susanna Jaakontytär (Nahkaluoma).
Jätin mahdollisuuden, että Maria olisi ollut Pietilän tytär pois laskuista, koska hänen Pietilässä oli syntynyt vajaa 9 kk aiemmin lapsi.
Mutta jos rippikirjassa olikin vähän väärä Marian syntymäaika olisi se mahdollista ja näi olisi ollut kolmaskin avioliitto Pietilän ja Nahkaluoman Jaakkojen lasten kesken mahdollinen.
Toinen tätä vastaan oleva tekijä on että, Jaakko Pietilällä v. 1724 syntynyt lapsi Maria ja olisi ollut tämän toisen Marian sisarpuoli.
Sitten puoltavia näkökohtia.
Kummeina oisi ollut myös Marian sukulaisia, kuten yleensä myös vaimon puolelta.
Pietilässä oli paljon väkeä, joista joku olisi riittänyt myös naapuriin Hyövältiin ”pikkupiiaksi”.
Jaakko Pietilän lapset Hiskistä koottuna:

11.11.1725 14.11.1725 Pietilä Jacob Johansson Lijsa Gabrielsd:r Maria
9.3.1727 10.3.1727 Pietilä Jacob Johansson Elisabetha Gabrielsd:r Gertud
1728 1728 Jacob Johansson Lijsa Gabrielsd:r Johannes
10.9.1731 12.9.1731 Jacob Pietilä Lijsa Gabrielsd:r Anna
20.2.1734 22.2.1734 Jacob Pietilä Lisa Gabrielsd:r Mathias
13.3.1736 14.3.1736 Pietilä Jacob Johansson Elisabeth Gabrielsd:r Gabriel (tv)
13.3.1736 14.3.1736 Pietilä Jacob Johansson Elisabeth Gabrielsd:r Walborg(tv)
17.11.1737 18.11.1737 Jac Johansson Elisabet Gabrielsd:r Pietilä Cathar
5.9.1739 9.9.1739 Jacob Johansson Pietilä Elisabeth Gabrielsd:r Susanna
13.2.1741 15.2.1741 Jacob Johansson Pietilä Elisabeth Gabrielsd:r Abraham
5.11.1742 8.11.1742 Jacob Johansson Pietilä Lisa Gabrielsd:r Andreas
14.8.1744 19.8.1744 Jacob Johansson Pietilä Lisa Gabrielsd:r Beata
15.9.1749 15.9.1749 Pietilä Jacob Johansson Elisab Gabr:s: Michael
16.3.1751 17.3.1751 Jac Joh:ss: Pietilä Elis Mich:sd:r Jacob
2.11.1753 3.11.1753 Jacob Johansson Pietilä Elisabeth Michelsd:r Thomas
8.1.1756 11.1.1756 Jacob Pietilä Elisab Michsd:r Helena
24.3.1758 27.3.1758 Nämndem Jacob Johanss: Pietilä Lisa Michelsd:r Eric
22.2.1762 22.2.1762 Nämndem Jac Johanss: Pietilä Lisa Michelsd:r Clara


Aika liuta tämä 18 lapsen joukko ja jos vielä Mariakin olisi lapsi olisi niitä 19. Vaikka jokunen olisi kuollut nuorena olisi niitä lapsia kuitenkin ollut paljon.

Sitten Marian siirtyminen Hyövältiin olisi voinut liittyä isäntävaihdokseen.
Pietilän isännät:
1734-1749 Poika Jaakko Juhonpoika, puoliso Liisa Kaapontytär Ollilasta (Liisa kuoli 1749)
1750-1752 Vävy Heikki Heikinpoika, puoliso Maija (Maria) Jaakontytär
1753-1762 Jaakko Jaakonpoika uudelleen, 2.puoliso Liisa Mikontytär.
1763-1766 Vävy Heikki Heikinpoika uudelleen
1767-1823 Emännän velipuoli Jaakko Jaakonpoika, puoliso Susanna Jaakontytär (Nahkaluoma)

Sen jälkeen kun Jaakko Jaakonpoika tuli isännäksi olisi Maria olisi siirtynyt Hyövältiin.
Hyövällistä Maria siirtyi Korpeen piiaksi, lyhyeksi aikaa ennen naimisiinmenoa. Olisikohan siirtynyt Korven torppaan, jota isännöi nähdäkseni Heikki Heikinpoika ja Maria Jaakontytär (Pietilän aiempi isäntäväki)

Jaakko Jaakonpoika oli suhteellisen varakas. (Seur. tiehot p.Hällström suku)
Perunkirjoituksessa 1772 kiinteistön, jonka hän oli lunastanut vaimonsa kanssa kanssaperisiltä arvo oli 1000 kuparitaalaria, varat noin 2458 ja lyhennyserät 433 kuparitaaalaria. Varoista oli vähennetty myötäjäiset ja testamenttilahjoituksia.(esim. viisi hopeapikaria oli jaettu leskelle ja lapsille)

Täten myös Marialla olisi voinut olla varallisuutta siirtyessään Hyövältiin ja siksi olisi lastenkirjassa ollut ”flikka” ei pikkupiika.

Mutta kuitenkaan tämäkään todistelu ei tuo varmuutta Marian alkuperään, vai onko jollain ”kättä pidempää” todistaa tämä pienen pieni mahdollisuus oikeaksi tai vääräksi.

Jouluterveisin Antti

[AnttiYR]

Löytyiköhän Marian vanhemmat ?

Sain yksityisviestin, jossa oli tieto, että Susanna Jaakontytär ja varasotamies Matti Jaakonpoika saivat toisen lapsensa Nahkaluomalla, vaikka olivat kirjoilla Peräseinäjoen Vuolteella, ja kummeina olivat Erkki Jaakonpoika Nahkaluoma vaimonsa Maria Jaakontyttären kanssa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6107435 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6107435)
Kummeina isäntä Tuomas Nahkaluoma (Erkin veli) ja vaimo Helena Jaakontytär, renki Erkki Jaakonpoika (nyt merkitty rengiksi, omien lapsien yhteydessä tal.pojaksi, räätäliksi, torppariksi ja ”B”= talol. tai veli) ja vaimo Maria Jaakontytär, renki Juho Heikinpoika ja piika Kaisa Antintytär.

Susanna oli ilmestynyt Vuoleelle, kuten Maria Hyövältiin.:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6075945 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6075945)

Varasotamies Matti Jaakonpoika oli syntymäajan perusteella Seinäjoen Jouppilassa asunut sotamies Jaakko Wigbergin poika, eikä hänellä ollut nähdäkseni yhteyttä Nahkaluomaan.
Susanna Jaakontytär oli syntynyt Alavuden Ilkassa ja kastettu 15.2.1756

Susannalla oli vanhempi sisar Maria Jaakontytär, kastettu 29.7.1753, (merkitty vain synt.vuosi). eli tasan vuotta aiemmin kuin Maria Jaakontyttären Hyövällin ja Nahkaluoman rippikirjoihin merkitty syntymäaika.

Näillä perusteilla mielestäni Mariat ovat sama henkilö. Oletteko samaa mieltä?

Lisänä ”todisteena” olkoon seuraavaa:

Marian ja Susannan ensimmäinen tytät oli Catharina, olisikohan näiden äidin Caisa Eliaksentyttären mukaan.

Alavuden Ilkan vanhin tytär Margareta, s. 1.10.1742, muutti Ilmajoelle piiaksi, meni naimisiin 1766 Ilmajoella Matti Iisakinpojan kanssa. Heille syntyi lapsi Ilmajoella 1767. Maria olisi saattanut tulla ”lapsenlikaksi” sisarensa luo ja sitä kautta jäänyt Ilmajoelle Hyovältiin ”pikkupiiaksi”

Muita yhteyksiä en ole löytänyt Nahkaluoman Marian ja Ilkan Marian väliltä.

Terveisin Antti

[Tapani Kovalaine]

Elokuun lopulla 2011 etsintä alkoi, eikä Maria Jaakontytär Ilkka millään meinannut löytyä. Eipä tarvitse ihmetellä, sillä niin ihmeellinen on tuo lopputulos!

Nyt voi verrata siskosten Marian ja Susanna ehtoolliskäyntien päivämääriä. Käy ilmi, että vuonna 1773 Maria Ilkka ja Susanna Ilkka satuttivat käyntinsä Hyöväldistä ja Vuolteelta samoiksi päiviksi eli 21.3.1773 ja 12.6.1773, mutta muutenpa ei.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilmajoki/rippikirja_1770-1790_ik409/26.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilmajoki/rippikirja_1770-1790_ik409/26.htmhttp://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilmajoki/rippikirja_1770-1790_ik409/70.htm)
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilmajoki/rippikirja_1770-1790_ik409/70.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilmajoki/rippikirja_1770-1790_ik409/26.htmhttp://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilmajoki/rippikirja_1770-1790_ik409/70.htm)

Kyllä näyttää olevan kestävällä pohjalla tämä ihastuttavan yksityisviestin kautta löytynyt ratkaisu. Menee ehkä sata :) vuotta, kunnes joku onnistuu löytämään toimivamman ratkaisun. Alavuden rippikirjoissa on lasten kohdalla pahoja aukkoja. Margareta Ilkka, vanhin sisko, näyttää 1776 tulleen lapsuuskotinsa Ilkan taloon miehensä kanssa takaisin eli juuri silloin kun siskonsa Maria oli Nahkaluomaan 1775 lopulla avioitunut.

[AnttiYR]

Kiitos Tapani Maria Jaakontyttären vanhempien etsinnästä!

Vaikka etsimmekin välillä vähän väärästä suunnasta, eli yhteyttä Hyövältiin, ei se vähennä kiitosta.
Minäkin varmaan näin Hiskissä Nahkaluomalla syntyneen Susannan lapsen, mutta en osannut yhdistää sitä Marian sisarentyttäreksi, koska en mitenkään olettanut Nahkaluomalla käyneen synnyttämässä Marian sukulaisen.

Käsitin viestistäsi, että myös sinä olet sitä mieltä, että todisteet on riittävät Nahkaluoman Marian olevan alkuaan Alavuden Ilkasta.

Yritin kylläkin jäljittää kaikkia Ilkan lapsia lisätodisteiden saamiseksi. Muiden kuin Susannan yhteyttä Nahkaluoman Mariaan en löytänyt. En myöskään pystynyt seuraamaan kaikkia lapsia.

Kiitollisin terveisin Antti

[OSTFRESEWESTFRESE]

Miten on, onko joku katsonut Ilmajoen SAY:n luetteloita Alavuden osalta Ilkan talon asukkaista. Siellä mainitaan 1770 renki Eric ja piika Maria.
Voisivatko he olla Eric Jacobsson ja Maria Jacobsdotter? He olisivat voineet olla siellä alkuvuodesta 1770.
Maria mainitaan Ilmajoella Hyöväldissä ripillä olevana 17.06.1770 ja 03.09.1770.
Hyöväldissä on yksi aviopari ripillä alkuvuonna 25.02.1770.

Jacob mainitaan Ilmajoella Nahkaluomalla ripillä olevana 17.06.1770 ja 05.10.1770. Nahkaluomalla monet ovat ripillä alkuvuonna 02.02.1770.
Milloin asutuksen yleisluettelot tehdään?
Alkuvuodestako?

[OSTFRESEWESTFRESE]

No paree vastata itte ittellensä.
Eric ja Maria ei ollukkaa ne, joita ensiksi aattelin.

https://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=10107804&kuvanumero=29&ay=2626799&sartun=315863.KA&atun=315935.KA&amnimeke=Alavuden+seurakunnan+arkisto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4+ja+rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1757-1777&ay2=133153

[AnttiYR]

OSTFRESEWESTFRESE sait jo itse selville etteivät nämä Maria ja Jaakko olleet etsimiäsi. Jatketaan näiden tietoja hieman. Maria Jaakontytät syntyi Alavuden Ilkassa, muutti nuorena Ilmajoelle ilmeisesti hoitamaan sisarensa lasta. Sisar oli silloin piikana Peltoniemessä. Maria jäi sitten Ilmajoelle, kävi rippikoulun Hyövällistä käsin ja meni myöhemmin piiaksi Korpeen. (Ei näy rippikirjassa, kun ehti olla vain lyhyen aikaa, oli kuitenkin naimisiinmennessä) Meni naimisiin Nahkaluoman pojan, Erkki Jaakonpojan kanssa. Kuoli 1791. Erkki Jaakonpoika syntyi Nahkaluomalla, oli kotitalonsa torppari. Maria Jaakontyttären kuoltua meni naimisiin Kurikan Mäki-Koiviston tyttären kanssa ja oli Mäki-Koiviston isäntä vuodesta 1791 lähtien.