Kainuun Tauriaisten lähtökohta

[Sari H]

Jaska

Tuo Tauriainen on juuri minä, se toinen samanalainen on ilman mitään tunnisteita, pelkkä kit nro.

Aion tilata sen Full testin jotta saan selville mistä suunnasta Suomussalmelle on tultu...

[Matti Lund]

Jaska

Tuo Tauriainen on juuri minä, se toinen samanalainen on ilman mitään tunnisteita, pelkkä kit nro.

Aion tilata sen Full testin jotta saan selville mistä suunnasta Suomussalmelle on tultu...


Selailin tiedonkeruitani Kiannan verokylän kohdalta, johon verokylään Suomussalmen asukkaat on pääsääntöisesti 1600 -luvulla kirjattu ja jonne Paltamoon asettuneet Tauriaiset lähes kokonaan keskittyivät.

Silmiin ei osunut Tuomas Tauriaista, esiäitisihän on kuollessaan kirjattu Marketta Tuomaantytär Tauriattareksi ja oli Hossasta katsottuna rippikirjajaksolla 1761-66 syntynyt vuonna 1696 (kuoliniässä on sen mukaan kymmenen vuoden heitto).


Siis edes oliko Marketta Tauriatar syntynyt Paltamon pitäjän puolella, kun sopivaa Tuomas Tauriaista ei siellä esiinny?

Tietysti siellä saattoi pitää kortteeria Tuomas Tauriainen -niminenkin mies, vaikka ei henkikirjoissa esiinnykään. Kuvaavaa on, että Lauri Tauriainen, joka oli ehkä ensimmäisen Lauri Tauriaisen poika Suomussalmella, oli Paltamon talvikäräjien 5-7.2.1682 mukaan asunut 16 vuotta Pekka Tervosen autioksi jättämää taloa, jonka Taneli Pekanpoika Tervonen halusi ottaa uudestaan viljelykseen vapaavuosilla, koska Tauriainen ei ollut kertaakaan maksanut siitä veroa, ei ollut lainkaan viljellyt sen maita eikä ylläpitänyt rakennusten kuntoa, vaan kaikki oli siellä päässyt totaalisesti ränsistymään.

Vuoden 1682 maakirjassa ja vuosien 1676 ja 1679 henkikirjoissa oli Kiannassa neljä Tauriaista:

⅛ m. Niiles Tauriainen
⅛ m. Lauri Tauriainen
⅛ m. Matti Tauriainen
⅛ m. Antti Tauriainen

Vuoden 1668 maakirjassa oli kaksi Tauriaista

⅛ m. Simuna Tauriainen
¼ m. Lauri Tauriainen

Näiden otantojen perusteella Niiles seurasi isäntänä Simuna Tauriaista, vaikka vuoden 1660 henkikirjan mukaan talossa oli Niiles Tauriainen ja jo kaksi hänen poikaansa vaimoineen, kun vuoden 1660 henkikirjassa oli yksi Lauri Tauriainen, joka oli kirjattu nuoreksi Lauri Tauriaiseksi. Tätä selittää vuoden 1655 henkikirja, jossa oli kaksi Lauri Tauriaista, tämä nuori ja toinen, jolla oli kaksi poikaa vaimoineen. Nyt 1655 oli taas Simuna Tauriainen eikä kirjattu yhtään lapsia hänelle.

Vuosien 1650-1652 maakirjoissa Kiannassa on ¼ m. Lauri Tauriainen eikä vielä muita Tauriaisia. Mutta lisäksi on ⅛ m. Simuna Turunen, mutta voi olla, että tämä on sama kuin Simuna Tauriainen, vaikkakin Turunen vaikuttaa selvältä kirjaukselta (kirjattu myös "Turonen"). Vuoden 1651 henkikirjassa Lauri Tauriaiselle on kirjattu yksi poika vaimoineen.




Sinne oli nähtävästi saapunut 1640 -luvulla "Tauriais -rynnistys". Isäntien joukossa oli myös ⅛ manttaalissa Nuutti Lasanen 1679 alkaen ( ehkä Marketta Tauriattaren puolison isoisä?).

Vanhin Tauriainen olisi Lauri Tauriainen, jolla on aikuisia lapsia jo noin 1650, mutta 1640 -luvun ruodutuksissa yhtään Tauriaista ei vielä näy.

Kiannassa asui jo ennen Tauriaisia Lieppoja, Erkki ja Tuomas Liepat. Ja Vuoden 1629 ruodutusluettelossa on 32 -vuotias uudisasuja Jaakko Lieppa (sama Ristijärvellä vielä 1627). Jaakon seuraaja Erkki Lieppa oli RL:n 1640 mukaan 27 -vuotias. Tuomas Liepan ikä ei luetteloista selviä.


Vuoden 1696 Paltamon käräjillä Niiles Niileksenpoika Tauriainen esitti pöytäkirjaan merkittäväksi vanhan autuaan Liepan lesken Helka Hilluttaren 2.4.1694 Anders Cajanukselle saneleman testamentin, jolla tämä testamenttasi kaiken omaisuutensa Niilekselle ennen muita sukulaisia. Nähtävästi siis Niiles tai hänen isänsä oli Erkki Liepan vävy, sillä Erkki Liepan taloon on kirjattu isännäksi hänen leskensä 1660 -luvulla. Tällä Erkillä oli Olli -niminen poika.


Kuka oli noin vuodesta 1666 Tervosessa kortteeria pitänyt Lauri Tauriainen, ei ole selvää, sillä vuoden 1676 ruodutusluettelosta ilmenee kolme eri Lauri Tauriaista, joista yksi lienee vuoden 1682 isäntälistassa näkyvä Lauri.


Nämä kolme ovat:

Lauri Niileksenpoika Tauriainen
Lauri Laurinpoika Tauriainen
Lauri Matinpoika Tauriainen,

Kaikilla näillä oli ⅛ manttaalin talo asuttavanaan. Ilmeisestikin tämä edusti nuorempaa polvea 1670 -luvun lopulla, eli kullakin Niiles, Lauri ja Matti Tauriaisilla oli tämän mukaan Lauri -niminen poika.


Vuosien 1704 ja 1708 henkikirjoihin on merkitty ⅛ manttaalin taloon Tauriainen, jolla oli vaimona Marketta (eli Reetta). Miehen etunimi on tähän aikaan erittäin harvinainen, eli on kirjattu vuonna 1704 "Taar" tai "Traar" ja vuonna 1708 "Taraska". Maakirjoissa esim. 1706 ja 1712 ei nimi esiinny, eli tämä Taraska lienee asunut kimpassa jonkun kanssa, jonka nimissä talon maavero maksettiin. Tämä saattoi olla Risto Tauriainen, joka esiintyi maaveron maksajana.

Voi vain arvailla, mistä päintälle Tauriaiselle oli tempaistu sellainen etunimi? Nimeä on kyllä esiintynyt keskiajalla, mutta tämä on ainoa silmiini osunut tapaus uudella ajalla.

Vuosina 1698-1700 Tauriaiset vähenivät merkittävästi Kiannan verokylästä, ainakin kahden perhekunnan ilmoitettiin jättäneen talonsa ja muuttaneen "Lappmarkkiin", Kiannassa kuoli myös nälkään useita kokonaisia perheitä vuosina 1697-98.


terv Matti Lund

[mika68]

Selailin tiedonkeruitani Kiannan verokylän kohdalta, johon verokylään Suomussalmen asukkaat on pääsääntöisesti 1600 -luvulla kirjattu ja jonne Paltamoon asettuneet Tauriaiset lähes kokonaan keskittyivät.

Silmiin ei osunut Tuomas Tauriaista, esiäitisihän on kuollessaan kirjattu Marketta Tuomaantytär Tauriattareksi ja oli Hossasta katsottuna rippikirjajaksolla 1761-66 syntynyt vuonna 1696 (kuoliniässä on sen mukaan kymmenen vuoden heitto).


Siis edes oliko Marketta Tauriatar syntynyt Paltamon pitäjän puolella, kun sopivaa Tuomas Tauriaista ei siellä esiinny?

Tietysti siellä saattoi pitää kortteeria Tuomas Tauriainen -niminenkin mies, vaikka ei henkikirjoissa esiinnykään. Kuvaavaa on, että Lauri Tauriainen, joka oli ehkä ensimmäisen Lauri Tauriaisen poika Suomussalmella, oli Paltamon talvikäräjien 5-7.2.1682 mukaan asunut 16 vuotta Pekka Tervosen autioksi jättämää taloa, jonka Taneli Pekanpoika Tervonen halusi ottaa uudestaan viljelykseen vapaavuosilla, koska Tauriainen ei ollut kertaakaan maksanut siitä veroa, ei ollut lainkaan viljellyt sen maita eikä ylläpitänyt rakennusten kuntoa, vaan kaikki oli siellä päässyt totaalisesti ränsistymään.

Vuoden 1682 maakirjassa ja vuosien 1676 ja 1679 henkikirjoissa oli Kiannassa neljä Tauriaista:

⅛ m. Niiles Tauriainen
⅛ m. Lauri Tauriainen
⅛ m. Matti Tauriainen
⅛ m. Antti Tauriainen

Vuoden 1668 maakirjassa oli kaksi Tauriaista

⅛ m. Simuna Tauriainen
¼ m. Lauri Tauriainen

Näiden otantojen perusteella Niiles seurasi isäntänä Simuna Tauriaista, vaikka vuoden 1660 henkikirjan mukaan talossa oli Niiles Tauriainen ja jo kaksi hänen poikaansa vaimoineen, kun vuoden 1660 henkikirjassa oli yksi Lauri Tauriainen, joka oli kirjattu nuoreksi Lauri Tauriaiseksi. Tätä selittää vuoden 1655 henkikirja, jossa oli kaksi Lauri Tauriaista, tämä nuori ja toinen, jolla oli kaksi poikaa vaimoineen. Nyt 1655 oli taas Simuna Tauriainen eikä kirjattu yhtään lapsia hänelle.

Vuosien 1650-1652 maakirjoissa Kiannassa on ¼ m. Lauri Tauriainen eikä vielä muita Tauriaisia. Mutta lisäksi on ⅛ m. Simuna Turunen, mutta voi olla, että tämä on sama kuin Simuna Tauriainen, vaikkakin Turunen vaikuttaa selvältä kirjaukselta (kirjattu myös "Turonen"). Vuoden 1651 henkikirjassa Lauri Tauriaiselle on kirjattu yksi poika vaimoineen.




Sinne oli nähtävästi saapunut 1640 -luvulla "Tauriais -rynnistys". Isäntien joukossa oli myös ⅛ manttaalissa Nuutti Lasanen 1679 alkaen ( ehkä Marketta Tauriattaren puolison isoisä?).

Vanhin Tauriainen olisi Lauri Tauriainen, jolla on aikuisia lapsia jo noin 1650, mutta 1640 -luvun ruodutuksissa yhtään Tauriaista ei vielä näy.

Kiannassa asui jo ennen Tauriaisia Lieppoja, Erkki ja Tuomas Liepat. Ja Vuoden 1629 ruodutusluettelossa on 32 -vuotias uudisasuja Jaakko Lieppa (sama Ristijärvellä vielä 1627). Jaakon seuraaja Erkki Lieppa oli RL:n 1640 mukaan 27 -vuotias. Tuomas Liepan ikä ei luetteloista selviä.


Vuoden 1696 Paltamon käräjillä Niiles Niileksenpoika Tauriainen esitti pöytäkirjaan merkittäväksi vanhan autuaan Liepan lesken Helka Hilluttaren 2.4.1694 Anders Cajanukselle saneleman testamentin, jolla tämä testamenttasi kaiken omaisuutensa Niilekselle ennen muita sukulaisia. Nähtävästi siis Niiles tai hänen isänsä oli Erkki Liepan vävy, sillä Erkki Liepan taloon on kirjattu isännäksi hänen leskensä 1660 -luvulla. Tällä Erkillä oli Olli -niminen poika.


Kuka oli noin vuodesta 1666 Tervosessa kortteeria pitänyt Lauri Tauriainen, ei ole selvää, sillä vuoden 1676 ruodutusluettelosta ilmenee kolme eri Lauri Tauriaista, joista yksi lienee vuoden 1682 isäntälistassa näkyvä Lauri.


Nämä kolme ovat:

Lauri Niileksenpoika Tauriainen
Lauri Laurinpoika Tauriainen
Lauri Matinpoika Tauriainen,

Kaikilla näillä oli ⅛ manttaalin talo asuttavanaan. Ilmeisestikin tämä edusti nuorempaa polvea 1670 -luvun lopulla, eli kullakin Niiles, Lauri ja Matti Tauriaisilla oli tämän mukaan Lauri -niminen poika.


Vuosien 1704 ja 1708 henkikirjoihin on merkitty ⅛ manttaalin taloon Tauriainen, jolla oli vaimona Marketta (eli Reetta). Miehen etunimi on tähän aikaan erittäin harvinainen, eli on kirjattu vuonna 1704 "Taar" tai "Traar" ja vuonna 1708 "Taraska". Maakirjoissa esim. 1706 ja 1712 ei nimi esiinny, eli tämä Taraska lienee asunut kimpassa jonkun kanssa, jonka nimissä talon maavero maksettiin. Tämä saattoi olla Risto Tauriainen, joka esiintyi maaveron maksajana.

Voi vain arvailla, mistä päintälle Tauriaiselle oli tempaistu sellainen etunimi? Nimeä on kyllä esiintynyt keskiajalla, mutta tämä on ainoa silmiini osunut tapaus uudella ajalla.

Vuosina 1698-1700 Tauriaiset vähenivät merkittävästi Kiannan verokylästä, ainakin kahden perhekunnan ilmoitettiin jättäneen talonsa ja muuttaneen "Lappmarkkiin", Kiannassa kuoli myös nälkään useita kokonaisia perheitä vuosina 1697-98.


terv Matti Lund

Lappmarkiin eli varmaankin Kuusamoon kai muutti Lauri Laurinpoika Tauriainen (1640-1710).
Olisiko sukunimi Tauriainen ollut alunperin Turunen, ja pappien kirjoitusvirheiden takia muuttunut Tauriaiseksi? Vai esiintyykö tuota sukunimeä muualla itä-Suomessa?

[Jaska]

Lappmarkiin eli varmaankin Kuusamoon kai muutti Lauri Laurinpoika Tauriainen (1640-1710).
Olisiko sukunimi Tauriainen ollut alunperin Turunen, ja pappien kirjoitusvirheiden takia muuttunut Tauriaiseksi? Vai esiintyykö tuota sukunimeä muualla itä-Suomessa?
Juhani Pöyhösen Suomalaisen sukunimikartaston mukaan Tauriainen on pohjoinen sukunimi, keskittyen Kainuun-Oulun-Kemin alueelle. Vain yksittäisiä esiintymiä on hieman etelämpänä.

Mikkosen ja Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Hämeen ja Satakunnan vanhoissa lähteissä esiintyy samantapaisia nimiä; Tauriala on kylä Pälkäneellä ja talo Sysmässä. Siellä päin tunnetaan edelleen sukunimiä Taurainen ja Taurinen. Kantasanana lienee pohjoisessa säilynyt sana tauria 'tarttua kiinni, hyökätä kimppuun', jota Hämeessä vastaa sana tauruta.

Ilmeisesti se ei liity sukunimeen Turunen.

[Kimmo Kemppainen]

Terve,
se on Tarassia Tauriainen, joka oli kuolleena 1709. Etunimi on ortodoksinen ja oletettavasti Vienasta tullut.
Kimmo Kemppainen

Selailin tiedonkeruitani Kiannan verokylän kohdalta, johon verokylään Suomussalmen asukkaat on pääsääntöisesti 1600 -luvulla kirjattu ja jonne Paltamoon asettuneet Tauriaiset lähes kokonaan keskittyivät.

Silmiin ei osunut Tuomas Tauriaista, esiäitisihän on kuollessaan kirjattu Marketta Tuomaantytär Tauriattareksi ja oli Hossasta katsottuna rippikirjajaksolla 1761-66 syntynyt vuonna 1696 (kuoliniässä on sen mukaan kymmenen vuoden heitto).


Siis edes oliko Marketta Tauriatar syntynyt Paltamon pitäjän puolella, kun sopivaa Tuomas Tauriaista ei siellä esiinny?

Tietysti siellä saattoi pitää kortteeria Tuomas Tauriainen -niminenkin mies, vaikka ei henkikirjoissa esiinnykään. Kuvaavaa on, että Lauri Tauriainen, joka oli ehkä ensimmäisen Lauri Tauriaisen poika Suomussalmella, oli Paltamon talvikäräjien 5-7.2.1682 mukaan asunut 16 vuotta Pekka Tervosen autioksi jättämää taloa, jonka Taneli Pekanpoika Tervonen halusi ottaa uudestaan viljelykseen vapaavuosilla, koska Tauriainen ei ollut kertaakaan maksanut siitä veroa, ei ollut lainkaan viljellyt sen maita eikä ylläpitänyt rakennusten kuntoa, vaan kaikki oli siellä päässyt totaalisesti ränsistymään.

Vuoden 1682 maakirjassa ja vuosien 1676 ja 1679 henkikirjoissa oli Kiannassa neljä Tauriaista:

⅛ m. Niiles Tauriainen
⅛ m. Lauri Tauriainen
⅛ m. Matti Tauriainen
⅛ m. Antti Tauriainen

Vuoden 1668 maakirjassa oli kaksi Tauriaista

⅛ m. Simuna Tauriainen
¼ m. Lauri Tauriainen

Näiden otantojen perusteella Niiles seurasi isäntänä Simuna Tauriaista, vaikka vuoden 1660 henkikirjan mukaan talossa oli Niiles Tauriainen ja jo kaksi hänen poikaansa vaimoineen, kun vuoden 1660 henkikirjassa oli yksi Lauri Tauriainen, joka oli kirjattu nuoreksi Lauri Tauriaiseksi. Tätä selittää vuoden 1655 henkikirja, jossa oli kaksi Lauri Tauriaista, tämä nuori ja toinen, jolla oli kaksi poikaa vaimoineen. Nyt 1655 oli taas Simuna Tauriainen eikä kirjattu yhtään lapsia hänelle.

Vuosien 1650-1652 maakirjoissa Kiannassa on ¼ m. Lauri Tauriainen eikä vielä muita Tauriaisia. Mutta lisäksi on ⅛ m. Simuna Turunen, mutta voi olla, että tämä on sama kuin Simuna Tauriainen, vaikkakin Turunen vaikuttaa selvältä kirjaukselta (kirjattu myös "Turonen"). Vuoden 1651 henkikirjassa Lauri Tauriaiselle on kirjattu yksi poika vaimoineen.




Sinne oli nähtävästi saapunut 1640 -luvulla "Tauriais -rynnistys". Isäntien joukossa oli myös ⅛ manttaalissa Nuutti Lasanen 1679 alkaen ( ehkä Marketta Tauriattaren puolison isoisä?).

Vanhin Tauriainen olisi Lauri Tauriainen, jolla on aikuisia lapsia jo noin 1650, mutta 1640 -luvun ruodutuksissa yhtään Tauriaista ei vielä näy.

Kiannassa asui jo ennen Tauriaisia Lieppoja, Erkki ja Tuomas Liepat. Ja Vuoden 1629 ruodutusluettelossa on 32 -vuotias uudisasuja Jaakko Lieppa (sama Ristijärvellä vielä 1627). Jaakon seuraaja Erkki Lieppa oli RL:n 1640 mukaan 27 -vuotias. Tuomas Liepan ikä ei luetteloista selviä.


Vuoden 1696 Paltamon käräjillä Niiles Niileksenpoika Tauriainen esitti pöytäkirjaan merkittäväksi vanhan autuaan Liepan lesken Helka Hilluttaren 2.4.1694 Anders Cajanukselle saneleman testamentin, jolla tämä testamenttasi kaiken omaisuutensa Niilekselle ennen muita sukulaisia. Nähtävästi siis Niiles tai hänen isänsä oli Erkki Liepan vävy, sillä Erkki Liepan taloon on kirjattu isännäksi hänen leskensä 1660 -luvulla. Tällä Erkillä oli Olli -niminen poika.


Kuka oli noin vuodesta 1666 Tervosessa kortteeria pitänyt Lauri Tauriainen, ei ole selvää, sillä vuoden 1676 ruodutusluettelosta ilmenee kolme eri Lauri Tauriaista, joista yksi lienee vuoden 1682 isäntälistassa näkyvä Lauri.


Nämä kolme ovat:

Lauri Niileksenpoika Tauriainen
Lauri Laurinpoika Tauriainen
Lauri Matinpoika Tauriainen,

Kaikilla näillä oli ⅛ manttaalin talo asuttavanaan. Ilmeisestikin tämä edusti nuorempaa polvea 1670 -luvun lopulla, eli kullakin Niiles, Lauri ja Matti Tauriaisilla oli tämän mukaan Lauri -niminen poika.


Vuosien 1704 ja 1708 henkikirjoihin on merkitty ⅛ manttaalin taloon Tauriainen, jolla oli vaimona Marketta (eli Reetta). Miehen etunimi on tähän aikaan erittäin harvinainen, eli on kirjattu vuonna 1704 "Taar" tai "Traar" ja vuonna 1708 "Taraska". Maakirjoissa esim. 1706 ja 1712 ei nimi esiinny, eli tämä Taraska lienee asunut kimpassa jonkun kanssa, jonka nimissä talon maavero maksettiin. Tämä saattoi olla Risto Tauriainen, joka esiintyi maaveron maksajana.

Voi vain arvailla, mistä päintälle Tauriaiselle oli tempaistu sellainen etunimi? Nimeä on kyllä esiintynyt keskiajalla, mutta tämä on ainoa silmiini osunut tapaus uudella ajalla.

Vuosina 1698-1700 Tauriaiset vähenivät merkittävästi Kiannan verokylästä, ainakin kahden perhekunnan ilmoitettiin jättäneen talonsa ja muuttaneen "Lappmarkkiin", Kiannassa kuoli myös nälkään useita kokonaisia perheitä vuosina 1697-98.


terv Matti Lund

[Sari H]

Matti - virtuaalihalaus sinulle näistä MAHTAVISTA tiedoista. Minulla on tuo Tauriaisten kirja ja nyt en ole sen äärellä, niin katsompa miten siinä laitettu. Mulla on vain pelkkä Tuomas Tauriainen isänä. Äidin nimi olisi mielenkiintoista saada tietää...

KIMMO - Wau, jos tuo Tarassie on Vienasta niin sepäs mielenkiintoista....!!!
Toki tuo sijainti on mielenkiintoinen ja ei siis ihme jos Vienasta olisikin. Mulla ei ole Pöllän kirjaa tässä ja tarkistampa kun olen sen äärellä mitä Pöllä tuohon sanoo...onko Tauriaisia ollut siellä ja missäpäin...

Tuo Full testi antaa Koskisen mukaan tiedon mistä suunnalta tultu Suomussalmelle, joko idästä, lännestä vaiko Suomen läpi...

[Kimmo Kemppainen]

Toisinaan talojen vävyt, eivätkä vähiten vienalaiset, kulkevat Kainuun henkikirjoissa appensa sukunimellä. Pitäisi siis varmistaa, että Tarassian oma (eikä vaimon) sukunimi oli Tauriainen.

Vienalaisvävyjä oli tosiaan nykyisen Suomussalmen alueella useita. Esimerkiksi Prokko Karhuna tunnettu mies oli Karhun vävy, mutta hänen oikea nimensä oli Prokko Tapianinpoika.

Kimmo Kemppainen


Terve,
se on Tarassia Tauriainen, joka oli kuolleena 1709. Etunimi on ortodoksinen ja oletettavasti Vienasta tullut.
Kimmo Kemppainen

[Matti Lund]

Toisinaan talojen vävyt, eivätkä vähiten vienalaiset, kulkevat Kainuun henkikirjoissa appensa sukunimellä. Pitäisi siis varmistaa, että Tarassian oma (eikä vaimon) sukunimi oli Tauriainen.

Vienalaisvävyjä oli tosiaan nykyisen Suomussalmen alueella useita. Esimerkiksi Prokko Karhuna tunnettu mies oli Karhun vävy, mutta hänen oikea nimensä oli Prokko Tapianinpoika.

Kimmo Kemppainen


Niin, ja siinä samassa verokylässähän asuivat ensin Kyröi ´Melentia` ja sitten Ohvoi ´Melentia`.

Karjalankielinen muoto toiselle Melentialle olisi Kirilä ja johtuisi venäjän Kirilistä (jonne puolestaan johtuu kreikan Kyrilloksesta).


Nämä nimethän on kirjattu hyvin monella tavalla, eli kirjureilla on ollut niissä suurta heittoa, vaikka väliin läpi näkyy jonkinlainen pyrkimys normalisoida niitä.

Joka tapauksessa tässä Kainuun kolkassa näyttäisi asuneen eniten Vienan (tai muualtakin idän-) suunnalta tulleita erämaan asuttajia.

Kun Tauriainen on muuten itärajalta jo vanhastaan melkein kokonaan puuttuva nimi siihen asti, kunnes heitä saapuu Suomussalmelle, niin on tosiaan aiheellista kysyä, onko etunimi tuotu rajan takaa, mutta lisänimi olisi lainattu tältä puolelta?

Yritin etunimen kohdattuani etsiä sille vastinetta nimikirjoista, mitä minulla on käsillä, muttei niissä ollut sopivaa, vaikka niissä muuten on huomattava määrä esimerkiksi karjalankielisiä etunimiversioita ja niiden suomalaisia vastineita.

Ohessa leike Tauriaisesta vuodelta 1704.

Kun nimi oli siinä tässä muodossa, mieleenjohtuma tuli Hailuodon vanhaan Tarilan talon nimeen (talosta oli myös toimelias Oulun porvari 1600 -luvulla). Siellä on saattanut asua keskiajalla jotakuinkin senniminen isäntä, josta talo olisi saanut nimensä.


terv Matti Lund

[Kimmo Kemppainen]

Tarassia taitaa tulla venäjän kautta kreikan Tarasios-nimestä. Muistan joskus lukeneeni, että Kyröi voisi tulla Kyroksesta, joka todellakin on ortodoksinen pyhimysnimi. Kirilkin on toki äänteellisesti lähellä. Täällä oudoista mutta Venäjällä tunnetuista ristimänimistä voi olla vaikeaa löytää tietoa, itse hain joskus Melentiaa. Taitaa muuten tulla Meletioksesta.

Nimi Tarassia mainitaan aivan selvästi useissa henkikirjoissa, Matille sattui juuri vuosi 1704, jossa on tuo outo muoto!

Kimmo Kemppainen

Niin, ja siinä samassa verokylässähän asuivat ensin Kyröi ´Melentia` ja sitten Ohvoi ´Melentia`.

Karjalankielinen muoto toiselle Melentialle olisi Kirilä ja johtuisi venäjän Kirilistä (jonne puolestaan johtuu kreikan Kyrilloksesta).


Nämä nimethän on kirjattu hyvin monella tavalla, eli kirjureilla on ollut niissä suurta heittoa, vaikka väliin läpi näkyy jonkinlainen pyrkimys normalisoida niitä.

Joka tapauksessa tässä Kainuun kolkassa näyttäisi asuneen eniten Vienan (tai muualtakin idän-) suunnalta tulleita erämaan asuttajia.

Kun Tauriainen on muuten itärajalta jo vanhastaan melkein kokonaan puuttuva nimi siihen asti, kunnes heitä saapuu Suomussalmelle, niin on tosiaan aiheellista kysyä, onko etunimi tuotu rajan takaa, mutta lisänimi olisi lainattu tältä puolelta?

Yritin etunimen kohdattuani etsiä sille vastinetta nimikirjoista, mitä minulla on käsillä, muttei niissä ollut sopivaa, vaikka niissä muuten on huomattava määrä esimerkiksi karjalankielisiä etunimiversioita ja niiden suomalaisia vastineita.

Ohessa leike Tauriaisesta vuodelta 1704.

Kun nimi oli siinä tässä muodossa, mieleenjohtuma tuli Hailuodon vanhaan Tarilan talon nimeen (talosta oli myös toimelias Oulun porvari 1600 -luvulla). Siellä on saattanut asua keskiajalla jotakuinkin senniminen isäntä, josta talo olisi saanut nimensä.


terv Matti Lund

[Sari H]

Tauriainen sukunimenä tai siihen viittaavana ei löydy Pöllän kirjasta...eikait voisi olla etunimestä Tarassie johdettu?

[Heikki Särkkä]

Tauriainen tuskin johtuu Tarista tai Tarassista. Kantasanassa pitäisi kai olla au-diftongi. Ellei kantana ole Tauru tai Tauri, voisi ajatella, että lähtökohtana olisi Rautiainen. Joka tapauksessa sukunimeä Rautio esiintyy Sotkamossa

[Heikki Särkkä]

Perun äskeisen. Kaikkein todennäköisin Tauriaisten lähtökohta on Antrean Tauru.

[Sari H]

Perun äsk
eisen. Kaikkein todennäköisin Tauriaisten lähtökohta on Antrean Tauru.'
Tämä on mielenkiintoinen tieto, kiitos Heikki.

Ylläpito tämä ei enää oikein liity sillä tavalla suoraan DNA tutkimuksiin, niin pitäisikö tämä Tauriaiskeskustelu siirtää jonnekin muualle esim. Kainuun osastoon? Ettei ketään häiritsisi se että täällä keskustellaan muusta....

[Heikki Särkkä]

Ehkä kannattaisi verrata Antrean Taurujen ja Tauriaisten isälinjoja toisiinsa.

[Kimmo Kemppainen]

Jatkan vielä sen verran, että saan asian päätökseen. Tzaar eli Tarassia Tauriainen oli renkinä Klaus Liikaisen talossa Kiannalla 1701, jolloin Klaus oli kuollut ja hänen leskensä Marketta isännöi taloa. Seuraavana vuonna 1702 taloa isännöi Tzaar eli Tarassia Tauriainen puolisonaan Marketta. Ilmeisesti Tarassia siis sai talon naimalla edellisen isännän lesken.
Kimmo Kemppainen

Toisinaan talojen vävyt, eivätkä vähiten vienalaiset, kulkevat Kainuun henkikirjoissa appensa sukunimellä. Pitäisi siis varmistaa, että Tarassian oma (eikä vaimon) sukunimi oli Tauriainen.

Vienalaisvävyjä oli tosiaan nykyisen Suomussalmen alueella useita. Esimerkiksi Prokko Karhuna tunnettu mies oli Karhun vävy, mutta hänen oikea nimensä oli Prokko Tapianinpoika.

Kimmo Kemppainen

[Matti Lund]

Perun äskeisen. Kaikkein todennäköisin Tauriaisten lähtökohta on Antrean Tauru.


Vienan ja Aunuksen ortodokseilla on ollut nimenä Laurenti (Lavrenti) ja Lauroi. Yleensä rajan takaa tulleilla etunimi noudatti ensi alkuun ortodoksia muotoa. Joillakin usemmassa polvessakin (esimerkiksi juuri nämä Melentiat eli Melentianpoicat) Lisäksi jos patronyymi esiintyi, se oli erotuksena luterilaisista kirjattu muotoon "poica", kun se oli luterilaisilla svetisismissä "son".


Kun nyt ensimmäinen dokumentoitu Kainuun Tauriainen oli Kiannan verokylän Lauri Tauriainen, jolla nimimuodot ovat kauttaaltaan svetisistisia ja lisäksi myös hänen pojillaan nimet Niiles, Lauri, Matti, Antti (ja ehkä Simunakin), jotka pojat olivat kaikki kutakuinkin (nuoremmastakin päästä lähes) aikuisia Kainuuseen saavuttuaan, niin jos joku heidän suora esi-isänsä oli lähtöisin Antreasta, väliin täytyi mahtua muutama miespolvi, jonka aikana tulokkaat olisivat jossain Ruotsin valtakunnan alueella ehtineet ruotsalaistua (= reaalitasolla suomalaistua) ja luteralisoitua jossain päin maata.

Se että suvun jäseniä ei tahdo löytyä tunnistettavasti (ei ainakaan Savosta) viittaa siihen mahdollisuuteen, että heitä olisi asunut lähinnä Pohjanmaalla, mutta nimet kirjattuina patronyymisiin muotoihin, jolloin tätä Tauriaisuutta ei voida suoranaisesti nähdä. Tai sitten ei ole vielä vaivauduttu tätä selvittämään.

Kantahenkilö Lauri Tauriainen oli arvioini mukaan syntynyt lähellä vuotta 1590 ja on saapunut keski-ikäisenä uudisasuttajana apunaan useampi riuska poikansa raivaamaan Kiantajärven ympäristön villiä korpea.

Minulla tulee paralleelina mieleen Kuhmon Piirat, jotka vaelsivat 2-3 miespolvea Iin erämaan korpien uudisasutuskohteita kuten Ranuan- ja Tyräjärviä, ennen kuin äkkäsivät tulla kokeilemaan asuttamista Kainuuseen.


terv Matti Lund

[mika68]

Eikös Antrea ole Karjalan kannaksen liepeillä Lappeenrannan ja Viipurin lähellä?
Siis Ruotsin puolella.
Jos en väärin muista, niin Karjalasta lohkaistiin Lappeen, Jääsken (mukana Antrea) ja Vuoksen pitäjät Ruotsin puolelle Pähkinäsaaren rauhanteossa 1323.

[Matti Lund]

Lauri Tauriaisen tuloaikaa en osaa kovin tarkkaan sanoa. Ehkä jollakin on tarkempaa tietoa. Hän maksaa vuoden 1644 kymmenysluettelossa 2 kappaa ohria (ei rukiita) ja vuoden 1645 kymmenysluettelossa 3 kappaa sekä rukiita että ohria, mutta ei näy lainkaan esimerkiksi vuosien 1643-44 ruodutusluetteloissa eikä ketään hänen pojistaan näyttäisi olevan nihdiksikään kirjattuna. Pitää etsiä jotain merkkiä 1630 -luvulta hänen tulostaan, koskapa jo 1644 tai vähän aikaisemminkin häntä verotetaan ja luultavasti hän on saanut nauttia sitä ennen vähintäänkin viittä vapaavuotta.

Vuoden 1645 henkikirjassa Lauri Tauriainen on maksanut henkirahan vain yhdestä henkilöstä kuten monet naapurinsakin. Ilmeisesti asujat oli vapautettu näistä maksuista, koska monilla oli runsaat katraat ruokakunnassaan, mutta yksi pää, josta henkiveroa maksettiin. Lisäksi hänellä oli sama ⅛:n manttaaliluku kuten naapurillaan Erkki Liepallakin. Myöhemmin Lauri Tauriaisella on ¼ veromanttaalia.


terv Matti Lund

[Matti Lund]

Eikös Antrea ole Karjalan kannaksen liepeillä Lappeenrannan ja Viipurin lähellä?
Siis Ruotsin puolella.
Jos en väärin muista, niin Karjalasta lohkaistiin Lappeen, Jääsken (mukana Antrea) ja Vuoksen pitäjät Ruotsin puolelle Pähkinäsaaren rauhanteossa 1323.


Tienoo kuulunut milloin Venäjään (ennen sitä Novgorodiin), milloin Ruotsiin, mutta olennaisempaahan ovat paikkakunnan kirkolliset olot, jotka määrittävät etunimistöä.

En mene kuitenkaan väittämään, että Tauriaiset olisivat Mustasaaren Taurilasta tai muusta vastaavasta samannimisestä paikasta Pohjanlahden rannikolta, vaan ellei Antreasta, niin jostain "Pohjolasta".

Lähtöpaikaksi on vaikeaa uskotella sellaista kylää, josta ei löydy sennimisiä asujia historialliselta ajalta tai ei enää, jolloin ominaisuudelle "ei enää" pitää olla historiallisesti uskottava selitys.



terv Matti Lund

[mika68]

Eikai ole kumottu sitä tietoa, että suvun alkukoti olisi ollut Karkun-Sastamalan tienoilla Pirkanmaalla. Siellähän on suurin Tauriais-nimien keskittymä keskiajalla. Mistä tämä tieto, että Suomussalmen Lauri (Niilonpoika?) Tauriainen tai joku hänen esi-isänsä olisi tullut Antreasta?

[Sari H]

Heippa

Nyt tuon Tauriaiskirjan ääressä, siinä J. Tauriainen sanoo alussa: " Erityisen kiinnostava olisi vastaus kysymykseen, mistä Tauriaiset tulivat ja miksi lähtivät Kainuun korpimaille. Se näyttää näet toistaiseksi jääneen ratkaisemattomaksi arvoitukseksi jopa ammatikseen Suomen asutuksen ja sukujen historiaa tutkineille" Tuon kirjan tiedot ovat 1600 - 1700 luvulta.

Minä muuten otin yhteyttä sukuseuraan ja kerroin tämän Marketta Tauriaisen äitilinjan DNA:N harvinaisuuden, enkä ole mitään saanut vastausta heiltä...erikoista...minä sukuseuran puheenjohtajana kyllä vastaisin noin mielenkiintoisiin tietoihin, johon ei edes itse ole tarvinnut sukuseuran lanttia laittaa...

[Sari H]

Edelleen kirjan lainaus ( Suomussalmen kantatilat syntyivät): Uutta verta saatiin Savosta tulleisiin Suomussalmen sukuihin. Vuosina 1626-50 saapuivat nykyisen Suomussalmen alueelle mm. Tauriaiset, Tormuat ja Materot ensiksi mainittujen sijoittuessa Kiannan kylän pohjois-osiin Kianta- Peranka ja Piispajärven rannoille ja karjalaisperäisten Materojen päätyessä Vuokkijärvelle. Saman neljännenvuosisadan aikana tulivat todistettavasti myös ensimmäiset Keräset, Liepat, Rönnyt, Haapalaiset, Kemiläiset, Luukkoset, Seppäset, Tuuliaiset, Pölläset, Vihavaiset, Torviset, Laaskoset, Lipposet ja Airikaiset"

Mielenkiintoisia nimiä kaikki ja tunnistan Vienan suvuiksi ( tai sitten sinne menneet Suomussalmelta) Luukkoset, Tuuliaiset, Pölläset, Torviset ja Lipposet ainakin.

Elikäs J. Tauriainen olettaa Tauriaisten tulleen Savosta.

[mika68]

Hei Sari,

olet kai tutustunut Tauriaisten sukuseuran nettisivuihin.
http://www.tauriaisensuku.fi/images/historia/Tauriaisten_suku.pdf

Sieltä katkelma: "Tauriaisten lähtöseutu on jäänyt arvoitukseksi, vaikka historioitsijat, sukunimien ja paikallisnimistön tutkijat ovat Kustaa Vilkunasta alkaen Tauriaistenkin alkujuuria ihmetelleet. Yksimielisiä ollaan siitä, että Tauriaisten alkujuuria on etsittävä Hämeestä eikä suinkaan Savosta tai Karjalasta."

[Sari H]

KANTASUKU TAURIAINEN
Suomussalmen nykyasutus alkoi syntyä 1600 -luvun alusta lähtien. Koko laajan Piispajärven kylän ensimmäinen isäntä oli ilmeisesti Lauri Tauriainen, joka asuu Perangassa ainakin jo vuonna 1641. Hän on luultavasti perustanut sen Tauriala n:o 15:n, jonka 1700 -luvun puolimaissa valtasivat Räisäset. Peranka on samalla koko Suomussalmen ja Koiliismaankin Tauriaisten kantapesä. Lauri Tauriainen on luultavasti tullut Perankaan melko kaukaa. Suku ei ole savolainen vaan nimestä päätellen hämäläinen. 1690 -luvun suuret nälkävuodet ja siitä seurannut isoviha vuosina 1700 - 1721 hävittivät ja mullistivat Suomussalmen asutusta kovasti. Ensimmäinen veroluettelo isonvihan jälkeen laadittiin 1723. Tuo luettelo on siinä mielessä kiinnostava, että siinä on merkitty talojen viralliseksi nimeksi talossa ennen isoavihaa eläneen suvun nimestä johdettu nimi. Vuoden 1723 luettelossa on silloiseen Kiannankylään merkitty neljä Taurialaa: Kiannanniemelle Tauriala no. 5, Pistoon Tauriala no 17 sekä Perankaan Tauriala no 15 ja Tauriala no 23. Perangassa on siis ollut jo 1600 -luvulla kaksi Tauriaisen asuttamaa verotaloa, ja sukua oli jo silloin levinnyt myös Kiannanniemelle, Pistoon ja Taivalkosken puolellekin. Tauriala nro 15:ssä elämä näyttää 1720 - 1730 -luvuilla olleen ihan kohtalaisen hyvässä mallissa. Talossa eleli vanha pari Lauri Tauriainen (lienee ollut kantaisän pojanpka) ja hänen vaimonsa Kaisa Keinätär sekä näiden poika Heikki vaimonsa Anna (os. Hartikka) kansa. Heikille ja Annalle syntyi 1730 -luvulla ainakin kolme lasta. Koko perhe häipyy kuitenkin vuoden 1737 tienoilla jonnekin,mahdollisesti Kuusamoon tai Taivalkoskelle. Vuosien 1743-44- henkikirjoissa talon isännäksi on merkitty Juho Väisänen, mutta jälkimmäisenä vuonna talossa asuu myös v. 1699 syntynyt Matti Tauriainen vaimoineen. Tästä Matista tuli Ketolan Tauriaisten kanta-isä. Lähden Suomussalmen Piispajärven asutushistoriaa 1600 - 1800 -luvulta, sivu 5. Kirjoittanut Alpo Räisänen.

[Sari H]

Hei Sari,

olet kai tutustunut Tauriaisten sukuseuran nettisivuihin.
http://www.tauriaisensuku.fi/images/historia/Tauriaisten_suku.pdf

Sieltä katkelma: "Tauriaisten lähtöseutu on jäänyt arvoitukseksi, vaikka historioitsijat, sukunimien ja paikallisnimistön tutkijat ovat Kustaa Vilkunasta alkaen Tauriaistenkin alkujuuria ihmetelleet. Yksimielisiä ollaan siitä, että Tauriaisten alkujuuria on etsittävä Hämeestä eikä suinkaan Savosta tai Karjalasta."

Tauriainen näyttää jättäneen tuosta pdf:stä pois noita kirjansa tekstejä eli siis muuttanut käsitystään kirjan teon jälkeen.

[mika68]

Lauri Laurinpoika Tauriainen (Suomussalmen ensimmäisen uudisasukkaan pojanpoika) olisi tietojeni mukaan mennyt naimisiin lappalaisen Riitta Matintytär Aikasarrian kanssa ja saanut tämän kanssa Laurin noin 1670 ja Dorden 7.7.1678. Mutta Laurihan muutti Kuusamoon vasta 1680-luvun puolivälissä. Hakiko Lauri vaimon Lapinmaan puolelta Kuusamosta ja ehkä tämän houkuttelemana muutti sitten Kuusamoon 1680-luvun puolivälissä?

Vai oliko Riitta Suomussalmen saamelaisia? Eikai Suomussalmikaan tyhjä ollut uudisasukkaiden saapuessa sinne vaikka ei virallisesti Lappiin kuulunutkaan?

[Sari H]

Näiden otantojen perusteella Niiles seurasi isäntänä Simuna Tauriaista, vaikka vuoden 1660 henkikirjan mukaan talossa oli Niiles Tauriainen ja jo kaksi hänen poikaansa vaimoineen, kun vuoden 1660 henkikirjassa oli yksi Lauri Tauriainen, joka oli kirjattu nuoreksi Lauri Tauriaiseksi. Tätä selittää vuoden 1655 henkikirja, jossa oli kaksi Lauri Tauriaista, tämä nuori ja toinen, jolla oli kaksi poikaa vaimoineen. Nyt 1655 oli taas Simuna Tauriainen eikä kirjattu yhtään lapsia hänelle.

terv Matti Lund

Matti
J Tauriainen kirjassaan on kuitenkin Marketta on sitten Laurin tytär vaikka kuollessaan isännimi Thomas... Minulla se on niin että on tämä kantaisä Lauri sn. 1600 luv alussa, jolla kaksi poikaa Lauri s 1640 ja toinen poika Tuomas s 1655. Olen nämä tiedot saanut Holapan tietokannasta. J. Tauriaisella nämä on ihan eri tavalla.

[Sari H]

Jos haluaisin siis tietää että onko Marketta Lauri Tauriaisen s. 1621 jälkeläinen niin pitäisikö äitilinja testi ottaa Laurin toiselta jälkeläiseltä? esim. hänen poikansa Laurin s. 1640 miespuoliselta jälkeläiseltä? Siis tämän Marketan oletetun isän Tuomaksen veljeltä? Jos Marketta olisi tuon Laurin jälkeläinen niin eikös sen pitäisi näyttää samaa äitilinjaa silloin mun kanssa?

Mä olen jo täällä ihan sekaisin näistä äitilinjoista...

[mika68]

Jos haluaisin siis tietää että onko Marketta Lauri Tauriaisen s. 1621 jälkeläinen niin pitäisikö äitilinja testi ottaa Laurin toiselta jälkeläiseltä? esim. hänen poikansa Laurin s. 1640 miespuoliselta jälkeläiseltä? Siis tämän Marketan oletetun isän Tuomaksen veljeltä? Jos Marketta olisi tuon Laurin jälkeläinen niin eikös sen pitäisi näyttää samaa äitilinjaa silloin mun kanssa?

Mä olen jo täällä ihan sekaisin näistä äitilinjoista...

Eikai äitilinja liity mitenkään isiin, vaan nimensä mukaisesti äiteihin.

Paremminkin kannattaa selvittää Laurin naispuolisia jälkeläisiä.

[Sari H]

Eli siis Laurin tyttärentyttärentyttären jne?

[mika68]

Eli siis Laurin tyttärentyttärentyttären jne?

Jeps. Sitä kautta tietysti myös Laurin vaimon.
Auttaakohan tuo tieto, että Lauri Laurinpoika Tauriaisen (Kiannan ensimmäisen uudisasukkaan poika) vaimo oli kai Klemetti Heinosen tytär. Klemetin vaimosta ei minulla ole tietoa.

[Sari H]

Kimmo,

Tauriaisten versio on että sukunimi Klasulle on Luukkonen. Pystytkö tarkistamaan tämän sukunimen?
Kukahan tuo Marketta (siis Klasun ja Tarassien vaimo) on sukuaan...

Sari
Jatkan vielä sen verran, että saan asian päätökseen. Tzaar eli Tarassia Tauriainen oli renkinä Klaus Liikaisen talossa Kiannalla 1701, jolloin Klaus oli kuollut ja hänen leskensä Marketta isännöi taloa. Seuraavana vuonna 1702 taloa isännöi Tzaar eli Tarassia Tauriainen puolisonaan Marketta. Ilmeisesti Tarassia siis sai talon naimalla edellisen isännän lesken.
Kimmo Kemppainen

[Kimmo Kemppainen]

Tarkistan ehtiessäni, mutta muistaakseni vuoden 1701 henkikirjassa sukunimi oli kirjoitettu Likainen.
Kimmo Kemppainen

Kimmo,

Tauriaisten versio on että sukunimi Klasulle on Luukkonen. Pystytkö tarkistamaan tämän sukunimen?
Kukahan tuo Marketta (siis Klasun ja Tarassien vaimo) on sukuaan...

Sari

[Jouni Kaleva]

DNA-aiheinen ketju rönsyili tämän uuden otsikon mukaiseksi. Kyseiset viestit siirretty tähän uuteen ketjuun.

[Matti Lund]

Kimmo,

Tauriaisten versio on että sukunimi Klasulle on Luukkonen. Pystytkö tarkistamaan tämän sukunimen?
Kukahan tuo Marketta (siis Klasun ja Tarassien vaimo) on sukuaan...

Sari


Lisänimi on selvä Liikanen: maakirjoissa "Lijkainen".

Näyttää siltä, että Klaus Liikanen on ottanut Antti Tauriaisen aution, sillä vuoden 1700 maakirjassa talo on autioksi merkitty Antti Tauriaisen verotalo, mutta kun Klaus Liikanen tulee tilalle, niin talon manttaali 1/8 on siirretty kruununmanttaalisarakkeeseen. Vuoden 1706 maakirjan isännännimenä on "Antti Tauriainen eli Klaus Liikanen", mutta henkikirjahan osoittaa, että faktisesti taloa asui tuolloin tämä Tarassia Tauriainen.

Näyttää tosiaan siltä, että Tarassia olisi päässyt taloon erittäin todennäköisesti lesken Marketan uutena miehenä.



Toisen aution 1/8 manttaalin Taurialan naapurustossa isännän Riston kerrotaan lähteneen "Lappmarkkiin" 1698 ja talon autioituneen 1699, Riston kumppani eli hänen veljensä Klemetti on kirjattu sen jälkeen kerjuulla olevaksi köyhäläiseksi. Tämä talo merkitään Risto Tauriaisen autioksi, kunnes se saa isonvihan aikaan uudeksi isännäkseen Tuomas Tauriaisen vaimonaan Kaarina. Nämä lienevät samat, jotka löytyvät rippikirjoistakin ja ovat aivan nuoria taloon tullessaan.



Kiannalla oli toki Luukkonenkin, isäntänä näihin aikoihin Pauli Riikonpoika Luukkonen. Paulin isän etunimi on kirjattu veroluetteloihin "Rigoi", joten taitaa hänkin olla rajan tai toisen kirkkokunnan takaa tulleita.



terv Matti Lund

[Sari H]

Hei Matti

Kiitokset kovasti näistä tiedoista.
Mikäli Marketan isä on tuo Lauri (ja luultavasti on) niin Marketan äiti on sitten tämä Brita eli Riitta s 1655 ja k 1688, mikäli siis Marketan syntymävuosi on 1687. Mutta jos se on rippikirjan mukaan oleva 1696, hänen äitinsä on Laurin toinen vaimo Carin Keränen s. 1670, k. 1732 Suomussalmi. Ihmetystä minulle herättää se että Marketta on ollut aika iäkäs avioiduttuaan Lasasen kanssa. Ehkä jo yli 24 vuotias ensiavioon menijä...

[Sari H]

Lukojev ja Luukkojeff esiintyvät Pöllä kirjassa. On epäilty että tämä Tarassie olisi Luukkosia sukujaan.

[Kimmo Kemppainen]

No,
minulla olisi se tarkempi tieto. Lauri Tauriainen mainitaan Kiannalla vuodesta 1638 lähtien.
Kimmo Kemppainen

Lauri Tauriaisen tuloaikaa en osaa kovin tarkkaan sanoa. Ehkä jollakin on tarkempaa tietoa. Hän maksaa vuoden 1644 kymmenysluettelossa 2 kappaa ohria (ei rukiita) ja vuoden 1645 kymmenysluettelossa 3 kappaa sekä rukiita että ohria, mutta ei näy lainkaan esimerkiksi vuosien 1643-44 ruodutusluetteloissa eikä ketään hänen pojistaan näyttäisi olevan nihdiksikään kirjattuna. Pitää etsiä jotain merkkiä 1630 -luvulta hänen tulostaan, koskapa jo 1644 tai vähän aikaisemminkin häntä verotetaan ja luultavasti hän on saanut nauttia sitä ennen vähintäänkin viittä vapaavuotta.

Vuoden 1645 henkikirjassa Lauri Tauriainen on maksanut henkirahan vain yhdestä henkilöstä kuten monet naapurinsakin. Ilmeisesti asujat oli vapautettu näistä maksuista, koska monilla oli runsaat katraat ruokakunnassaan, mutta yksi pää, josta henkiveroa maksettiin. Lisäksi hänellä oli sama ⅛:n manttaaliluku kuten naapurillaan Erkki Liepallakin. Myöhemmin Lauri Tauriaisella on ¼ veromanttaalia.


terv Matti Lund

[Kimmo Kemppainen]

Simuna Tauriaista ei vaikuttaisi olleen lainkaan olemassa. Kävin läpi kohtuullisen määrän alkuperäisdokumentteja ja huomasin, että kyseessä oli muu nimi, luultavasti Tourunen.
Kimmo Kemppainen

Selailin tiedonkeruitani Kiannan verokylän kohdalta, johon verokylään Suomussalmen asukkaat on pääsääntöisesti 1600 -luvulla kirjattu ja jonne Paltamoon asettuneet Tauriaiset lähes kokonaan keskittyivät.

Silmiin ei osunut Tuomas Tauriaista, esiäitisihän on kuollessaan kirjattu Marketta Tuomaantytär Tauriattareksi ja oli Hossasta katsottuna rippikirjajaksolla 1761-66 syntynyt vuonna 1696 (kuoliniässä on sen mukaan kymmenen vuoden heitto).


Siis edes oliko Marketta Tauriatar syntynyt Paltamon pitäjän puolella, kun sopivaa Tuomas Tauriaista ei siellä esiinny?

Tietysti siellä saattoi pitää kortteeria Tuomas Tauriainen -niminenkin mies, vaikka ei henkikirjoissa esiinnykään. Kuvaavaa on, että Lauri Tauriainen, joka oli ehkä ensimmäisen Lauri Tauriaisen poika Suomussalmella, oli Paltamon talvikäräjien 5-7.2.1682 mukaan asunut 16 vuotta Pekka Tervosen autioksi jättämää taloa, jonka Taneli Pekanpoika Tervonen halusi ottaa uudestaan viljelykseen vapaavuosilla, koska Tauriainen ei ollut kertaakaan maksanut siitä veroa, ei ollut lainkaan viljellyt sen maita eikä ylläpitänyt rakennusten kuntoa, vaan kaikki oli siellä päässyt totaalisesti ränsistymään.

Vuoden 1682 maakirjassa ja vuosien 1676 ja 1679 henkikirjoissa oli Kiannassa neljä Tauriaista:

⅛ m. Niiles Tauriainen
⅛ m. Lauri Tauriainen
⅛ m. Matti Tauriainen
⅛ m. Antti Tauriainen

Vuoden 1668 maakirjassa oli kaksi Tauriaista

⅛ m. Simuna Tauriainen
¼ m. Lauri Tauriainen

Näiden otantojen perusteella Niiles seurasi isäntänä Simuna Tauriaista, vaikka vuoden 1660 henkikirjan mukaan talossa oli Niiles Tauriainen ja jo kaksi hänen poikaansa vaimoineen, kun vuoden 1660 henkikirjassa oli yksi Lauri Tauriainen, joka oli kirjattu nuoreksi Lauri Tauriaiseksi. Tätä selittää vuoden 1655 henkikirja, jossa oli kaksi Lauri Tauriaista, tämä nuori ja toinen, jolla oli kaksi poikaa vaimoineen. Nyt 1655 oli taas Simuna Tauriainen eikä kirjattu yhtään lapsia hänelle.

Vuosien 1650-1652 maakirjoissa Kiannassa on ¼ m. Lauri Tauriainen eikä vielä muita Tauriaisia. Mutta lisäksi on ⅛ m. Simuna Turunen, mutta voi olla, että tämä on sama kuin Simuna Tauriainen, vaikkakin Turunen vaikuttaa selvältä kirjaukselta (kirjattu myös "Turonen"). Vuoden 1651 henkikirjassa Lauri Tauriaiselle on kirjattu yksi poika vaimoineen.




Sinne oli nähtävästi saapunut 1640 -luvulla "Tauriais -rynnistys". Isäntien joukossa oli myös ⅛ manttaalissa Nuutti Lasanen 1679 alkaen ( ehkä Marketta Tauriattaren puolison isoisä?).

Vanhin Tauriainen olisi Lauri Tauriainen, jolla on aikuisia lapsia jo noin 1650, mutta 1640 -luvun ruodutuksissa yhtään Tauriaista ei vielä näy.

Kiannassa asui jo ennen Tauriaisia Lieppoja, Erkki ja Tuomas Liepat. Ja Vuoden 1629 ruodutusluettelossa on 32 -vuotias uudisasuja Jaakko Lieppa (sama Ristijärvellä vielä 1627). Jaakon seuraaja Erkki Lieppa oli RL:n 1640 mukaan 27 -vuotias. Tuomas Liepan ikä ei luetteloista selviä.


Vuoden 1696 Paltamon käräjillä Niiles Niileksenpoika Tauriainen esitti pöytäkirjaan merkittäväksi vanhan autuaan Liepan lesken Helka Hilluttaren 2.4.1694 Anders Cajanukselle saneleman testamentin, jolla tämä testamenttasi kaiken omaisuutensa Niilekselle ennen muita sukulaisia. Nähtävästi siis Niiles tai hänen isänsä oli Erkki Liepan vävy, sillä Erkki Liepan taloon on kirjattu isännäksi hänen leskensä 1660 -luvulla. Tällä Erkillä oli Olli -niminen poika.


Kuka oli noin vuodesta 1666 Tervosessa kortteeria pitänyt Lauri Tauriainen, ei ole selvää, sillä vuoden 1676 ruodutusluettelosta ilmenee kolme eri Lauri Tauriaista, joista yksi lienee vuoden 1682 isäntälistassa näkyvä Lauri.


Nämä kolme ovat:

Lauri Niileksenpoika Tauriainen
Lauri Laurinpoika Tauriainen
Lauri Matinpoika Tauriainen,

Kaikilla näillä oli ⅛ manttaalin talo asuttavanaan. Ilmeisestikin tämä edusti nuorempaa polvea 1670 -luvun lopulla, eli kullakin Niiles, Lauri ja Matti Tauriaisilla oli tämän mukaan Lauri -niminen poika.


Vuosien 1704 ja 1708 henkikirjoihin on merkitty ⅛ manttaalin taloon Tauriainen, jolla oli vaimona Marketta (eli Reetta). Miehen etunimi on tähän aikaan erittäin harvinainen, eli on kirjattu vuonna 1704 "Taar" tai "Traar" ja vuonna 1708 "Taraska". Maakirjoissa esim. 1706 ja 1712 ei nimi esiinny, eli tämä Taraska lienee asunut kimpassa jonkun kanssa, jonka nimissä talon maavero maksettiin. Tämä saattoi olla Risto Tauriainen, joka esiintyi maaveron maksajana.

Voi vain arvailla, mistä päintälle Tauriaiselle oli tempaistu sellainen etunimi? Nimeä on kyllä esiintynyt keskiajalla, mutta tämä on ainoa silmiini osunut tapaus uudella ajalla.

Vuosina 1698-1700 Tauriaiset vähenivät merkittävästi Kiannan verokylästä, ainakin kahden perhekunnan ilmoitettiin jättäneen talonsa ja muuttaneen "Lappmarkkiin", Kiannassa kuoli myös nälkään useita kokonaisia perheitä vuosina 1697-98.


terv Matti Lund

[Sari H]

Simuna Tauriaista ei vaikuttaisi olleen lainkaan olemassa. Kävin läpi kohtuullisen määrän alkuperäisdokumentteja ja huomasin, että kyseessä oli muu nimi, luultavasti Tourunen.
Kimmo Kemppainen

Tauriaisten kirjassakaan ei ole Simunasta tai Simosta mitään.

[Matti Lund]

Simuna Tauriaista ei vaikuttaisi olleen lainkaan olemassa. Kävin läpi kohtuullisen määrän alkuperäisdokumentteja ja huomasin, että kyseessä oli muu nimi, luultavasti Tourunen.
Kimmo Kemppainen


Kuten tuossa totesin, Kiannalla esiintyy tämä Simuna, jonka lisänimi on kirjattu monin tavoin ja tietysti nimen tulkinta kulloinkin riippuu myös jonkin verran asiakirjakopion laadusta.

Lisänimi on selvästi kirjattu eri tavoin niin, että se näyttää ainakin kahdessa kirjauksessa Tauriaiselta ja myös Turuselta ja Turoselta.

Ensiksikin on yritettävä selvittää, onko kysymyksessä sama Simuna vai kaksi eri Simunaa? - Siihen minulla ei ollut riittävästi lähteitä, joten siksi totesin arvelun vähäsen savolaisella huumorilla, että saattaa olla sama henkilö, mutta voi olla olemattakin.

Nythän Kiannalla ei näyttäisi olevan Turusia, joten nimen tulkitseminen Turuseksi (vaikka se vaikuttaa jossain kohtaa aika selvältä) epäilyttää, mutta aiheuttaa myös epävarmuutta, koska Kainuussa asui muualla paljon Turusia.


Lisäksi Kiannalla (verokyläksi määritettynä) asui selvästi Torvisia, joka Torvinen tietyisti kirjataan niissä kirjauksissa, joissa kirjuri ei käytä lainkaan v- tai w- kirjaimia Toruiseksi, joka suttuisessa kirjauksessa saattaa olla vaikeata erottaa Turusesta tai Tauriaisestakin.

Lisäksi Kiannalla asui Tervosiakin ja myös tämä lisänimi on kirjattu muutaman kerran niin epäselvästi, että siinä voi mennä harhaan, ellei otanta ole riittävä (Lähinnä Torviseksi, mutta nimihän on kirjattu myös Täruoinen, joten tulkinta menee Tarvoseksi tai Tarvaiseksi, kun ä -pisteet sattuvat olemaan heikosti erottuvat).


Muutenkin nämä Kiannan nimet ovat ongelmallisia ja vaihtelevaisia niin, että vähäisillä otannoilla ja heikolla paikallistuntemuksella nimen tulkinta voi mennä pieleen, vaikka nimet lukisi itse tekstistä kutakuinkin oikein.


Siis minulla ei ole asiakirjakopioita tällä hetkellä niin montaa, että niitä vertailemalla voisi heittää Simuna Tauriaisen mahdollisuuden kokonaan pois. Sinulla saattaa olla sen verran enemmän, jotta voit sen päätelmän tehdä?

Itseltäni siis puuttuvat eväät siihen.

Mutta ...

Tämä Simuna T? näyttää kuitenkin asuvan väliin luettelopaikan, keskinäisen poisulkevuuden ja manttaalimäärän perusteella samaa taloa kuin Lauri Tauriainenkin. Toisaalta Lauri Tauriaisella tuskin oli tarvetta ulkopuoliseen miesapuun, kun hänellä oli kuitenkin useampia aikuisia poikia ja tämä johtikin aika nopeaan tahtiin siihen, että Kiannalle (tarkoitan koko laajaa verokylää, jossa oli fyysisesti näitä tarkempia asutuskolkkia kuten Piispanjärvi ja Perunka) oli pystytetty neljä eri Taurialan verotaloa.


Yritin myös paikantaa Lauri Tauriaista 1630 -luvun luetteloista, mutten onnistunut. Niissä on Kiannalla tai sen läheisyydessä kyllä kaksi uudisasuttajaa Lauri Laurinpoikaa, mutta toinen mielestäni paljastuu Lauri Kemppaisen pojaksi ja toinen vaikuttaa puolestaan Lauri Romppaisen pojalta, vaikka tämä ei erotu niin selvästi. Lisäksi Kiannalla tai lähellä sitä (Vuokkijärvellä) luettelopaikan mukaan on luetteloissa muutamana vuotena 1600 -luvun alussa Lauri Simunanpoika, jota en pystynyt identifioimaan millekään lisänimelle.

Se mikä talo milloinkin kuului fyysisesti mihinkin kylään on verokylien muuntuvuuden takia erittäin ongelmallista päätellä suoraan veroluetteloista. Kun lisäksi talonpaikkaa oli helppo kovastikin muuttaa ja ennemminkin oli sääntö, että talon historiassa oli monia veroautiovaiheita, niin monen osalta alkuperäistä paikkaa on mahdoton jäljittää asiakirjojen tietojen perusteella.


terv Matti Lund

[Matti Lund]

Tauriaisten kirjassakaan ei ole Simunasta tai Simosta mitään.


Pyydän suhtautumaan lukemasi kirjan tietoihin vähintään yhtä kriittisesti kuin näihin minun tiedonantoihinkin. Omissa tiedonannoissani on se parempi puoli, että annan avaimet tarkastaa asian asiakirjoista ja yritän myös aina tehdä selväksi erotuksen sen välillä, mikä on suoraa asiakirjatietoa, ja mikä on päätelmääni, jonka olen vetänyt asiakirjatiedosta. En tee mitään päätelmiä asiakirjojen ulkopuolelta, mutta asiakirjoissa saattaa olla myös virhekirjauksia, joihin on aina otettava kantaa.


Kirjan kirjoittaja näyttää esimerkiksi harjoittavan "matonallelakaisumenetelmää" niiden tietojen suhteen, jotka sisältävät ongelmia. Näin kiistetään suoraan lukijalle nämä ongelmakohdat ja kun niihin jätetään aukot ja jos ongelmakohtia on useampia, voi käydä niin kuin olen nähnyt monissa sukuselvityksissä käyneen: niissä katsotaan suvuksi ainoastaan se pieni osa sukua, jonka kirjauksissa ei ole ongelmia ja vaietaan siitä suuremmasta osasta samaa sukua, jonka kirjauksissa on pikku ongelmia asiakirjoissa.


Laitan Sinulle siksi oheen yhden leikkeen niistä veroluettelokirjauksista, joihin on aivan yhtä selvästi kirjattu Simuna Tauriaisen lisänimi kuin se on Lauri Tauriaisellakin.

Nimethän on kirjattu tässä esimerkissä muuten aivan samalla tavalla, mutta pitkä ja lyhyt i on lisänimissä vain vaihtaneet paikkaa sanassa. Siis nämä kirjaukset lausutaan ääneen aivan samalla tavalla eikä pitkällä i:llä ja lyhyellä i:llä ole tässä mitään sellaista merkityseroa, että nimet pitäisi tulkita eri nimiksi!


Ei tätä Simunaa voida lakaista maton alle, tai minä en voi!


Siihen johtopäätökseen, onko tämä Simuna Tauriainen ainoastaan virhekirjaus, minulta puuttuu siis riittävä referenssi, mutta Kimmolla on sitä ilmeisestikin enemmän.




Lisäksi olen ottanut tekstiverrokiksi mukaan Erkki Liepan lesken ja Klemetti Heinosen, koska ne myös jotenkin liittyvät tähän aiheeseen ja sukuun.


terv Matti Lund

[Sari H]

Tottakai Matti käytän kriittisyyttä, ja tuon kommenttini olikin tuoda lisäinfoa mitä siinä on ja sitäkautta sitä infoa mitä siinä ei ole =)
Olen todella kiitollinen kaikille tähän keskusteluun osallistuville lisätietojen ja pohdintojen antamisesta.

[Kimmo Kemppainen]

Olen sikäli varma, että minun lähteissäni lukee tyypillisesti Lars Tauriainen ja Simon Touruinen tms. sikäli järjestään, etten voi enää tuota sattumaksikaan väittää.

Esimerkiksi 1650 lukee Simon Toronen ja 1652 Simon Touruinen. Vuonna 1654 kirjoitettiin peräkkäin Simon Tåuruinen ja Lars Tauriainen. Yksittäiset kerrat voivat olla virheitä, mutta ilmiö vaikuttaa systemaattiselta. Kannattaa muuten katsoa hyvän resoluution kopiosta, käsiala on pientä ja erot todella pieniä.

Tuossa Matin näytteessä voisi kyllä ihan vastaan sanomatta lukea Simon Taurjainen, ilman muuta.

1630-luvun luetteloissa ei Lauri Romppaisen Lauri-poikaa vielä mainita. Hän, ja veljensä, ovat ilmeisesti olleet paljon siskojaan nuorempia, kaiketi vasta 1620-luvulla syntyneitä. Kaksi Lars Larssonia ovat todistettavissa "vanhaksi" Lars Larsson Kemppaiseksi, Taivalalan isännäksi ja toinen "nuoreksi" Lars Larsson Kemppaiseksi, Nuottijärven isännäksi. Vuoden 1627 väenottoluettelo ei ole kovin hyvä erottamisen kannalta, mutta vertailemalla vuosien 1629 ja 1630 väenottoluetteloita 1630-luvun verokirjoihin asia tulee varmuudella selväksi. Tästä kysymyksestä minulla on sattuneesta syystä paljon aineistoa, mutta palataan asiaan toisessa yhteydessä, jos joku haluaa perehtyä siihen.
Kimmo Kemppainen

Kuten tuossa totesin, Kiannalla esiintyy tämä Simuna, jonka lisänimi on kirjattu monin tavoin ja tietysti nimen tulkinta kulloinkin riippuu myös jonkin verran asiakirjakopion laadusta.

Lisänimi on selvästi kirjattu eri tavoin niin, että se näyttää ainakin kahdessa kirjauksessa Tauriaiselta ja myös Turuselta ja Turoselta.

Ensiksikin on yritettävä selvittää, onko kysymyksessä sama Simuna vai kaksi eri Simunaa? - Siihen minulla ei ollut riittävästi lähteitä, joten siksi totesin arvelun vähäsen savolaisella huumorilla, että saattaa olla sama henkilö, mutta voi olla olemattakin.

Nythän Kiannalla ei näyttäisi olevan Turusia, joten nimen tulkitseminen Turuseksi (vaikka se vaikuttaa jossain kohtaa aika selvältä) epäilyttää, mutta aiheuttaa myös epävarmuutta, koska Kainuussa asui muualla paljon Turusia.


Lisäksi Kiannalla (verokyläksi määritettynä) asui selvästi Torvisia, joka Torvinen tietyisti kirjataan niissä kirjauksissa, joissa kirjuri ei käytä lainkaan v- tai w- kirjaimia Toruiseksi, joka suttuisessa kirjauksessa saattaa olla vaikeata erottaa Turusesta tai Tauriaisestakin.

Lisäksi Kiannalla asui Tervosiakin ja myös tämä lisänimi on kirjattu muutaman kerran niin epäselvästi, että siinä voi mennä harhaan, ellei otanta ole riittävä (Lähinnä Torviseksi, mutta nimihän on kirjattu myös Täruoinen, joten tulkinta menee Tarvoseksi tai Tarvaiseksi, kun ä -pisteet sattuvat olemaan heikosti erottuvat).


Muutenkin nämä Kiannan nimet ovat ongelmallisia ja vaihtelevaisia niin, että vähäisillä otannoilla ja heikolla paikallistuntemuksella nimen tulkinta voi mennä pieleen, vaikka nimet lukisi itse tekstistä kutakuinkin oikein.


Siis minulla ei ole asiakirjakopioita tällä hetkellä niin montaa, että niitä vertailemalla voisi heittää Simuna Tauriaisen mahdollisuuden kokonaan pois. Sinulla saattaa olla sen verran enemmän, jotta voit sen päätelmän tehdä?

Itseltäni siis puuttuvat eväät siihen.

Mutta ...

Tämä Simuna T? näyttää kuitenkin asuvan väliin luettelopaikan, keskinäisen poisulkevuuden ja manttaalimäärän perusteella samaa taloa kuin Lauri Tauriainenkin. Toisaalta Lauri Tauriaisella tuskin oli tarvetta ulkopuoliseen miesapuun, kun hänellä oli kuitenkin useampia aikuisia poikia ja tämä johtikin aika nopeaan tahtiin siihen, että Kiannalle (tarkoitan koko laajaa verokylää, jossa oli fyysisesti näitä tarkempia asutuskolkkia kuten Piispanjärvi ja Perunka) oli pystytetty neljä eri Taurialan verotaloa.


Yritin myös paikantaa Lauri Tauriaista 1630 -luvun luetteloista, mutten onnistunut. Niissä on Kiannalla tai sen läheisyydessä kyllä kaksi uudisasuttajaa Lauri Laurinpoikaa, mutta toinen mielestäni paljastuu Lauri Kemppaisen pojaksi ja toinen vaikuttaa puolestaan Lauri Romppaisen pojalta, vaikka tämä ei erotu niin selvästi. Lisäksi Kiannalla tai lähellä sitä (Vuokkijärvellä) luettelopaikan mukaan on luetteloissa muutamana vuotena 1600 -luvun alussa Lauri Simunanpoika, jota en pystynyt identifioimaan millekään lisänimelle.

Se mikä talo milloinkin kuului fyysisesti mihinkin kylään on verokylien muuntuvuuden takia erittäin ongelmallista päätellä suoraan veroluetteloista. Kun lisäksi talonpaikkaa oli helppo kovastikin muuttaa ja ennemminkin oli sääntö, että talon historiassa oli monia veroautiovaiheita, niin monen osalta alkuperäistä paikkaa on mahdoton jäljittää asiakirjojen tietojen perusteella.


terv Matti Lund

[Kimmo Kemppainen]

Jos haluatte vakuuttua asiasta, niin voisin suositella yhdeksi lähteeksi ortografialtaan varsin hyvää vuoden 1654 väenottoluetteloa (FR 312). Siinä Tauriaiset ym. eivät sekoitu. Esimerkiksi:

Hendrich Terwåinen

Simon Tåuruinen
Larss Tauriainen

Hendrich Tårwinen

Henkikirjat ovat tätä hieman epäselvempiä.

Kimmo Kemppainen

[mika68]

Jos kyseessä on Simo Tourunen? Tourusia näyttää olleen ainakin Keski-Suomessa, Muolaassa ja Mikkelissä. Varhaisin Tourunen Mikkelissä Hiskin mukaan..
Eikös Simo todettu lapsettomaksi, joten suku ei jatkunut hänestä Suomussalmen erämaissa, vaan sammui häneen.
Hän saattoi olla kotoisin Muolaasta Antrean läheltä. Tämä selittäisi senkin, että Lars Tauriainen ja Simo Tourunen asuivat samassa taloudessa Kiannassa. Naapuripitäjien miehet ovat lyöttäytyneet yhteen, menneet yhdessä pohjoiseen ja asuneet siellä samassa taloudessakin?
Onkohan liian rohkeita johtopäätöksiä?

Tai saattoivat molemmat olla kotoisin Hämeestäkin, ehkäpä nykyisen keski-Suomen tienoilta, josta sitten lähteneet Kainuun korpia raivaamaan.

[Kimmo Kemppainen]

Voitte luonnollisesti katsella kuvaa itsekin.
Kimmo Kemppainen

Jos haluatte vakuuttua asiasta, niin voisin suositella yhdeksi lähteeksi ortografialtaan varsin hyvää vuoden 1654 väenottoluetteloa (FR 312). Siinä Tauriaiset ym. eivät sekoitu. Esimerkiksi:

Hendrich Terwåinen

Simon Tåuruinen
Larss Tauriainen

Hendrich Tårwinen

Henkikirjat ovat tätä hieman epäselvempiä.

Kimmo Kemppainen

[Matti Lund]

Jos kyseessä on Simo Tourunen? Tourusia näyttää olleen ainakin Keski-Suomessa, Muolaassa ja Mikkelissä. Varhaisin Tourunen Mikkelissä Hiskin mukaan..
Eikös Simo todettu lapsettomaksi, joten suku ei jatkunut hänestä Suomussalmen erämaissa, vaan sammui häneen.
Hän saattoi olla kotoisin Muolaasta Antrean läheltä. Tämä selittäisi senkin, että Lars Tauriainen ja Simo Tourunen asuivat samassa taloudessa Kiannassa. Naapuripitäjien miehet ovat lyöttäytyneet yhteen, menneet yhdessä pohjoiseen ja asuneet siellä samassa taloudessakin?
Onkohan liian rohkeita johtopäätöksiä?


Nämä ovat aivan ilmasta vedettyjä johtopäätöksiä omasta mielestäni, eli "jonkun gurun" epävarmoista umpimähkäisistä arvailuista ikään kuin varmistettuja tietoja.


Kiannalla esiintyy sellainen lähinnä muistuttava nimi kuin Tormua. Aivan selvästi se on yleensä näin kirjattu, tietysti väliin ruåttalaisella å:lla. Tämä lisänimi on lähes aina kirjattu ilman -nen päätettä, mutta esiintyy pariin otteeseen myös Tormuainen -kirjauksena. Kirjaukset viittaavat siihen, ettei tämäkään ole suoraan Savosta tullut, mutta jotenkin itäiseltä sekin kalskahtaa. Etuniminä esiintyvät Tuomas, Pauli ja Erkki, ei siis Simunaa omassa näköpiirissäni.


Tormua lisänimenä katoaa sitten kokonaan, mutta siellä esiintyy sitten Tornio -nimeä. En ole tutkinut sitä, vaihtuuko Tormua Tornioksi noin niin kuin "hokkus-pokkus", vai onko kysymyksessä täysin uusi tulokas. Tornio -nimeä on ollut kuitenkin eri puolin Pohjanmaata, joista vanhin taitaa olla Limingan Tornio, jolla oli jo 1500 -luvun lopulla yksi sukuhaara levinneenä Kemiinkin asti.

Noin sumeana nimistöarvauksiin perustuvana asutushistoriana, jota ylläolevassa nähdäkseni harrastat, kannattaa panna merkille, että paitsi Kiannassa oli etu- ja lisänimiltään harvinainen vienalaistyylinen keskittymä, muita samoja Kiannan lisänimiä esiintyi 1500 -luvulla hyvin myös Iin ja Limingan puolella paikoilla, joiden jälkeen niiden itäpuolella oikeastaan Kainuun myöhemmin asutetut kylät alkoivat.


terv Matti Lund

[Kimmo Kemppainen]

Laitan vielä vakuudeksi eri henkilön kirjoittaman maakirjan 1653, jossa tilanne on sama Tauriainen vs. Touruinen.
Kimmo Kemppainen

Tormuan sukua on minulla muuten tutkittuna.

Kimmo Kemppainen



Voitte luonnollisesti katsella kuvaa itsekin.
Kimmo Kemppainen

[Kimmo Kemppainen]

Matille vastaisin asiaa tutkineena, että Kainuussa muistaakseni esiintyy muuan Tornio-niminen vanhaemäntä, joka saattaa olla "oikea" Tornio, mutta muutoin Tornio on yleensä nimen Tormua korruptoitunut versio tuomiokirjoissa. Tormuan suku jatkuu Tormulaisena.

Kiannalla muuten oli kuin olikin Simon Tormuinen (=Tormulainen), mutta hän karkasi Käkisalmeen ja jätti perheensä Kainuuhun. En tiedä, mainitaanko häntä missään säilyneessä veroluettelossa.

Kimmo Kemppainen



Kiannalla esiintyy sellainen lähinnä muistuttava nimi kuin Tormua. Aivan selvästi se on yleensä näin kirjattu, tietysti väliin ruåttalaisella å:lla. Tämä lisänimi on lähes aina kirjattu ilman -nen päätettä, mutta esiintyy pariin otteeseen myös Tormuainen -kirjauksena. Kirjaukset viittaavat siihen, ettei tämäkään ole suoraan Savosta tullut, mutta jotenkin itäiseltä sekin kalskahtaa. Etuniminä esiintyvät Tuomas, Pauli ja Erkki, ei siis Simunaa omassa näköpiirissäni.


Tormua lisänimenä katoaa sitten kokonaan, mutta siellä esiintyy sitten Tornio -nimeä. En ole tutkinut sitä, vaihtuuko Tormua Tornioksi noin niin kuin "hokkus-pokkus", vai onko kysymyksessä täysin uusi tulokas. Tornio -nimeä on ollut kuitenkin eri puolin Pohjanmaata, joista vanhin taitaa olla Limingan Tornio, jolla oli jo 1500 -luvun lopulla yksi sukuhaara levinneenä Kemiinkin asti.

Noin sumeana nimistöarvauksiin perustuvana asutushistoriana, jota ylläolevassa nähdäkseni harrastat, kannattaa panna merkille, että paitsi Kiannassa oli etu- ja lisänimiltään harvinainen vienalaistyylinen keskittymä, muita samoja Kiannan lisänimiä esiintyi 1500 -luvulla hyvin myös Iin ja Limingan puolella paikoilla, joiden jälkeen niiden itäpuolella oikeastaan Kainuun myöhemmin asutetut kylät alkoivat.


terv Matti Lund

[Matti Lund]

Laitan vielä vakuudeksi eri henkilön kirjoittaman maakirjan 1653, jossa tilanne on sama Tauriainen vs. Touruinen.
Kimmo Kemppainen

Tormuan sukua on minulla muuten tutkittuna.

Kimmo Kemppainen


Laitan tähän vielä vuoden 1650 maakirjan version.

Siis tässä Simuna on selvä Turunen kuten aikaisemmassa viestissäni viittasin.

On hyvä laittaa "opetusopillisesti" nämä eri versiot "näytille", jotta opitaan se, että


1. Että on osattava arvioida kattava otos (siis että variantit toistuvat itsessään useita kertoja eikä uniikisti), jotta voi tehdä luotettavan johtopäätöksen.

2. Jos kattava otos on kaikki, mutta kovin kapea, todellinen käyttönimi voi jäädä tällaisissa tapauksissa vaille täyttä selvyyttä. Voi olla kuitenkin kysymys kahdesta eri henkilöstä, jota nimen vaihtelevat kirjausmuodot saattavat kuvastella.

3. Tilastollisesti runsain nimi saattaa olla vain todennäköisin lisänimi.

4. Tilastollisesti runsaimmassa nimessä saattaa aina olla systemaattinen virhe, joka pitäisi pystyä eliminoimaan.

5. Jos otos on kattava, tiedoista voidaan muodostaa relaatioita ja rakenteita, joilla voidaan sulkea pois tilastolliset virhemahdollisuudet (frekvenssiharha).



terv Matti Lund

[Kimmo Kemppainen]

Ymmärrän. Joka tapauksessa, vuoden 1654 väenottoluettelossa, jonka ortografia vaikuttaa luotettavalta, Turunen on Sotkamon puolella kirjoitettu Turuinen.
Kimmo Kemppainen


Laitan tähän vielä vuoden 1650 maakirjan version.

Siis tässä Simuna on selvä Turunen kuten aikaisemmassa viestissäni viittasin.

On hyvä laittaa "opetusopillisesti" nämä eri versiot "näytille", jotta opitaan se, että


1. Että on osattava arvioida kattava otos (siis että variantit toistuvat itsessään useita kertoja eikä uniikisti), jotta voi tehdä luotettavan johtopäätöksen.

2. Jos kattava otos on kaikki, mutta kovin kapea, todellinen käyttönimi voi jäädä tällaisissa tapauksissa vaille täyttä selvyyttä. Voi olla kuitenkin kysymys kahdesta eri henkilöstä, jota nimen vaihtelevat kirjausmuodot saattavat kuvastella.

3. Tilastollisesti runsain nimi saattaa olla vain todennäköisin lisänimi.

4. Tilastollisesti runsaimmassa nimessä saattaa aina olla systemaattinen virhe, joka pitäisi pystyä eliminoimaan.

5. Jos otos on kattava, tiedoista voidaan muodostaa relaatioita ja rakenteita, joilla voidaan sulkea pois tilastolliset virhemahdollisuudet (frekvenssiharha).



terv Matti Lund

[Kimmo Kemppainen]

Olen muuten huomannut sellaisen asian, että Kainuun sukunimien oikeinkirjoituksen kannalta luotettavimpia ovat pitäjän omien pappien ja virkamiesten laatimat asiakirjat, kuten kymmenysluettelot. Sen sijaan vieraan virkamiehen laatimat asiakirjat, kuten maakirjat, sisältävät huomattavasti enemmän virheitä ja sekaannuksia "Kemppaisten ja Romppaisten" välillä. Tämä on toisaalta ilmeistäkin, sillä Kainuun omat virkamiehet osasivat kunnolla suomea ja tunsivat väen henkilökohtaisesti.
Kimmo Kemppainen

[Matti Lund]

Olen muuten huomannut sellaisen asian, että Kainuun sukunimien oikeinkirjoituksen kannalta luotettavimpia ovat pitäjän omien pappien ja virkamiesten laatimat asiakirjat, kuten kymmenysluettelot. Sen sijaan vieraan virkamiehen laatimat asiakirjat, kuten maakirjat, sisältävät huomattavasti enemmän virheitä ja sekaannuksia "Kemppaisten ja Romppaisten" välillä. Tämä on toisaalta ilmeistäkin, sillä Kainuun omat virkamiehet osasivat kunnolla suomea ja tunsivat väen henkilökohtaisesti.
Kimmo Kemppainen


Näinhän se on.

Vertasin vuoden 1696 ja 1695 Kiannan henkikirjojen tietoja keskenään ja panin merkille kymmenkunta keskenään ristiriitaista tietoa niin, että vuoden 1695 luettelo on vähän luotettavampi tai ei ole niin helposti väärin tulkittavissa.


Otetaan nyt esiin aikaisemmin mainitsemani Niiles Niileksenpoika Tauriainen, joka siis asui Liepan talossa.

Hänelle löytyy kolme "roolia":

Poika
Vävy
Lanko


Kaikki nämä taitavat oikein väljästi pitää paikkansa:

1. Käräjäpöytäkirja, jota käytin, selvitti, että Erkki Lieppa oli ottanut Niileksen jo yksivuotiaana kasvattipojakseen ja täysi-ikäisenä hänestä tuli myös Erkin lesken Helka Tuomaantytär Hilluttaren syytinkipoika, joten sellainen poika hän oli taloon. Mutta ei siis vanhan isäntäparin biologinen poika.

2. Nähtävästi myös Niileksen vaimo Reetta oli Liepan tyttäriä ja sattoi olla myös Niileksen (pikku-)serkku (riippuen siitä, miten Helka Hilluttaren testamenttia 2.4.1694 tulkitaan ja miten sitä peilataan Raukko Tihisen testamenttia vasten).

3. Niiles asui Lieppaa sittemmin yhdessä Tuomas Erkinpoika Liepan kanssa ja mainitaan Tuomaan langoksi.


Jossain mielessä siis kaikissa näissä Niileksen tittelitiedoissa lienee jotain perää, mutta kaikki ne saatetaan myös tulkita aivan pieleen, kun vertailupiste on hakusessa.

Mutta mainitsemani henkikirjojen muut ristiriidat eivät ole näin monipiippuisesti selitettävissä, vaan tieto on jommassa kummassa luettelossa yksinkertaisesti väärin.


terv Matti Lund

[Matti Lund]

...
2. Nähtävästi myös Niileksen vaimo Reetta oli Liepan tyttäriä ja sattoi olla myös Niileksen (pikku-)serkku (riippuen siitä, miten Helka Hilluttaren testamenttia 2.4.1694 tulkitaan ja miten sitä peilataan Raukko Tihisen testamenttia vasten).


terv Matti Lund


Ilmaisin valitettavasti kytkennässä sekaisin Erkki Erkinpoika Liepan ja Niiles Niileksenpoika Tauriaisen suhteita. Erkki Lieppa oli siis Raukko Tihisen ja Kerttu Hilluttaren kasvatti- ja syytinkipoika Kerälänkylän talossa jo yksivuotiaasta lähtien, ja taas Niiles Niileksenpoika Tauriainen Kerttu Hilluttaren siskon, Helka Hilluttaren syytinkipoikana Liepan talossa Kiannalla ja peri tätä palveluaan vastaan Helkan jäämistön ennen Helkan biologisia lapsia. Kuinka nuoresta pitäen Niiles asui Liepassa, ei tarkkaan siitä selviä. Sittemmin hän nähtävästikin vielä avioitui Lieppaan, tai oli sopinut aviosta Helkan kanssa, ja asui samassa yhtiössä Tuomas Erkinpoika Liepan kanssa.
...


terv Matti Lund

[P-L H]

Hei
Lainaan Sukunimet kirjasta toim. Mikkonen- Paikkala. ”Tourunen, vanhimmat tiedot nimestä ovat Petäjävedeltä. Mainitaan Olavi Tourunen 1571-1585, Pekka Tourunen 1607- n. 1630 ja Markku Tourunen 1630-1652.” Kirja mainitsee myös viime sotien jälkeen siirtolaisina Muolaasta tulleet Touruset. Sitä ei kirjan kirjoittajat ilmeisesti tienneet että Mikkelistä oli muuttanut osa Tourusen ruokakunnasta n. 1760 Muolaan seurakuntaan.
t.Pirkko

[mika68]

Eikös ole mahdollista, että Lauri Tauriainen on lähtenyt jostakin Kokemäenjoen vesistön rannalta, ehkä Vesilahdelta tai Pälkäneeltä vesistöä pitkin kohti pohjoista, ylittänyt kapean kannaksen ja tullut Päijänteen vesistön alueelle Petääjävedelle, ehkä asettunut sinnne joksikin aikaa ja tutustunut Simo Touruseen. Miehet ovat päättäneet sitten perustaa yhtiön ja lähteä Suomussalmelle. Petäjävedeltä miehet ovat kulkeneet joko Saimaan vesistön kautta Oulujoen vesistöön tai lännempää reittiä.
Pitäisi löytää merkintöjä Tauriaisista Petäjävedeltä tai lähistöltä.

[P-L H]

Hei
Lainaan vielä osan tekstistä Sukunimet kirjasta nimestä ”Tauriainen, nimi on pohjoissuomalainen.Tauriaisia asuu Kainuussa ja Pohjanlahden perukassa ja jonkin verran heitä tapaa myös Ylä-Savosta. Esim. Kajaanin käräjillä mainitaan Hans Tawriäinen 1638, Pudasjärvellä Lars Tauriainen 1686, Kuusamossa Mats Tauriainen 1732, Hyrynsalmella Lars Tauriainen 1787 ja Haukiputaalla Påhl Taurioinen 1723. Äänteellisesti läheisiä nimiasuja tapaa vanhoista lähteistä Hämeestä ja Satakunnasta ja ne saattaisivatkin osoittaa Tauriaisten lähtösijan. Tauriala on tunnettu vanhastaan kylännimenä Pälkäneellä ja talonnimenä Sysmässä. Hämeenlinnassa on kirjattu lautamies Eskill Tauriainen 1473, Pälkäneellä 1483 ja Pälkäneen käräjillä per henricsson taurala 1506. Kallialan kirkontileihin ovat nimensä saaneet iohannes taura 1516 ja olaff tauraynen De rawtajokj 1511 ym.”
Olisiko näistä tiedoista mitään apua Tauriaisten jäljittämisessä.

t.Pirkko

[Kimmo Kemppainen]

Luulin, että Hans Tauriainen olisi ollut väärin tulkittu Lars Tauriainen, mutta ei, kyllä siellä tuomiokirjassa todella lukee Hans. Kyseessä voi mahdollisesti silti olla kirjurin erehdys.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667916

Kimmo Kemppainen

Hei
Lainaan vielä osan tekstistä Sukunimet kirjasta nimestä ”Tauriainen, nimi on pohjoissuomalainen.Tauriaisia asuu Kainuussa ja Pohjanlahden perukassa ja jonkin verran heitä tapaa myös Ylä-Savosta. Esim. Kajaanin käräjillä mainitaan Hans Tawriäinen 1638, Pudasjärvellä Lars Tauriainen 1686, Kuusamossa Mats Tauriainen 1732, Hyrynsalmella Lars Tauriainen 1787 ja Haukiputaalla Påhl Taurioinen 1723. Äänteellisesti läheisiä nimiasuja tapaa vanhoista lähteistä Hämeestä ja Satakunnasta ja ne saattaisivatkin osoittaa Tauriaisten lähtösijan. Tauriala on tunnettu vanhastaan kylännimenä Pälkäneellä ja talonnimenä Sysmässä. Hämeenlinnassa on kirjattu lautamies Eskill Tauriainen 1473, Pälkäneellä 1483 ja Pälkäneen käräjillä per henricsson taurala 1506. Kallialan kirkontileihin ovat nimensä saaneet iohannes taura 1516 ja olaff tauraynen De rawtajokj 1511 ym.”
Olisiko näistä tiedoista mitään apua Tauriaisten jäljittämisessä.

t.Pirkko

[Sari H]

Sen verran pistän ajateltavaa tänne, että olen nyt saanut nämä kaksi DNA täysosumaa kiinni ja keskustellut heidän kanssaan ja vaihtanut s-postia. Toinen sukuaan (äitilinja) Kuusamosta (& HOSSASTA!) , ja toinen äitilinja menee Impilahdelle 1725 vuonna syntyneeseen Aune Hirvoseen. Meillä kaikilla sama erikoinen mutaatio, mitä muilla ei ole.

Elikäs voisiko olla myös Tauriaisten lähtököhta tuolla Laatokan rannoilla?

[Matti Lund]

Luulin, että Hans Tauriainen olisi ollut väärin tulkittu Lars Tauriainen, mutta ei, kyllä siellä tuomiokirjassa todella lukee Hans. Kyseessä voi mahdollisesti silti olla kirjurin erehdys.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667916

Kimmo Kemppainen


Niin minäkin, mutta on asiayhteyden perusteella etunimeä pidettävä Hannu pidettävä kirjausvirheenä ja pitäisi olla Lasse kuten on vastapuolella Lasse Torvisella.


Nimittäin siinähän lukee suorana käännöksenä, että nimitettiin lautamiehet Erkki Kemppainen ja Antti Heikkinen jakamaan Perännän joen vierellä olevan raiviomaan kahden uudisasuttajan Kiannalta, jotka ovat "Hannu" Tauriainen ja Lasse Torvinen, välillä.


Koska muissa asiakirjoissa Kiannalle on kirjattu (uudisasukas) Lasse Tauriainen, muttei lainkaan Hannu Tauriainen -nimistä, niin tuskinpa sellaista Hannua on uudisasuttajien joukossa ollut.


terv Matti Lund

[mika68]

Sen verran pistän ajateltavaa tänne, että olen nyt saanut nämä kaksi DNA täysosumaa kiinni ja keskustellut heidän kanssaan ja vaihtanut s-postia. Toinen sukuaan (äitilinja) Kuusamosta (& HOSSASTA!) , ja toinen äitilinja menee Impilahdelle 1725 vuonna syntyneeseen Aune Hirvoseen. Meillä kaikilla sama erikoinen mutaatio, mitä muilla ei ole.

Elikäs voisiko olla myös Tauriaisten lähtököhta tuolla Laatokan rannoilla?

Ei Suomussalmen Tauriaisten alkukoti mieslinjassa ole välttämättä Laatokan rannoilla, vaikka ensimmäisen uudisasukkaan Lauri Tauriaisen tyttären äitilinja menisikin sinne.

[Sari H]

Vastaan kuten Matti suattaap olla, mutta suattaap olla olemattahii.

Täysin totta Mika, mutta aika paljon nuo Y ja Mtdna noudattelevat samoja linjoja muuttoaalloissa...

Hyvin usein menneet parit naimisiin joiden lähtökohta on suurinpiirtein samanlainen (toki paljon myös poikkeuksia tästä) , siis esim. Ohvo Lesonen joka tuli Vienasta Utajärvelle, ja Valpuri Lieppa jonka sukujuuret menevät Paltamoon ja mahdollisesti myös Vienaan, Ohvon sukulaisia asunut Paltamossa ja hänen isänäidin suku Paltamosta.. siksi hahmottelen tätä Tauriasyhteyttä myös tätä silmällä pitäen.

Ja pitää muistaa tämä erikoinen mutaatio...

[Matti Lund]

Sen verran pistän ajateltavaa tänne, että olen nyt saanut nämä kaksi DNA täysosumaa kiinni ja keskustellut heidän kanssaan ja vaihtanut s-postia. Toinen sukuaan (äitilinja) Kuusamosta (& HOSSASTA!) , ja toinen äitilinja menee Impilahdelle 1725 vuonna syntyneeseen Aune Hirvoseen. Meillä kaikilla sama erikoinen mutaatio, mitä muilla ei ole.

Elikäs voisiko olla myös Tauriaisten lähtököhta tuolla Laatokan rannoilla?


En ole analysoinut alahaploryhmiä, että tietäisin mitään sanoa sen perusteella.


Mutta näin maalaisjärjellä ajatellen ei Tauriaisten lähtösija ole todennäköisesti Laatokan rannalla, koska siellä olevissa luetteloissa on verotettavilla ollut aika hyvin lisänimi esillä eikä näin sikiävän suvun kuolemiselle sukupuuttoon 1600 -luvun alussa oletetulla lähtöalueellaan ole mitään uskottavaa selitystä. Tai jos samassa sukulinjassa olevien lisänimi on totaalisesti muuttunut, selitys sillekin on löydettävä. Lännempänä lisänimen esiintymättömyys taas ei välttämättä todista mitään, koska lähtöpaikka saattaa olla paikkakunnalla, jolla verotettavat on kirjattu ainoastaan patronyymisesti eikä siellä esiinny kenelläkään lisänimeä vielä 1500 -luvulla ja hyvin vähän vielä 1600 -luvullakin.

Siis on uskottavampaa, että jos mutaatio johtaa Laatokan rannan suuntaan, sitä on etsittävä Marketta Tauriattaren äitilinjalta, mitä jo oma äitilinjan testisikin tukee.


Eli minulla ei ole juuri nyt aikaa, mutta on taas muutaman päivän kuluttua, jolloin voin yrittää selvittää lisää; ensiksikin Marketan isän selvittämiseksi ja jos se onnistuu, äidinkin selvittämiseksi, eli päästäisiin pykälä pari eteenpäin. Nythän tiedämme lähisuvusta Liepoista, että heidän eräs kantaemojaan oli Helka Tuomaantytär Hillutar, joka oli syntynyt lähellä vuotta 1610. Olihan Auhon Tuomas Hiltunen RL:n mukaan syntynyt noin vuonna 1560 ja Helkan mies Erkki Lieppa 1613. Samalle tasolle jos äitilinjassasi pääsisi, saattaisi löytyä jotain lisäsuuntaviivaa. Ja äitilinjasi oikeellisuus on hyvin varmistettu, joten lähtökohta on muuten hyvä.



terv Matti Lund

[Sari H]

Hei Matti

Olisi todella hienoa jos saisit selvitettyä Marketan äitilinjaa taaksepäin. Lisäksi tosiaan, että onko Laurin tytär vaiko Tuomaan. Isän patronyymi Tuomas kuolintiedossa voi toki olla virhe. Ja jos on Laurin tytär niin sitten on vain se ongelma, että on 2 syntymäaikaa ja 2 eri äitiä. Kumpi oikea?

[Matti Lund]

Hei Matti

Olisi todella hienoa jos saisit selvitettyä Marketan äitilinjaa taaksepäin. Lisäksi tosiaan, että onko Laurin tytär vaiko Tuomaan. Isän patronyymi Tuomas kuolintiedossa voi toki olla virhe. Ja jos on Laurin tytär niin sitten on vain se ongelma, että on 2 syntymäaikaa ja 2 eri äitiä. Kumpi oikea?


Toistaiseksi ei ole ilmennyt mitään, joka osoittaisi Tuomaantyttären virheeksi, vaan on vain niin, että sen nimistä herraa kuin Tuomas Tauriaista ei näyttäisi olevan löydettävissä Kainuun veroluetteloista ennen vuotta 1723, vaan vasta isonvihan jälkeen ilmenee ensimmäinen Tuomas Taurainen Kainuusta, joka on ottanut joskus isonvihan lopuilla uudestaan viljelykseen Risto Tauriaisen autioksi 1699 jättämän 1/8 manttaalin talon. Tämä Tuomas on rippikirjan mukaan aika tarkalleen Marketta "Tuomaantyttären" ikätoveri ja kuolleitten luettelo mainitsee hänet puolestaan Laurinpojaksi. Marketta on siis syntynyt rippikirjan mukaan 1696.

Siis voidaan epäillä, mutta jos epäilee, on epäily kyettävä todistamaan oikeaksi. Sellaiseen en ole löytänyt toistaiseksi mitään tietoa asiakirjoista eikä nähdäkseni yksikään muukaan tietolähde, joita olet yrittänyt tähän mennessä käyttää, ole löytänyt mitään viitettä sellaisesta.

On vielä yritettävä etsiä tätä Tuomas Tauriaistakin, lähinnä tuomiokirjoista, ja ei pidä sulkea pois sitä, etteikö sennimistä saattaisi löytyä jostain päin Pohjamaata jommin kummin tai kummaltakin puolta vuoden 1700 tienovilla, vaikkei juuri Kainuusta. Iin pitäjän alue olisi lähin yritettävä

Eräs tarkistus oli selvittää Marketta Tauriaisen suhde esiintulleeseen Tarassia eli Taari Tauriaiseen. Ilmeni kuitenkin, että tämän miehen ottamaa taloa asui ensin Antti Tauriainen ja vaimonsa Marketta, Antin kuoltua Klaus Liikanen otti lesken ja talon, mutta kuoli pian sen jälkeen ja tämä Tarassia otti aivan ilmeisestikin samaisen Marketta -lesken vaimokseen, mikä tapahtui joskus pian vuoden 1700 jälkeen, jonka jälkeen Tarassia eli vain muutamia vuosia.

Tämä ketju eliminoi Marketan tästä alajoukosta pois.

Tarassia taas ei ehkä ollut lähtöjään Tauriaisia, vaan ehkäpä saanut lisänimekseen talon ja edeltäjänsä mukaisen lisänimen, kun nyt Kainuustakin löytyy koko tukku siten johtuneita lisänimiä. Omissa esipolvissanikin useampia.


terv Matti Lund

[Sari H]

Kirjoitanpa tänne aiheesta Alpo Räisäsen vihkosesta Suomussalmen Piispajärven asutushistoriaa 1600-1800 luvuilta s. 3
Hän kertoo että Piispajärven paikkojen nimiä ovat nimenneet myös vienankarjalaiset mm. Peranka (Perä +nka, ts. Vienasta tultaessa "perällä oleva" vuodelta 1653 olevassa asiakirjassa Perankajoki onkin asussa Perängäjoki) . Sitten hän kirjoittaa, että koko laajan Piispajärven alueen vanhin talo on olut Peranganniemellä, jonne Lauri Tauriainen on asettunut todennäköisesti 1630 luvun lopulla.

Voisiko tästä päätellä jotain Tauriaisten tulosuunnasta?

[Movitz]

Onkohan mahdollista, että Tauriaisten nimen taustalla olisi kreikan kielen Staur-vartalosta (staurós = risti) johdettu ortodoksinen erisnimipesue?


pohdiskelloo

Jens

[Sari H]

Mielenkiintoinen hypoteesi Jens.

Räisänen arvelee Tauriaisten tuleen kaukaa Kainuuseen, hän on päätellyt sukunimestä että se olisi hämäläinen nimi. Tämä tieto on myös muualta. Räisänen viittaa omaan lähteeseensä näistä nimistä eli Studia Fennica 34. Yritin googlettaa tuolla nimellä mutten löydä. Minua kiinnostaisi nuo muut Suomussalmen paikkojen nimet. Osaisiko muut sanoa mikä tuo Studia Fennica 34 on ja mistä sen löytäisin.

[Movitz]

Studia Fennica ei ole mikään yksittäinen sarja, vaan yleisnimi kuudelle englanninkieliselle rinnakkaissarjalle, joita SKS julkaisee, nimittäin Studia Fennica Anthropologica, Ethnologica, Folkloristica, Historica, Linguistica ja Litteraria. Tosin nämä sarjat eriytettiin Studia Fennica-sarjasta omiksi osasarjoikseen vuoden 1991 jälkeen (mutta käsittääkseni viimeinen vanhan Studia Fennican osa oli numeroltaan 33).

Jos henkilö on viitannut tuohon sarjaan, kai hän on antanut kirjan varsinaisen otsikon - studia fennica on vain sarja??

Jens

[blue-eyed]

Kirjoitanpa tänne aiheesta Alpo Räisäsen vihkosesta Suomussalmen Piispajärven asutushistoriaa 1600-1800 luvuilta s. 3
Hän kertoo että Piispajärven paikkojen nimiä ovat nimenneet myös vienankarjalaiset mm. Peranka (Perä +nka, ts. Vienasta tultaessa "perällä oleva" vuodelta 1653 olevassa asiakirjassa Perankajoki onkin asussa Perängäjoki) . Sitten hän kirjoittaa, että koko laajan Piispajärven alueen vanhin talo on olut Peranganniemellä, jonne Lauri Tauriainen on asettunut todennäköisesti 1630 luvun lopulla.

Voisiko tästä päätellä jotain Tauriaisten tulosuunnasta?

Mitäs sanotte tästä?

Juhani Tauriainen on kirjoittanut kirjan Kamppaillen kiinni korpimaihin Kiannalla Multiprint Oy Helsinki 2006 ISBN 978-952-92-1523-2

Kirja kertoo seikkaperäisesti Tauriaisten juurista, jotka löytyvät Hämeestä jo 1500-luvulla. En ole jaksanut lukea kaikkia viestejä, joita tässä ketjussa on, joten en tiedä, vaikka täällä olisi tästä asiasta jo keskusteltukin.

Olen naputellut omiin Sukujuttuihini sen haaran, joka lähti Suomussalmelle.
Kaikkea en ole itse tutkinut, vaan olen saanut valmista aineistoa hyviltä kavereiltani.

[Kimmo Kemppainen]

Itse asiassa tiedän pari tapausta silloisesta Hämeen läänistä, joissa ihmisiä on todistettavasti lähtenyt Kainuuhun. Valitettavasti en ole vielä onnistunut tunnistamaan samoja henkilöitä Kainuun asiakirjoista.

Tarkistin jo aikaisemmin ainakin yhden mahdollisen hämäläistalon, mutta sieltä ei Tauriasten kantaisää löytynyt. Hämeen asiakirjoja on kuitenkin 1630-luvulta sen verran olemassa, että jos väitteitä Tauriaisten kantatalosta esitetään, ne voidaan yrittää tarkistaa. Ei siis kannata tyytyä pelkkään nimistöntutkimukseen.

Mihin tarkasti ottaen Tauriaisten lähtöpaikka on paikallistettu?

Kimmo Kemppainen

[blue-eyed]

Minulla ei ole kirjaa kotosalla. Olen aikoinani lainannut sen kirjastosta, mutta Tauriaisten sukuseuran sivulta löytyy Juhani Tauriaisen historiikki suvusta.

https://docs.google.com/viewer?url=http%3A%2F%2Fwww.tauriaisensuku.fi%2Fim ages%2Fhistoria%2FTauriaisten_suku.pdf

Siinä sanotaan, että Tauriaisten suku on todistettavasti lähtöisin Kokemäenjoen varrelta Sastamalasta ja Karkusta, mutta ei voida piirtää suoraa reittiä, jota pitkin he olisivat tulleet Kainuuseen.

Juhani Tauriainen kytkee yhteen nimet Tauriainen ja Tauru. Taurun suvun sivuilta taa löytyy tietoa, mistä Taurut ovat lähtöisin, olikohan se peräti Inkeristä.

[Matti Lund]

Itse asiassa tiedän pari tapausta silloisesta Hämeen läänistä, joissa ihmisiä on todistettavasti lähtenyt Kainuuhun. Valitettavasti en ole vielä onnistunut tunnistamaan samoja henkilöitä Kainuun asiakirjoista.

Tarkistin jo aikaisemmin ainakin yhden mahdollisen hämäläistalon, mutta sieltä ei Tauriasten kantaisää löytynyt. Hämeen asiakirjoja on kuitenkin 1630-luvulta sen verran olemassa, että jos väitteitä Tauriaisten kantatalosta esitetään, ne voidaan yrittää tarkistaa. Ei siis kannata tyytyä pelkkään nimistöntutkimukseen.

Mihin tarkasti ottaen Tauriaisten lähtöpaikka on paikallistettu?

Kimmo Kemppainen


Samat sanat.

Juhani Tauriainen on kyllä ansiokkaan ahkerasti koostanut yhden Tauriaisen sukuhaaran, mitä Paltamon kirkonkirjoista löytyy, mutta näyttäisi itse alkuperän selvityksen sijaan tyytyneen siihen, mitä nimistötutkijat ovat arvelleet, kun eivät ole löytäneet varhaiselta Savonmaalta mitään tunnistettavia merkkejä Tauriaisista.


Ala- ja Ylä-Satakunnan henkiveroluettelot, joissa Hämettä laajalti on, ovat niin jo voudintileissä kuin sitten läänintileissäkin yleensä ottaen tarkempia ja kattavampia kuin muualla maassa. Lisäksi vanhoja tuomiokirjojakin on sieltä säilynyt selvästi enemmän. Sanoisin, että jos joku Tauriainen on ollut Hämeessä 1600 -luvun alussa, hänestä on niissä luetteloissa tietoja, mutta paikantaminen voi olla hankalaa, kun lisänimi saattaa puuttua tai esiintyy hyvin harvakseltaan.

Toisaalta näissä Hämeen luetteloissa on jopa mainittu jonkin verran reunahuomautuksina muuttoja muihin maakuntiin esimerkiksi 1620- ja 1630 -luvun luetteloissakin.

Nythän nämä ovat voudintilien osalta KA:n digitaaliarkistossakin, joten Tauriaisten löytäminen Hämeestä on enää tuoreista silmistä, innosta ja jaksamisesta kiinni.

Itseäni jäytää kuitenkin sellainen epäily, kuten on käynyt ilmi eräissä muissa tapauksissa, että Hämeestä tai Savosta ei olla tultu suoraa tietä Kainuuseen, vaan siinä välillä on ollut monia pitkäaikaisia pysähdyspaikkoja. Pohjanmaa on hankala tässä suhteessa, varsinkin Etelä-Pohjanmaa, koska usein tarkempi lisänimi silloin katoaa sillä tiellä, ja lisänimeksi tulee "Hämäläinen" tai "Savolainen".


terv Matti Lund

[Sari H]

Hei

Olen ollut s-postiyhteydessä Karjalan tiedeakatemiassa (Petroskoi) tutkijana työskentelevään henkilöön, joka tutkii Vienan asutushistoriaa. Olemme postia vaihdelleet aina silloin tällöin DNA yms. asioissa. Kysäisin häneltä varsin, että onko hänen tutkimuksissaan Tauriainen nimeä Vienassa ja hänen mukaansa ei ole.

[Kimmo Kemppainen]

Kainuun tuomiokirjoissa on joitakin 1600-luvun vienalaissukuja valaisevia kohtia. Mahtavatko Venäjän puolella olla tietoisia näistä?
Kimmo Kemppainen

Hei

Olen ollut s-postiyhteydessä Karjalan tiedeakatemiassa (Petroskoi) tutkijana työskentelevään henkilöön, joka tutkii Vienan asutushistoriaa. Olemme postia vaihdelleet aina silloin tällöin DNA yms. asioissa. Kysäisin häneltä varsin, että onko hänen tutkimuksissaan Tauriainen nimeä Vienassa ja hänen mukaansa ei ole.

[Matti Lund]

Kainuun tuomiokirjoissa on joitakin 1600-luvun vienalaissukuja valaisevia kohtia. Mahtavatko Venäjän puolella olla tietoisia näistä?
Kimmo Kemppainen


Hyvä huomio, kannattaa olla yhteistoiminnassa sikäläisten tutkijoitten kanssa ja sitä voi parhaiten siten ylläpitää, kun on itselläkin jotain annettavaa.

Esimerkkinä vaikkapa emeritusprofessori Heikki Kirkinen, joka sai aikoinaan solmittua hedelmällisiä tutkijasuhteita Venäjälle ja sai käytettäväkseen kontakteiltaan mm. Vienaan liittyviä vanhoja lähteitä, joita ei ollut aikaisemmin saatavilla suomalaisten tutkimuksissa.

Hyvä, että voidaan jakaa lähteitä molempiin suuntiin.


terv Matti Lund

[Sari H]

Kainuun tuomiokirjoissa on joitakin 1600-luvun vienalaissukuja valaisevia kohtia. Mahtavatko Venäjän puolella olla tietoisia näistä?
Kimmo Kemppainen

Hei Kimmo

Ei ole ollut tästä puhetta, voisin vinkata tästä hänelle.
Olen laittanut omia löydöksiäni Muhokselta hänelle.

[Sari H]

Hyvä huomio, kannattaa olla yhteistoiminnassa sikäläisten tutkijoitten kanssa ja sitä voi parhaiten siten ylläpitää, kun on itselläkin jotain annettavaa.

Esimerkkinä vaikkapa emeritusprofessori Heikki Kirkinen, joka sai aikoinaan solmittua hedelmällisiä tutkijasuhteita Venäjälle ja sai käytettäväkseen kontakteiltaan mm. Vienaan liittyviä vanhoja lähteitä, joita ei ollut aikaisemmin saatavilla suomalaisten tutkimuksissa.

Hyvä, että voidaan jakaa lähteitä molempiin suuntiin.


terv Matti Lund

Tutkija on erittäin kiinnostunut tästä DNA testauksesta ja hän minun Karjalan Heimo artikkelini johdosta otti yhteyttä ja tilasi itselleenkin testin. Olisi mahtavaa jos saisi mukaan tuon tiedeakatemian näihin DNA tutkimuksiin.

[Pekka Paavola]

Hieman menen sivuun Tauriaisista. Hienoa, että saadaan lisää tietoa myös ehkä kolme eri Lesosen suvun alkuperistä. Kaikkiahan tietää, että Lesosia on I1,N ja R haploja. Familyfinder testi voisi lisävalaista, että miten nuita Lesosia on esim. keskenään mennyt naimisiin, jolloin vois ehkä arvuutella, että mitä sukuja kietoutuu Kalevalaan.
-Pekka-

[Sari H]

Olen saanutkin häneltä tietoja Lesosten esiintymisestä Vienassa, kuten myös jotain Perttusistakin. Menee tosiaan sivu Tauriaisten tämä keskustelu, mutta Lesosissa on myös H1a! Eli tämähän tarkoittaa romaniheimoa. Se oli yllätys! Todennäköisesti on joku Lesonen tyttö avioitunut romaniheimoon kuuluvan kanssa ja jälkeläiset ottaneet Lesonen sukunimen.

[Solja]

Hei,

Laitanpa tähän Tauriais-ketjun häntään kysärin - tietääkö kukaan ko. henkilön vanhempia?

Lauri Laurinpoika Tauriainen
s. 28.7.1754 Paltamo
k. 25.9.1812 Puolanka

Laurilla oli emäntänä

Riitta Erkintytär Kinnunen
s. 23.5.1754 Puolanka

Milloinhan mahtoi emäntä kuolla ja missä?

Kiitos ja kumarrus jos tiedot löytyvät joltakin :)

-Solja

[Sari H]

Löysin vuoden 1910 hengellisestä luettelosta Itä-Karjalasta Koudan piiristä minun aanailuni mukaan Tauriaisia. Esim. Jakov Filipov Tauriskin ikä 28 v. sekä leski Matrona Aleksieva Tauriskina ikä 41 ja Stepan Petrov Tauriskin 27 v. jne jne.

[amosorin]

Voisiko Tauriainen-nimen kirjoitusmuotona olla myös Taurjanin? Petsamoon muutti 1880-luvulla Rodion Osipov Taurjanin (s. 1820, k. 1884 Petsamo) perhe (tiedot Katihasta).
Mummoni sisko Jelisaveta Arhipov avioitui Rodionin pojanpojan Mihail Terentjev Taurjanin kanssa 10.1.1914, asuivat Titovkassa Muotkavuonon rannalla. Taurjanien miesväki joutui Stalinin vainon uhriksi.

Etsiessäni Jelisavetan perhettä löysin myös:
Tauriainen (Taurnjanin) Andreas (Andrei) Andreaksen poika (Andreevič), syntynyt v. 1898. Syntymäpaikka: Suomi, Oulun lääni, Suomussalmi, Pistonkylä, suomalainen. Asui Murmanskin alueen Kuolan piirin Jurkinon kylässä, ”Jurkino” kolhoosin jäsen. Vangittu 3.01.1938. Tuomittu 17.01.1938 Sisäasiain kansankomissariaatin ja SNTL:n Syyttäjäviraston komission päätöksellä VSFNT:n rikoslain 58-1a-10-11 pykälän mukaan korkeimpaan rangaistukseen. Teloitettu Leningradissa 27.01.1938. Rehabilitoitu 4.05.1989 Murmanskin alueen Prokuraattorilaitoksen päätöksellä. Muistokirja: Murmanskin alue.

Anna Ilinichna Taurjanen, s. 1860, asunut Murmanskin alue Ura-Guba, häätö kans. Prizna alk. 23.6.1940.

Varlam Petrovich Taurjanin, s.1888 Kantalahti, Kouda. Asunut Gorkin kaupungissa. Pidätetty 25.5.1935, vapautettu 7.9.1935.

Andrei Adolfovich Taurjanen, s. 1900 Louhi Chupa, pidätetty 3.7.1938, teloitettu 26.9.1938 (Petroskoi)

Olisiko Tauriaisista myös tällainen ortodoksinen karjalainen haara?
-Anna-Riitta Mosorin

[Sari H]

Viimeaikojen työskentelyäni Tauriaisten kera. En löytänyt vielä vastausta Marketta (Tuomaantr/Laurintr) Tauriaisen dilemmaan. Uskon että Tuomaanrt on kuitenkin virhe hautausmerkinnässä. Sen verran näytti noita virheitä olevan alkuperäislähteissä.

https://heimonensari.wordpress.com/2017/09/30/tauriaisten-ja-tavajarvien-suvun-historiaa-arkistolahteiden-valossa/

[V.K.]

Kuusamon käräjillä 26.-28.2.1733, §3, mainitaan todistajina Hindrich Larsson Tauriainen med dess moder Sigrid Keretter. Kenen Lars Tauriaisen vaimo tämä Sigrid Keretter on?

[Kaarina Hanhinen]

Hei
Soljalle vastaus kysymykseensä Laurista ja Riitasta, jos vielä lienee ajankohtainen. Puolangan rippikirjassa 1825-1833 on heidän poikansa Antti perheineen sivulla 105. Siellä ei ole Riittaa. Puolangan rippikirjasta 1811-1824 puuttuu ehkä sivuja. Ehtoollisella käynti merkinnät ovat pääosin 1811-1817 ja vaihtelevasti sen jälkeen ja olen huomannut, että tiedot ovat muutenkin pahoin vajavaisia. Edellinen rippikirja 1797-1810 käsittää kaksi jaksoa 1797-1803 (sukuhistoria.fi Kuvat 1-178) ja 1804-1810 (Kuvat 179-281). Ajattelen, että 1811-1824 pitäisi olla samoin kaksiosainen, tai sitten kirjanpito on ollut todella puuttellista. Olen myös aakkostanut Puolangan rippikirjat 1811-1824 ja 1825-1833 juuri näiden puutteiden vuoksi ja Riittaa ei 1825-1833 syntymävuodellaan löydy. Hän on mahdollisesti kuollut 14.1.1818 jälkeen (viimeinen ehtoollisella käynti), ennen 1825 (seuraava rippikirja alkaa.)

Laurin syntymäkoti (alin rivi)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1761-1766_ik181/221.htm

Lauri kuolee
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/puolanka/rippikirja_1811-1824_ik171/101.htm

Riitan syntymäkoti (6.rivi)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1761-1766_ik181/185.htm


Terveisin

Kaarina Hanhinen Jyväskylä

[Sari H]

Kuusamon käräjillä 26.-28.2.1733, §3, mainitaan todistajina Hindrich Larsson Tauriainen med dess moder Sigrid Keretter. Kenen Lars Tauriaisen vaimo tämä Sigrid Keretter on?

Onko tähän linkkiä lähteeseen netissä?

[V.K.]

Onko tähän linkkiä lähteeseen netissä?

En tiedä, onko tuota käräjäpöytäkirjaa netissä, mutta minulla on se omalla koneella.
Olen digitoinut lapinmaiden käräjäpöytäkirjoja noin vuosilta 1654-1810 noin 75 mikrofilmirullaa, jokaisessa rullassa n. 800 kuvaa. Lisäksi olen digitoinut paljon muita mikrofilmirullia, yhteensä noin 200 rullaa. Ne ovat vain minun omalla koneellani.
Kuusamon ja muun Kemin lapin käräjäpöytäkirjoja olen kirjoittanut puhtaaksi tähän mennessä vuosilta 1655-1767. Sitä tekstiä on kertynyt jo n. 580 sivua.

Olisin laittanut liitteeksi kuvan siitä käräjäpöytäkirjan sivusta, jossa Hindrich Larsson Tauriainen med dess moder Sigrid Keretter on mainittu, mutta en keksinyt että miten se tapahtuu.

[Sari H]

Hei VK

Nuo olisivat aivan mahtavaa materiaalia muillekin. Oletko ajatellut niitä digikuvia julkaista missään verkossa? Suomen Sukuhistoriallisen seuran sivuilla esimerkiksi?

Olet kyllä tehnyt valtavan työn puhtaaksikirjoituksissa. Niistähän tulisi vaikka kirja!

Onko sinulta mahdollista saada niitä itselleni?

[Sari H]

VK minun viestilaatikkoni oli täynnä. Nyt tyhjensin sitä ...

[Barthold]

En tiedä, onko tuota käräjäpöytäkirjaa netissä, mutta minulla on se omalla koneella.
Olen digitoinut lapinmaiden käräjäpöytäkirjoja noin vuosilta 1654-1810 noin 75 mikrofilmirullaa, jokaisessa rullassa n. 800 kuvaa. Lisäksi olen digitoinut paljon muita mikrofilmirullia, yhteensä noin 200 rullaa. Ne ovat vain minun omalla koneellani.
Kuusamon ja muun Kemin lapin käräjäpöytäkirjoja olen kirjoittanut puhtaaksi tähän mennessä vuosilta 1655-1767. Sitä tekstiä on kertynyt jo n. 580 sivua.

Olisin laittanut liitteeksi kuvan siitä käräjäpöytäkirjan sivusta, jossa Hindrich Larsson Tauriainen med dess moder Sigrid Keretter on mainittu, mutta en keksinyt että miten se tapahtuu.

Tuntuupa Kuusamolaisena sukututkijana aivan huikealta uutiselta! Kiinnostuneita olisi suuri joukko. Meillä on facebookissa mm. oma ryhmä: "Kuusamo sukututkimus".

Pertti Ervasti

[V.K.]

Tuntuupa Kuusamolaisena sukututkijana aivan huikealta uutiselta! Kiinnostuneita olisi suuri joukko. Meillä on facebookissa mm. oma ryhmä: "Kuusamo sukututkimus".

Pertti Ervasti

Väärinkäsitysten välttämiseksi sellainen asia, että en ole kääntänyt Kuusamon käräjäpöytäkirjoja suomeksi, olen vain kirjoittanut ne Wordilla tietokoneelle sellaisena kuin ne ovat alkuperäisissä asiakirjoissa ruotsin kielellä. Näin niitä on helpompi lukea ja tekstistä voi hakea nopeasti Wordin hakutoiminnolla vaikka henkilöiden nimiä.

Käräjäpöytäkirjat ym. ovat myös digitaalisina kuvina koneellani.

Asiasta kiinnostuneet voivat lähettää sähköpostia tai yksityisviestiä.

[TormuLankila]

Laitan vielä vakuudeksi eri henkilön kirjoittaman maakirjan 1653, jossa tilanne on sama Tauriainen vs. Touruinen.
Kimmo Kemppainen

Tormuan sukua on minulla muuten tutkittuna.

Kimmo Kemppainen

Olisin kiinnostunut tuosta Tormuan suvusta joka on tutkittuna, tietääkö kukaan mistä voisin löytää tietoja. Itse olen tutkinut vain 1700 luvulle saakka, hieman hatarasti.

Liisa Lankila os Tormulainen

[Sari H]

Palasin tähän esiäitini Marketta Tuomaantytär Tauriaisen dilemmaan. Arvelen nyt että hänen isänsä Tuomas saattaisikin olla Tuomas Lieppa?

Mk 1690 Kianta
1/8 mtl Tuomas Lieppa
Pohjanmaan läänin tilejä - Maakirja 1690-1690 (9199), jakso 249, sivu 245: Kianta, Suolijerfwi; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262386 / Viitattu 11.10.2020

HK 1691 Kianta
1/8 Tuomas Lieppa, tytär N, vävy Nils
Pohjanmaan läänin tilejä - Tositekirja 1691-1691 (9204), jakso 1140, sivu 1161: Kiando, Suolijärvi, Auho; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12775853 / Viitattu 11.10.2020

HK1695 Kianta
1/8 mtl Tuomas Lieppa, Jaakko Lieppa
Pohjanmaan läänin tilejä - Tositekirja 1695-1695 (9210), jakso 1078, sivu 1149: Kiando, Suolijärvi; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12985985 / Viitattu 11.10.2020

HK 1696 Kianta
1/8 Erik Tuomaanpka Lieppa, Nils
Pohjanmaan läänin tilejä - Tositekirja 1696-1696 (9212), jakso 990, sivu 1028: Kiando; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12969256 / Viitattu 11.10.2020

MK 1697 Kianta
1/8 mtl Tuomas Lieppa
Pohjanmaan läänin tilejä - Maakirja 1697-1697 (9213), jakso 271: Kiando; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189666 / Viitattu 11.10.2020

HK 1697 Kianta
1/8 Erik Tuomaanpka Lieppa, vävy Nils (tässä väärin että on Erkin vävy)
Pohjanmaan läänin tilejä - Tositekirja 1697-1697 (9215), jakso 1020: Kiando; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76532235 / Viitattu 11.10.2020

Mk 1698 Kianta
1/8 Tuomas Lieppa
Pohjanmaan läänin tilejä - Maakirja 1698-1698 (9216), jakso 165, sivu 335: Wuocki, Kiando; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189835 / Viitattu 11.10.2020

HK 1698 Kianta
1/8 Erik Tuomaanpka Lieppa, vävynä Nils Tauriainen
Pohjanmaan läänin tilejä - Tositekirja 1698-1698 (9218), jakso 1092, sivu 1228: Kiando; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12773709 / Viitattu 11.10.2020

MK 1699 Kianta
1/8 Tuomas Lieppa
Pohjanmaan läänin tilejä - Maakirja 1699-1699 (9219), jakso 193, sivu 281-282: Wuocki, Kiando; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189404 / Viitattu 11.10.2020

HK 1699 Kianta
1/8 Nils Nilsson Lieppa
Pohjanmaan läänin tilejä - Tositekirja 1699-1699 (9221), jakso 1282, sivu 1322: Kiando; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12776739 / Viitattu 11.10.2020

HK 1700 Kianta
Pohjanmaan läänin tilejä - Tositekirja 1700-1700 (9224), jakso 1275, sivu 1320: Kianta, Suolijärwi; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12148013 / Viitattu 11.10.2020

HK 1701 Kianta
1/8 Nils Tauriainen ell Lieppa
Pohjanmaan läänin tilejä - Tositekirja 1701-1701 (9227), jakso 1338, sivu 1381: Kiando; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10876432 / Viitattu 11.10.2020

Mk 1701 Kianta
1/8 Tuomas Lieppa
Pohjanmaan läänin tilejä - Maakirja 1701-1701 (9225), jakso 196, sivu 381-382: Kianto; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22190064 / Viitattu 11.10.2020

HK1702 Kianta
1/8 mtl Nils Lieppa ell Tauriainen
Pohjanmaan läänin tilejä - Tositekirja 1702-1702 (9230), jakso 1203, sivu 1234: Wuockiby , Kiando; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12163305 / Viitattu 11.10.2020

Mk 1702 Kianta
1/8 mtl Tuomas Lieppa
Pohjanmaan läänin tilejä - Maakirja 1702-1702 (9228), jakso 205, sivu 380-381: Kiando; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183805 / Viitattu 11.10.2020

Kymmenys 1703 Kianta
1/8 Nils Tauriainen maksaa Liepan kymmenykset
Pohjanmaan läänin tilejä - Tositekirja 1703-1703 (9234), jakso 150, sivu 150: . , Kiando; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559506 / Viitattu 11.10.2020

Mk 1704 Kianta
1/8 mtl Tuomas Lieppa ell Tauriainen
Pohjanmaan läänin tilejä - Maakirja 1704-1704 (9235), jakso 16, sivu 23-24: Kiando; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12257057 / Viitattu 11.10.2020

Mk 1705 Kianta
1/8 mtl Tuomas Lieppa ell Nils Tauriainen
Pohjanmaan läänin tilejä - Maakirja 1705-1705 (9238), jakso 17, sivu 23: Kiando; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12394334 / Viitattu 11.10.2020

HK1706 Kianta
1/8 mtl Tuomas Lieppa ell Tauriainen
Pohjanmaan läänin tilejä - Kajaanin ja Oulun pohjoisen ja eteläisen voutikunnan tositekirja 1705-1705 (9240a, f. 1-1126), jakso 252, sivu 246: . Kiando, Suolijärwi; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886224 / Viitattu 11.10.2020

[Sari H]

Laitan tämän löydön myös v. 1708 Paltamon pitäjän rästiluettelossa Kiannalla on Anders Tarasia. Tarasia nimi on vilahtanut tässä keskustelussa Tauriaisten talossa. Jossain asiakirjassa näin näissä myös Kiannalla ryssen Anders. Mutta enpä hölmö sitä laittanut talteen.

Pohjanmaan läänin tilejä - Kajaanin läänin ja Oulun eteläisen voutikunnan tositekirjat 1710-1710 (9255a, f. 1-1833), jakso 306: Vuokki, Kianta; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921309 / Viitattu 11.10.2020

[Sari H]

No niin seuraava taaksepäin 1707 rästiluettelo Anders ell Tarasia Tauri, autio v. 1699 Pohjanmaan läänin tilejä - Kajaanin läänin ja Oulun eteläisen voutikunnan tositekirjat 1710-1710 (9255a, f. 1-1833), jakso 325: Kianta, Suolijärvi, Väyrylä; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921328 / Viitattu 11.10.2020

[TormuLankila]

En selannut viestiketjua läpi. Omia arkistoja tutkiessa löysin Alpo Täisäsen kirjoittaman lehtiartikkelin ”Tauriaisten kantapesä Piispanjärven Perangasta”. Onko suvulla jo tämä artikkeli, vai postitanko jollekin?

[Satu Matero]

Lukojev ja Luukkojeff esiintyvät Pöllä kirjassa. On epäilty että tämä Tarassie olisi Luukkosia sukujaan.

Hei!

Palaan tähän vanhaan ketjuun, vaikka ehkä asiat ovat jo ratkenneet....

Vanhojen (ennen digiaikaa :D) muistiinpanojeni mukaan Paltamon vuoden 1706 lyhennysluettelon (9243: 194) mukaan Tarassia Luukkonen ottanut Antti Tauriaisen 1/8 tilan viljelyyn.
”Åbon 1697 med dess familia in februario döde och (--) hemmanet öde. Tarassia Luukkoinen söker igen att optaga.”

[Satu Matero]

Kuusamon käräjillä 26.-28.2.1733, §3, mainitaan todistajina Hindrich Larsson Tauriainen med dess moder Sigrid Keretter. Kenen Lars Tauriaisen vaimo tämä Sigrid Keretter on?

Palaan vanhoihin kiinnostaviin ketjuihin jotka liittyvät tutkimuksiini.

Onkohan tähän löytynyt vuosien mittaan ratkaisua? Mistä jutusta olikaan kysymys?

[OivaLL]

Matille vastaisin asiaa tutkineena, että Kainuussa muistaakseni esiintyy muuan Tornio-niminen vanhaemäntä, joka saattaa olla "oikea" Tornio, mutta muutoin Tornio on yleensä nimen Tormua korruptoitunut versio tuomiokirjoissa. Tormuan suku jatkuu Tormulaisena.

Kiannalla muuten oli kuin olikin Simon Tormuinen (=Tormulainen), mutta hän karkasi Käkisalmeen ja jätti perheensä Kainuuhun. En tiedä, mainitaanko häntä missään säilyneessä veroluettelossa.

Kimmo Kemppainen



Hei! Keskustelua lävitse lukiessani silmiini osui tämä Tormuan/Tormulaisen suku, jota olen yrittänyt itsekin tavallaan jäljittää.

Suoraa isälinjaa pitkin mentäessä kaukaisin esi-isäni, jonka siis olen saanut selville, on silloisen Pudasjärven alueella asunut nostoväen sotilas Pauli Samulinpoika Kuusijärvi, 2.Haane, 1.Tormulainen (s. 1726, k. 16.04.1796), joka avioituu vuonna 1755 Anna Pekantytär Luukelan/Luukisen kanssa.

Avioituessaan tämä Pauli Samulinpoika käyttää yhä sukunimeä Tormulainen, ja ensimmäinen lapsi syntyy myös Tormulaisen nimelle vuonna 1756. Tämän jälkeen Pauli Samulinpoika ottaa käyttöön sotilasnimen Haane, jota käyttää 1770-luvulle saakka, jolloin nimeksi vakiintuu Kuusijärvi.

Patronyymin Samulinpoika olen aikoinaan löytänyt sotilasrullista. Muuten minulla ei sitten ole oikein mitään aavistusta tämän Pauli Samulinpoika Tormulaisen alkuperästä. Hänen poikansa, Samuli Paulinpoika Kuusijärven 1.Tormulaisen vihkimerkinnässä huomasin kuitenkin jotain mielenkiintoista.

Samuli Paulinpoika nimittäin avioituu, Tormulaisen nimeä yhä käyttäen, vuonna 1781 Elsa Tuomaantytär Mannisen kanssa, ja tässä vihkimerkinnässä hänen mainitaan olevan kotoisin Paltamosta (från Paldamo). Tiedän Paltamossa olevan joitakin Tormulaisia 1700-luvulla, mutta en ole kuitenkaan löytänyt konkreettista yhteyttä heidän ja oman esi-isäni Pauli Samulinpoika Tormulaisen väliltä. Jonkin yhteyden luulisi heidän välillään kuitenkin olevan, etenkin jos Pauli Samulinpoika Tormulaisen pojan mainitaan olevan vielä vuonna 1781 lähtöisin Paltamosta.

Koillismaan Kuusijärvet siis polveutuvat tästä Pauli Samulinpoika Tormulaisesta, joka ottaa kyseisen nimen käyttöön 1770-luvulla. Hänen pojastaan Juho Paulinpoika Kuusijärvestä polveutuvat puolestaan Koillismaan Latvalehdot, joita itsekin olen. Tuon Pauli Samulinpoika Tormulaisen alkuperää en kuitenkaan ole lukuisista yrityksistä huolimatta onnistunut kunnolla selvittämään, mutta jospa siihenkin vielä joku ratkaisu löytyisi.

Terveisin
Oiva Latvalehto

[Jouni Kaleva]

Terveisiä Kimmo Kemppaiselta:

Maininta Paltamosta vihkimämerkinnässä on vain virhe Hiskissä eikä löydy alkuperäisestä.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/vihityt_1776-1796_ik384/6.htm

Vastaus kysyjälle kuitenkin on tiedossa: Paavo Samuelinpoika Tormulainen eli Hahne oli syntynyt Venäjällä.