Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Lieppa suku Kainuu
Liepat kiinnostaa kovasti, sillä eräällä Ohvo Lesosella Muhoksella on vaimona Walborg Lieppa. On näitä Utajärven Lesolan talon perustaja Lesosia. Ohvo on tullut Muhokselle 1730 luvulla Lievosen taloon ensin.
Ohvo eli Olof on arkistolähteiden perusteella syntynyt Wenejärvellä Repolan pitäjässä Paltamon rajalla ( Venehjärvi, joka tuolloin kuului Repolaan). Ohvo kertoo myös että hänen isänsä äiti on kotoisin Paltamon pitäjästä Näljängän kylästä. Ohvo kertoo Muhoksella Abraham Lievosella että on oleskellut täällä jo vuodesta 1732 ja, että on myynyt talonsa v. 1735 sukulaiselleen Huotarille. Ohvo haluaa kääntyä luterilaiseen uskoon. Hänet löytää v. 1735 Muhokselta Kaiposelta renkinä, häntä on sakotettu pyhätöistä.Ohvo Lesonen on naimisissa Valpuri Liepan kanssa. Heidät on vihitty Muhoksella 8.8.1736 ryska drg. lutheran Ohvo pg. Walb. Lieppa Muhos Mistä tämä Valpuri on kotoisin? Vihittäessä merkintä Muhos. Lisäksi Muhoksella 1740 luvulla kuolee leski Brita Lieppa.
Ohvosta täällä aukeman oikea sivu.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1733-1740_ik116-117/127.htm
Muhoksella näyttää 1720 luvulla olleen Clement Lippå....
Voisiko olla kuitekin Lieppa?
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1699-1722_ik116/89.htm
tuo Huotari niminen henkilö Paltamosta on myös mielenkiintoinen ja tarvitsisin hänestä lisää infoa jos joku on sattunut törmäämään moiseen.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1723-1732_ik116/39.htm
Valpuri mainitaan Paltamosta olevan.
Kopioin tämän Matin kommentin Liepoista myös tänne.
Selailin tiedonkeruitani Kiannan verokylän kohdalta, johon verokylään Suomussalmen asukkaat on pääsääntöisesti 1600 -luvulla kirjattu ja jonne Paltamoon asettuneet Tauriaiset lähes kokonaan keskittyivät.
Kiannassa asui jo ennen Tauriaisia Lieppoja, Erkki ja Tuomas Liepat. Ja Vuoden 1629 ruodutusluettelossa on 32 -vuotias uudisasuja Jaakko Lieppa (sama Ristijärvellä vielä 1627). Jaakon seuraaja Erkki Lieppa oli RL:n 1640 mukaan 27 -vuotias. Tuomas Liepan ikä ei luetteloista selviä.
Vuoden 1696 Paltamon käräjillä Niiles Niileksenpoika Tauriainen esitti pöytäkirjaan merkittäväksi vanhan autuaan Liepan lesken Helka Hilluttaren 2.4.1694 Anders Cajanukselle saneleman testamentin, jolla tämä testamenttasi kaiken omaisuutensa Niilekselle ennen muita sukulaisia. Nähtävästi siis Niiles tai hänen isänsä oli Erkki Liepan vävy, sillä Erkki Liepan taloon on kirjattu isännäksi hänen leskensä 1660 -luvulla. Tällä Erkillä oli Olli -niminen poika.
terv Matti Lund
Matti Lund
22.08.11, 10:16
Kopioin tämän Matin kommentin Liepoista myös tänne.
Näillä Liepoilla oli juuri sukusuhteita "Vienasta" tulleisiin Kainuun asuttajiin kuten Ohvoi Melentinpoikaan.
Ohvoi Melentinpoika oli Olli Raukonpoika Tihisen vävy ja Ollin veli Raukko Raukonpoika Tihinen oli Erkki Lieppa vanhemman lanko eli heillä oli vaimoinaan Auhon Tuomas Hiltusen tyttäret Helka (Lieppa) ja Kerttu (Tihinen). Kun Raukko jäi lapsettomaksi, hän sai ottaa jo 1 -vuotiaana kasvattipojakseen Erkki Erkinpoika Liepan.
Erkillä olivat myös veljet Tuomas, Olli ja Jaakko, sekä sisko Anna. Muita perinnönjakajia ei ollut enää, kun Erkki Lieppa vanhemman perintöä jaettiin 1670 -luvulla.
Ohvoi Melentinpoika riiteli Erkki Erkinpoika Lieppaa vastaan Kerälänkylän Raukko Tihisen talon omistuksesta.
terv Matti Lund
Aivan, ja tuo Utajärven Siiran talo on erikoinen, koska siellä on paljon näitä venäläisiä renkejä ollut, onko jotenkin Siiran talon asukkaat liittyneenä Vienaan?
Katsompa Pöllän kirjasta taas tuon Lieppa suvun onko mitään viitettä sinne asutukseen...
Lipkin kyllä on ja on suomennettuna Lipponen.
Tuo Walborg Lieppa muuten on tuossa rk:ssa Nykyrin Matin alapuolelle ja ylhäällä vielä Piika Brita Nykyri... ja tiedämme sen Musta Nykyrin historiatarinan...
Pöllän kirjassa. Lipaijeff, jota epäilee kuitenkin taustalla Lipponen sukunimeä. Lipaijeffejä asui 1900 luv vaihteessa Ahvenlahdessa Vienassa. Sitten hän kertoo vielä Kiestingin kunnan 1800 -luv asujaimiston alkuperästä seuraavaa: " ...sekä oletettavasti savolaislähtöiset Lipaijeff ja Seppänen asuivat jonkinaikaa Länsi-ja Keski-Vienassa..." Hän epäilee, että Lipposet olisivat Vuokkiniemeltä siirtyneet Kiestingin alueella Lipaijeffeina.
Minusta tuo voi aivan hyvin olla myös Lieppa sukua...
[quote=Sari H;96481]Aivan, ja tuo Utajärven Siiran talo on erikoinen, koska siellä on paljon näitä venäläisiä renkejä ollut, onko jotenkin Siiran talon asukkaat liittyneenä Vienaan?
Torppari Erik Hiltusen puoliso oli Vienalaisen Irena Timophein tytär:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1733-1740_ik116-117/49.htm
Onko tietoa Irenan suvusta? Oliko ehkä sukua Ohvolle? Tuo Erkin torppa saattoi yhtä hyvin olla alasvirtaan Hiltulasta, lähellä Siiran taloa.
Siinä on myöhemmin ollut "Stormin -sotilastorppa"
Torppari Erik Hiltusen puoliso oli Vienalaisen Irena Timophein tytär:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1733-1740_ik116-117/49.htm
Onko tietoa Irenan suvusta? Oliko ehkä sukua Ohvolle? Tuo Erkin torppa saattoi yhtä hyvin olla alasvirtaan Hiltulasta, lähellä Siiran taloa.
Siinä on myöhemmin ollut "Stormin -sotilastorppa"
Moikka Timo
Tuohan on mielenkiintoinen tieto, jotenkin kummasti nämä vienalaiset kietoutuvat tähän Muhoksen / Utajärven taloihin, vaimoina, renkeinä, vävyinä jne....
Alkuperäinen nimi on luultavasti ollut Timofej eli Timo.
Toi Korhoi
23.08.11, 08:54
...Minusta tuo voi aivan hyvin olla myös Lieppa sukua...
En tunne asiaa ollenkaan, mutta Lieppa kuulostaa kyllä aivan venäjän "hleb" sanan väännökseltä, se lausutaan suunnilleen hlieb tai hljeb. Etelä-karjalaiset ovat vääntäneet samasta sanasta lepuskan tai liepuskan.
Lipaijeff menee taas aika lähelle Lippoista. Arvaan siis että kyse ei ole samasta nimestä.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.