Velkaa vain, perunkirjoitus 1770

[vainoh]

Entisen sotilaan vaimon Anna Holopaisen 1720-1768 perunkirjoitus pidettiin Kuopiossa 1770.
Perunkirjoitus löytyy alkaen tästä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9220274

Hän oli talollisen tytär, mutta talon oli saanut sisarenmies Sakari Heikkinen.

Annalla ei ollut kovin paljon omaisuutta, mutta hän näyttää olleen omaisuuttaan enemmän velkaa useille eri ihmisille.
Oliko tuollainen tavanomaista? Mistähän velkaa oli kertynyt?

VäinöH

[Heikki Koskela]

Entisen sotilaan vaimon Anna Holopaisen 1720-1768 perunkirjoitus pidettiin Kuopiossa 1770.
Perunkirjoitus löytyy alkaen tästä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9220274

Hän oli talollisen tytär, mutta talon oli saanut sisarenmies Sakari Heikkinen.

Annalla ei ollut kovin paljon omaisuutta, mutta hän näyttää olleen omaisuuttaan enemmän velkaa useille eri ihmisille.
Oliko tuollainen tavanomaista? Mistähän velkaa oli kertynyt?

VäinöH

Kiintoisa näkökulma! Kuvittelin minäkin periväni lapsettomalta tädiltäni jotain, kun omisti kiinteistöt Helsingissä (Leppävaara/Lauttasaari). Mutta toiset perijät olivat aktiivisempia kuin minä ja tädin omaisuus oli mennyt luullakseni ennakkoperintönä ahnaampiin käsiin. Perunkirjoituksiin tuli virallinen kutsu mutta ilmoitettiin etukäteen epäsuorasti, että on oikeastaan turha tulla. Täti kun on kuollut pennittömänä - perittävää ei ole. Näin se vaan menee eikä toiminta ole edes laitonta.

Eiköhön vastaavaa taktiikkaa ole käytetty kautta aikojen.

[vainoh]

Perinnöttä jäi tässä tapauksessa Annan kaksi keskenkasvuista tytärtä

[Matti Lund]

Entisen sotilaan vaimon Anna Holopaisen 1720-1768 perunkirjoitus pidettiin Kuopiossa 1770.
Perunkirjoitus löytyy alkaen tästä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9220274

Hän oli talollisen tytär, mutta talon oli saanut sisarenmies Sakari Heikkinen.

Annalla ei ollut kovin paljon omaisuutta, mutta hän näyttää olleen omaisuuttaan enemmän velkaa useille eri ihmisille.
Oliko tuollainen tavanomaista? Mistähän velkaa oli kertynyt?

VäinöH


Kyllä ne itsellisen velat niihin aikoihin yleensä koituivat hallasta, rakeista, torajyvästä sekä suu- ja sorkkataudista, eli pieneläjälläkin kuten sotamiehen vaimolla oli pieni peltotilkkunsa, johon täytyi hankkia siemenvilja ja jos oli useita peräkkäisiä katovuosia, sitä piti hankkia velaksi, piti olla lehmänkanttura, ja jos se kuoli eikä mitään ollut, piti uusi velalla hankkia ja maksaa vanha uuden maidosta saadulla voilla, mutta jos lehmä ehtyi eikä voita tullut, vain velka jäi.

Talollisen velat olivat yleensä suoria kruununrästejä ja/tai porvarivelkaa, joka oli otettu kruununverojen maksamiseksi. Yleinen tapa oli, että porvari maksoi voudille talollisen puolesta kruununveron ja merkkasi sen suorituksen tilikirjaansa. Laivuriporvarit olivat paljolti kruunun veroparsellien kuljetusten alihankkijoina ja kruununpasellien rahtaaminen Tukholmaan oli monien porvareitten keskeistä toimeliaisuutta.

terv Matti Lund