Lauri Matinpoika Halosen vaimo

[mika68]

Hei,

etsiskelisin sodankyläläisen Lauri Matinpoika Halosen (1695-1771) vaimon Margetan (1707-13.11.1780) vanhempia.
Tähän astisen tietoni mukaan Marketan vanhemmat olisivat olleet Heikki Greku-Snickarila ja Lisa Snickarila Kemistä. Mutta tieto ei taida pitää paikkaansa.
Heikin ja Liisan perheestä ei löydy ketään Markettaa ennen vuotta 1727, jolloin Marketta sai ensimmäisen lapsen.
Olenko juuttunut nyt liikaa Kemiin, josta Marketan piti olla kotoisin tähän astisten tietojeni mukaan?
Osaako kukaan auttaa?

[TarjaP]

Tein nopean HisKi-haun ja 1705 on Kemin maaseurakunnassa Heikki Snickarilalle syntynyt tytär Margeta. Miten varma vuosi 1707 syntymävuotena on?

TarjaP

[TarjaP]

Lisa Snickarila ja Henric Greku löytyvät oheiselta sivulta.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/rippikirja_1710-1719_msrk_ik270/23.htm

Henrikin tyttärinä mainitaan Margeta ja Anna.

TarjaP

[mika68]

Tein nopean HisKi-haun ja 1705 on Kemin maaseurakunnassa Heikki Snickarilalle syntynyt tytär Margeta. Miten varma vuosi 1707 syntymävuotena on?

TarjaP

Niin varma kuin kuolinikänä mainittu 73 vuotta 13.11.1780 Sodankylän haudattujen luettelossa.

Edelleen puuttuu pitävä todiste, että tämä Margeta Snickarila oli Lauri Matinpoika Halosen vaimo.
Tervolan vihityissä Margeta Heikintytär Snickarila vihitään 10.3.1728 Matti Pekanpoika Pajarin kanssa. Varmaankin saman nainen, nyt leskenä, vihitään Tervolassa 23.3.1735 kemijärveläisen Lauri Matinpoika Halosen kanssa. Lieneekö tarkoittamani Sodankylän Lauri Matinpoika Halonen, tuskin?
Sodankylän Laurilla ja Marketalla oli 22.10.1727 syntynyt poika Lauri...
Jostain syystä Lauria ei näy 1730-39 rippikirjassa, mutta kyllä 1740-50 rippikirjassa. Sitä vastoin nuorempi sisko Malin näkyy jo 1736-39 rippikirjassa.

Kemijärven Lauri Matinpojan vanhemmat lienevät olleet Matti Halonen ja Brita, kun taas Sodankylän Lauri Matinpojan vanhemmat olivat Matti Halonen ja Maria.
Tuossa liene Koiviston arkistossa virhe. Hänhän oli merkinnyt Sodankylän Lauri Matinpoika Halosen vaimoksi tämän Marketta Heikintytär Snickarilan kai Tervolan vihittyjen perusteella.

[TarjaP]

En tunne näitä seutuja lainkaan. Onko Ylipaakkolan kylä ollut sekä Kemin maaseurakunnan että Tervolan alueella.
Lauri Matinpoika Halonen on käyttänyt myös nimeä Pajari. Onko se ehkä talon nimi?

TarjaP

[mika68]

En tunne näitä seutuja lainkaan. Onko Ylipaakkolan kylä ollut sekä Kemin maaseurakunnan että Tervolan alueella.
Lauri Matinpoika Halonen on käyttänyt myös nimeä Pajari. Onko se ehkä talon nimi?

TarjaP

En tunne minäkään kovin hyvin.
Mutta Tervolan ja Kemin raja taisi halkaista Ylipaakkolan.

Jos Lauri Matinpoika Halonen käytti myös nimeä Pajari, niin talon mukaan varmasti. Lauri muutti Kemijärveltä Pajarin talon isännäksi edesmenneen Matin tilalle. Näin ollen voidaan kai sulkea pois mahdollisuus, että Marketta Heikintytär Snickarila oli Sodankylän Lauri Matinpoika Halosen vaimo.

[tellervoranta]

Tervolan Ylipaakkolan Pajari on vanhin talo. Talo jakaantunut jo 1640 ylipajariin ja Alapajariin.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/rippikirja_1726-1741_ik224/111.htm

Lieneekö tässä linkissä Mikan tietoja. Pajarien sukukirja oli 1.sukukirja, mihin täällä törmäsin, mutta minulla ei sitä ole.

[TarjaP]

Oheisessa kuvassa on Laurent Pajarin perhe vuosien 1734-1748 ja 1749-1755 rippikirjassa.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/rippikirja_1742-1771_ik224/45.htm

Mistä löytyy maininta Marketan ensimmäisestä, v.1727 syntyneestä lapsesta?

TarjaP

[Kassu]

Oheisessa kuvassa on Laurent Pajarin perhe vuosien 1734-1748 ja 1749-1755 rippikirjassa.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/rippikirja_1742-1771_ik224/45.htm

Mistä löytyy maininta Marketan ensimmäisestä, v.1727 syntyneestä lapsesta?

TarjaP

Hei

Niinkuin tuossa aikisemmin on käynyt ilmi niin Marketta Heikintr.Pajari os. Snickarila on ollut leski menessään naimisiin Lauri Halosen kanssa Kemijärvi.
Tiedossani on näin:Lauri Halonen 1711-1783 pso.leski Marketta Heikintr.
Pajari (os. Snickarila) 1707-1769.
Kun Hiskistä vilkaisin niin piika Marg. Snickarila on vihitty leski Matti Pekanp. Pajarin kanssa 10.3.1728.
Matti Pekanpojan Pajarin kohdalla on myös mainittu lapsi (Hiskissä)
6.1.1728 Margareta muttei mainintaa ädistä.
Auttaisiko tämä tieto mitenkään?

Terv. Kassu

[Kassu]

Hei

Lipsahti väärä vuosiluku tuohon Matti Pekanp. Pajari lapsen Margareta
kohdalle eli se piti olla 6.1.1727 (Hiski)

[TarjaP]

Matti Pajarin vaimo, 19v. Charin Tervo on kuollut muutama viikko synnytyksen jälkeen.

TarjaP

[paavo.lohvansuu]

Hei

Lipsahti väärä vuosiluku tuohon Matti Pekanp. Pajari lapsen Margareta
kohdalle eli se piti olla 6.1.1727 (Hiski)
Lauri Matinpoika Halosen naisasiat

[mika68]

Lauri Matinpoika Halosen naisasiat

Onkohan kyse otsikon Lauri Halosesta?
Vuonna 1724 29-vuotias Lauri olisi ollut leskenä jo 7 vuotta.
Margeta Matintytär Orajärvi oli kylläkin samana vuonna 17-vuotias.
He menivät kai myöhemmin naimisiin ja saivat ensimmäisen lapsen Laurin vuonna 1727.

Mutta kiitos tästä käräjäpöytäkirjaotteesta. Toivoisin lisääkin, mutta privana.

[paavo.lohvansuu]

Vihityt Tervola 1735 Mart 23 Lars Mattsson Halonen ifrån Kemiträsk
medh Enkian Marg. Hinricsdr Snickarila ifrån Nederpakola
Synt. sept 5 1736 Lars, Lars Mattsson Haloises l. Pajaris son Renati 8 sept
Rippikirja Tervola 1736-1745
45 Ned Pajari Peer Husbond
Margareta hustru
Lars Halonen Sytningsman
Margareta hustru
Susanna Snickarila Pijga
afwiken till-? Anna Huttu Pijgan
1756-1763 --son Lars son Hendrich dotter Britha d:o Margaretha
Todistanee, että Tervolassa ja Sodankylässä oli eri Lars Mattsson Haloset.

[mika68]

Vihityt Tervola 1735 Mart 23 Lars Mattsson Halonen ifrån Kemiträsk
medh Enkian Marg. Hinricsdr Snickarila ifrån Nederpakola
Synt. sept 5 1736 Lars, Lars Mattsson Haloises l. Pajaris son Renati 8 sept
Rippikirja Tervola 1736-1745
45 Ned Pajari Peer Husbond
Margareta hustru
Lars Halonen Sytningsman
Margareta hustru
Susanna Snickarila Pijga
afwiken till-? Anna Huttu Pijgan
1756-1763 --son Lars son Hendrich dotter Britha d:o Margaretha
Todistanee, että Tervolassa ja Sodankylässä oli eri Lars Mattsson Haloset.

Sehän todistettiin jo aiemmin viestiketjussa. Todistettiin nimenomaan se, että Sodankylän Lauri Matinpoika Halonen ei mennyt naimisiin Marketta Heikintytär Snickarilan kanssa.

Pitäisi vielä todistaa, että tämä lukkari Lauri Matinpoika Halonen on otsikon Lauri Matinpoika Halonen Sodankylän kirkonkylästä. Sodankylän Kemikylässä asui 1720-luvulla useita Halosen perheitä. Sopivaa Lauria en ole kuitenkaan heistä löytänyt.
99 % varmasti kyse on Sodankylän kirkonkylässä asuneesta Laurista. Lukkarin tehtäväkin sopii kuvaan.

[jukive]

Sodankylän Kemikylässä asui 1720-luvulla useita Halosen perheitä.

Mielestäni Keminkylässä asui 1720-luvulla ainostaan yksi Halos-lähtöinen perhe. Eivätkä hekään käyttäneet Halosta sukunimenään.

[mika68]

Mielestäni Keminkylässä asui 1720-luvulla ainostaan yksi Halos-lähtöinen perhe. Eivätkä hekään käyttäneet Halosta sukunimenään.

No eivät, mutta Kemikylän Nousut olivat alunperin Halosia ennenkuin Hannu (vai oliko Hannu?) Halonen otti käyttöön sukunimen Nousu. Vaikka rippikirjassa on merkitty Nousu, niin onhan voitu käyttää rinnakkaisnimenä suvun vanhaa nimeä Halonenkin vai olisiko mahdollista?
Mutta kun Hannun pojalla Matilla ei kai ollut poikaa nimeltä Lauri, niin on selvää ,että kyse oli Sodankylän kirkonkylän Lauri Matinpoika Halosesta.

[jukive]

Näin äkkiseltään en muista yhtään sellaista viitettä kirkonarkistoissa, veroluetteloissa tai käräjiltä, joista voisi päätellä Nousujen olevan Halosen sukua. Olen toki yrittänyt selvitellä Nousujen alkuperää, mutta mitään fakta tietoa en ole löytänyt Halosiin.

[mika68]

Näin äkkiseltään en muista yhtään sellaista viitettä kirkonarkistoissa, veroluetteloissa tai käräjiltä, joista voisi päätellä Nousujen olevan Halosen sukua. Olen toki yrittänyt selvitellä Nousujen alkuperää, mutta mitään fakta tietoa en ole löytänyt Halosiin.

Tuo on minulle uutta. Olen pitänyt itsestään selvänä, että Nousut olivat Halosen sukua. Mitä muutakaan sukua he voisivat olla? Eikös jossain 1600-luvun lopun lähteissä mainita Sodankylän Kemikylässä Halosia ihan sukunimi mainiten, oliko henkikirja vai jokin sellainen?
No vedenpitävää faktatietoa tuota ajalta on hankala löytää. Kaikki on enemmän tai vähemmän pääteltävä saatavilla oleviin tietoihin perustuen.
Itse pidän Nousuja Halosina ellei toisin todisteta.
En tosin olekkaan oikea sukututkija, vaan harrastelija.

Mulla on tämmönen sukujohto, voi olla ihan huuhaata:
Hannu Laurinpoika Halonen-Nousu (1642 Kemijärvi -1722 Sodankylä Keminkylä), 1.vaimo Saara Mujo. Hannu muutti Lapinmaahan joskus 1670-luvulla. Lapin plakaattihan tuli voimaan 1673.
Lapset:
Hannu (1667-1741)
Martti (1670-1755)
Matti (1677-1750)
Anna (1680-1761).
Vanhimmat lapset kerkesivät kai syntyä Kemijärven puolella.

[TarjaP]

Oheisissa linkeissä on Halosista ja muistakin suvuista:

http://paavalihalonen.suntuubi.com/?cat=11
http://netti.nic.fi/~hookana/esipolve.htm

TarjaP

[jukive]

Tuo on minulle uutta. Olen pitänyt itsestään selvänä, että Nousut olivat Halosen sukua. Mitä muutakaan sukua he voisivat olla? Eikös jossain 1600-luvun lopun lähteissä mainita Sodankylän Kemikylässä Halosia ihan sukunimi mainiten, oliko henkikirja vai jokin sellainen?
No vedenpitävää faktatietoa tuota ajalta on hankala löytää. Kaikki on enemmän tai vähemmän pääteltävä saatavilla oleviin tietoihin perustuen.
Itse pidän Nousuja Halosina ellei toisin todisteta.
En tosin olekkaan oikea sukututkija, vaan harrastelija.

Mulla on tämmönen sukujohto, voi olla ihan huuhaata:
Hannu Laurinpoika Halonen-Nousu (1642 Kemijärvi -1722 Sodankylä Keminkylä), 1.vaimo Saara Mujo. Hannu muutti Lapinmaahan joskus 1670-luvulla. Lapin plakaattihan tuli voimaan 1673.
Lapset:
Hannu (1667-1741)
Martti (1670-1755)
Matti (1677-1750)
Anna (1680-1761).
Vanhimmat lapset kerkesivät kai syntyä Kemijärven puolella.

Alan harrastelija meikäläinenkin on. Täytyy vain yrittää olla kriittinen niin oman, kuin muidenkin tutkimuksien suhteen. Jos kaikki olisivat samaa mieltä asioista, niin kärrynpyörääkään ei olisi vielä keksitty. Toistan jälleen itseäni, mutta ainoastaan alkuperäisiin lähteisiin perustuvaan tietoon ainakin minä yritän kehitellä sukupuitani. Kaikki muu on niitä "hevosmiesten" juttuja.

Joka tapauksessa itse en huomannut Nousuissa mitään viitettä Halosiin. Näinhän voi toki olla. Mutta tästä pitäisi olla jokin näyttö, jotta itse uskoisin sen. Toivottavasti jollain olisi näyttöä tästä ja toisi sen julki.

Onkohan tuo sinun sukujohto kehitelty tästä Keminkylän ensimmäisestä rippikirjasta?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sodankyla/rippikirja_1731-1749_ik367/22.htm

Ensimmäisenä siinä on Hans Lesken (Leskinen?), jolla vaimo Saara.
Mutta ei tuosta kyllä helposti Halosta saada.

Keminkylässäkin varmaan on muitakin sukuja kulkenut kuin Halonen. Eivät vain ole onnistuneet talon pidossa. 1600-luvun lopullahan ajat oli kovat ja ihmisiä kuoli nälkään, myös uudisasukkaita.

[jukive]

Kahlasin Keminkylän verokirjat 1670-luvulta 1700-luvun alkuun. Mikäli Hannu Laurinp. (Halonen) olisi asustellut Keminkylässä tuona ajan jaksona, niin periaatteessa Hannu Laurinpojasta olisi pitänyt olla merkintä kyseisissä kirjoissa. Mutta yhtään sen nimistä ei ollut eikä myöskään Halonen nimeä mainittu.

[jukive]

Jatkan pohdiskelua Nousuista tässä ketjussa, vaikka onkin hiukan ohi aiheen.

Vuoden 1692 Sompion, Kuolajärven ja Keminkylän käräjillä oli lautamiehenä Keminkyläläinen Hannu Hannunpoika. Kun otetaan rinnalle 1690-luvun alkupuolen veroluettelot, niin siellä on merkittynä vain yksi Hannu Hannunpoika. Merkintä on tarkemmin "Hans Hansson el. Matz Hansson".

Voisi siis olettaa, että veroissa mainittu Hannu Hannunpoika on sama, kuin lautamies Hannu Hannunpoika.

Veroluettelossa mennään näin vuoteen 1694 saakka. Vuonna 1695 mainitaan vain Matti Hannunpoika. Jälleen tästä voisi päätellä, että Hannu Hannunpoika on joko kuollut tai isännyys on siirtynyt kokonaan Matti Hannunpojalle.

Vuodesta 1695 Matti Hannunpoika merkitään vuosittain luetteloon aina 1730-luvun alkuun asti, jolloin päästään jo rippikirjaan kiinni. Matti Hannunpoika nimismiehenä vuodesta 1712 alkaen, jonka jälkeen nimismiehenä jatkaa veljensä (?) Martti (Mårten) Hannunpoika. Muita Matti Hannunpoika nimisiä ei mainita Keminkylässä e.m. vuosina.

Edellä olevasta voisi olettaa, että Matti ja Martti Nousun isoisä oli Hannu (ei siis Lauri Halonen).

Vielä yksi juttu; Voisi olettaa, että 1700-luvun alussa ei Keminkylässä olisi uudisasukasta nimismiehenä, vaan tämä tärkeä toimi on annettu mielummin alkuperäisasukkaalle.

[mika68]

Jatkan pohdiskelua Nousuista tässä ketjussa, vaikka onkin hiukan ohi aiheen.

Vuoden 1692 Sompion, Kuolajärven ja Keminkylän käräjillä oli lautamiehenä Keminkyläläinen Hannu Hannunpoika. Kun otetaan rinnalle 1690-luvun alkupuolen veroluettelot, niin siellä on merkittynä vain yksi Hannu Hannunpoika. Merkintä on tarkemmin "Hans Hansson el. Matz Hansson".

Voisi siis olettaa, että veroissa mainittu Hannu Hannunpoika on sama, kuin lautamies Hannu Hannunpoika.

Veroluettelossa mennään näin vuoteen 1694 saakka. Vuonna 1695 mainitaan vain Matti Hannunpoika. Jälleen tästä voisi päätellä, että Hannu Hannunpoika on joko kuollut tai isännyys on siirtynyt kokonaan Matti Hannunpojalle.

Vuodesta 1695 Matti Hannunpoika merkitään vuosittain luetteloon aina 1730-luvun alkuun asti, jolloin päästään jo rippikirjaan kiinni. Matti Hannunpoika nimismiehenä vuodesta 1712 alkaen, jonka jälkeen nimismiehenä jatkaa veljensä (?) Martti (Mårten) Hannunpoika. Muita Matti Hannunpoika nimisiä ei mainita Keminkylässä e.m. vuosina.

Edellä olevasta voisi olettaa, että Matti ja Martti Nousun isoisä oli Hannu (ei siis Lauri Halonen).

Vielä yksi juttu; Voisi olettaa, että 1700-luvun alussa ei Keminkylässä olisi uudisasukasta nimismiehenä, vaan tämä tärkeä toimi on annettu mielummin alkuperäisasukkaalle.

Tuo Nousu kuulostaa oudolta saamelaiselle. Vai onko se saamenkieltä? Nousun suvustahan kai kehkeytyi Kuoskun suku. Kuoskuhan on selvää saamenkieltä.
Suomalaiselle uudisasukkaallehan se sopisi kuin nenä päähän. Joku suomalainen uudisasukas on noussut Kemijokea pitkin ja siirtynyt sitten edelleen ylös Tenniöjokea pitkin. Tenniöllähän on Nousun kylä, jossa käsittääkseni suvun kantapaikka on.
Miksei olisi voinut olla jo suomalaisperäinen nimismies 1710-luvulla? Olihan Sodankylässä ollut uudisasutusta jo 1670-luvulta lähtien.
Kuka tuo Hannu Lesken sitten oli? Katosiko hän myöhemmin? Yrittäjiä kai kävi noilla selkosilla, mutta he katosivat vähin äänin melko nopeasti.

Mitä mieltä olet sitten Savukosken Halosen suvusta? Tai ainakin siitä haarasta, jonka kantaisä oli kai Matti Erkinpoika Carpinen (Karppinen) ja/tai Halonen ,joka kuoli ennen rippikirja-aikaa Kemikylässä. Jotenkin Savukosken Halosiin liittyy sukunimi Karppinen, joka on kai talonnimenäkin siellä. Mulla tuon Matin veljiä olivat mm. Erkki Erkinpoika Halonen-Telniö ja Sigfrid Erkinpoika Halonen, jotka muuttivat Kuolajärvelle.

[jukive]

Tuo Nousu kuulostaa oudolta saamelaiselle. Vai onko se saamenkieltä? Nousun suvustahan kai kehkeytyi Kuoskun suku. Kuoskuhan on selvää saamenkieltä.
Suomalaiselle uudisasukkaallehan se sopisi kuin nenä päähän. Joku suomalainen uudisasukas on noussut Kemijokea pitkin ja siirtynyt sitten edelleen ylös Tenniöjokea pitkin. Tenniöllähän on Nousun kylä, jossa käsittääkseni suvun kantapaikka on.
Miksei olisi voinut olla jo suomalaisperäinen nimismies 1710-luvulla? Olihan Sodankylässä ollut uudisasutusta jo 1670-luvulta lähtien.
Kuka tuo Hannu Lesken sitten oli? Katosiko hän myöhemmin? Yrittäjiä kai kävi noilla selkosilla, mutta he katosivat vähin äänin melko nopeasti.

Mitä mieltä olet sitten Savukosken Halosen suvusta? Tai ainakin siitä haarasta, jonka kantaisä oli kai Matti Erkinpoika Carpinen (Karppinen) ja/tai Halonen ,joka kuoli ennen rippikirja-aikaa Kemikylässä. Jotenkin Savukosken Halosiin liittyy sukunimi Karppinen, joka on kai talonnimenäkin siellä. Mulla tuon Matin veljiä olivat mm. Erkki Erkinpoika Halonen-Telniö ja Sigfrid Erkinpoika Halonen, jotka muuttivat Kuolajärvelle.

Ei välttämättä Nousu ole suomalaisperäinen nimi. Onhan siinä "ou" äänne. Ja pitää muistaa myös se seikka, ettei Nousu ehkä ole alun perin ollut Nousu, vaan nimi on muotoutunut "suussa sopivaksi". (Esimerkkinä Koumits-Kuhmitsa).

Keminkylään ei ollut mitään uudisasukas ryntäystä kuten esim. Kuusamoon ja sen vuoksi hyvinkin nimismies voi olla lappalainen. Kuusamossa oli muistini mukaan tuohon aikaan jo suomalainen nimismies.
Muistelen lukeeni jostain, että "hyvän tahdon eleenä" nimismiehen virka annettiin lappalaiselle.
En tähän hätään ala selaamaan Sodankylän/Sompion nimismiehiä, mutta kyllä minulla on Sodankylästäkin sellainen muistikuva, että ei siellä tuolloin ole ollut suomalaista nimismiehenä.

Lesken (Leskinen?) on minullekin arvoitus. Rippikirjan mukaan isä Hannu kuolee, samoin myös hänen poikansa Hannu. Muut muuttavat pois.

Alla kopio Paavo Matinp. Halonen ketjusta;

Mielestäni Paavo Matinp. isä on Matti Erkinp. Halonen. Matti Erkinp. asui Karppisen paikkaa, jonka hänen isänsä Erkki Paavonp. Halonen otti Keminkylän veroluettelon mukaan 1700 hallintaansa Jaakko Karppiselta.

Vuoden 1734 Keminkylän veroluettelossa Matti Erkinp. Karppinen (Halonen) merkitään kuolleen. Keminkylän rippikirjassa Matti Erkinp. ei kuitenkaan enään näy, joten hän kuollut juuri ennen rippikirjan alkua.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivu...d=3929&pnum=23 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3929&pnum=23)

Yllä olevassa rippikirjassa näkyy, että Sigfred Carpinen (Halonen) on muuttanut Kuolajärvelle.
Samoin mainitaan Matti Karppisen leski Elin ja hänen uusi miehensä Paavo Niilonp., joka on veroluettelon mukaan sukuaan Ryssä, Riesto tai jotain sinne päin.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivu...d=3929&pnum=49 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3929&pnum=49)

Yllä olevassa kuvassa näkyy jo poikapuoleksi merkitty Paavo ja samoin poikapuoleksi merkitty Erkki. Paavo Niilonp. ja Elina ja poikapuoli Erkki muuttavat pois Keminkylästä, mutta Paavo (Matinp.) jää Karppiseen. Paavo Matinp. on myöhemmin renkinä Värriöllä, josta ottaa vaimon itselleen.

Matti Erkinp. Halonen-Karppinen ja Keminkylästä Kuolajärvelle muuttaneet Erkki Erkinp. Halonen ja Sippa Erkinp. Halonen ovat siis veljeksiä.

Sippa Haloselle Kuolajärvelle rengiksi ilmestyvä Matti (s. 05.04.1727) on todennäköisesti Matti Erkinp. Halonen Karppisen poika, mutta tätä ei kuitenkaan pysty varmaksi todistamaan. Matti Matinp. oli siis renkinä setänsä Sipan luona.

Noin minä olen tuon tutkinut, toivottavasti tulin ymmärretyksi.

[mika68]

Voisiko tuo Hannu Lesken (Leskinen?) olla silti Nousu-suvun kantaisä?
Hannu Leskisen perheeseen kuuluivat siis vaimo Saara, poika Hannu sekä tyttäret Saara ja Anna. Hannu-poika vaimoineen asuu siis vanhempiensa luona.
Vanhempien perheen alapuolelle on merkitty omilleen muuttaneiden veljesten Matin ja Martin perheet. Matilla on poika Hannu. Martilla taas tytär Saara.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sodankyla/rippikirja_1731-1749_ik367/22.htm

[mika68]

Jatkan pohdiskelua Nousuista tässä ketjussa, vaikka onkin hiukan ohi aiheen.

Vuoden 1692 Sompion, Kuolajärven ja Keminkylän käräjillä oli lautamiehenä Keminkyläläinen Hannu Hannunpoika. Kun otetaan rinnalle 1690-luvun alkupuolen veroluettelot, niin siellä on merkittynä vain yksi Hannu Hannunpoika. Merkintä on tarkemmin "Hans Hansson el. Matz Hansson".

Voisi siis olettaa, että veroissa mainittu Hannu Hannunpoika on sama, kuin lautamies Hannu Hannunpoika.

Veroluettelossa mennään näin vuoteen 1694 saakka. Vuonna 1695 mainitaan vain Matti Hannunpoika. Jälleen tästä voisi päätellä, että Hannu Hannunpoika on joko kuollut tai isännyys on siirtynyt kokonaan Matti Hannunpojalle.

Vuodesta 1695 Matti Hannunpoika merkitään vuosittain luetteloon aina 1730-luvun alkuun asti, jolloin päästään jo rippikirjaan kiinni. Matti Hannunpoika nimismiehenä vuodesta 1712 alkaen, jonka jälkeen nimismiehenä jatkaa veljensä (?) Martti (Mårten) Hannunpoika. Muita Matti Hannunpoika nimisiä ei mainita Keminkylässä e.m. vuosina.

Edellä olevasta voisi olettaa, että Matti ja Martti Nousun isoisä oli Hannu (ei siis Lauri Halonen).

Vielä yksi juttu; Voisi olettaa, että 1700-luvun alussa ei Keminkylässä olisi uudisasukasta nimismiehenä, vaan tämä tärkeä toimi on annettu mielummin alkuperäisasukkaalle.

Eli tämä 1695 veroluetteloista poistunut Hannu Hannunpoika olisi siis 1730-luvun rippikirjojen Matti ja Martti Nousun isoisä. Poikien isä olisi sitten samojen rippikirjojen Hannu (Hannunpoika?) Lesken.

Jos siinä 1730-luvun rippikirjassal ukeekin vain, että "Lappen Hans"?

[mika68]

Siis Hans Lappen eli lappalainen.

[jukive]

Voisiko tuo Hannu Lesken (Leskinen?) olla silti Nousu-suvun kantaisä?
Hannu Leskisen perheeseen kuuluivat siis vaimo Saara, poika Hannu sekä tyttäret Saara ja Anna. Hannu-poika vaimoineen asuu siis vanhempiensa luona.
Vanhempien perheen alapuolelle on merkitty omilleen muuttaneiden veljesten Matin ja Martin perheet. Matilla on poika Hannu. Martilla taas tytär Saara.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sodankyla/rippikirja_1731-1749_ik367/22.htm

Kaikista pienin mahdollisuus on, että Hans Lesken olisi Matti ja Martti Nousun isä.
Rippikirjassa annetaan ymmärtää, että Hans Lesken olisi kuollut 1732.

Kun katsellaan veroluetteloita 1730-luvulta, niin ainoa Hannu, jonka kohdalla on merkintä kuolemasta, on vuonna 1734 Hannu Juhonpoika. Tämä sopisi ajallisesti hyvin rippikirjan Hans Leskeen.

On siis suuri mahdollisuus, että Hans Lesken ja verokirjoissa 1734 kuolleeksi merkitty Hannu Juhonpoika ovat yksi ja sama henkilö.

Eli tämä 1695 veroluetteloista poistunut Hannu Hannunpoika olisi siis 1730-luvun rippikirjojen Matti ja Martti Nousun isoisä. Poikien isä olisi sitten samojen rippikirjojen Hannu (Hannunpoika?) Lesken.

Jos siinä 1730-luvun rippikirjassal ukeekin vain, että "Lappen Hans"?

Tarkoitin, että 1695 veroluettelosta poistunut Hannu voisi olla Matin ja Martin isä.

Voisi olla myös mahdollista, että vuoden 1694 veroissa merkityt "Hans Hansson el. Matz" ovat veljeksiä!!!

Ja mikäli näin olisi, niin heidän (Hannun, Matin ja Martin) isä voisi olla Hannu Karppinen, joka merkitään Keminkylän veroihin viimeisen kerran vuonna 1694.

Hannu Karppisen paikan ilmeisesti ottaa Jaakko Karppinen, joka kuolee myöhemmin nälkään. Jaakon patronymiä ei kuitenkaan mainita, joten hänen sukulaisuus suhdetta ei voi sanoa Hannu Karppiseen.

Mutta edellä mainittu on vain pelkkää teoriaa, mutta toki mahdollista.

Mielestäni siinä kyllä lukee Lesken. Myös kirkontileissä nimi on tuohon tapaan.

Samoin on tässä;
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sodankyla/rippikirja_1731-1749_ik367/93.htm

[jukive]

Vuoden 1709 Sodankylän käräjiltä merkintä; Lappemannen Matz Hansson i Kiemikyhla.
Mikäli muita Matti Hannunpoikia ei löydy Keminkylästä, mikä vaikuttaa todennäköiseltä, niin edellisen perusteella voi todeta, että Nousut olivat alkuperäisväestöä.

Edellinen kumoaa myös Nousu suvun mahdollisuuden olla alunperin Karppisia.

[mika68]

Vuoden 1709 Sodankylän käräjiltä merkintä; Lappemannen Matz Hansson i Kiemikyhla.
Mikäli muita Matti Hannunpoikia ei löydy Keminkylästä, mikä vaikuttaa todennäköiseltä, niin edellisen perusteella voi todeta, että Nousut olivat alkuperäisväestöä.

Edellinen kumoaa myös Nousu suvun mahdollisuuden olla alunperin Karppisia.

Lappemannen on tarkoittanut siis lappalaiselinkeinonharjoittajaa?

Kuolajärvellä merkittiin käsittääkseni Halosia lappalaisiksi rippikirjassa, siis Lappmarkenissa asuviksi, mutta se ei taida olla sama asia kuin muissa asiakirjoissa, joissa etnisyys tulee esiin.

[jukive]

Lappemannen on tarkoittanut siis lappalaiselinkeinonharjoittajaa?

Kuolajärvellä merkittiin käsittääkseni Halosia lappalaisiksi rippikirjassa, siis Lappmarkenissa asuviksi, mutta se ei taida olla sama asia kuin muissa asiakirjoissa, joissa etnisyys tulee esiin.

Mielestäni tuon voi tulkita niin, että Matti Hannunp. oli lappalainen. Ehkä joku osaa tulkita tuon paremmin?

[TarjaP]

Yksi versio:

http://kuolajarvenkyla.nettisivu.org/?page_id=205&preview=true

[jukive]

Yksi versio:

http://kuolajarvenkyla.nettisivu.org/?page_id=205&preview=true


Ensimmäinen kappale on oikein hyvä suoritus. Hienoa, että joku muukin on päätynyt kanssani samaan tulokseen.

[Markku Pelttari]

Kittilän veroluettelosta vuodelta 1695 sattui silmään Matti Halonen ja Pekka Matinpoika Halonen. Keitähän nämä Haloset mahtoivat olla?

Ei varmaankaan tämän ketjun nimisankarin Sodankylään muuttanut isä-Matti, koska muutti Kemijärveltä vasta n. 1702 ja sitä paitsi tämä Matti oli liian nuori ollakseen täysi-ikäisen Pekan isä v. 1695.

Mitenkä olisi Pieti Halosen poika Matti, josta ei paljon tietoja ole jäänyt, mainittu jonkun lähteen mukaan Kemijärvellä 1674?

[vepevi]

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sodankyla/rippikirja_1731-1749_ik367/93.htm

onko kukaan tutkinut inarin kirjoista löytyykö sieltä hans hansson leskeniä koska hän näkyy muuttaneen inariin edrippikirjan mukaan

pv

[Mirkkan]

Vähän Sodankylän Halosista:

Matts Larsson Halonen, seppä, k. n. 1710 Sodankylässä. Muutti vaimonsa, Maria Henrichsd:r Kokkilan, kanssa Sodankylään 1701-02.
Lapset: 1. Lars (1695-1771), 2. Matts (1700-1769), 3. Lisa (1704-1773), 4. Carin (1706-1745), 5. Maria (1708-1772).

1. Lars Mattsson Halonen, lukkari, seppä, s.n. 1695 Kemijärvellä, k. 13.2.1771 Sodankylässä.
Avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi, Maria Larsdotter s. 20.3.1724 Sod., k. 1756 Kemikylä.
Marian äiti oli Lisa Larsdotter Ervasti (s. 9.8.1691 Haukipudas, k. 1760 Sodankylä).
1724 Sodankylässä solmittu avioliitto Margeta Mattsd:r Jaakkola Orajärven kanssa.
Heille syntyi kaksi lasta Malin (s. 15.2.1725) ja Lars (s. 22.10.1727).

5. Carin Mattsd:r Halonen, s. 1706 ja k. 1745 Sodankylässä.
Ensimmäinen puoliso oli Thomas Mattsson Torvinen ent. Suutari (s.n. 1690, k. 1733) jonka kanssa hän sai yhden pojan, Johan (s. 17.12.1730).
Toinen puoliso oli Henric Hansson Torvinen ent. Aska (1711-1768) ja he saivat kaksi lasta, Carin (s. 26.2.1739) ja Henric (s. 24.10.1744).

Lähteet:
Kemin rippikirja 1693-1710 (jakso 6 / sivu 3 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5846980)) - ”Maria dotter – gift till Kemijerfwi”
Kemijärven rippikirja 1698-1710 (jakso 6 / sivu 9 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5523756)) ja (jakso 20 / sivu 45 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5523770))
Kemin Lapin luettelot (jakso 42 / sivu 82 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24916954)) ja (jakso 29 / sivu 56 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24916832))
Sodankylän rippikirja 1731-1750 (jakso 5 / sivu 2 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30515035)) - ”enck: Charin Halonen”
Kemin pitäjän talvikäräjät 10-16.1.1735 (jakso 9 / sivu 14 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24677231)) - ”Thomas Sutari eller Tårfwinen kallad uti lappmarcken barnfödd i Sutari gård i Råufwaniemi Capellgiäld lydande till denna sochn.”
Ja täällä ketjussa Paavo Lohvanssun julkaisema lähde ”Lukkari Lauri Matinpoika Halosen naisasiat”. Suuret kiitokset!

Lauri Matinpoika Halosen naisasiat

[mika68]

Vähän Sodankylän Halosista:

Matts Larsson Halonen, seppä, k. n. 1710 Sodankylässä. Muutti vaimonsa, Maria Henrichsd:r Kokkilan, kanssa Sodankylään 1701-02.
Lapset: 1. Lars (1695-1771), 2. Matts (1700-1769), 3. Lisa (1704-1773), 4. Carin (1706-1745), 5. Maria (1708-1772).



Menikö Maria Heikintytär Kokkila uusiin naimisiin Paavo Paavonpoika Hiltusen kanssa noin 1706? Matti Laurinpoika Halonen olisi kuollut noin 1706.
Maria ja Paavolle olisi syntynyt tytär Maria 7.6.1707?

[Mirkkan]

Tarkoitatko Paavo Jaakonpoika Hiltusta joka muutti Sodankylään 1696 Pudasjärveltä?
Minulla menee seuraavasti:

Påhl Jacobsson Hildunen s.n. 1670, k. 1744
1 puoliso: Walborg
lapset:
Carin s.n. 1693, k. 20.3.1763
Anna s.n. 1701, k. 1778
2 puoliso: Maria Andersdotter s.n. 1685, k. 1755
lapset:
Maria s. 7.6.1707, k. 1751
Daniel s. 9.6.1711, k. 19.1.1794
Malin s. 1712, k. 10.4.1782
Matts s. 3.3.1720, k. 1.3.1787
Elin s.n. 1722, k. 1744
Anders s.n. 1725, k. 1745
Brita s. 3.8.1727, k. 1776

[mika68]

Tarkoitatko Paavo Jaakonpoika Hiltusta joka muutti Sodankylään 1696 Pudasjärveltä?
Minulla menee seuraavasti:

Påhl Jacobsson Hildunen s.n. 1670, k. 1744
1 puoliso: Walborg
lapset:
Carin s.n. 1693, k. 20.3.1763
Anna s.n. 1701, k. 1778
2 puoliso: Maria Andersdotter s.n. 1685, k. 1755
lapset:
Maria s. 7.6.1707, k. 1751
Daniel s. 9.6.1711, k. 19.1.1794
Malin s. 1712, k. 10.4.1782
Matts s. 3.3.1720, k. 1.3.1787
Elin s.n. 1722, k. 1744
Anders s.n. 1725, k. 1745
Brita s. 3.8.1727, k. 1776

En vaan Paavo Paavonpoika Hiltusta, joka oli Paavo Jaakonpoika Hiltusen poika. Minulla on Paavo Paavonpojan kuolinaikana 23.3.1744. Samat lapset merkinnyt hänelle kuin sinun listassa. Paitsi isä-Paavolle olen merkinnyt lapsiksi Paavon lisäksi tuon Carinin s.1693.
Isä-Paavolla ei ollut kuin yksi vaimo Valpuri Matintytär Pelttari.

[Mirkkan]

En vaan Paavo Paavonpoika Hiltusta, joka oli Paavo Jaakonpoika Hiltusen poika. Minulla on Paavo Paavonpojan kuolinaikana 23.3.1744. Samat lapset merkinnyt hänelle kuin sinun listassa. Paitsi isä-Paavolle olen merkinnyt lapsiksi Paavon lisäksi tuon Carinin s.1693.
Isä-Paavolla ei ollut kuin yksi vaimo Valpuri Matintytär Pelttari.

Haluaisin nähdä lähteen tälle väitteelle, että Paavo Jaakonpojalla oli Paavo-niminen poika. Ja samoin, että Valpuri olisi Matintytär Pelttari.

[mika68]

Haluaisin nähdä lähteen tälle väitteelle, että Paavo Jaakonpojalla oli Paavo-niminen poika. Ja samoin, että Valpuri olisi Matintytär Pelttari.

Paavo Jaakonpoika Hiltunen oli sukupolvea vanhempi kuin sinun Paavo Jaakonpoika.
Minun Paavo Jaakonpoika syntyi 1630-40-luvulla kuten vaimonsa Valpuri Matintytär Pelttari. Että Valpuri oli Matti Laurinpoika Pelttarin tytär on olettamus. Yksi peruste, että Paavo Jaakonpoika ja Valpuri olivat syytinkiläisinä (inhyses) Pekka Pelttarin perheessä Pudasjärven Sotkajärvellä, josta muuttivat ensin Kuusamoon 1696 ja sieltä Sompioon 1700.
Tässä Paavo Jaakonpoika ja Valpuri Peer Pelttarin perheessä 1695 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983201 ja 1696
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968516. Viimeksi mainitussa merkintä muutosta Lappiin.
Tässä Valpuri Matintytär Pelttari osallisena perinnönjakoon http://www.jurvansuu.net/pelttari_liikanen_suku.htm

[mika68]

Oletan, että Sodankylän rippikirjoissa 1730-44 esiintyvä Påhl Hildunen ei millään voi olla Paavo Jaakonpoika. Liian vanha. Vaan hänellä oli Paavo-niminen poika.

[Mirkkan]

Sodankylän käräjillä 28.2.1708 mainitaan Påhl Jacobssons Hillduinens hustru Maria Andersdotter.
Miten lasket hänen syntymävuodeksi 1630-40 luvulle jos vain olet löytänyt heidät kahdesta henkikirjoista 1695-96?
Jos nyt Paavo Jaakonpoika on syntynyt 1630-40, silloin hän on mennyt naimisiin 50 vuotta nuoremman naisen kanssa
ja hänen kanssa saanut seitsemän lasta. Loogista? Ei ole yhtääkään mainintaa Paavo Paavonpoika Hiltusesta tullut
esille kun olen kaikkia lähteitä käynyt läpi vuoteen 1722 saakka.

[mika68]

Kiitos selvennyksestä. Oletin siis väärin.

[mika68]

Onko mahdollista, että samaan aikaan oli kaksi Paavo Jaakonpoika Hiltusta, joista toinen muutti Kuusamoon ja toinen Sompioon?
Tai Paavolla oli kaksi vaimoa. Ensin tuo Valpuri ja sitten Maria Antintytär.
Paavo ja Valpuri lienevät olleet vielä aika nuoria asuessaan Pekka Pelttarin taloudessa. Usein jos nuoripari asui toisten nurkissa, toinen oli isännän tytär tai poika. valpuri on sitten kuollut jossain vaiheessa ja Paavo mennyt uusiin naimisiin. Ketkä Paavon lapsista olivat sitten Valpurin, ketkä Marian?

[mika68]

Maria Heikintytär Kokkilan isä tuli käsittääkseni kotivävyksi Knuut Kokkisen taloon Kemin Alapaakkolaan ja nai talon tyttären Lisan.
Marian isä oli siis Heikki Heikinpoika, alkuperäisestä sukunimestä ei tietoa. Onkohan kellään tietoa?

[mika68]

Tuo Kokkila tuli ilmeisesti isännän sukunimestä Kokkinen. SAY:ssa on välillä myös muoto Kokkoinen.
Eli syntyiköhän sukunimi Kokkinen/Kokkoinen Kemissä itsenäisesti vai toiko sen joku tullessaan? Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla on ollut Kokkinen-sukua ja Kokkoinen/Kokkonen on taas savokarjalainen nimi.