Saarnamies eli Tenhonen (Toholammilla Keski-Pohjanmaalla)

[Laardi]

Lähde: Arto Hautalan Lampin Lestin suvut, s. 48: Lassila (eli Ala-Oikemus) nro 1.

Matti Juhonpoika Saarnamies eli Tenhonen, ammatiksi mainitaan talollinen Oikemuksella 1598-1630.

Olen tutustunut Tenhosista/Tenhusista aikaisemmin tällä foorumilla käytyyn keskusteluun: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=13198&highlight=tenhonen, samoin SukuHakurin puolella on vihjeitä tulosuunnasta (nyk. Karstula, Kyyjärvi, Viitasaari). Kyseessä on siis mahdollisesti alunperin Tenhunen Karstulan Pääjärveltä tai Tenhunen Kiuruvedeltä/Pielavedeltä. Tenhusten sukusivulla (http://www.mesterton.net/hilkankoti/tenhustensukua.htm) arvellaan, että alkukoti olisi Sisä-Savossa.

Mutta mikä tämä "Saarnamies" oikein on? Oliko Matti Juhonpoika ev-lut. srk:n saarnamies vai mistä tällainen nimi?

[Pauli]

Saattaisi "saarnamies" liittyä siihen, että sukunimen "Tenhunen" tai "Tenhonen" arvellaan tarkoittavan jonkinlaista loitsijaa tai tietäjää. Nimi pohjautuu suomen kielen sanaan tenho, joka on tarkoittanut lumoa. Wikipedian mukaan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tenho) "aikaisemmin tenho tarkoitti varsinkin lappalaisten taikuutta, jonka katsottiin lumoavan uhrinsa, ja siten hallitsevan heitä." Toisaalta Tenho itsessään on muinaissuomalainen etunimi, Tenhosten esi-isä on mahdollisesti ollut joku tämänniminen.

[Laardi]

Hei Pauli,

kiitos vastauksestasi. Tuosta näkökulmasta en asiaa ollut ajatellutkaan. Voi kyllä hyvinkin olla, että nimitys tulee sukunimestä ja sen merkityksestä.

Mietin myös saarnaamista yleisesti ja erinäisten Internet-lähteiden ja ajatuskulkujen jälkeen tuli mieleeni, että tämä Tenhonen olisi mahdollisesti saattanut olla välittämässä suureen ääneen omaa asiaansa ("maailmalopun paasaaja"?) esimerkiksi markkinoilla tai jossain torilla. En tiedä, kuinka yleistä tällainen toiminta on ollut.

[Matti Heiniemi]

Ennen kuin Tenhosen sukuselvitystä laajentaa Toholammille, kannattaisi varmaan selvittää, missä lähteissä Toholammilla Tenhonen tai Tenhunen on mainittu. Omat Toholampi-aineistoni ovat tosin melko puutteellisia, mutta yhteenkään Tenhoseen en ole toistaiseksi törmännyt.

Ensimmäiseksi Oikemuksen isännäksi oletan Matti Juhonpojan, joka mainitaan veroluetteloissa vuodesta 1598 lähtien. Kymmenysveroluetteloissa 1617 ja -18 sekä karjaveroluettelossa 1622 hänen paikallaan on Matti Saarnamies. Väenottoluettelossa 1630 Matti Juhonpojan sanotaan olevan 70-vuotias "gam. predikant". Tuollainen merkintä ei käsittääkseni viittaa mihinkään satunnaiseen sananjulistajaan. Joku 1500-luvun sotaväkeen perehtynyt voisi varmaan kertoa, oliko joukko-osastojen palveluksessa tuolloin pappien lisäksi jonkinlaisia maallikkosaarnaajia.

Tenhosten ja Tenhusten nimiselityksiä en toistaiseksi Toholammin Oikemuksen saarnamiehen tapauksessa käyttäisi, ennen kuin nimen esiintyminen on varmistettu.

[Laardi]

Olisko se silloin Pohjanmaan lippukunnasta kyse, jos tämä Matti Juhonpoika on ollut ko. luettelossa? Pappi näkyy laskettaneen päällystöön, mutta ei mainintaa muusta nopealla googlaamisella.

Entä miten oli korttelien ja ruotujen/aliruotujen sisällä?

Siihen en osaa vastata, miksi Hautalan kirjassa lukee Saarnamies eli Tenhonen. Mutta varmasti joku peruste tälle on olemassa.

[E Juhani Tenhunen]

Tenhiä -tietäjän ja kristillisen saarnamiehen rinnastaminen ei mielestäni onnistu. Luterilaisuus oli tuolloin nuijasodan ja 30-vuotisen sodan välimailla vasta kehittymässä, eikä saarnahuoneitakaan juuri ollut.

[Laardi]

Löysin valokuvan, joka oli otettu pappilan edessä Kälviällä. Kuvatekstissä mainitaan kaksi saarnaajaa:
http://www.vanhakalvia.fi/galleria/displayimage.php?album=search&cat=0&pos=2

Olisiko saarnamies sama kuin saarnaaja, vaikka ajankohdissa on eroa 300 vuotta? (tosin, kuten edellinen kirjoittaja mainitsi kristillisyydestä...)

Oliko saarnaajia ev.lut.-kirkossa vai onko kuvassa jonkun herätysliikkeen ihmisiä?

Jos hyvin käy, niin Sakari Lassila (ilmeisesti nuorempi, Lassila 36) on isoisoisosetäni. Valokuvia on aina hienoa löytää. :)

[MarjaHelena]

pappilan pihalla kuvatut saarnamiehet ovat kontekstista päätellen kirkon herätysliikkeiden saarnaajia. Kälviän ja Ullavan kirja (alkaen s.439) pikasilmäilyllä kertoo, että esim evankeelisia (SLEY) ja heränneitä (Herättäjäyhdistys), ja myös lestadiolaisia saarnamiehiä on ollut liikkeellä. Herätysliikkeeiden paikalliset historiat kertonevat myös ketä saarnamiehiä paikkakunnalla oli, kun haluat 'setääsi etsiä'. Nuo liikkeethän ovat voimissaan edelleen.
Saarnaaja ja saarnamies lienevät täysin synonyymejä jo kuvan aikoihin.

Nämä liikkeet eivät olleet vielä saarnamies Tenhusen aikaan syntyneetkään. Se oli luterilaisuuden rantautumisen aikaa Suomessa. Mielenkiintoinen kysymys: Kuka oli saarnamies Tenhunen... ?
Itselleni Vetelissä 1713 vihitty Walbor Tenhonen on edelleen mysteeri: mistä syntyperä. Olisiko samaa juurta ;))

[E Juhani Tenhunen]

Nämä liikkeet eivät olleet vielä saarnamies Tenhusen aikaan syntyneetkään. Se oli luterilaisuuden rantautumisen aikaa Suomessa. Mielenkiintoinen kysymys: Kuka oli saarnamies Tenhunen... ?
Itselleni Vetelissä 1713 vihitty Walbor Tenhonen on edelleen mysteeri: mistä syntyperä. Olisiko samaa juurta ;))

Walbor taitaa tarkoittaa Valpuria eli Vappua ja on siis nainen? Tenhunen -sukua on ollut jo varhain Keiteleen itä- ja länsirannalla, mistä ei ole kovinkaan pitkälti suvun Pohjois-Savon keskeiselle alueelle nykyisen Kiuruveden Sulkavan Haarankylään, mistä kulkuteitä haarautuu myös Keski-Pohjanmaalle.

Kiuruveden 1540-luvun Tenhusten eräpaikkajuuret on jäljitetty Savon Pariisiin, Joroisten kirkonkylän tuntumaan, missä on lähellä myös nykyisin Kotkatlahden kylään kuuluva Tenhiälänmäki, oletettavasti vanha Tenhusten talon paikka.

Kotkat -muoto saa kielihistorian harrastajat tähyilemään Aunuksen Karjalaan, Kotkozeron eli Kotkatjärven kuntaan, mistä löytyy mm. Tenhunselkä. Entisen rajan Suomen puolella Salmin luostarikylän Orusjärven pohjoisrajalla on sijainnut Tenhunkylä.

[Matti Heiniemi]

Tämä on nyt pelkkää arvailua, mutta yleensä itäsuomalaiset suvut levittäytyivät Keski-Pohjanmaalle vähän kerrallaan Keski-Suomen, lähinnä Suur-Viitasaaren kautta. Sen kauempaa idästä ei välttämättä tarvitse hakea vanhempia tuolle MarjaHelenan mainitsemalle Vetelissä 1713 vihitylle Valpuri Laurintr. Tenhoselle.

Suur-Viitasaarella oli useitakin Tenhosia ja sopivasti Keski-Pohjanmaan rajalla Kivijärven kylässä (sittemmin Kivijärven kunta, oli jo aiemmin oma seurakuntansa) kuoli 1690-luvun katovuosina nälkään yksi Lauri Tenhonen (lähde: Vanhan Viitasaaren historia, s. 306). Suosittelisin siis Valpurin löytämiseksi ensimmäisenä keinona Kivijärven henkikirjoja 1600-luvun lopusta ja 1700-luvun alusta. Jos Tenhosen talossa vaihtui omistajasuku nälkävuosien jälkeen, kannattaisi varmaan vilkaista tuomiokirjoista, yrittikö kukaan Lauri Tenhosen perillinen käräjöidä tilaa takaisin.

[E Juhani Tenhunen]

Suur-Viitasaarella oli useitakin Tenhosia ja sopivasti Keski-Pohjanmaan rajalla Kivijärven kylässä (sittemmin Kivijärven kunta, oli jo aiemmin oma seurakuntansa) kuoli 1690-luvun katovuosina nälkään yksi Lauri Tenhonen (lähde: Vanhan Viitasaaren historia, s. 306). Suosittelisin siis Valpurin löytämiseksi ensimmäisenä keinona Kivijärven henkikirjoja 1600-luvun lopusta ja 1700-luvun alusta. Jos Tenhosen talossa vaihtui omistajasuku nälkävuosien jälkeen, kannattaisi varmaan vilkaista tuomiokirjoista, yrittikö kukaan Lauri Tenhosen perillinen käräjöidä tilaa takaisin.

Viitasaaren Tenhuset ovat todennäköisesti geneettisesti samaa pohjaa kuin Kiuruveden Sulkavan Haarankylän Tenhuset ja Joroisten Kotkatlahden Tenhiälänmäen Tenhuset. Näillä on taas todennäköisesti yhteys Rantasalmen Tuusmäen Tenhulan Tenhusiin.

E. Juhani Tenhunen

[MarjaHelena]

Minkä verran geneettistä sukututkimusta Tenhus-suvussa on tehty?

Tässä meidän tapauksessahan siis on kyse nimenomaan äitilinjasta. Se todentaminen lienee ongelmallisempaa kuin jos olisi isälinja. :( Mutta saattaisihan DNA antaa jotain viitteitä!?

Maakirjojen parin en ole vielä edennyt, kun kirkonkirjojen tutkimisessa on riittänyt näihin asti tekemistä. Kynnys niihin pääsemiseksi on korkea. Pikkuhiljaa kuitenkin sen aika on vääjäämättä edessä, sillä eihän Valpuria tärkeämpää henkilöä ole ja kysymys 'ensimmäisestä esiäidistämme' ei jätä rauhaan.

[E Juhani Tenhunen]

Minkä verran geneettistä sukututkimusta Tenhus-suvussa on tehty?

Tässä meidän tapauksessahan siis on kyse nimenomaan äitilinjasta. Se todentaminen lienee ongelmallisempaa kuin jos olisi isälinja. :( Mutta saattaisihan DNA antaa jotain viitteitä!?

Maakirjojen parin en ole vielä edennyt, kun kirkonkirjojen tutkimisessa on riittänyt näihin asti tekemistä. Kynnys niihin pääsemiseksi on korkea. Pikkuhiljaa kuitenkin sen aika on vääjäämättä edessä, sillä eihän Valpuria tärkeämpää henkilöä ole ja kysymys 'ensimmäisestä esiäidistämme' ei jätä rauhaan.

Kaustisten Vappu Tenhuseen olisi varmaan mahdollista päästä äitilinjaakin, mutta tuskin aivan Antti Matinpoika Tenhuseen.

Yhteys Kivijärveltä Kaustiselle näyttäisi olevan harvinaisen selvä esim. uiskoilla kuljettavaksi (koko matkalla nykyäänkin vesiyhteys): Kivijärvi - Myllyjoki - Savijärvi - Ala-Jäppä - Ylä-Jäppä - Matkusjoki - Nielujärvi - Alajoki - Lievostenjoki - Honkajoki - Myllyjärvi - Salaudenjoki - Salamajärvi - Myllypuro - Ritakankaanneva - Raatosalmenneva - Kauhalampi - Haapaneva - Korpijärvi - Jokilampi - Hietajoki - Jängänjärvi - Salmenväylä -
Myllyjärvi - Myllyjoki - Leviänkivensuvanto - Ylimmäinen Penninkilampi - Alimmainen Penninkilampi - Penninkijoki - Halsuanjärvi - Halsuanjoki - Perhonjoki eli Vetelinjoki. Voi miettiä, kuuluvatko Tenhuset niihin rajakarjalaisiin sukuihin, jotka levisivät Keski-Pohjanmaan kautta Keiteleen vesistöön ja edelleen vesiteitä myöten Joroisiin ja Saimaan vesistöön?

E. Juhani Tenhunen

[E Juhani Tenhunen]

Mutta mikä tämä "Saarnamies" oikein on? Oliko Matti Juhonpoika ev-lut. srk:n saarnamies vai mistä tällainen nimi?

Toholampi kuului Lohtajan seurakuntaan. Kun sinne perustettiin saarnahuonekunta saarnahuoneineen, Lohtajan seurakunnan pappi poikkesi ajoittain, mutta Matti Juhonpoika Tenhunen toimi paikallisena maallikkosaarnaajana.

Edellä esitetyltä Nielujärveltä on soinen vesistöyhteys ja vanha tie- ja polkuyhteys Pienen Sääksjärven kautta Sääksjärvelle, Sääkspurolle, Lehtosenjärvelle, Lehtosenjoelle, Lestijärvelle ja Lestijokea Toholammille. Pääsee kätevästi Oikemukseen.

E. Juhani Tenhunen

[MarjaHelena]

Kaustisten Vappu Tenhuseen olisi varmaan mahdollista päästä äitilinjaakin, mutta tuskin aivan Antti Matinpoika Tenhuseen.

Yhteys Kivijärveltä Kaustiselle näyttäisi olevan harvinaisen selvä.

Voi miettiä, kuuluvatko Tenhuset niihin rajakarjalaisiin sukuihin, jotka levisivät Keski-Pohjanmaan kautta Keiteleen vesistöön ja edelleen vesiteitä myöten Joroisiin ja Saimaan vesistöön?
E. Juhani Tenhunen

Niin Valpurilla siis on ollut selvä reitti paeta nälkäkuolemaa kohti Keski-Pohjanmaata! Vain papereiden setviminen ja sitä kautta löytyvä todistusaineisto enää puuttuu! :)

Tenhuset rajakarjalasta Keski-Pohjanmaan kautta Keiteleen vesistöön, Joroisiin jne? Niin aprikoitset?
Eikö tämä yhden tyttörievun pako Keski-Pohjanmaalle ollut pakon sanelema etääntyminen Keiteleen vesistöstä? Kivijärvihän oli jo Vanhaa-Viitasaarta ja eikö Viitasaarelle kuitenkin jäänyt henkiin Tenhusia, vaikka ei ilmeisimmin tämän Laurin taloon ...

Toisaalta 'tämä tuntemattomasta Kaustisille ilmaantunut' Valpuri pääsee ihan hyviin naimisiin ja on kuollessaan kunnioitettu (W:a) emäntä talossa, jonka miehensä kanssa ovat hankkineet- oliko hän saanut itse korvauksen isänsä autioksi jääneestä talosta???
Mielenkiintoinen, juuri nyt herännyt kysymys...

[E Juhani Tenhunen]

Niin Valpurilla siis on ollut selvä reitti paeta nälkäkuolemaa kohti Keski-Pohjanmaata! Vain papereiden setviminen ja sitä kautta löytyvä todistusaineisto enää puuttuu! :)

Tenhuset rajakarjalasta Keski-Pohjanmaan kautta Keiteleen vesistöön, Joroisiin jne? Niin aprikoitset?
Eikö tämä yhden tyttörievun pako Keski-Pohjanmaalle ollut pakon sanelema etääntyminen Keiteleen vesistöstä? Kivijärvihän oli jo Vanhaa-Viitasaarta ja eikö Viitasaarelle kuitenkin jäänyt henkiin Tenhusia, vaikka ei ilmeisimmin tämän Laurin taloon ...

Toisaalta 'tämä tuntemattomasta Kaustisille ilmaantunut' Valpuri pääsee ihan hyviin naimisiin ja on kuollessaan kunnioitettu (W:a) emäntä talossa, jonka miehensä kanssa ovat hankkineet- oliko hän saanut itse korvauksen isänsä autioksi jääneestä talosta???
Mielenkiintoinen, juuri nyt herännyt kysymys...

Oli aika köyhää aikaa. Salamajärven alue kuului tuolloin vielä Suur-Viitasaareen. Todennäköinen tulotie oli Saarijärven Karstulan Kyyjärven Lintulahdesta pitkään kohti Kokkolaa rakennettu seudun ainoa maantie.

E. Juhani Tenhunen

[MarjaHelena]

Kiitos, sain Valpurin vaiheisiin taas hieman lisätietoa: mahdollinen tuloreitti vesitse ja todennäköinen Tenhusten laaja DNA -yhteys. Arvoitus odottaa edelleen todisteita :)