Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Vesaisen ja Baggen hävitysretket
Aloitampa tämän keskustelun tänne, kun en muutakaan paikkaa tälle aloitukselle nyt hoksaa.
Kirjoissa kerrotaan Pekka Vesaisen retkistä Vienaan sekä myös Baggen. mm. Matti Pöllän Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset -kirjassa sanotaan, että vuosina 1589 ja 1591 suomalaiset sissipartiot tekivät Vienanmerelle neljä hävitysretkeä.
Sitten Lapin pogostain valvontakirjassa v. 1537 on maininta näistä:
" Ja Kuitojärvellä asui metsässä 22 lappalaisia. Valtion veroa maksettiin päin mukaan 11 savuista. Ja vuonna 99 saksalaisihmisiä löi lappalaisia. Nyt Kuitojärvellä on 5 lappalaisia, tuli uudestaan. Valtion veroa maksetaan puolitoista savuista. Tyhjänä on 9 savua ja vielä puoli savu, mutta kenen, ei ketään saa kysyä, niiden lappalaisten nimiä ristittyjä paanajärveläisiä ei muista."
tuossa käännöksessä on tuo saksalaisihmistä eli nemetski = kaikkia vierasmaalaisia kutsuttiin nemetskeiksi, saksalaisiksi.
tuossa valvontakirjassa siis on maininta näistä Vesaisen ja Baggen retkistä. Huomioni kiinnittyy noihin vuosilukuihin, valvontakirja on v. 1537 ja tuossa mainitaan vuosi 99. Voiko olla niin, että nuo retket olisivatkin tapahtuneet jo v. 1499?
Aloitampa tämän keskustelun tänne, kun en muutakaan paikkaa tälle aloitukselle nyt hoksaa.
Kirjoissa kerrotaan Pekka Vesaisen retkistä Vienaan sekä mysö Baggen. mm. Matti Pöllän Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset -kirjassa sanotaan, että vuosina 1589 ja 1591 suomalaiset sissipartiot tekivät Vienanmerelle neljä hävitysretkeä.
Sitten Lapin pogostain valvontakirjassa v. 1537 on maininta näistä:
" Ja Kuitojärvellä asui metsässä 22 lappalaisia. Valtion veroa maksettiin päin mukaan 11 savuista. Ja vuonna 99 saksalaisihmisiä löi lappalaisia. Nyt Kuitojärvellä on 5 lappalaisia, tuli uudestaan. Valtion veroa maksetaan puolitoista savuista. Tyhjänä on 9 savua ja vielä puoli savu, mutta kenen, ei ketään saa kysyä, niiden lappalaisten nimiä ristittyjä paanajärveläisiä ei muista."
tuossa käännöksessä on tuo saksalaisihmistä eli nemetski = kaikkia vierasmaalaisia kutsuttiin nemetskeiksi, saksalaisiksi.
tuossa valvontakirjassa siis on maininta näistä Vesaisen ja Baggen retkistä. Huomioni kiinnittyy noihin vuosilukuihin, valvontakirja on v. 1537 ja tuossa mainitaan vuosi 99. Voiko olla niin, että nuo retket olisivatkin tapahtuneet jo v. 1499?
Eikai siinä vuoden 1537 valvontakirjassa ole mainintoja Baggen ja Vesaisen retkistä, koska ne tapahtuivat vasta 25-vuotisen sodan aikana 1589-92 http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/sodat/pitka_viha.htm ?
Löysin tieton netistä että vuonna 1496 on venäläiset tehneet ryöstö- ja hävitysretken Tornion ja Siikajoen väliselle alueelle. Luulen että tähän on vastattu sitten täältä Pohjanmaan suunnalta takaisin... silloin siis tuo vuosiluku 99 voisi tarkoittaa tämän vastaiskua, eikä Vesaisen / Baggen retkiä....
Sitten kuitenkin Pöllä mainitsee että: Vuoden 1591 valvontakirjan mukaan suomalaiset sissipartiot olivat tuhonneet kaikki Vienan koillisosan lapinkylät, joissa oli ennen näitä retkiä ollut 18 taloa ja 20 kotaa.
Eikai siinä vuoden 1537 valvontakirjassa ole mainintoja Baggen ja Vesaisen retkistä, koska ne tapahtuivat vasta 25-vuotisen sodan aikana 1589-92 http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/sodat/pitka_viha.htm ?
Aivan niin kerrotaan, minä kyseenalaistin siis tämän tiedon =)
http://www.kirjastovirma.net/asutusjasotatarinoita/5
Tuolla muuten nemtskit mainintaan länsisuomalaisiksi, mutta vienalaiset itse ovat kertoneet että kaikki ulkomaalaiset olivat nemtskejä.
Venäjän kielen nemezkij tulee sanasta nemoj =mykkä, täten kutsuttiin kaikkia jotka eivät puhuneet venäjää. ölivat siis mykkiä tällä kielellä. Jostain syystä tämä nimitys on kohdistunut erityisesti saksalaisiin. T;Lukkari
Kiitos Lukkari tästä täsmennyksestä. Juuri näin.
Luonnollistahan on, että Pohjanmaalta on tehty kostoretki vuoden 1496 hyökkäyksen jälkeen.
Tämä ei kuulu varsinaisesti aiheeseen:
Tuohon Vesaisen Petsamon retkeen liittyy itä-lappilaisten kannalta mielenkiintoisia anekdootteja.
Vesaisen johtamalla retkellä olisi ollut Paavo Halonen Limingasta, joka taisi harrastaa kieroa peliä siellä Petsamossa. Paluumatkalla Kemijokea pitkin Paavo havaitsi, että Kemijärvellä on sopivia saaria laidunmaiksi ja laittoi kattilan rannalle merkiksi. Kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin Paavo palasi samalle paikalle ja perusti sinne Kemijärven ensimmäisen talon.
1580-90-luvuilla Paavon ollessa sotaretkillä muuan tumma karjalainen Kurikainen olisi siittänyt Paavon vaimolle Annalle pojan, joka ristittiin Olliksi. Ollista jatkui Kemijärven Ollilan suku. Muut pojat olivat Paavon: Pekka-pojasta Pietilän suku ja Paavo-poika säilytti Halonen nimen. Tämä Kurikais-tapaus saattoi sattua 1600-luvun alkupuolellakin.
Jouni Kaleva
08.08.11, 19:28
Löysin tieton netistä että vuonna 1496 on venäläiset tehneet ryöstö- ja hävitysretken Tornion ja Siikajoen väliselle alueelle. Luulen että tähän on vastattu sitten täältä Pohjanmaan suunnalta takaisin... silloin siis tuo vuosiluku 99 voisi tarkoittaa tämän vastaiskua, eikä Vesaisen / Baggen retkiä....
Tämä pitkä viha päättyi aselepoon 1497, olisiko lyödyt suomalaiset/ruotsalaiset sitten vielä käyneet kostoretkellä??
Luonnollistahan on, että Pohjanmaalta on tehty kostoretki vuoden 1496 hyökkäyksen jälkeen.
Tämä ei kuulu varsinaisesti aiheeseen:
Tuohon Vesaisen Petsamon retkeen liittyy itä-lappilaisten kannalta mielenkiintoisia anekdootteja.
Vesaisen johtamalla retkellä olisi ollut Paavo Halonen Limingasta, joka taisi harrastaa kieroa peliä siellä Petsamossa. Paluumatkalla Kemijokea pitkin Paavo havaitsi, että Kemijärvellä on sopivia saaria laidunmaiksi ja laittoi kattilan rannalle merkiksi. Kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin Paavo palasi samalle paikalle ja perusti sinne Kemijärven ensimmäisen talon. 1580-90-luvuilla Paavon ollessa sotaretkillä muuan tumma karjalainen Kurikainen olisi siittänyt Paavon vaimolle pojan, joka ristittiin Olliksi. Ollista jatkui Kemijärven Ollilan suku, Pekka-pojasta Pietilän suku ja Paavo-poika säilytti Halonen nimen.
Näin minäkin ajattelen, mielestäni meillä vähätellään omaa osuutta näihin, löydän netistä vain muutamia retkiä sinne täältä, vaikka varmasti niitä on ollut enemmänkin... puolin ja toisin siis.
Mielestäni täällä voi keskustella näistä retkistä puolin ja toisin muutenkin eikä vain tämän aloitukseni mukaan.
Minulla on hiukan ristiriitainen olo, koska olen yhdeltä kantilta Vesaisen jälkeläinen ja yhdeltä vienalaista sukujuurta...
Tämä pitkä viha päättyi aselepoon 1497, olisiko lyödyt suomalaiset/ruotsalaiset sitten vielä käyneet kostoretkellä??
Aika pitkälle omin päin pohjalaiset tekivät kostoretkiä 25-vuotisen sodankin aikana.
Venäjän kielen nemezkij tulee sanasta nemoj =mykkä, täten kutsuttiin kaikkia jotka eivät puhuneet venäjää. ölivat siis mykkiä tällä kielellä. Jostain syystä tämä nimitys on kohdistunut erityisesti saksalaisiin. T;Lukkari
Eikös nemtsi tarkoita muissakin slaavilaisissa kielissä saksalaista, jos en väärin muista niin myös unkarissa?
Sain juuri eräältä kohtalotoverilta viestiä, että tuo vuosi on bysanttilaisen ajanlaskun mukaan v. 7099 eli meidän v. 1591!
Pekka Paavola
08.08.11, 21:33
Sarin kommentti on osuva siinä suhteessa, että meillä Pohjois Pohjanmaan suvuissa on monella geenejä Vienasta ja idempäänkin ja myös lännempää, kuten Ylikiiminki ja Utajärven Sangin alueilla, mm. Vesaisen sukuun liittyen, kuten myös mulla. Mielestäni nuot monemminpuoleiset ryöstöretket ovat jättäneet tietoista ja tiedostamatonta geeniperimää nykyisten valtakuntien FIN/RUS -rajojen molemmille puolille. No se ei ainakaan ole ollut pahitteeksi ,että on saatu "uutta verta" alueen sukuihin, mutta miten ne on tapahtuneet silloin ja jos ne tapahtuisi nykyaikana, eivät ole mitenkään hyväksyttää, mutta sota on julmaa ja koskettaa monesti siviilejä monasti hyvin rajusti.
-Pekka-
Nemtsit olivat varmaankin ruotsinkielisiä. Ruotsihan on lähisukukieli saksalle.
Vienaa hävittäneet nemtsit olivat tietenkin ruotsalaisia ja suomalaisia.
Vienalaisten mielestä kaikki ulkomaalaiset olivat nemtsejä, koska muita ulkomaalaisia sinne ei hyökännyt kuin Ruotsin alamaisia.
Niin Pekka, Matti Pöllä kirjoittaa vienan asutuksesta että täältä Pohjanmaan perukoilta olisi muinaisina aikoina siirtynyt eräänlainen botniankarjalainen heimo Vienaan. Sekin tuo mielenkiintoisen lisän asiaa.
1972Pelastusvuori Petsamossa jonne osa munkeista pakeni Vesaisen joukkojen hyökkäystä säilyen hengissä. Vuoren laelle on pystytetty risti tapauksen muistoksi. L
Matti Lund
09.08.11, 11:08
Nemtsit olivat varmaankin ruotsinkielisiä. Ruotsihan on lähisukukieli saksalle.
Vienaa hävittäneet nemtsit olivat tietenkin ruotsalaisia ja suomalaisia.
Vienalaisten mielestä kaikki ulkomaalaiset olivat nemtsejä, koska muita ulkomaalaisia sinne ei hyökännyt kuin Ruotsin alamaisia.
Se mitä vienalaiset vihollisillaan milloinkin tarkoittivat, oli joskus sitten nimitys mikä hyvänsä, riippui jonkin verran siitä, kuka lähinnä piti valtaa länsirajan takana.
Ennen Vaasa -sukua ei siellä ollut ruotsinkielistä ruotsalaisvaltaa, vaan oli pitkä tanskalais-norjalainen unionikausi ja 1200- ja 1300 -luvuilla, vaikka Mauno Ladonlukko julistikin suojelustaan Viipurin neitsyeille, niin toisaalta Vienassa huseerasivat hävitysretkillään silloin norjalaiset. Norjalaiset olivat tuona kautena karjalaisten päävihollisia ja hävitysretkueet lähtivät useimmiten Ruijasta käsin. Myös karjalaiset ulottivat kostoretkiään Ruijaan saakka.
Pitää yrittää välttää yksisilmäisyyttä tai ymmärtämättömyyttä vastapuolta kohtaan näissä asioissa. Muistettakoon, että oli norjalais- tai ruotsalaisvalta tällä puolella, tai novgorodilais- tai venäläisvalta toisella puolella, pohjalaiset ja karjalaiset hoitivat kostoretkillään keskinäisiä välejään myös aika omatoimisesti ilman, että aina käskytys olisi lähtenyt joltain ruotsalaiselta tai novgorodilaiselta valtaherralta, mihin suuntaan milloinkin hävitys oli meneillään.
Täyssinän rauhansopimus ja sen rajalinjaus toki merkitsivät lopun alkua omatoimisille hävitysretkille. Kehityshän oli myös johtanut siihen, että molemmin puolin oli luotu 1500 -luvulla myös järjestäytyneempi valtarakenne, eli nythän 1600 -luvun alkaessa alamaiset olivat omilla tahoillaan niin Moskovan tsaarin kuin Tukholman kuninkaankin tiukemmassa otteessa.
terv Matti Lund
Tuosta Nemtsi = saksalaisista tuli mieleen kysymys nimitettiinkö "saksoiksi" ulkomaalaisia kauppiaita?
Itselleni historian harrastuksessa on tullut mieleen että meillä puhutaan helposti saksalaisista kun tarkoitetaan ja mukaan luetaan keskiajan latvialaisia, puolalaisia jne. Hollantilaiset on hieman paremmin eroteltu. Samoin taitaa tanskalaiset lukeutua ruotsalaisiksi ja ehkä saksalaisiksikin.
Tanskalaisperäisiä sukuja tuli Unioni aikan runsaasti Suomeen hallintotehtäviin avioituen suomalaisiin hallintosukuihin heidät "mielletään" mieluimmin "ruotsalaisiksi" tuolta ajalta peräisin olleen hallintokielen perusteela. En ole missään nähnyt lueteltavan noista 1500/1600 luvun rälssisuvuista ketkä ovat tanskalaisperäisiä ? Ja mitä ne "Juutit" ovat, tansakalaisiako?
Mitenhän nuo "germaanit" pitäisi ymmärtää?
Olavi
1972Pelastusvuori Petsamossa jonne osa munkeista pakeni Vesaisen joukkojen hyökkäystä säilyen hengissä. Vuoren laelle on pystytetty risti tapauksen muistoksi. L
Ja Petsamossa asui tuolloinkin lappalaisia?
Upea kuva, Kiitos Lukkari! Tuo pitää joskus nähdä ihan livenä.
Pitää yrittää välttää yksisilmäisyyttä tai ymmärtämättömyyttä vastapuolta kohtaan näissä asioissa. Muistettakoon, että oli norjalais- tai ruotsalaisvalta tällä puolella, tai novgorodilais- tai venäläisvalta toisella puolella, pohjalaiset ja karjalaiset hoitivat kostoretkillään keskinäisiä välejään myös aika omatoimisesti ilman, että aina käskytys olisi lähtenyt joltain ruotsalaiselta tai novgorodilaiselta valtaherralta, mihin suuntaan milloinkin hävitys oli meneillään.
terv Matti Lund
Vienalaiset itse ovat sanoneet, että eivät niinkään ole pelänneet idästä tulevaa uhkaa, vaan suurempi uhka on ollut lännestä.
Tuosta Nemtsi = saksalaisista tuli mieleen kysymys nimitettiinkö "saksoiksi" ulkomaalaisia kauppiaita?
Itselleni historian harrastuksessa on tullut mieleen että meillä puhutaan helposti saksalaisista kun tarkoitetaan ja mukaan luetaan keskiajan latvialaisia, puolalaisia jne. Hollantilaiset on hieman paremmin eroteltu. Samoin taitaa tanskalaiset lukeutua ruotsalaisiksi ja ehkä saksalaisiksikin.
Tanskalaisperäisiä sukuja tuli Unioni aikan runsaasti Suomeen hallintotehtäviin avioituen suomalaisiin hallintosukuihin heidät "mielletään" mieluimmin "ruotsalaisiksi" tuolta ajalta peräisin olleen hallintokielen perusteela. En ole missään nähnyt lueteltavan noista 1500/1600 luvun rälssisuvuista ketkä ovat tanskalaisperäisiä ? Ja mitä ne "Juutit" ovat, tansakalaisiako?
Mitenhän nuo "germaanit" pitäisi ymmärtää?
Olavi
Mielenkiintoisesti kirjoittaa Pöllä s. 65: Vuoden 1597 lapin pogostain valvontakirjan mukaan Paanajärven kylässä oli autiona Zahar nemtsin - nimisen henkilön talo; vuosina 1597 ja -98 Suikujoen kylästä mainintaan muuan Jakusko Nemtsin.
Em. liikanimen taustalla on muinaisvenäjän saksalaista ja mitä tahansa vierasmaalaista tarkoittava sana nemtsin. Kirkisen mukaan 1590-luvun asiakirjoissa mainitut Nemtsin -nimiset henkilöt olivat Suomen puolelta tulleita karjalaisperäisiä siirtolaisia, jotka Ruotsin vallan lujittuessa Kainuun rajaseuduilla siirtyivät itään päin. Kyseessä tosin saattoivat olla Pohjanmaan rannikkokylistä Venäjän puolelle siirtyneet karjalaissuvut, jotka Suomessa asuessaan olivat liittyneet läntiseen kirkkoon, tai puhtaasti suomalaistakin alkuperää olevat siirtolaiset. Ilmeisesti uskonnon eroavuus oli kielellistä eroavuutta tärkeämpi, minkä yhteyttä painottaen uudet tulokkaat leimattiin "vierasmaalaisiksi".
Matti Lund
09.08.11, 16:11
Vienalaiset itse ovat sanoneet, että eivät niinkään ole pelänneet idästä tulevaa uhkaa, vaan suurempi uhka on ollut lännestä.
Niin Viikinkiajalta 1500 -luvun alkuun asti suurin uhka vienalaisia kohtaan tuli Norjan suunnasta yhtä poikkeusta lukuunottamatta, eli vuonna 1238 mongolit piirittivät Novgorodia ja olivat hävittäneet Venäjänmaan siihen saakka. Varmaankin Vienassa oli tällöin suuri pelko mongolien hävityksestä ja saaliiksi joutumisesta, sillä tiedot mongolien julmuuksista olivat kantautuneet jo pitkän matkaa hävitettyjen alueitten ulkopuolelle. Vaikka mongolit sitten luopuivat Novgorodin hävittämisestä, he vakiinnuttivat valtansa Venäjälle lähes 300 vuodeksi. Toisaalta kun olojen "vakiinnuttua" mongolivalta merkitsi karjalaisille vain lähinnä veronkiristystä, pahimmat pelot kääntyivät uudestaan lännen suuntaan, jossa puskurina olivat savolaiset ja pohjalaiset.
Mongolit etenivät Baltian eteläpuolella Puolaan asti ja Etelä-Euroopassa Balkanille. Jos he olisivat valloittaneet Novgorodin, mikään ei olisi pidätellyt mongoleja suorittamasta Karjalan ja Viron hävitystä, ja ties vaikka Hämeeseen asti tunkeutumista. Nämä säästyivät siltä pienen väliin tulleen sattuman ansiosta.
terv Matti Lund
Matti Sandqvist
09.08.11, 16:41
Kaima Matti hyvin kohtuullisti uhkaa ja kostoretkiä. On se kyllä kumma, ettemme vieläkään kykene tarkastelemaan viileästi ikivanhoja asioita. Miksi pitää korostaa läntistä (suomalaistakin) syyllisyyttä ohi kaiken tapahtuneen. Kuten neuvostoaikana! Musta on ollut kylki niin lännessä kuin idässäkin.
Matti S
Tottahan toki on ollut mustakylki molemmin puolin. Aiemmin taisin laittaa tänne linkin nettisivulle missä noita erilaisia kahakoita on vuosiluvuittain laitettu. Itse vain tuumasin siinä, että vähätelläänkö meidän Ruotsi-Suomen puolen osuutta noiden listojen luomisessa. Niin ja kuten yllä kirjoitin, että itse vienalaiset ovat kokeneet niin että uhka on tullut lännestä ei idästä, ja tarkoittavat sillä että Venäjältä tullut uhka on ollut pienempi. Tämä heidän kokemusta.
Pekka Paavola
09.08.11, 19:39
1377 novgorodilaisten ryöstöretki Oulujokisuuhun
1404 novgorodilaisten hävitysretki Pohjanmaalle
1415 novgorodilaisten ryöstö- ja hävitysretki Oulunsalon kauppapaikalle
1431 novgorodilaisten ryöstöretki Pohjanmaalle
1454 novgorodilaisten hävitysretki Liminkaan, Iihin ja Kemiin
1461 novgorodilaisten ryöstö- ja hävitysretkin Iihin ja Kemiin
1478 novgorodilaisten ryöstö- ja hävitysretki Pohjanmaalle
1489 venäläisten hävitysretki Oulujokisuuhun
1496 venäläisten ryöstö- ja hävitysretki Tornion ja Siikajoen väliselle alueelle
1517 venäläisten ryöstöretki Pohjanmaalle
1526 venäläisten hävitysretki Pohjanmaalle
1555 venäläisten ryöstö- ja hävitysretki Iijokialueelle
1573 suomalaisten hävitysretki Vienaan
1574 venäläisten hävitysretki Oulun erämaahan, myös 1575
1575 suomalaisten hävitysretki Vienaan
1579 venäläisten ryöstö- ja hävitysretki Oulun erämaahan ja Ylikiiminkiin
1580 suomalaisten hävitysretki Vienanmerelle; Hannu Garpin retki
1581 venäläisten hävitysretki Iin ja Simon väliselle alueelle
1582 venäläisten ryöstö- ja hävitysretki samalle alueelle
1583 venäläisten hävitysretki Pohjanmaalle
1584 venäläisten ryöstö- ja hävitysretki Oulun erämaahan
1585 venäläisten hävitysretki Oulun erämaahan ja Muhokselle
1586 venäläisten hävitysretki Oulujärvelle
1587 venäläisten hävitysretki Oulujokivarteen Sanginjoelle saakka
1588 venäläisten hävitysretki Oulunsuuhun Liminkaan asti
1589 iiläisten (Pekka Vesaisen) partioretki Vienaan; venäläisten hävitysretki Iihin ja Liminkaan; Pekka Vesaisen partioretki Petsamoon
1591 Baggen sotaretket Kuolaan
1592 venäläisten hävitysretki Muhokselle, Liminkaan, Siikajokivarteen; Baggen sotaretki Vienaan
1593 aselepo
1595 Täyssinän rauha.
Yllä olevat hävitys-,ryöstö- ja sotaterket kopioituna www.kirjastivirma.net (http://www.kirjastivirma.net)
sivuilta.
Näyttäisi, että paljon enämpi on idästä tultu länteen , kun lännestä itään.
Jospa jo tuolta ajalta on "äidinmaitoon" periytynyt tuo todellinen idänuhka ja sen olemme vuosisatojen saatossa osanneet hyödyntää. Siitä kiitos isillemme. -Pekka-
1377 novgorodilaisten ryöstöretki Oulujokisuuhun
1404 novgorodilaisten hävitysretki Pohjanmaalle
1415 novgorodilaisten ryöstö- ja hävitysretki Oulunsalon kauppapaikalle
1431 novgorodilaisten ryöstöretki Pohjanmaalle
1454 novgorodilaisten hävitysretki Liminkaan, Iihin ja Kemiin
1461 novgorodilaisten ryöstö- ja hävitysretkin Iihin ja Kemiin
1478 novgorodilaisten ryöstö- ja hävitysretki Pohjanmaalle
1489 venäläisten hävitysretki Oulujokisuuhun
1496 venäläisten ryöstö- ja hävitysretki Tornion ja Siikajoen väliselle alueelle
1517 venäläisten ryöstöretki Pohjanmaalle
1526 venäläisten hävitysretki Pohjanmaalle
1555 venäläisten ryöstö- ja hävitysretki Iijokialueelle
1573 suomalaisten hävitysretki Vienaan
1574 venäläisten hävitysretki Oulun erämaahan, myös 1575
1575 suomalaisten hävitysretki Vienaan
1579 venäläisten ryöstö- ja hävitysretki Oulun erämaahan ja Ylikiiminkiin
1580 suomalaisten hävitysretki Vienanmerelle; Hannu Garpin retki
1581 venäläisten hävitysretki Iin ja Simon väliselle alueelle
1582 venäläisten ryöstö- ja hävitysretki samalle alueelle
1583 venäläisten hävitysretki Pohjanmaalle
1584 venäläisten ryöstö- ja hävitysretki Oulun erämaahan
1585 venäläisten hävitysretki Oulun erämaahan ja Muhokselle
1586 venäläisten hävitysretki Oulujärvelle
1587 venäläisten hävitysretki Oulujokivarteen Sanginjoelle saakka
1588 venäläisten hävitysretki Oulunsuuhun Liminkaan asti
1589 iiläisten (Pekka Vesaisen) partioretki Vienaan; venäläisten hävitysretki Iihin ja Liminkaan; Pekka Vesaisen partioretki Petsamoon
1591 Baggen sotaretket Kuolaan
1592 venäläisten hävitysretki Muhokselle, Liminkaan, Siikajokivarteen; Baggen sotaretki Vienaan
1593 aselepo
1595 Täyssinän rauha.
Yllä olevat hävitys-,ryöstö- ja sotaterket kopioituna www.kirjastivirma.net (http://www.kirjastivirma.net)
sivuilta.
Näyttäisi, että paljon enämpi on idästä tultu länteen , kun lännestä itään.
Jospa jo tuolta ajalta on "äidinmaitoon" periytynyt tuo todellinen idänuhka ja sen olemme vuosisatojen saatossa osanneet hyödyntää. Siitä kiitos isillemme. -Pekka-
Tuosta puuttuvat idästä Savoon tehdyt hävitysretket 1300-1500-luvuilla.
Olihan novgorodilaisilla jonkinlainen "syy" noihin tappo- ja ryöstöretkiin. Kohdealueethan kuuluivat virallisesti Novgorodille 1323 Pähkinäsaaren rauhan teon jälkeen. Siellä oli ollut suomalaista asutusta jo ennen kyseistä rauhantekoa. Ruotsin kirkon ja hallinnon pysyttäytymisellä uuden rajan vedosta huolimatta tuon rajan pohjoispuolella kai nuo retket liittyivät? Ainakin paikalliset asukkaat katsoivat olevansa Ruotsin alamaisia, eivätkä Novgorodin alamaisia.
Karjala ja Pohjanmaahan jaettiin kahtia Ruotsin ja Novgorodin kesken vuonna 1323.
Jouni Kaleva
09.08.11, 20:02
1589 iiläisten (Pekka Vesaisen) partioretki Vienaan; venäläisten hävitysretki Iihin ja Liminkaan; Pekka Vesaisen partioretki Petsamoon
Pekka-
Useissa teksteissä on kyseenalaistettu, oliko Vesainen lainkaan mukana Petsamon retkellä vai ei.
Useissa teksteissä on kyseenalaistettu, oliko Vesainen lainkaan mukana Petsamon retkellä vai ei.
Olikohan Kemijärven ensimmäinen uudisasukas Paavali Halonenkaan mukana tällä retkellä?
Jotenkin tuntuu epäuskottavalta, että Paavali olisi palannut 20-30 vuotta tämän retken jälkeen Kemijärvelle rakentamaan savutupaansa.
Saamelaiset lähteet eivät mainitse nimiä, puhuvat vain vainolaisista, jotka hävittivät Petsamon luostarin 1589.
Petsamon luostarin hävittäminen vuonna 1589 on epäilemättä historiallinen tosiasia, mutta ketkä sen tekivät, niin on epäselvää. Selvää on vain, että sen tekivät "nemtsit".
Saamelaiset lähteet eivät mainitse nimiä, puhuvat vain vainolaisista, jotka hävittivät Petsamon luostarin 1589.
Petsamon luostarin hävittäminen vuonna 1589 on epäilemättä historiallinen tosiasia, mutta ketkä sen tekivät, niin on epäselvää. Selvää on vain, että sen tekivät "nemtsit".
Puhuttaessa luostarista on myös hyvä muistaa, että tällaiset linnoitetut luostarit olivat valloituspolitiikan (tai valtiollisen otteen tiivistämisen) eteen työnnettyjä tukikohtia, samankaltaisia kuin Olavinlinna ruotsalaisten rakentamana. Petsamo ei tietenkään ollut yhtä mahtava kuin Ääniselle perustettu Solovetski. Ruotsalaisten linnat eivät olleet luostareita, mutta toimivat sotilaallisesti samaan tapaan. 1400-luvun lopulla perustettua Olavinlinnaa yritettiin hävittää idästä käsin useita kertoja. Pohjoisempana turvasi rajaa aluksi Oulun linna ja sittemmin idempänä Kajaanin linna.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Solovetskin_luostari
http://fi.wikipedia.org/wiki/Oulun_linna
http://fi.wikipedia.org/wiki/Olavinlinna
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kajaanin_linna
Molemmin puolin siis oli yritystä tiukentaa valtion otetta erämaista ja työntää omaa rajaa kauemmas. Samalla yritettiin tehdä tyhjäksi vastapuolen pyrkimykset hävittämällä näiden linnoitteita, joita idässä myös luostareina pidettiin. Kiintoisa on myös kamppailu Käkisalmenlinnasta, jossa karjalaisten omat ajatukset olivat välillä kallellaan Novgorodiin ja välillä Ruotsiin päin.
t. Olavi A.
Solovetskihan olisi ollut otollinen kohde hävittää, mutta taisi olla liian vaikeasti saavutettavissa.
Solovetskihan olisi ollut otollinen kohde hävittää, mutta taisi olla liian vaikeasti saavutettavissa.
Edelliseen viestiini lipsahti jostain Ääninen, Solovetskihän siis tietysti sijaitsee Vienanmerellä ja turvasi siellä esteettömän pääsyn merikaupalle. Melkoisen vahva tekele, Petsamo tuskin oli hirsivarustusta kummempi ja siksi helposti poltettavissa. Toisilla nettisivuilla sanotaan saksalaisten ritarikunnan hätyytelleen (siis oikeita nemtsejä?) Solovetskiä. Tämä on minulle aivan outoa asiaa:
http://www.ortodoksi.net/index.php/Solovetskin_luostari#Alueen_voimakas_rajalinnake
t. Olavi A.
Edelliseen viestiini lipsahti jostain Ääninen, Solovetskihän siis tietysti sijaitsee Vienanmerellä ja turvasi siellä esteettömän pääsyn merikaupalle. Melkoisen vahva tekele, Petsamo tuskin oli hirsivarustusta kummempi ja siksi helposti poltettavissa. Toisilla nettisivuilla sanotaan saksalaisten ritarikunnan hätyytelleen (siis oikeita nemtsejä?) Solovetskiä. Tämä on minulle aivan outoa asiaa:
http://www.ortodoksi.net/index.php/Solovetskin_luostari#Alueen_voimakas_rajalinnake
t. Olavi A.
Ihmettelinkin tuota Äänistä, koska Vienanmerellähän Solovetskin saari sijaitsee.
Moskova kai piti sitä kuitenkin tärkeänä linnoituksena länttä vastaan. Tosiaan Olavinlinnan kaltainen kivinen linna, ei mikään hirsilinnoitus.
Solovetskihan olisi ollut otollinen kohde hävittää, mutta taisi olla liian vaikeasti saavutettavissa.
Minulla on sellainen mielikuva, että joku luostari Vienassa on hävitetty, sijaitsi saaressa, sieltä asukkaat pakenivat vainolaisia metsiin ja pikkukyliin. Olen jostain tämän lukenut. Luultavasti se on juuri tuo Olavin laittama saksalaisten hätyyttely. Rakennusta eivät ole saaneet hävitettyä, ihmiset vain lähtivät sieltä pakosalle.
1591 Baggen sotaretket Kuolaan
Yllä olevat hävitys-,ryöstö- ja sotaterket kopioituna www.kirjastivirma.net (http://www.kirjastivirma.net)
sivuilta.
Näyttäisi, että paljon enämpi on idästä tultu länteen , kun lännestä itään.
Jospa jo tuolta ajalta on "äidinmaitoon" periytynyt tuo todellinen idänuhka ja sen olemme vuosisatojen saatossa osanneet hyödyntää. Siitä kiitos isillemme. -Pekka-
Tämän rimpsun aloituksessa siis mietittiin mitä voisi tarkoittaa Lapin pogostain kirjassa v. 1537 vuosiluku 99. ja avustuksella se selvisi, että tarkoitetaan vuotta 1591 ja Baggen hävitysretkeä, joka listassa.Tuo lista on melkoisen kattava. Varmasti muista lähteistä vielä kaivamalla löytyy lisää. Kyseenalaistan kuitenkin sen, etteikö täältä tehty kostoiskuja takaisin noiden jälkeen ja niitä ei välttämättä ole listalla.
Kuitenkin 1500 luvulla Tornion ja Oulun markkinoille saapui vienalaisia kauppiaita paljon, joten vihanpito ei ole voinut olla kovin laaja-alaista?
Tuo Hannu Garpin retki Vienaan 1580 epäonnistui.
Vienalaisilla (karjalaisilla) ja rajan läheisyydessä asuvilla suomalaisilla oli rajarauha sopimus (hyökkäämättömyyssopimus), se tehtiin vasta 1600 luvulla. Se toimi melkoisen hyvin sitten aikoinaan. Kun 1788 Ruotsi ja Venäjä oli sodassa kainuulaiset ja vienalaiset yrittivät rajarauhan avulla säilyttää rauhan. He käyttivät nk. sanomamiehiä, jotka vierailivat säännöllisesti rajan takaisissa kylissä. Tämä palveli myös sotilastiedustelua. Rajarauha rikkoontui kuitenkin kerran eli 4.8.1788, kun venäläiset tekivät ryöstöretken Kuusamon Lämsänkylään. Ruotsin hyökkäys kuitenkin saatiin estettyä ja rajarauha säilyi sanomamiesten avulla.
Sain juuri eräältä kohtalotoverilta viestiä, että tuo vuosi on bysanttilaisen ajanlaskun mukaan v. 7099 eli meidän v. 1591!
Tarkistin että Venäjällä bysanttilainen ajanlasku loppui vasta 1700. Joten tämä tieto pitänee paikkaansa.
Minulla on sellainen mielikuva, että joku luostari Vienassa on hävitetty, sijaitsi saaressa, sieltä asukkaat pakenivat vainolaisia metsiin ja pikkukyliin. Olen jostain tämän lukenut. Luultavasti se on juuri tuo Olavin laittama saksalaisten hätyyttely. Rakennusta eivät ole saaneet hävitettyä, ihmiset vain lähtivät sieltä pakosalle.
No siellä Äänisellä oli ainakin tällainen, joka koki hävityksen 1600-luvun alussa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kliimon_luostari
Kuvaa (tai mainintaa linnoittamisesta) ei löydy netistä, joten en osaa sanoa oliko kyseessä linnoitettu luostari vaiko ei.
t. Olavi A.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.