Mikä esine?

[Antti Järvenpää]

Tunnistatko mistä esineestä on kysymys!

Pysti noin 30-50 litran vetoinen, painonsa perusteella keraaminen ruukku. Esine löytyy eräästä kotiseutumuseosta, mutta esineen tarkoitusta ei tunneta. Leima antaisi ymmärtää, että esine olisi leimattu 1633.

Ensimmäisessä kuvassa esine näkyy kokonaisuutena ja toisessa kuvassa näkyy esineessä olevat leimat.

[Jouni Kaleva]

Tunnistatko mistä esineestä on kysymys!

Pysti noin 30-50 litran vetoinen, painonsa perusteella keraaminen ruukku. Esine löytyy eräästä kotiseutumuseosta, mutta esineen tarkoitusta ei tunneta. Leima antaisi ymmärtää, että esine olisi leimattu 1633.

Ensimmäisessä kuvassa esine näkyy kokonaisuutena ja toisessa kuvassa näkyy esineessä olevat leimat.30-vuotinen sota oli vilkkaimmillaan (?) ja sotaväkeä rahdattiin yli Itämeren. Olutta kului valtavia määriä... olisiko olutastia?

[Antti Järvenpää]

30-vuotinen sota oli vilkkaimmillaan (?) ja sotaväkeä rahdattiin yli Itämeren. Olutta kului valtavia määriä... olisiko olutastia?

Itselle tuli sitä katsellessa mieleen viiniruukku, mutta itselläni ei ole mitään käsitystä siitä, millaisissa astioissa viiniä tai olutta olisi aikoinaan rahdattu. Molempi on varmasti tuotu, sillä niitähän on nostettu merenkin pohjasta viimevuosina.

Luku 1633 tuo mieleen vuosiluvun, mutta se voi olla jokin sarjanumerokin. Kirjasimet leimassa eivät vaikuta kovin vanhan tyylisiltä, joka hiukan laittaa epäilemään sitä, olisiko tuo luku vuosiluku vai ei.

Googlen kuvahaulla en löydä mitään samankaltaista hauilla wine pottery tai beer pottery. Mahtaisiko tuo astian kyljessä oleva leima tuoda jotakin jonkun mieleen?

Leimassa näyttäisi alhaalla lukevan Azote tai jotakin sen tyylistä. Sanoisiko se jolle kulle jotakin? Sanakirjojen mukaan se tuntuisi tarkoittavan Latvian kielellä ommelta, siis ruotsiksi söm tai englanniksi hem tai ainakin näin antaa http://ilmainensanakirja.fi/sanakirja/Azote Wikipedian mukaan kyse voisi olla myös vanhasta ranskasta, jossa se tarkoittaisi elämää. Ilmeisesti sana tarkoittaa myös typpeä joillakin kielillä.

[HannuT]

Näyttää joltain maataloudessa käytetyltä (haponkestävältä) pullolta. Ikä alle 100 vuotta.
1633 on siis todennäköisesti tuotenumero tms.
SBA = Societe Belge d'Azote ???

terv: Hannu

[Heikki Koskela]

Se on vanhanmallinen typpihappopullo. Nelinumeroinen luku on ehkä sarjanumero.

[Antti Järvenpää]

Siis typpihappoa! Aika kovaa ainetta raakana. Mihinhän sitä käytettiin maataloudessa?

[Erkki Järvinen]

jos olisi lasia niin ns. koripullo eli siis AIV - liuospullo mutta se nyt vain nousi mieleeni.

[Heikki Koskela]

Siis typpihappoa! Aika kovaa ainetta raakana. Mihinhän sitä käytettiin maataloudessa?

Kaikki hapot ovat raakana kovaa ainetta. Typpihappo on vahva hapetin ja sitä voidaan käyttää mm glyseorlin nitraamiseen, jolloin syntyy glyserintrinitraatti eli nitroglyseroli eli nitroglyseriini. Nitroglyseroli on puolestaan dynamiitin yksi ja tärkein raaka-aine. Typpihapon ja glyserolin reaktio on eksoterminen, joten lämpö on koko ajan positettava kun sitä valmistaa. Muuten tapahtuu räjähdys. En suosittele kokeilemaan.

Maataloudessa tuskin tarvittiin puhdasta typpihappoa mutta nitraatti-suolojen valmistukseen sitä voi käyttää. Nitraatti on kuten tiedetään myös sopiva osa räjähdysainetta. Mutta siitä ei enempää.

Paljon muutakin saadaan typpihaposta. En kuitenkaan mene valan päälle sanomaan, että kuvattu pullo olisi varmasti typpihappo-pullo.

[jukkaukkola]

Typpihappoa käytettiin aikoinaan maataloudessa ainakin raakamaidon kanssa tekemisissä olevien välineiden rasvan ja kalkin poistamiseen lasi ja happoteräs putkistoista ,kumi ja muovi ei tuota happoa kovin hyvin kestäneet.Apteekista haettiin irto-tavarana lasipullossa ,en muista oliko happo 100% ,vaiko laimennettua.
Apulannan teossa sitä myös käytettiin ja käytetään vieläkin ,Oulussa räjähti Tammikuussa 1963 lannoitetehdas ,jota kutsuttiin tuohon aikaa Oulun Typpitehtaaksi ,juuri tuon typpihapon takia. Jälkihän oli sama kuin Dynämiitillä,kova oli jysäys ;kuulu ja näky tänne 40 km päähän asti.

[Antti Järvenpää]

Itsekin muistan uutisista tuon Oulun typpitehtaan räjähdyksen. Tämä astia oli kuitenkin aika kookas. Arvioisin jotakin 30 -50 litran välistä. Kuvassa näkyy hiukan vieressä olevaa puusaavia, joka oli jotakuinkin saman korkuinen. En selvitellyt astian materiaalia muuten kuin kokeilemalla painoa, ja metallia se ei ollut, vaan arvelin sillä hetkellä sen olevan keraaminen. Siinä on yläosassa molemmin puolin ikäänkuin kahvat ja pieni suuaukko. Astiasta on ollut vaikea kaataa mitään, jos se on ollut täynnä. Jotenkin astia vaikutti sillä tavoin kepoiselta, että tuntuisi hämmästyttävältä, että siinä olisi kuljetettu vahvaa happoa ilman muita suojakuoria, jotka olisivat suojanneet matkan rasituksilta. Toisaalta niitä on voinut olla, mutta ovat kadonneet matkan varrella.

Nettiä selaillen löytää tietenkin joitakin käyttötarkoituksia typpihapolle, mutta kun astia ei kuitenkaan ole aivan viimeistä huutoa, niin pitäisi osata ajatella mihin sitä olisi käytetty karkeasti satavuotta sitten tai aiemmin.

Astia on mielestäni niin suuri, että jos kyseessä on ollut typpihappo, niin ei kukaan yksityinen sitä ole tarvinnut tuollaisen astian verran. Apteekin astiaksi, josta annosteltiin pienempiä eriä, se olisi voinut sopia. Toinen vaihtoehto olisi se, että sitä käytettiin jossakin teollisessa menetelmässä. Siis tehtiin lannoitetta, räjähdysainetta, selluloidia tms.

Typpihappoa taidettiin kutsua myös nimellä "sievesi", jota käytettiin metalli syövyttämiseen. Olisiko tinurit käyttäneet tätä kuparipannujen aikaan?

[Heikki Koskela]

Typpihappoa taidettiin kutsua myös nimellä "sievesi", jota käytettiin metalli syövyttämiseen. Olisiko tinurit käyttäneet tätä kuparipannujen aikaan?

Typpihapon nimitys sievesi on oikeastaan virheellinen. Sievesi (skedvatten) on ymmärtääkseni typpihapon hyvin laimea liuos, jolla voitiin puhdistaa esim. hopealusikoita ja kultaesineitä (skedvatten=lusikkavesi). Ei taida enää olla nykyaikaa? Hopea nimittäin liukenee vahvaan typpihappoon. Tietoni perustuvat 1950-luvun lukion kemian kurssiin.

Tinurit puolestaan käyttivät tinauksen yhteydessä suolahapon (vetykloridin) suoloja (sinkkikloridi ?).

[Riitta Autere]

Näyttää joltain maataloudessa käytetyltä (haponkestävältä) pullolta. Ikä alle 100 vuotta.
1633 on siis todennäköisesti tuotenumero tms.
SBA = Societe Belge d'Azote ???

terv: Hannu

En ota kantaa siihen mitä pullossa on Suomeen joskus tuotu, mutta sen kyljessä on kyllä Société Belge de l'Azote'n logo. Vuonna 1923 perustettu tehdas sijaitsi Ougréessa (Ougrée-lez-Liége) Belgiassa.

Yhtiön ranskankielinen esite löytyy digitoituna Repertorium van de Belgische Handelscatalogi -kokoelmasta Het Museum voor de Oudere Techniekenin (MOT) www-sivuilta: http://www.mot.be/w/1/files/RCB/RCB022501.pdf

Digitoidun esitekokoelman (ennen vuotta 1950 julkaistuja) hakusivu (niille, joita belgialainen teollisuushistoria kiinnostaa) löytyy osoitteesta: http://www.mot.be/w/1/index.php/RCBEn/RCB?language=En

Terveisin,
Riitta

[Erkki Järvinen]

Typpihappoa taidettiin kutsua myös nimellä "sievesi", jota käytettiin metalli syövyttämiseen. Olisiko tinurit käyttäneet tätä kuparipannujen aikaan?

Sievesi - sillä poltettiin syyliä / känsiä esim. käsistä.

[Heikki Koskela]

Sievesi - sillä poltettiin syyliä / känsiä esim. käsistä.

Minä käytin syylien poistoon lapis-kynää (lapis infernalis), joka on hopeanitraattia. Myrkyllinen aine.