Virheelliset syntymäajat hautakivissä

[suski]

Valokuvattuani satoja vanhimpia hautakiviä pohjalaisella kirkkomaalla olen huomannut tarkistusvaiheessa, että aika monella henkilöllä saattaa kiveen kaiverrettu syntymäaika poiketa kastekirjojen merkinnöistä. Suurin heitto on ollut tasan vuosi. Rippikirjoissa on yleensä ensimmäinen merkintä lapsesta ihan oikein, mutta seuraavissa jaksoissa jo virheellinen.

Onkohan hautakiviä varten otettu tiedot rippikirjan sivuilta vai miten homma on hoitunut. Luulisi, että ainakin lähisukulaisilla on oikea syntymäpäivä ollut tiedossa.

[PVuorio]

Hej

Omakohtaisesti olen tullut siihen vahvaan käsitykseen, että kirkkoherranvirastoissa tiedot poimitaan todistuksiin ja ”sukuselvityksiin” aina viimeisimmästä ja eniten mahdollisia virheitä sisältävästä rippikirjasta. Hautakiviin sitten laitetaan se mikä viraston todistuksessa seisoo. Onhan se kirkkoherran sanaa.

Monet lähes vannovat noiden todistusten nimiin kun keskustellaan syntymäajoista. Todistusten kirjoittajilla ei ole mitään vastuuta tietojen oikeellisuudesta, kunhan saavat sen jotenkin tehtyä ja mahdollisimman vähällä vaivalla.

t Pertti Vuorio

[Antti Järvenpää]

Kun itse ajattelen hautaamista ja kiven hankintaa haudalle, niin käsittääkseni omaiset hankkivat hautakiven ja takana on vuosikausien tietämys ihmisen syntymäajasta. En ole oikeastaan koskaan törmännyt tilanteeseen, että hautakiveen hakattavaa syntymäaikaa lähdettäisiin kirkkoherran virastosta kysymään. Ja jos jostakin syystä kirkkoherranviraston käsitys on eri kuin suvun, niin sukulaiset kyllä laittavat kiveen sen päivän, jota henkilö on itse käyttänyt läpi ikänsä.

Miksi sitten ihmisten tietämys omasta syntymäajasta eroaa kirkonkirjoissa olevasta on varmaankin hyvä kysymys. Olen törmännyt itse tilanteisiin, jossa tätä heittoa on ollut ja omaiset ovat varmoja, että papin paperit ovat väärässä. koska ihinen on viettänyt syntymäpäiviään aivan eri hetkellä kuin mitä kirkonkirjat sanovat. Mahdollista on myös se, että nimi tai sen kirjoitusasu voivat olla eri, kuin mitä ihminen on käyttänyt koko ikänsä.

En nyt ole aivan varma, mutta ehkäpä joku paremmin kirkkoherranviraston toimintatapoja tunteva voi oikaista, mutta maaseudulla lapsi saatettiin entisinä aikoina viedä kasteelle aika myöhäänkin. Taipaileiden takaa ei kirkolle lähdetty, jos ei ollut muutakin asiaa. Syntymästä kasteeseen saattoi vierähtää aikaa ja asialla saattoi olla vanhempien sijalla vaikkapa kummi tai naapuri. Kun sitten syntymäaikaa kysyttiin, saattoi varmaankin käydä niin, ettei se ollut aivan kirkkaana muistissa. Omat vanhemmat varmaankin olisi muistanut, mutta jos kasteella käyttäjä oli joku toinen, niin asia ei ollut niin omakohtainen.

Kuvittelisin, että pienet heitot saattoi syntyä em. tavalla. Kun ihmiset eivät sitten elinaikanaan tarvinneet virkatodista, ei vertailua eikä oikaisua kirkonkirjoihin lähdetty puuhaamaan. Nykyisinhän tuollainen tullsi esille melkein heti, kun ensimmäinen kela-kortti tulee käteen.

[Sami Lehtonen]

Lähtökohtaisesti pitäisi tietysti miettiä, mikä päivämäärä on oikeasti virheellinen. Alkuperäinen kysyjä ei täsmentänyt, minkä tiedon kanssa hautakiven tieto ei täsmää. Minunkin käsitykseni on, että hautakiveen hakataan se teksti ja päiväys, jonka omaiset muistaa yrittäjälle toimittaa. Se, mistä omaiset tiedon kaivavat on sitten tietysti asia erikseen. Monille se voi olla perhepiirissä juhlittu syntymäpäivä (ja siten todennäköisesti oikea), mutta lapsetonta lähisukulaista haudattaessa hyvinkin todennäköisesti edellämainittua kirkkoherran sanaa.

Kuten Vuorio totesi, mitä myöhempi merkintä, sen enemmän virheitä. Vähiten virheitä todennäköisesti on kastettujen luettelossa. Niissäkin toki on virheitä, mutta olisi petollista olettaa, että pari rippikirjaa myöhemmin muuttunut syntymätieto olisi itse asiassa virheellisen tiedon oikaisu. Sukutarinoina mahdollisesti elää tieto, että se-ja-se viedessään tietoa pappilaan tai lasta kasteelle, on muistanut varsinaisen syntymäpäivän - joskus nimenkin - väärin ja tästä on seurannut koko iän henkilöä seuraava virhe. Näiden tarkistaminen jälkikäteen on luonnollisesti mahdotonta.

[geekoo]

Itselläni on tapaus, jossa hautakivessä ja kuolinilmoituksessa (1942) on yhden päivän heitto verrattuna syntyneiden kirjaan ja rippikirjoihin (selvät numerot). Kastettu kolmantena päivänä syntymän jälkeen. Olen päätynyt siihen, että au:na syntyneelle naiselle ei liene kerrottu oikeata tietoa hänen syntymäpäivästään. Hän oli kuollessaan 90 vuotias ja mies oli kuollut jo 30 v. aikaisemmin, mutta lapsia oli. Mahdoton tapaus enää ratkaista?

[Heikki Koskela]

Minunkin käsitykseni on, että hautakiveen hakataan se teksti ja päiväys, jonka omaiset muistaa yrittäjälle toimittaa. Se, mistä omaiset tiedon kaivavat on sitten tietysti asia erikseen. Monille se voi olla perhepiirissä juhlittu syntymäpäivä (ja siten todennäköisesti oikea), mutta lapsetonta lähisukulaista haudattaessa hyvinkin todennäköisesti edellämainittua kirkkoherran sanaa.



Tämä tulkinta on minustakin oikea. Sitäpaitsi hautakiveen hakattu syntymäaika ei voi olla "virallinen" muutenkaan koska hautakivi ei ole mikään virallinen dokumentti. Se on muistokivi oman suvun tarpeita varten.

[kkylakos]

Itse luotin mummoni lapsena kuolleiden sisarusten osalta hautakiveen. Aivan sattumalta osui Turun maakunta-arkistossa haudattujen listassa sitten "vääränä vuonna" merkintä silmiin. Ties missä vaiheessa virhe tapahtunut, hautakivi ei ollut lasten kuoleman aikainen vaan myöhemmin tehty. Haudattujen lista tässä tapauksessa siis kiistattomasti luotettavampi lähde.

[TapioV]

Kun itse ajattelen hautaamista ja kiven hankintaa haudalle, niin käsittääkseni omaiset hankkivat hautakiven ja takana on vuosikausien tietämys ihmisen syntymäajasta. En ole oikeastaan koskaan törmännyt tilanteeseen, että hautakiveen hakattavaa syntymäaikaa lähdettäisiin kirkkoherran virastosta kysymään. Ja jos jostakin syystä kirkkoherranviraston käsitys on eri kuin suvun, niin sukulaiset kyllä laittavat kiveen sen päivän, jota henkilö on itse käyttänyt läpi ikänsä.

Miksi sitten ihmisten tietämys omasta syntymäajasta eroaa kirkonkirjoissa olevasta on varmaankin hyvä kysymys. Olen törmännyt itse tilanteisiin, jossa tätä heittoa on ollut ja omaiset ovat varmoja, että papin paperit ovat väärässä. koska ihinen on viettänyt syntymäpäiviään aivan eri hetkellä kuin mitä kirkonkirjat sanovat. Mahdollista on myös se, että nimi tai sen kirjoitusasu voivat olla eri, kuin mitä ihminen on käyttänyt koko ikänsä.

En nyt ole aivan varma, mutta ehkäpä joku paremmin kirkkoherranviraston toimintatapoja tunteva voi oikaista, mutta maaseudulla lapsi saatettiin entisinä aikoina viedä kasteelle aika myöhäänkin. Taipaileiden takaa ei kirkolle lähdetty, jos ei ollut muutakin asiaa. Syntymästä kasteeseen saattoi vierähtää aikaa ja asialla saattoi olla vanhempien sijalla vaikkapa kummi tai naapuri. Kun sitten syntymäaikaa kysyttiin, saattoi varmaankin käydä niin, ettei se ollut aivan kirkkaana muistissa. Omat vanhemmat varmaankin olisi muistanut, mutta jos kasteella käyttäjä oli joku toinen, niin asia ei ollut niin omakohtainen.

Kuvittelisin, että pienet heitot saattoi syntyä em. tavalla. Kun ihmiset eivät sitten elinaikanaan tarvinneet virkatodista, ei vertailua eikä oikaisua kirkonkirjoihin lähdetty puuhaamaan. Nykyisinhän tuollainen tullsi esille melkein heti, kun ensimmäinen kela-kortti tulee käteen.
Kasteelle on saatettu viedä usean kuukauden tai jopa vuoden vanhana. Kerrotaan joidenkin itse kävelleen kasteelle. Mutta on toisenlaistakin käytäntöä ollut. Viitasaaren 1700-luvun kastekirjaa selaillessani huomiota herätti, että miltei kaikki lapset tuotiin kasteelle jo seuraavana päivänä pitkistäkin matkoista. Sen tekivät kummit, äitihän ei olisi siihen kyennyt. Tällöin ilmoitettu syntymäaika on varmasti oikea, mutta vanhempien antama nimi saattoi unohtua. Siitä on kansan muisteluksia. Kastekirjasta lastenkirjaan tai suoraan rippikirjaan (Länsi-Suomessa) tietoja siirrettäessä
saattoi tulla kirjausvirheitä. Uuteen rippikirjaan siirrettäessä tai avioitumisen yhteydessä uudelle sivulle kirjoitettaessa tuli uusi kirjausvirheen mahdollisuus. Niinpä eräs esi-äitini sai mukaansa äitinsä syntymäajan naimisiin mennessään. Äidin ja tyttären nimi sattui olemaan sama jopa patronyymikin. Väärältä riviltä pappi luki syntymäajan. Huolimattomuutta. Kyllä, mutta kenellepä meistä ei joskus tapauhtuisi virheitä.
Olen tehnyt syntymäajan virallisen korjauksen synnytyslaitoksen antaman syntymätodistuksen perusteella. 30-40 vuoteen ei syntymäaikavirheitä ole voinut tulla, koska kirjaus on tehty syntymätodistuksen perusteella.
Yleisesti on tiedossa, että ihmiset ovat käyttäneet toisenlaista nimeä kuin mikä on virallisesti rekisteröity. Eräs opiskelija oli vaikeuksissa todistuksen saamisessa valmistusmisvaiheessaan, koska hän oli käyttänyt puhuttelunimeään tenttipapereissa!
T.V.

[Kataja]

Kasteelle on saatettu viedä usean kuukauden tai jopa vuoden vanhana. Kerrotaan joidenkin itse kävelleen kasteelle. Mutta on toisenlaistakin käytäntöä ollut. Viitasaaren 1700-luvun kastekirjaa selaillessani huomiota herätti, että miltei kaikki lapset tuotiin kasteelle jo seuraavana päivänä pitkistäkin matkoista. Sen tekivät kummit, äitihän ei olisi siihen kyennyt. Tällöin ilmoitettu syntymäaika on varmasti oikea, mutta vanhempien antama nimi saattoi unohtua. Siitä on kansan muisteluksia. Kastekirjasta lastenkirjaan tai suoraan rippikirjaan (Länsi-Suomessa) tietoja siirrettäessä
saattoi tulla kirjausvirheitä. Uuteen rippikirjaan siirrettäessä tai avioitumisen yhteydessä uudelle sivulle kirjoitettaessa tuli uusi kirjausvirheen mahdollisuus. Niinpä eräs esi-äitini sai mukaansa äitinsä syntymäajan naimisiin mennessään. Äidin ja tyttären nimi sattui olemaan sama jopa patronyymikin. Väärältä riviltä pappi luki syntymäajan. Huolimattomuutta. Kyllä, mutta kenellepä meistä ei joskus tapauhtuisi virheitä.
Olen tehnyt syntymäajan virallisen korjauksen synnytyslaitoksen antaman syntymätodistuksen perusteella. 30-40 vuoteen ei syntymäaikavirheitä ole voinut tulla, koska kirjaus on tehty syntymätodistuksen perusteella.
Yleisesti on tiedossa, että ihmiset ovat käyttäneet toisenlaista nimeä kuin mikä on virallisesti rekisteröity. Eräs opiskelija oli vaikeuksissa todistuksen saamisessa valmistusmisvaiheessaan, koska hän oli käyttänyt puhuttelunimeään tenttipapereissa!
T.V.

Anoppi on aina ollut varma, että mieheni on syntynyt tietyn nimipäivän päivänä. Virkatodistuksiin on kumminkin merkitty syntymäpäiväksi sitä seuraava päivä. Tämä on alkanut harmittaa miestäni, koska papin virheen takia hänen eläkkeellepääsynsä viivästyy päivällä.
Äitini antoi minulle toiseksi nimeksi suvussa kulkeneen nimen, jota hän piti tärkeänä ja joka myös hyvin sointui ensimmäiseen nimeen. Kansakouluun menoa varten piti hankkia papintodistus, ja siitä kävi ilmi, että pappi oli kirjoittanut toisen nimen virheellisesti. Äiti oli tästä harmissaan, mutta papin kirjaama muoto on käytössäni ollut. Pääseehän vähemmällä vaivalla, koska papin kirjaama nimi on lyhempi.
Hiljattain nuori sukulainen kävi autokoulun. Vasta ajokorttia hakiessa ilmeni että pappi oli tehnyt nimeen ihan älyttömän kirjoitusvirheen. Ajokortin saanti viivästyi, koska ensin piti tehdä virallinen nimenmuutoshakemus, ettei samaa kirjoitusvirhettä tehty ajokorttiin.
Marjatta

[skoykka]

Eräs elossa oleva sukulaiseni väittää, että hänen syntymäpäivänsä on väärin papinkirjoissa, mutta miten sen voisi korjata? Ja kumpaan voi luottaa, vanhempiin vai papistoon, itse ei voi asiaa muistaa?

Enoni kirjoitteli tahallaan vääriä nimiä suvun hautakiveen, kun ei pitänyt isoisänsä ottamasta ruotsinkielisestä nimestä. ;)

[Pekka Hiltunen]

Osa vanhimpien hautakivien virheistä voidaan kai yhtä hyvin sälyttää kivenhakkaajalle kuin tälle tiedon välittäneen omaisen muistille tai tiedoille. Ovatkohan nämä "vanhimmat" hautakivet tai -ristit ehkä 1800-luvun alkupuolelta? Tuolloinhan ei luku- eikä varsinkaan kirjoitustaito ollut yleistä rahvaan keskuudessa. Voi siis olla jopa niin, että kivenhakkaajan virhe on tullut esiin vasta nykypäivän sukututkijan silmissä. Rippikirjoissa syntymäaikojen vaihtelu on tunnetusti aika yleistä kaikkina aikoina, mutta hautakivissä virheitten määrä on varmasti vieläkin yleisempää.

Syntymäpäivien juhliminen tavallisen kansan parissa on toinen juttu. On vaikeaa uskoa sellaista esiintyneen ennen 1900-lukua.
PH

[suski]

Kiitokset kommentoijille! Olin onnistunut "lukitsemaan" oikeuteni niin etten päässyt vastaamaan.

Joku teistä ihmetteli, että virheelliset päiväykset mihin verrattuna. Nimenomaan verrattuna syntymä- ja kastekirjauksiin. Syntymäajankohdat asettuvat 1850-luvun kummallekin puolelle eikä omissa tapauksissani ole tulkinnanvaraa numeroissa. Virheet ovat pääsääntöisesti tapahtuneet lapsen ensimmäisen rippikirjaan merkitsemisen jälkeen. Uskoisin, että virheet liittyvät jollakin tavalla rippikirjoihin.

Lapset on kastettu 1-3 päivän sisällä syntymästä ja kummit ovat sekä kotitilalta että naapurustosta, eikä matka kirkollekaan ole ollut paria kilometriä pidempi. Kuten alussa mainitsin, suurin aikavirhe oli tasan vuosi, ja seuraavaksi suurin oli puoli vuotta. Tämä puolen vuoden ero oli lapsella, jonka syntymäkuukausi oli 7. mutta hautakiveen on kaiverrettu 1. Se on varmaan kivenhakkaajan tulkinta, mutta en kyllä kaikkia virheitä laittaisi hänenkään niskoille.

Aion kyllä edelleenkin uskoa vain historiakirjojen päivämääriin. Olen nimittäin löytänyt hyvin paljon omaan sukuuni kuuluvien henkilöiden hautoja menetelmällä valokuva ja henkilöiden tietojen etsiminen.

suski

[Matti Kalervo]

Tekevälle sattuu. Veljeni joka kuoli 1990 luvulla
, entiedä tuliko vaimolle vai kivenhakkaajaalle virhe, mutta syntymä aika on väärin.

Matti Kalervo

[PVuorio]

Hej

Kyllä hautakiveen hakataan mitä tilataan, mutta varmaan olisi hyvä, jos kuolintodistuksen, hautausluvan ja hautakiven päivämäärät olisivat samat. Menepä oikaisemaan ensinmainittujen päivämääriä. Ehkä parempi käyttää niitä virallisempia kuin oikeita tietoja :oo:

t Pertti Vuorio

[Erkki Järvinen]

Kuolinilmoituksien tiedot lehdissä ovat jälkeenjääneiden laittamia, sama asia hautakivien kohdalla - eli aika omituista mielestäni jos näihin haettaisiin tietoja seurakunnasta. Mutta virheitä tulee vain tekevälle - kun ei tee mitään niin ei tule virheitäkään.

[Erkki Kiuru]

Kuolinilmoituksien tiedot lehdissä ovat jälkeenjääneiden laittamia, sama asia hautakivien kohdalla - eli aika omituista mielestäni jos näihin haettaisiin tietoja seurakunnasta. Mutta virheitä tulee vain tekevälle - kun ei tee mitään niin ei tule virheitäkään.

Kaiman kanssa samaa mieltä... todisteena oman suvun hautakivivirheet:

1. 1950-luvulla omaiset antaneet hautakiviliikkeelle virheellisen syntymäajan, joten virhe luonnollisesti myös kivessä.

2. Toisessa 1950-luvun hautakivessä kuolinvuosi 1958 vaikka oikea olisi 1957. Virhe tullut ilmeisesti siitä syystä että kivi on hankittu vuonna 1959, mutta kumpi virheen teki, kiviliike vai omaiset, ei ole enää selvitettävissä.

3. Viimeinen tapaus tuli esille viime keväänä äitini kuolemaan liittyvien virkatodistusten vertailussa. Virkatodistustukseen syntymäpaikan kirkkoherranvirastosta oli liitetty mukaan keltainen muistilappu, että syntyneiden luettelossa äitini syntymäpäivä oli 1.7., vaikka virkatodistukseen oli merkitty syntymäpäiväksi 2.7., jota päivämäärää on käytetty myös kaikissa muissa virkatodistuksissa, henkilötunnuksessa ja jota päivämäärää äitini käytti myös syntymäpäivänään. Tämän virheen syy olisi helposti selvitettävissä, mutta kun niihin 1900-luvun rippikirjoihin ei enää pääse käsiksi....ilmeisesti ensimmäiseen rippikirjaan on jo tullut merkintävirhe, joka on seurannut sitten myöhempiin virkatodistuksiin ja myös siirtotietoon siviilirekisteriin ja 60-luvun sosiaaliturvatunnukseen jne.

Olisikohan kirkkoherranviraston virkailija muistanut minut sukututkijana ja laittanyt ystävällisesti muistilapulle myös syntyneiden luettelon tiedon?

Erkki

[Markku T. Mäkinen]

Anoppi on aina ollut varma, että mieheni on syntynyt tietyn nimipäivän päivänä. Virkatodistuksiin on kumminkin merkitty syntymäpäiväksi sitä seuraava päivä.

Tuli mieleen sellainen sellainen vähän kaukaa haettu ajatus, että ei kai miehesi sattunut syntymään Johanneksen päivänä?

t.Markku

[Kataja]

Tuli mieleen sellainen sellainen vähän kaukaa haettu ajatus, että ei kai miehesi sattunut syntymään Johanneksen päivänä?

t.Markku

Ei Johanneksen päivänä vaan talvella. Katsoin kyseisen vuoden almanakan, nimipäivän paikkaa ei ole muutettu.
http://almanakka.helsinki.fi/

Marjatta