Pohjois-Satakunnan tuntijat, Vatkekoski

[antti pohjois-satakunnasta]

Olen mielenkiinnolla lueskellut Satakunta-kirjasarjan tekstejä Pohjois-Satakunnan eräalueista ja eränkäynnistä. Silmiini osui seuraava teksti:

M a i n i t t u n a v u o n n a t u o m i t a a n K l a u s K u r j e n a n t a m a n t u o m i o n p e r u s t e e l l a S e l k e e n M a t i l l e j a R o s s i l l e s a m a s t a , k y l ä s t ä o i k e u s v a n h a a n k a l a v e t e e n s ä V a t k e k o s k e n j a K a r v i j o e n ( V a t k e k o s k e o c K a r u e i o k ) v ä l i l l ä . J o s e s e i k k a , e t t ä m a i n i t t u j e n h e n k il ö j e n v a s t a p u o l e n a o li S a s t a m a l a n M i k k o , v i i t t a a s i i h e n , e t t ä S e l k e e n M a t i n j a R o s s i n
e r ä o m i s t u s s i j a i t s i S a s t a m a l a n k y l ä n i t ä i s e n ä n a a p u r i n a , s . o . n y k . L a u t j ä r v e n t i e n o i l l a . S a m a a n s u u n t a a n p u h u u R o s s i n m a i n i t s e m i n e n e r ä n o m i s t a j a n a . Y l ä - S a t a -
k u n n a n t u o m i o k i r j a a n v u o d e l t a 1 6 6 5 o n n ä e t t e h t y m e r k i n t ä , j o s s a s a m a i n e n R o s s i -
s u k u y n n ä e r ä i t ä S e l k e e n a s u k k a i t a m a i n i t a a n L a u t j ä r v e n e r ä m a a n o m i s t a j i n a , e n n e n -
k u i n s e t u l i S e l k e e n k a r t a n o l l e . L a u t a j ä r f f w i j u h r m i n n e s w a r i t S ä l k i s ä r e r u m o c h
f ö r ä n d e t b l e f s ä t e r i j , h ä f d a t a f f B r u s i u s J o h a n s s o n R å s s j , H i n d r i c k K i l k a , H i n r i c h
W a i s j ( V ä i s s i ) o c h C l e m e t H i j t u s å m d å b o d d e u t h j S ä l c h i s b y .

Vaikka olenkin pohjois-satakunnasta on tuo Vatkekoski täysin tuntematon paikka. Osaako kukaan missä tuo paikka sijaitsee ja mahdollisesti millä nimellä nykyisin?

[kkylakos]

Suvanto (http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0191-0362_YLA-SASTAMALA_ELI_KARKKU.pdf ) toteaa samaisesta tuomiosta
Ulvilan laamanninkäräjillä 9.2.1551 tuomittiin Madtz i Seliilte oc
Rosz ibidem (talon XVIII Ambrosius) oikeutetuiksi vapaasti nauttimaan
ja käyttämään kalavesinään innan Vatkenkosken oc Kar_eioki ilman, että
Mickel i Saastmal fjärding (= Merikarvian Ylikylän talon I Mikko Olavinpoika)
saisi heitä siitä estää. Tuomiossa vedottiin kihlakunnantuomari
Klaus Kurjen antamaan tuomiokirjeeeen. Ala-Satakunnan tuomiokirja
1550-1552 (Suomen vanhimmat tuomiokirjat II) s. 53. 'Vatkenkoski'
on tuntematon, mutta raja on ilmeisesti mennyt Karvianjoelta ylös
pohjoiseen niin,että Merikarvian kylät jäävät länsipuolelle sekä Otamo
ja Lautajärvi itäpuolelle.

[Benedictus]

file:///C:/Users/GAMBET%7E1/AppData/Local/Temp/moz-screenshot.pngMaantietelijäle vaikea pala, kun en löytänyt sopivaa karttaa alueesta Otamo-Lauttijärvi länteen merikarvialle.

Tuolla Suvannon tulkinnalla on vain yksi alue mahdollinen.

Merikarvian vanhat rantatalot hallitsivat rannikon puoleista aluetta ja samalla Merikarvian joen alueita kylien itäpuolella.
Merikarvienjoki =Karvianjoki=Hongonjoki

Otamon alue on kuulunut vanhastaan Karkun taloille-esim. Pakkalan omistukset olivat Otamolla. Lauttijärvellä ja siitä pohjoiseen Honkajärvellä oli Karkun Järventaan ratsutilan omistuksia, joista Isak Eriksson 1680-luvulla käräjöi.
Mouhijärven Selkeen omistukset ovat siis olleet Otamo-Lauttijärvi-Honkajärven länsipuolella, siis Sastamalan alueella.
Marikarvian rantakylät kuuluivat taasen Ulvilaan, kuten Närpiökin.

Tähän ei oikein mahdu kuin yksi Karvianjoesta lähtevä alue, jolla olisi ollut asutusmerkitystä.

Tämä on nykyinen Tuorilan alue, joka voidaan ajatella lähteneen nykyisestä Lankoskesta ja jatkuneen Otamon rajaa pohjoiseen nykyisen Merikievarin eli entisen Tuorilan talon alueelle.
Sitä pohjoiseen on Kuvaskangas, joka on silti jo niin kaukana, ettei sillä varmaan ollut tuolloin merkitystä, koska alue on pääosin suota.

Arvelisinkin, että tuo Vatkekoski voisi olla vanha nimi Lankoskelle eli Långforsille eli pitkälle koskelle.

Alajuoksulla olevat muut kosket ovat varmaankin kuuluneet rantataloille. Lankoski alueena asutettiin vasta 1650-luvulla, kun Heikki Långfors perusti sinne talon.

Tämä on vain tulkinta kartan perusteella, vaikka alue onkin sukuni ydinaluetta.

[antti pohjois-satakunnasta]

Kiitokset kkylkos ja Benedictus. Harmi, että jotkut nimet katoavat ja muuttuvat vuosisatojen saatossa, ja tuotattaa paikantamisessa harmaita hiuksia jälkipolville. Tuota Benedictuksen esille tuomaa Lankoskea myös ajattelin, mutta tutkiessani nyt juuri äsken Lankosken nykyistä kalastuskarttaa
http://www.lankoski.com/default.asp?op=NaytaJokikartta
tuli mieleen Vaaditkoski, joka on koskipaikka Lankoskesta alajuoksulle päin. Jotenkin tuota nimeä vääntelemällä voisi ajatella Vatkekoskeksi. Mutta mitähän kohtaa Karvianjokea on sitten tuo tuomiomääritelmä tarkoittanutkin ?

Toinen paikka samoilta Merikarvian -Siikaisten seuduilta myös kiinnostaa: Otamon Röörlanti, jossa esim. 1640-luvulla Lauri Honkakoski (Savo-Honkakoski suku) oli kalastajana. Joitakin mainintoja Röörlannista on Merikarvian rippikirjoissa, mutta Röörlannin tarkempi paikantaminen on hakusessa. Onko kellään tarkempaa tietoa?

[Benedictus]

Tuo vaadinkoski voisi sopia erinomaisesti vatkekoskeksi, vaikka nimi ei ihan täsmää, niin on sinnepäin, mikä ei ole ihme kun kirjoittajat olivat pääsääntöisesti ruotsinkielisiä.
Sijainti sopisi paremmin kuin Lankoski, jonka luulen kuuluneen Hämenkyrön ja Ikaalisen nautintoihin, ainakin Heikki Lankoski kuului sieltä oleviin sukukuntiin Karijoen kautta.

Lankoski on ollut varmaankin merkittävä kalastuspaikka, joten sen omistus lienee ollut useamman hallussa.
Heikki teki Lankoskesta yhdessä sukupolvessa merkittävän tilan, mikä viittaa siihen, että siellä on ollut jo valmiiksi iso eräsijatila, joka ei ole vaatinut menoa kylmään korpeen.

Tuorila sitä vastoin asutettiin vasta myöhemmin ja vaikka se on Lankosken pohjoispuolella, ei kuulunut Lankoskeen,ennenkuin naimakaupalla omistajasuvut yhdistyivät. Siksi voisi ajatella, että Vaadinkosken ja Tuorilan välinen alue on kysytty palsta.

Tuo röörlanti ei ole selvä tutkimuksista huolimatta. Siellä oli kalastusta useammankin tekijän voimin. Muistaakseni myös Tuunan ja Näsin miehiä oli siellä jossain vaiheessa.

Röörlanti sanana voisi kertoa paikasta. Paikallisella kielellä rööri on ura, kouru, ja myös uoma tai kanaali.
Puhutaan vesirööristä ja esimerkiksi soistuneen järven hetteiköiden välisiä kanaaleita sanotaan rööreiksi.

Siikaisten Otamon itäpuolella on Itäjärven ja muidenkin pikkujärvien muodostama suurialainen matalien järvien verkko, joka voisi hyvinkin olla tuollainen röörialue, oli varmaankin erinomainen kalojen kutualue.

Siikaisjärvi ei kelpaa, koska on syvähkö ja selväalainen.
Eikä Otamon lävitse virtaavat pikkujoet olisi olleet riittävän kalaisia.

Merikarvianjoki liittyy Isojärveen Otamon luona, mistä järveen haaraantuu lahtimainen alue, tämä ja siitä Isojärven pohjoispuolitse erkaneva, nykyinen Leväsjoki, entinen Karvienjoki eli Hongonjoki, siis joen entinen pääuoma, muodostaa suuren lahden Leväsjoen kylään saakka. Ennenkuin Isojärveä laskettiin, lahtiuoma on ollut melko pitkä rööri.
Tämä voisi olla tuo Röörlanti, Isojärven laskuuoman suusta Leväsjoen kylälle saakka.

Harva alueen asutuksen tutkijakaan tietää, että Karvianjoen pääväylä oli todella Kankaanpään Leppäruhkasta(tarkoittaa laajaa matalaa aluetta, mihin varmaankin jäidenlähdön aikaan kasautuivat Karvianjoen jäät, koska uoma kääntyi 90 astettä länteen ja suoraan menevän Kynäsjärveen laskevan uoman pohjassa oli karikkoinen kalliovalli, joka sääti vedenkorkeuden.

Ruhasta joki meni Pomarkun Honkakosken kylän lävitse, missä on juuri Honkonkosken rannalla Honkakosken suvun 1. talo. Nykyinen Vanhatalo.
-Mielenkiintoinen seikka on, että Vanhantalon pihanreunaa menevä tie ylittää siinä Hongonjoen kivisiltaa pitkin. Silta on tehty 1800-luvulla ja siinä on kolme suurta holviaukkoa veden mennä.
Nykyisin, yhden holvin alla noruu pieni puro, sillä Ahlströmien peratessa 1900-luvun alussa Kynäsjärven kosket, söi Karvien joki uomansa saveen kuiluksi, jonka vedenpinta on nykyisin metrejä vanhan uoman pohjan alla
Leppäruhkassa.

Honkakosken alla oli pitkämäinen Petkeleen järvi, joka on kokonaan kuivattu nykyisin. Petkeleen järvi ulottui Saarikoskelta Honkakoskelle. Saarikosken rajalla, joki pakkautui kapeaan uomaan ja vasta Saarikosken jälkeen leveni Leväsjoen alueeksi.

Tuo kadonnut joki oli tärkein kulkuväylä tuohon aikaan. Sitä pitkin käytiin Honkakoskelta asti Merikarvian kirkossa, myöhemmin Siikaisten.Tehtiin kauppamatkat ja uitettiin tukkeja.

Eli tuolle Röörinimelle kyllä alueella riittäisi selityksiä.

Karvien joki kaikkine haaroineen on ollut merkittävä kalajoki. Kokemäen kartanolla muistaakseni oli Pomarkun kylästä yläjuoksulle kalastamo, missä oli palkattu kalastaja.Olivatko röörlandin kalastajat myös jonkin talon tai kylän kalastajia ei ole selvää.

Eräs seikka mitä on hyvin vähän tutkittu on juuri Hongonjoen alueen merkitys asutuksen ja kulun kannalta muinaisina aikoina. Joki on ollut runsasvesinen, ja matala koskinen. Kankaanpään kohdilla se on liitynyt Hämeen ja Pohjankankaan harjuihin, ja siellä ammoisista ajoista kulkeneeseen pohjanmaan tiehen.
Peruskarttojen nimistöä pelkästään katsellessa selviää, että alueella asui metsäsaamelaisväestöä hyvinkin myöhään, sekaisin suomalaisväestön kanssa, ja heidän väleihinsä lomittui rannikon ruotsinkielinen väestö.

Joen merkityksestä kertoo jo sekin, että Merikarvialle asti asutus on Sastamalasta tullutta, vaikka Ulvilankaupunki ja Kokemäenjoen suiston asutus oli aivan vieressä.

[antti pohjois-satakunnasta]

Ilmeisesti jonkinsorttista ammattimaista kalastustoimintaa on tuolla Otamon Röörlannissa ollut, sillä myös Laurin veli Pertti muutti sinne 1670-luvulla, ja oli sitä aikaisemmin ennen Savon isännäksi tuloa toiminut Ulvilan Anolan kartanon kalastajana Pomarkun Kiilholmassa, joten melkoista ammattitaitoa kalastuksen suhteen oli hänelle varmastikin kertynyt .

"Nimi Röörland esiintyy vain muutaman kerran Merikarvian seurakunnan tileissä ja historiakirjoissa. Jos nimen alkuosa tarkoittaa ruokoa voi myös historiakirjoissa mainittu Järvi-Otamo tarkoittaa samaa aluetta. Aiemmin mainitaan tileissä Röörlannissa asuvana kalastaja Lauri Laurinpoika, joka on ilmeisesti Savo Pomarkusta."
Mitähän aluetta tuo Järvi-Otamo sitten tarkoittaakin. Otamon itäosaa?

Täytyy ajatella, että varmastikin vedenkorkeus 400 vuotta sitten oli huomattavasti nykyistä korkeammalla (ehkä useita metrejä), ja nuo hetteiköt ja "röörikanaalit" siten melko kulkukelpoista ja kalarikasta vesistöä.

Mielenkiintoista pohtia näitä menneitä paikkoja, niin asutushistorian kuin maantieteellisten asioiden kannalta.