Tuomas Pöykkö Rovaniemi

[tkukkonen]

Tämän Tuomaan tiedoista olisin kiinnostunut. Onko kunnolla tutkittu?
Kysymys koskee sekä päivämääriä että vanhempia. Eräs epäilyksen alainen lähde antaa isäksi Krister Boneliuksen, mutta se ei tunnu luotettavalta.

Tuomas Kristerinpoika? Pöykkö. Syntynyt 1667 Rovaniemi. Arkistonimi: Thomas Christersson Pöyckö(lä). Kuollut 2.4.1733 Rovaniemi.
- Puoliso 1692 Walborg -NN-. Syntynyt arviolta 1670 Rovaniemi. Erään lähteen mukaan * 1663, k 10.9.1752 Rovaniemi.
I. Lapset
1. Matti Tuomaanpoika Pöykiö eli Pöykkö. Syntynyt 1695 Rovaniemi. Kuollut 6.12.1755 Rovaniemi.
2. Kaarina Tuomaantytär Pöykkö. Syntynyt 1706. Kuollut 1.3.1771 Rovaniemi.
3. Johan Pöykkö. Syntynyt 1709. Kuollut jälkeen 1770.

[Matti Lund]

Tämän Tuomaan tiedoista olisin kiinnostunut. Onko kunnolla tutkittu?
Kysymys koskee sekä päivämääriä että vanhempia. Eräs epäilyksen alainen lähde antaa isäksi Krister Boneliuksen, mutta se ei tunnu luotettavalta.

Tuomas Kristerinpoika? Pöykkö. Syntynyt 1667 Rovaniemi. Arkistonimi: Thomas Christersson Pöyckö(lä). Kuollut 2.4.1733 Rovaniemi.
- Puoliso 1692 Walborg -NN-. Syntynyt arviolta 1670 Rovaniemi. Erään lähteen mukaan * 1663, k 10.9.1752 Rovaniemi.
I. Lapset
1. Matti Tuomaanpoika Pöykiö eli Pöykkö. Syntynyt 1695 Rovaniemi. Kuollut 6.12.1755 Rovaniemi.
2. Kaarina Tuomaantytär Pöykkö. Syntynyt 1706. Kuollut 1.3.1771 Rovaniemi.
3. Johan Pöykkö. Syntynyt 1709. Kuollut jälkeen 1770.


Henkikirjojen mukaan tämä Tuomas Ristonpoika ei olisi lähtöisin aivan Rovaniemeltä, vaan siitä naapurista Korkalonkylästä, jossa kyllä asui myös herra Kristiankin.


Mutta Tuomas Ristonpojan syntymän aikoihin Korkalossa on asunut jonkin aikaa 1/4 manttaalin taloa myös Risto Ristonpoika vaimonaan Valpuri Pekantytär, jonka lisäksi ei Ristoja lähimailla näy. Tämä Risto on kyllä lähellä samaa ikäluokkaa kuin Sigfridus Christierni Bonelius.


Tätä Ristoa on syytä epäillä vakavaksi isäehdokkaaksi Tuomas Ristonpojalle, sillä 1690 -luvun henkikirjoissa Tuomas ilmaantuu nimenomaan asumaan 5/12 manttaalin taloa Korkaloon, on 1689-90 ilman vaimon nimeä, ja vuosien 1685-87 maakirjoissa tämän talon isännän nimeksi on kirjattu Risto Erkinpoika. Tuomas Ristonpoika on kirjattu jo vuoden 1686 kymmenysluetteloon. Vaikka talon paikka on eri herra Kristiernillä, manttaalimäärä on sama 5/12 ja vuoden 1682 maakirjassa tämä herra Kristiernin talo on merkitty autioksi (siis kameraalisesesti autioksi). Herra Kristierninkin, joka olisi kuollut jo 1672, patronyymi on Erkinpoika. Vaikuttaa aika sekalaiselta veroluetteloitten näkövinkkelistä ja vaatii tuomiokirjojen läpikäyntiä, jotta Risto Ristonpojan ja Tuomas Ristonpojan suhdetta herra Kristierniin voidaan paremmin arvioida.

Vuoden 1690 jälkeen Tuomas Ristonpojalle on merkitty vaimonnimeksi Riitta paitsi, että vuodesta 1699 alkaen näen vaimon nimeksi Valpurin (en selannut aivan jokaista vuotta), tällöin näkyy myös veli Risto kuten vuoden 1700 RL:ssakin, joten Tuomas ei ole ainoa suvussaan, veljellä Ristolla on vuoden 1704 henkikirjassa vaimo Maria. Täten tämä Tuomas Ristonpoika on ollut aviossa ainakin kahdesti.


Lisäksi ilmenee vuoden 1708 henkikirjasta, ettei tätä Korkalon taloa isännöi juuri sinä vuonna Tuomas Ristonpoika. Manttaali on taas 5/12 ja isännnän nimenä Matti Pöykiö vaimonaan Kaarina, mutta talossa asuu myös hänen veljensä Risto, jolle ei tässä mainita vaimoa. Piilotteliko Tuomas edelleen talossa? Ainakin maakirjassa 1712-13 on 5/12 manttaalin isännän nimenä jälleen Tuomas Pöykilä, jonka talon verorasitusta on vähennetty 1/6 manttaalilla käräjäpäätöksellä jo 25.8.1682 ja maaherran, sittemmin kuninkaallisen neuvoston puheenjohtajan kreivi Wrangellin vahvistuksella 10.3.1684. Mainittakoon kuitenkin heti perään, ettei renovoidusta tuomiokirjasta ilmene maakirjassa viitattua päätöstä (käräjät 25.8.1682 alkavat sivulta 547 mf ES2035, rullan nide RR.19).

Tuomaan talo on vuonna 1690 manttaalimäärältään 5/12, ja taas herra Sigfridus Christiernin talo 1/4 manttaalia, kun osat olivat toisinpäin entisaikaan (Sigfridushan mainitaan isänsä apulaiseksi jo 1649!). Risto Ristonpojan asuma talo oli ollut sillä paikalla luettelossa, jota oli asunut Heikki Paavalinpoika ja 1/4 manttaalia. Myöhemmin manttaalimäärä vaihteli Tuomas Ristonpojalla, eli oli 5/12 tai 1/4 eli 1/6 manttaalin erotus selittyy vähennyspäätöksellä, koska 1/4+1/6 = 5/12. Herra Kristianin manttaalimäärä oli kyllä aikaisemmin 5/12 manttaalia. Pitäisi tutkia vähän enemmän, jotta voisi arvioida sitä, onko taloja vaihdettu jossain välissä vai johtuuko vaihtelu vain veronvähennyspäätöksistä.


terv Matti Lund

Ps. kannattaa kuitenkin etsiä tuomiokirjoista lisäinformaatiota. Oma katsaukseni on ainoastaan sangen pikainen ja pinnallinen raapaisu, jota on sangen kriittisesti tarkasteltava.

[tkukkonen]

Henkikirjojen mukaan tämä Tuomas Ristonpoika ei olisi lähtöisin aivan Rovaniemeltä, vaan siitä naapurista Korkalonkylästä, jossa kyllä asui myös herra Kristiankin.
Hei, kyllä Korkalo oli tuolloin ihan Rovaniemen kappelin ydinaluetta. Pappila asettui Korkalonniemeen Kemijoen pohjoiselle (länsi) rannalle. Pöykkölä on sen vastakkaisella puolella ja siitä vähän matkaa alavirtaan on Junkkaran tila, mikä on vielä Korkalon kylää ja sijaitsee eteläisellä (itäpuolisella) rannalla. Olen liikuskellut alueella.

Muu osa viestistäsi vaatii aikaa, jotta sen saa sulatetuksi. Kiitos siitä. Ovatko lähteesi internetistä luettavissa (sitäpä seikkaa en ole vielä ehtinyt tarkistaa)?

[Matti Lund]

Hei, kyllä Korkalo oli tuolloin ihan Rovaniemen kappelin ydinaluetta. Pappila asettui Korkalonniemeen Kemijoen pohjoiselle (länsi) rannalle. Pöykkölä on sen vastakkaisella puolella ja siitä vähän matkaa alavirtaan on Junkkaran tila, mikä on vielä Korkalon kylää ja sijaitsee eteläisellä (itäpuolisella) rannalla. Olen liikuskellut alueella.

Muu osa viestistäsi vaatii aikaa, jotta sen saa sulatetuksi. Kiitos siitä. Ovatko lähteesi internetistä luettavissa (sitäpä seikkaa en ole vielä ehtinyt tarkistaa)?


Nuo henkikirja- ja maakirjaviittaukseni eivät ole vielä avoimessa internetissä, sillä nehän ovat läänintileiltä ja KA:n digitaaliarkiston läänintilisarjarullien digitointi on jo kyllä aloitettu, mutta etenee nähtävästi rullien sarjanumerojärjestyksessä, jonka lopuilla on Pohjanmaa, jolloin Kemin pitäjä vasta tullee nettiin aivan viimeisten joukossa. Mutta jos skannattujen rullien digitaaliarkistoon keruu tapahtuu yhtä nopeasti kuin voudintilien osalta, niin niiden voi odottaa olevan netissä jossain vaiheessa ensi vuotta tai seuraavan alkupuolella.

Tuomiokirjathan (renovoidut) ovat digitaaliarkistossa vuoteen 1700 asti, joka tässä tapauksessa auttaa asiaa huomattavasti. Kannattaa selata varsinkin 1680- ja 1690 -lukujen osalta, kyllä niistä jotain selviää, vaikkei tuota veronlievennysanomusta niihin ole vietykään (KA:n konseptiniteissä niistä täytyy jokin kirjaus olla).

Tarkastin nuo maantieteelliset läheisyydet, mutta Korkalo ja Rovaniemi ovat 1600 -luvun asiakirjoissa ja nimenomaan maakirjoissa täysin omissa erillisissä verokylissään, joille oli määritetty oma laillinen rajansa, joten tarkempi Tuomaan lasten syntymäpaikka 1600 -luvulla menee sen mukaisesti Korkalonkylään eikä Rovaniemen kylään, vaikkakin molemmat olivat joidenkin muidenkin kylien lailla Kemin seurakunnan Rovaniemen kappeliin kirkollisesti kuuluvia. Monet verokylätkin yleensä jakaantuivat maantieteellisiin osakyliin, joihin en ole perehtynyt Kemin pitäjän osalta. Lapsista vanhin on niiden mukaan ensimmäisestä, muut jälkimmäisestä avioliitosta.


terv Matti Lund

[Matti Lund]

...


Mutta Tuomas Ristonpojan syntymän aikoihin Korkalossa on asunut jonkin aikaa 1/4 manttaalin taloa myös Risto Ristonpoika vaimonaan Valpuri Pekantytär, jonka lisäksi ei Ristoja lähimailla näy. Tämä Risto on kyllä lähellä samaa ikäluokkaa kuin Sigfridus Christierni Bonelius.


...


Kannattaa yrittää jäljittää tämän Riston esiintymisiä tuomiokirjoista pitemmällekin, jotta varmistuisi se, kuuluuko hän sisäisesti Tuomas Ristonpojan joukkueeseen.


Nimittäin hänet kohdataan esimerkiksi Kemin talvikäräjillä 1684 (ks. s. 269-70, mf ES2035). Tällöin hänen naapurinsa Jussi Jussinpoika Junkkari Korkalosta vaati talollensa takaisin kahden kuorman Heinäsaaren niittyä Risto Ristonpojalta samasta kylästä. Hän ilmoitti, että niitty oli joutunut pian Juhana Ottenpojan verotarkistuksen jälkeen siskonosana torppari Kunnarin vaimon Marketta Mikintyttären mukana Riston talolle, koska sanottu torppa kuului Riston talon tiluksiin.

Jussi Jussinp. Junkkari oli tuonut tästä kaksi ikäihmistä todistamaan, mainitun Marketta Mikontytär Kunnarin tyttären Kaarina Mikontyttären sekä talonvanhuksen Jussi Pullin, jonka sanottiin olevan jo yli 80 -vuotiaan eli siis syntynyt siinä vuoden 1600 tietämillä. He vahvistivat todistuksillaan Jussi Junkkarin väitteen, että niitty oli joutunut vaihdon kautta Risto Ristonpojan talolle, jonka alaisuudessa tämän torpparin tiluksia nautitaan. Täten tämä niitty tuomittiin kuninkaallisen vuoden 1677 peruutusplakaatin ja lautakunnan yksimielisen päätöksen nojalla Jussi Jussinpoika Junkkarin talolle.


Nythän tässä on se mielenkiintoinen seikka, että Risto Ristonpoikaa ei enää näy 1680 -luvulla maakirjassa eikä muissakaan veroluetteloissa, vaan niissä seisoo Risto Erkinpojan nimi, mutta selvästi hän vastaa Korkalonkylän verotalon puolesta tässäkin asiassa.

Jatkossa pitää yrittää jäljittää hänen perillistensä asioita käräjillä.


terv Matti Lund

[tkukkonen]

Tuomas Kristerinpoika? Pöykkö. Syntynyt 1667? Rovaniemi. Arkistonimi: Thomas Christersson? Pöyckö(lä). Kuollut 2.4.1733? Rovaniemi.
Koska en ole nähnyt luotettavasta lähteestä päiväyksiä, niin panin kysymysmerkit niihinkin.

Kirkonkirjoissa ei ole isännimeä ollenkaan (mm kinkerikirja 1720-luvulta, nyt jo KA:n digiarkiston kautta luettavissa).

Tuomaalla oli veli Christer ja sisar Margareta kirkonkirjan mukaan. He olivat riveille sijoituksesta päätellen Tuomasta nuorempia. Tämä sisarusjoukko ei vastaa Ahvenaisen Boneliuksista tekemää tutkimusta (http://www.genealogia.fi/genos/36/36_40.htm).

Täsmennettynä alkuperäinen kysymys on siis, olisiko em lähteen tauluun 1 lisättävä nämä 3 lasta, jotka hän olisi saanut kovin vanhana (siksi se epäilyttää kovasti). Eri juttu on sitten, kenet voisi parhaiten sijoittaa Tuomaan isäksi, jos/kun Bonelius suljetaan pois. Ehkä hänet voi löytää Matin vinkkien mukaan, mutta kun en ole patronyymistäkään vielä vakuuttunut, onko isä ollut Krister eli Risto.

[Erkki A Tikkanen]

Koska en ole nähnyt luotettavasta lähteestä päiväyksiä, niin panin kysymysmerkit niihinkin.

Kirkonkirjoissa ei ole isännimeä ollenkaan (mm kinkerikirja 1720-luvulta, nyt jo KA:n digiarkiston kautta luettavissa).

Tuomaalla oli veli Christer ja sisar Margareta kirkonkirjan mukaan. He olivat riveille sijoituksesta päätellen Tuomasta nuorempia. Tämä sisarusjoukko ei vastaa Ahvenaisen Boneliuksista tekemää tutkimusta (http://www.genealogia.fi/genos/36/36_40.htm).

Täsmennettynä alkuperäinen kysymys on siis, olisiko em lähteen tauluun 1 lisättävä nämä 3 lasta, jotka hän olisi saanut kovin vanhana (siksi se epäilyttää kovasti). Eri juttu on sitten, kenet voisi parhaiten sijoittaa Tuomaan isäksi, jos/kun Bonelius suljetaan pois. Ehkä hänet voi löytää Matin vinkkien mukaan, mutta kun en ole patronyymistäkään vielä vakuuttunut, onko isä ollut Krister eli Risto.

Katsoin omia muistiinpanojani ja Tuomas Ristonpoika oli ainakin kahdesti naimisissa, Riitan, k. n. 1697 ja n. 1699 lähtien Valpuri Matintyttären, k. 1755, kanssa.

Tuomaksen isäksi olen saanut Risto Ristonpojan, k. n. 1683. Pöykkölän isäntä 1669-83, toimi myös lukkarina. Vaimona hänellä Valpuri Pekantytär, k. n. 1674.

Tämän Riston isäksi olen saanut Risto Erkinpojan, eli kappalainen Krister Ericin, jonka jälkeläisistä osa käytti Bonelius-sukunimeä. Hän asutti samaa Korkalon taloa kuin Risto Ristonpoika, Christer Christersson, vuoteen 1669.

Lähteinä henki- ja maakirjat + kymmenysluettelot. Tuomiokirjoja olen selaillut, mutta mitään ei tarttunut nopeasti selattuna, vielä ainakaan, haaviin.

[KATARIINA KALLIO]

Hei!
Peräpohjolan sukututkijoiden Esipolvitaulusto 1. mukaan sivu 77.Laatija Liisa Heikkilä.

Todetaan seuraavaa:
* Pöykkö, Krister k. 1683 Rovaniemi. Lukkari, puoliso Valpuri Pekantr.

*Pöykkö Tuomas s.1650 k.1716 (4.2.1733 ) Lukkari. Puoliso Valpuri Matintr. s.1663 k.10.9.1752.

Olisi mielenkiintoista saada selville nämä Valpurit eli mistä suvusta ne tulevat?
Terveisin Katariina Kallio eli Kaisa Eveliina Mikontytär Pöykön jälkeläinen.

[Matti Lund]

Herra Christiernus Ericin perillisiä ei paljastu hänen jälkeensä keitään muita kuin hänen poikansa herra Sigfridus Christierni (Bonelius). Kukaan muu ei häntä perinyt eikä saanut hänen omaisuuttaan haltuunsa.


Tämä käy ilmi kahdesta Tornion pormestarin Johan Kohren kanteesta ensin Kemin talvikäräjillä 1694 (s. 296-97) valtuutettunaan Jaakob Kempe, ja sitten toistamiseen Kemin kesäkäräjillä 1697 (s. 16-17, nimimuotona Corte) koskien samaa 164 taalarin 20 äyrin velkaa, jonka herra Christiernus oli joskus elinaikanaan tehnyt.

Herra Sigfrid tunnusti maksusitoumuksen kirjoituksen isänsä käsialalla kirjoitetuksi, mutta väitti omaavansa todisteet, ettei velasta ole jäänyt rästiä. Hänet tuomittiin kummallakin kerralla vapaaksi vaatimuksesta. Vaatimusta vaadittiin kuitenkin selvästi ulosmitattavaksi herra Christiernin perinnöstä ja jos olisi ollut useampia perillisiä, Corte olisi joutunut haastamaan heidät kaikki tai heidän valtuutettunsa. Nyt ei ollut esillä ketään muuta kuin herra Sigfrid ja hän puhui ainoastaan omasta puolestaan.


Mielestäni ei näiden perusteella ole todennäköistä, että herra Christierniltä olisi jäänyt avioliitostaan muita lapsia hänen itsensä jälkeen kuin poikansa Sigfrid.

Jos herra Christierniltä jäi muita lapsia, jotka eivät jostain syystä voineet periä häntä, todennäköisin syy siihen olisi se, että nämä muut lapset olisivat hänen lehtolapsiaan.

Sellaisista ei taida olla tietoa, muttei se tietystikään mahdotonta ole.

terv Matti Lund

[Erkki A Tikkanen]

Herra Christiernus Ericin perillisiä ei paljastu hänen jälkeensä keitään muita kuin hänen poikansa herra Sigfridus Christierni (Bonelius). Kukaan muu ei häntä perinyt eikä saanut hänen omaisuuttaan haltuunsa.
---
Mielestäni ei näiden perusteella ole todennäköistä, että herra Christierniltä olisi jäänyt avioliitostaan muita lapsia hänen itsensä jälkeen kuin poikansa Sigfrid.

Jos herra Christierniltä jäi muita lapsia, jotka eivät jostain syystä voineet periä häntä, todennäköisin syy siihen olisi se, että nämä muut lapset olisivat hänen lehtolapsiaan.

Sellaisista ei taida olla tietoa, muttei se tietystikään mahdotonta ole.

terv Matti Lund

Katsoin SAY:n sivuilta (ei nyt ollut henkikirjoja käsillä) Korkalonkylän kohdalta vuodelta 1654 ja siellä Pyökkilän/Pöykkölän tilan väestöä oli seuraavasti:

Dnus Christiernus, vanha,
1 vaimo, vanha
1 vävy
1 vaimo
1 poika
1 vaimo
2 tytärtä

Ahvenainenkin tutkimuksissaan on maininnut kahdesta tyttärestä, mutta ei muita poikia kuin Sigfridin.

Christer Christersson, joka mainitaan samalla tilalla, samoin kuin Tuomaskin myöhemmin, ovat siten ilmeisesti jonkin muun Kristerin jälkeläisiä, yhteyksiä kun ei ole oikeastaan muuta kuin sama tila.

Tämä Risto Ristonpoikakin oli jo 1694 ollut kuolleena toistakymmentä (?) vuotta, joten hän ei olisikaan ollut perinnän kohteena, mutta entäs hänen mahdollinen poikansa Tuomas, olisiko velkoja peritty häneltäkin.

[Matti Lund]

Katsoin SAY:n sivuilta (ei nyt ollut henkikirjoja käsillä) Korkalonkylän kohdalta vuodelta 1654 ja siellä Pyökkilän/Pöykkölän tilan väestöä oli seuraavasti:

Dnus Christiernus, vanha,
1 vaimo, vanha
1 vävy
1 vaimo
1 poika
1 vaimo
2 tytärtä

Ahvenainenkin tutkimuksissaan on maininnut kahdesta tyttärestä, mutta ei muita poikia kuin Sigfridin.

Christer Christersson, joka mainitaan samalla tilalla, samoin kuin Tuomaskin myöhemmin, ovat siten ilmeisesti jonkin muun Kristerin jälkeläisiä, yhteyksiä kun ei ole oikeastaan muuta kuin sama tila.

Tämä Risto Ristonpoikakin oli jo 1694 ollut kuolleena toistakymmentä (?) vuotta, joten hän ei olisikaan ollut perinnän kohteena, mutta entäs hänen mahdollinen poikansa Tuomas, olisiko velkoja peritty häneltäkin.


Juttuhan oli (annoin molempien käsittelyjen sivut, joten voit itse tarkastaa ja annan selvennykset jälkimmäisestä tämän päätteeksi analysoitavaksi) mielestäni luonteeltaan selvästi sellainen, että jos maksuvelvoite täyteen saatavaan olisi tuomittu, kaikkien perillisten yhdessä olisi se pitänyt suorittaa sen per quota eikä vain yhden perillisistä.


Siis jos rintaperillisinä olisi ollut 2 poikaa ja 2 tytärtä, niin 164 taalaria 20 äyriä olisi ollut kunakin pojanosana 54 taalaria 28 äyriä, joka olisi se osa, jonka herra Sigfriduksen olisi omana osuutenaan pitänyt siinä tapauksessa suorittaa ja jos herra Sigfriduksella oli elossa veljenpoika, tämän tuli niin ikään suorittaa 54 taalaria 28 äyriä tai jakaa se mahdollisten sisaruksiensa kanssa, tytärten osuus olisi ollut kummallakin puolet tästä, ja tytärten lapset olisivat perineet sen velan äideiltään omien sisarusosiensa mukaisesti.

Tässä lopullinen käsittely kesäkäräjiltä 1697 (s. 16-17):


"Borgmestarens i Tårneå wählbe:de Johan Chores fullmächtihe Bårgaren Samuel Pehrsson opwijste dett Rättz Interlocutoria af den 22 och 23 Januarij 694 afsagd emellan bemällte Borgmest: och Cappellanen här i Sochen H-r Sigfrido Bonelio angående den Giäldh praetension bemälte H-r Sigfridi Sahl fader H-r Christian uthj sin tijd allaredo giordt och tillwärckat, begärandes nu alldenstundh han lagligen honom till detta ting Citera låtit, det härutinnan att endtel-t sluut afsägas måtte, Och H-r Sigfridus hwilken han förmenar sin Sahl- faders ägendomb ärfteligen wara tillfallen, obligeras hans handh den han nu medh giäldboken framwijste att honorera och således dhe 164 d 20 /: Kmd att förnöija H-r Sigfridus Bonelius som sin Sahl faders nampn styyl nogsamt igenkände, förklarade sigh till denna Skulldens erläggiande dess mindre wara plichtig, som att han nu edel-n efter fullmächtigens begiäran kunde erhålla sig af sin Sahl faders ägendom, ingen dehl hafwa åtniutit, berättandes den samma allaredo för dess död af een oförmodel.- wådelld waritt förtärdh den öfriga till Cronan exeqvirat, det han nu till öfwerflöd medh skriftelig bewijs intyga Kunde; Fördenskull erkänner denne - Rätten j anseende till sådant H-r Sigfridus Bonelius frij och otilltahlt för bemällte 164 dr 20 /: Kmd."


Mainittakoon vielä, että asia ratkesi lähinnä siten, että herra Christiernin kuolinpesä oli jäänyt täysin varattomaksi, koska kiinteistö oli palanut poroksi tulipalossa vähän ennen hänen kuolemaansa ja se arvo, mitä talosta ja irtaimistosta oli jäänyt, oli mennyt kruunun ulosottoon (eli herra Christierniltä oli jäänyt kruununvelkaa).

Näin itse asiassa oli sattunut konkurssi, jossa porvarivelkoja jäi nuolemaan näppejään. Herra Sigfridus oli antanut ylimääräisen kirjallisen vakuutuksen, ettei ollut saanut mitään omaksi hyödykseen isänsä jäämistöstä.

Se ettei mitään arvoa jäänyt perillisten välillä jaettavaksi, ei poista kuitenkaan sitä, etteivätkö he olleet perillisiä, vaikkakin perivät vain nollaa, tai perillisenä ilmenee ainoastaan herra Sigfrid, joka peri nollaa.

Nythän, jos olisi ollut jokin pieni summa, joka olisi tullut perillisten hyväksi, heidän olisi tullut lohkaista siitä jokin osa Johan Kohren saatavan kuittaamiseksi, vaikka se ei olisi alkuunkaan vastannut 164 taalaria 20 äyriä.


Se, että tässä saatavassa haastettiin laillisesti ainoastaan herra Sigfrid ja hän esiintyi asiassa vain omissa nimissään (ilman mitään valtakirjaa muilta mahdollisilta perillisiltä), viittaa mielestäni siihen, ettei muita herra Christiernin perillisiä olisi ollut enää vuodesta 1694 eteenpäin. Jos muita perillisiä olisi ollut, herra Sigfrid olisi syyllistynyt heitä vastaan lainrikkomukseen, josta olisi pitänyt langettaa hänelle 40 hopeamarkan sakko. Taas tuntuisi perin kummalta, että lautamiehet ja kihlakunnantuomari olisivat olleet täysin pihalla kappalaisen sukusuhteista ja tämä olisi pystynyt sahaamaan heitä sen takia linssiin.

Ihan hyvin on henkiveroista saattanut ilmetä kaksi tytärtä (en ole tarkastanut), mutta jos herra Sigfridus toimi laillisesti, siskoilta ei olisi jäänyt eloon rintaperillisä vuoden 1694 jälkeen.

Edelleenkään en ole sulkenut pois mahdollisuutta, että herra Christiernillä oli saattanut olla lehtolapsia, jotka eivät kuuluneet perillisiin.


Minua on askarruttanut pitkään tämä lehtolapsikysymysmahdollisuus, kun oli eräs sotamies Sigfrid Bonelius, joka kuoli Laihian Jurvan Tainuussa 29.11.1753. Tämän Sigfrid Boneliuksen kirjattiin kuolleen 113 -vuotiaana eli olisi s. 1640, mutta hänen leskensä oli lastekirjan mukaan syntynyt 1676. Sigfridillä taitaa olla aika lailla hyvänmiehen lisää kuoliniässä, mutta korkea ikä hänellä lienee ollut. Luulenpa, että hän oli aika lailla samaa ikäluokkaa kuin kaimansa Sigfrid Sigfridinpoika Bonelius. Eräs mahdollisuus olisi, että tämä tuntematon sotamies Sigfrid Bonelius olisi ollut jomman kumman tunnetun Sigfrid Boneliuksen lehtolapsena syntynyt kaimavelipuoli?


terv Matti Lund

[Matti Lund]

Juttuhan oli (annoin molempien käsittelyjen sivut, joten voit itse tarkastaa ja annan selvennykset jälkimmäisestä tämän päätteeksi analysoitavaksi) mielestäni luonteeltaan selvästi sellainen, että jos maksuvelvoite täyteen saatavaan olisi tuomittu, kaikkien perillisten yhdessä olisi se pitänyt suorittaa sen per quota eikä vain yhden perillisistä.


Siis jos rintaperillisinä olisi ollut 2 poikaa ja 2 tytärtä, niin 164 taalaria 20 äyriä olisi ollut kunakin pojanosana 54 taalaria 28 äyriä, joka olisi se osa, jonka herra Sigfriduksen olisi omana osuutenaan pitänyt siinä tapauksessa suorittaa ja jos herra Sigfriduksella oli elossa veljenpoika, tämän tuli niin ikään suorittaa 54 taalaria 28 äyriä tai jakaa se mahdollisten sisaruksiensa kanssa, tytärten osuus olisi ollut kummallakin puolet tästä, ja tytärten lapset olisivat perineet sen velan äideiltään omien sisarusosiensa mukaisesti.

Tässä lopullinen käsittely kesäkäräjiltä 1697 (s. 16-17):


"Borgmestarens i Tårneå wählbe:de Johan Chores fullmächtihe Bårgaren Samuel Pehrsson opwijste dett Rättz Interlocutoria af den 22 och 23 Januarij 694 afsagd emellan bemällte Borgmest: och Cappellanen här i Sochen H-r Sigfrido Bonelio angående den Giäldh praetension bemälte H-r Sigfridi Sahl fader H-r Christian uthj sin tijd allaredo giordt och tillwärckat, begärandes nu alldenstundh han lagligen honom till detta ting Citera låtit, det härutinnan att endtel-t sluut afsägas måtte, Och H-r Sigfridus hwilken han förmenar sin Sahl- faders ägendomb ärfteligen wara tillfallen, obligeras hans handh den han nu medh giäldboken framwijste att honorera och således dhe 164 d 20 /: Kmd att förnöija H-r Sigfridus Bonelius som sin Sahl faders nampn styyl nogsamt igenkände, förklarade sigh till denna Skulldens erläggiande dess mindre wara plichtig, som att han nu edel-n efter fullmächtigens begiäran kunde erhålla sig af sin Sahl faders ägendom, ingen dehl hafwa åtniutit, berättandes den samma allaredo för dess död af een oförmodel.- wådelld waritt förtärdh den öfriga till Cronan exeqvirat, det han nu till öfwerflöd medh skriftelig bewijs intyga Kunde; Fördenskull erkänner denne - Rätten j anseende till sådant H-r Sigfridus Bonelius frij och otilltahlt för bemällte 164 dr 20 /: Kmd."


Mainittakoon vielä, että asia ratkesi lähinnä siten, että herra Christiernin kuolinpesä oli jäänyt täysin varattomaksi, koska kiinteistö oli palanut poroksi tulipalossa vähän ennen hänen kuolemaansa ja se arvo, mitä talosta ja irtaimistosta oli jäänyt, oli mennyt kruunun ulosottoon (eli herra Christierniltä oli jäänyt kruununvelkaa).

Näin itse asiassa oli sattunut konkurssi, jossa porvarivelkoja jäi nuolemaan näppejään. Herra Sigfridus oli antanut ylimääräisen kirjallisen vakuutuksen, ettei ollut saanut mitään omaksi hyödykseen isänsä jäämistöstä.

Se ettei mitään arvoa jäänyt perillisten välillä jaettavaksi, ei poista kuitenkaan sitä, etteivätkö he olleet perillisiä, vaikkakin perivät vain nollaa, tai perillisenä ilmenee ainoastaan herra Sigfrid, joka peri nollaa.

Nythän, jos olisi ollut jokin pieni summa, joka olisi tullut perillisten hyväksi, heidän olisi tullut lohkaista siitä jokin osa Johan Kohren saatavan kuittaamiseksi, vaikka se ei olisi alkuunkaan vastannut 164 taalaria 20 äyriä.


Se, että tässä saatavassa haastettiin laillisesti ainoastaan herra Sigfrid ja hän esiintyi asiassa vain omissa nimissään (ilman mitään valtakirjaa muilta mahdollisilta perillisiltä), viittaa mielestäni siihen, ettei muita herra Christiernin perillisiä olisi ollut enää vuodesta 1694 eteenpäin. Jos muita perillisiä olisi ollut, herra Sigfrid olisi syyllistynyt heitä vastaan lainrikkomukseen, josta olisi pitänyt langettaa hänelle 40 hopeamarkan sakko. Taas tuntuisi perin kummalta, että lautamiehet ja kihlakunnantuomari olisivat olleet täysin pihalla kappalaisen sukusuhteista ja tämä olisi pystynyt sahaamaan heitä sen takia linssiin.

Ihan hyvin on henkiveroista saattanut ilmetä kaksi tytärtä (en ole tarkastanut), mutta jos herra Sigfridus toimi laillisesti, siskoilta ei olisi jäänyt eloon rintaperillisä vuoden 1694 jälkeen.

Edelleenkään en ole sulkenut pois mahdollisuutta, että herra Christiernillä oli saattanut olla lehtolapsia, jotka eivät kuuluneet perillisiin.


Minua on askarruttanut pitkään tämä lehtolapsikysymysmahdollisuus, kun oli eräs sotamies Sigfrid Bonelius, joka kuoli Laihian Jurvan Tainuussa 29.11.1753. Tämän Sigfrid Boneliuksen kirjattiin kuolleen 113 -vuotiaana eli olisi s. 1640, mutta hänen leskensä oli lastekirjan mukaan syntynyt 1676. Sigfridillä taitaa olla aika lailla hyvänmiehen lisää kuoliniässä, mutta korkea ikä hänellä lienee ollut. Luulenpa, että hän oli aika lailla samaa ikäluokkaa kuin kaimansa Sigfrid Sigfridinpoika Bonelius. Eräs mahdollisuus olisi, että tämä tuntematon sotamies Sigfrid Bonelius olisi ollut jomman kumman tunnetun Sigfrid Boneliuksen lehtolapsena syntynyt kaimavelipuoli?


terv Matti Lund


Tietysti sekin mahdollisuus olisi voinut jäädä, että herra Christiern olisi tehnyt testamentilla muut lapsensa kuin Sigfridin perinnöttömiksi itsensä jälkeen, ja olisi tyydyttänyt nämä jo elinaikanaan, jos varoissaan oli ennen perikatoaan.


Tämä koskisi irtaimistoa.


Taas syytinkisopimuksella, varsinkin, jos omistuksessa oleva talo on ns. ansaintamaata, voi testamenttaaja määrätä oikeuden taloon sille, kenelle tahtoo, siis sukuun kuulumattomallekin. En ole tarkastanut 5/12 manttaalin Korkalon talon maaluonnetta kuin Risto Ristonpojan ja Tuomas Ristonpojan osalta, eli Tuomas Ristonpojankin yhteyteen on kirjattu, että hän on ottanut talonsa autiosta viljelykseen, joten siitä on tullut Tuomas Ristonpojan ansaintamaata ja Risto Ristonpojalle oli annettu se 1/6 manttaalin verovähennys, kun hän oli talon ottanut.

Muistettakoon, että Risto Ristonpoika oli aivan nähtävästikin elossa vielä Kemin talvikäräjillä 1684 (eli joidenkin esittämä kuolinvuosi 1683 ei mätsää tähän).

Otetaan se tähän vielä:

:269-270
"Jussi (Jöns) Jussinpoika Junkkari Korkalosta tuli esiin ja vaati Risto Ristonpojalta kahden kuorman Heinäsaaren niittyä, joka on tullut Juhana Ottenpojan verontarkistuksen jälkeen sisarenosan kautta hänen talonsa alaisuuteen torppari Kunnarin vaimon Marketta Mikontyttären myötä. Ja koska myös tämän tytär Kaarina Mikontytär ja iäkäs talollinen Jussi Pulli vakuuttivat, että tämä niitty on joutunut vaihdon kautta Riston talolle, jonka alaisuudessa tämän torpparin tiluksia nyt nautitaan, niin näitten vakuutusten ja lautamiesten hyvin harkitun päätöksen perusteella, tuomittiin Heinäsaaren niitystä kahden kuorman osuus vuonna 1677 annetun kuninkaallisen plakaatin tilusten peruuttamisesta nojalla, menemään takaisin Juho (Johan) Jussinpojan talolle ja loput siitä jäämään Risto Ristonpojan talon alaiseksi."


terv Matti Lund

[Erkki A Tikkanen]

Herra Christiernus Ericin perillisiä ei paljastu hänen jälkeensä keitään muita kuin hänen poikansa herra Sigfridus Christierni (Bonelius). Kukaan muu ei häntä perinyt eikä saanut hänen omaisuuttaan haltuunsa.
...

terv Matti Lund

Tuli tämä asia jälleen mieleen ja katselin joitain käräjäkirjoja minäkin.

Löysin vuodelta 1678 mielenkiintoisen tiedon. Heinäkuussa 1678 Christer Christersson vaimoineen hakee itselleen hänen isänsä autiota Pöykkölän kotitaloa asumuksekseen! Hänen isänsä "hemman Pöyckölä" oli ollut tuolloin viisi vuotta (vero-)autiona.

Eli tässä Risto Ristonpoika haluaa siis viisi vuotta autiona olleen isänsä aution kotitalon Pöykkölän itselleen ja vaimolleen asumukseksi, ovat köyhiä ja vaivaisia.

Oliko tuo isänsä Pöykkölässä siis Risto Erkinpoika, eli Christer Erici, joka oli asunut siellä ja kuollut ilmeisesti juuri tuolloin viisi vuotta aiemmin? Tämän Risto Ristonpojan jälkeenhän Pöykkölää asutti Tuomas Ristonpoika.

Tämä Risto Ristonpoikahan asui ennen tätä saman kylän Karvon taloa, joka oli myös kokenut kovia, se oli palanut 1672 ja Risto vähitellen menetti tilan Jöns Jönsinpoika Karvolle. Siksi hän siis haki isänsä autiota kotitilaa itselleen!

[tkukkonen]

:269-270
"Jussi (Jöns) Jussinpoika Junkkari Korkalosta tuli esiin ja vaati Risto Ristonpojalta ...."
terv Matti Lund Hei ja kiitos avuista. Minun laatimani sukupuu, jossa kaikki sukulinkit eivät tuntuneet vahvasti perustelluilta, saivat nyt vahvistusta. Minun ei siis tarvinnut tehdä mitään isoa remonttia.

Sitten hiukan sivuasiaan.

Sukunimi asettui myöhempinä vuosina muotoon Junkkara ja sitä ennen se oli usein muodossa Junckara. Epäilen, että muotoa Junkkari ei ole esiintynyt missään, ehkä kuitenkin muoto Junckar. Luulen, että loppu-a:lla oli jokin merkitys, joskin kantasana Junker tai Jonker taustalla varmasti piilee. Rovaniemen historian kirjoittajat ovat muuten käyttäneet a-muotoa. Muualla Suomessa tätä a-muotoa ei tietääkseni ole esiintynyt.

[Pekka Paavola]

Haukiputaalla esiintyy 1750-luvun jälkeen useita Junckar sukunimisiä, jotka näyttävät liittyvän Luukela-tilan alueella olleeseen sotilastorppaan. Nuista monet hiski lausuukin sotilaiksi. Osassa on kirjoittu Junckar myös Junckari.
Näillä ei liene kytköä tkukkosen laatimaan sukupuuhun?

Pekka

[Matti Lund]

Hei ja kiitos avuista. Minun laatimani sukupuu, jossa kaikki sukulinkit eivät tuntuneet vahvasti perustelluilta, saivat nyt vahvistusta. Minun ei siis tarvinnut tehdä mitään isoa remonttia.

Sitten hiukan sivuasiaan.

Sukunimi asettui myöhempinä vuosina muotoon Junkkara ja sitä ennen se oli usein muodossa Junckara. Epäilen, että muotoa Junkkari ei ole esiintynyt missään, ehkä kuitenkin muoto Junckar. Luulen, että loppu-a:lla oli jokin merkitys, joskin kantasana Junker tai Jonker taustalla varmasti piilee. Rovaniemen historian kirjoittajat ovat muuten käyttäneet a-muotoa. Muualla Suomessa tätä a-muotoa ei tietääkseni ole esiintynyt.


Suomalaisten nimien geminaattaa "kk" ei kirjoitettu vanhoissa ruotsinkielisissä asiakirjoissa, tai kirjoitettiin vain harvoin, lähinnä joissakin voudintililuetteloissa 1500 -luvulla tai joissain vapaamuotoisemmissa teksteissä 1600 -luvulla. Se kirjattiin "ck", mikä osoittaa suomenkielisten nimien geminaatan "kk". Ei nimiä tietysti lausuttu mitenkään eri tavalla suomen kielessä.

Itse olen normalisoinut aina nämä oikean ääntämyksen mukaiseen kirjausasuun, mitä suosittelen muillekin.

Ja kyllä se i -kirjainkin on lopussa silloin tällöin ollut esim. 1600 -luvun suomenkielisillä alueilla.

Tosiaan myös Junkkara -nimi kirjattiin Junkkariksi vanhalla saksalaisella kirjaustavalla. Tämähän on tarkasti ottaen väärin, mutta kirjureille ei sillä ollut ilmeisestikään mitään merkitystä, kun niin on käynyt asiakirjoissa.


Kirjainyhdistelmää "ck" ei voi pitää varsinaisesti svetisisminä, vaan ruotsalaiset olivat apinoineet sen saksankielestä, siis se on germanismi, ja kehityshän osoittaa, että kun ruotsi vakiintui "ck" -kirjainyhdistelmä poistui useimmista kirjatuista sanoista ja nykyruotsissa on aika vähän jäljellä näitä verrattuna siihen, kuinka paljon niin kirjattiin muinoin.

Tietysti Junkkaraa ja Junkkaria on pidettävä eri lisäniminä, vaikka sama kantasana on lähtökohtana. Onhan esimerkiksi Kerkkosta, Kerkkästä ja Kärkkäistäkin pidettävä eri niminä, vaikka niillä on sama kantasana. Mikä on sitten aiheuttanut erilaistumisen ja milloin, on herkullinen pohdinnanaihe, mutta nämä ovat vaikeita vanhoissa teksteissä, koska ne on kirjattu täysin asiantuntemattomilla tavoilla niihin, eli ruotsinkielinen kirjuri ei ole osannut tehdä mitään eroa niiden välillä.

Onko Junkkara -muotoa muuten edes muualla kuin Kemijoenlaaksossa? Omissa esipolvissani ei ole Junkkaraa, mutta on kaksi Junkkaria ja yksi Junkar, eli viime mainittu oli ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, Karkkimalan kylästä, mutta talon nimi muuttui 1600 -luvun lopulla, kun vanha suku menetti sen maksukyvyttömyytensä takia ja sinne tuli uusi ottaja ja uusi nimi.

Kannaksellahan on ollut vielä tuo Junkkeri -muotokin, joten kolmea nimiversiota on ollut ainakin liikenteessä.


terv Matti Lund

[mika68]

Suomalaisten nimien geminaattaa "kk" ei kirjoitettu vanhoissa ruotsinkielisissä asiakirjoissa, tai kirjoitettiin vain harvoin, lähinnä joissakin voudintililuetteloissa 1500 -luvulla tai joissain vapaamuotoisemmissa teksteissä 1600 -luvulla. Se kirjattiin "ck", mikä osoittaa suomenkielisten nimien geminaatan "kk". Ei nimiä tietysti lausuttu mitenkään eri tavalla suomen kielessä.

Itse olen normalisoinut aina nämä oikean ääntämyksen mukaiseen kirjausasuun, mitä suosittelen muillekin.

Ja kyllä se i -kirjainkin on lopussa silloin tällöin ollut esim. 1600 -luvun suomenkielisillä alueilla.

Tosiaan myös Junkkara -nimi kirjattiin Junkkariksi vanhalla saksalaisella kirjaustavalla. Tämähän on tarkasti ottaen väärin, mutta kirjureille ei sillä ollut ilmeisestikään mitään merkitystä, kun niin on käynyt asiakirjoissa.


Kirjainyhdistelmää "ck" ei voi pitää varsinaisesti svetisisminä, vaan ruotsalaiset olivat apinoineet sen saksankielestä, siis se on germanismi, ja kehityshän osoittaa, että kun ruotsi vakiintui "ck" -kirjainyhdistelmä poistui useimmista kirjatuista sanoista ja nykyruotsissa on aika vähän jäljellä näitä verrattuna siihen, kuinka paljon niin kirjattiin muinoin.

Tietysti Junkkaraa ja Junkkaria on pidettävä eri lisäniminä, vaikka sama kantasana on lähtökohtana. Onhan esimerkiksi Kerkkosta, Kerkkästä ja Kärkkäistäkin pidettävä eri niminä, vaikka niillä on sama kantasana. Mikä on sitten aiheuttanut erilaistumisen ja milloin, on herkullinen pohdinnanaihe, mutta nämä ovat vaikeita vanhoissa teksteissä, koska ne on kirjattu täysin asiantuntemattomilla tavoilla niihin, eli ruotsinkielinen kirjuri ei ole osannut tehdä mitään eroa niiden välillä.

Onko Junkkara -muotoa muuten edes muualla kuin Kemijoenlaaksossa? Omissa esipolvissani ei ole Junkkaraa, mutta on kaksi Junkkaria ja yksi Junkar, eli viime mainittu oli ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, Karkkimalan kylästä, mutta talon nimi muuttui 1600 -luvun lopulla, kun vanha suku menetti sen maksukyvyttömyytensä takia ja sinne tuli uusi ottaja ja uusi nimi.

Kannaksellahan on ollut vielä tuo Junkkeri -muotokin, joten kolmea nimiversiota on ollut ainakin liikenteessä.


terv Matti Lund

Niin miksi Rovaniemellä oli käytössä Junckara, eikä Junckari? Eikös Rovaniemen Junckara ole selvästi sanoista Junckar ja a tai å eli joki? Eli junkkarinjoki.

Mika J