Taivassalon kappalainen

[Benedictus]

Taivassalon Kappalaiset Hiskissä


Thomas Henrici (1580)
Petrus Andreæ (1592-93)
Simon (1610)
Henricus Andræ (1612)
Zacharias Jacobi (-1620)
Christianus Jeremiæ Agricola (1622-)
Matthias Andrae (1641-52-)
Abaham Erci Alftanus (1656-64)

Taivassalon Kappalaiset paimenmuistiossa

Thomas Henrici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2495) mainitaan 1580
Petrus Andreae (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1963) mainitaan 1592–1593
Henricus Andreae (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=950) mainitaan 1612
Simon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2312) N.N. mainitaan 1614–15
Zacharias Jacobi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2705) (noin 1615 – )1620
Matthias Andreae Bergius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=220) ainakin 1635–1656
Andreas (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=104) ainakin 1638–1639
Abrahamus Erici Alftanus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=72) 1656–1676

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205014
Tässä Koiviston Paavolassa 1438-9 Sacellan Her Anders Jonae sekä h. Sophia

Andreas (mainitaan 1638–1639)

Anders
Taivassalon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5103) kappalainen ainakin 1638–1639 (Blomstedt).

P Sofia N.N.



Orraeus, Andreas Jonae (noin 1615–1674)

Orre, Anders Jonasson
S ehkä Laitila, viimeistään 1615. V Vehmaan kihlakunnan vouti ja mm. Kaukolan ratsutilan omistaja Laitilassa, myöhemmin Turun hovioikeuden asessori Joen Eriksson ja Elisabet Andersdotter Bruun.
Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) linnansaarnaaja ainakin 1638–1641. Vuonna 1640 edesmenneen appensa jälkeen avoimeksi tulleen Hollolan kirkkoherran viran hoitaja oletettavasti ainakin 1642 (Hollola kuului piispa Isaacus Rothoviuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2135) esityksestä Viipurin hiippakunnasta erotettuihin ja Turun hiippakuntaan liitettyihin seurakuntiin, jotka palautettiin Viipurin hiippakunnan yhteyteen 1647); Hollolan kirkkoherra kuningatar Kristiinan holhoojahallituksen valtakirjalla ilmeisesti viimeistään alkusyksystä 1643 seurakuntalaisten pyynnöstä, eräiden Turun tuomiokapitulin jäsenten anomuksesta 16.8.1643 ja Orraeuksen omasta anomuksesta; Hollolan rovastikunnan lääninrovasti 16.6.1644.
Orraeus näyttää mm. käräjäpöytäkirjojen perusteella huolehtineen aktiivisesti seurakuntansa hengellisestä hoidosta ja seurakuntalaisten eettisestä kasvatuksesta, mutta samalla myös omista taloudellisista eduistaan.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.)Turku 28.1. ja 17.6.1648, 24.11.1649 ja syyskuu 1656.
K (todennäköisesti) Hollola 1674.
P1 N.N.; P2? Sofia Severinsdotter Camenaea, V Hollolan edellinen kirkkoherra Severinus Marci Camenaeus ja Hebla Andersdotter; P3 Katarina Persdotter hänen 2. avioliitossaan, K ennen 1678.
Katarina Persdotterin P1 Turun hovioikeuden asessori Anders Israelsson Svarth, K 1649.


Onko tulkittavissa, että Taivassalon kappalainen 1638-9 Anders Jonae on sama kuin Anders Jonae Orraeus?

[olanyk]

Minun muistiinpanoista löytyy kappalainen Nicolaus Henrici 1641-75, joka toimi ilmeiseti Kustavissa. Ensimmäinen puoliso NN k ilmeiseti 1656 ja toine Sophia. Lapsena mainitaan Marina. Lähteenä SAY.

Olen joskus karttaa katsoessa Taivassaloa seurakunna merkitystä pohtinut, oliko sieltä varhaisina aikoina helpompi ja / tai lyhyempi meritie Ruotsiin ?

Olavi

[Antti Järvenpää]

Olen joskus karttaa katsoessa Taivassaloa seurakunna merkitystä pohtinut, oliko sieltä varhaisina aikoina helpompi ja / tai lyhyempi meritie Ruotsiin ?

Olavi

Ainakin Varsinais-Suomen seutukaavaliiton kirjasen Suuri Postie mukaan varhaisin postitie Tukholmasta kulki tuota reittiä ja oletettavasti reitti oli paljon käytetty sitäkin ennen. Karttaakin katsomalla näkee, että tuota reittiä pitkin merimatkat jäävät lyhimmiksi.

[Benedictus]

http://www.taivassalo.fi/img/spacer.gif Kuninkaallinen postitie


Kuningatar Kristiinan aikainen uudistus oli laivamiesruotujen perustaminen, jossa merenrantatilat joutuivat varustamaan laivamiehiä kuninkaalliseen laivastoon. Iniö ja Vartsala kuuluivat Taivassalosta Ahvenanmaahan tässä varustelussa. Rasitteesta saattoi kuitenkin vapautua uudella velvollisuuden: postin kuljettamisella. Kesäkuun 2. päivänä 1638 määrättiin kuningattaren valtakirjalla postilaitoksen järjestäminen. Siinä vahvistettiin reitiksi Tukholma - Taivassalo - Turku. Muistoina tästä kuninkaallisesta postitiestä ovat Tylpänniemen ja Tuomoisten kivilaiturit ja muistomerkit.

Tukholman ja Turun välinen postitie oli aikoinaan tärkeä reitti. Sen ymmärtää, kun tutustuu kuningatar Kristiinan säätämään postilakiin: ”Juoksevalla postirengillä on kaksi tuntia aikaa juosta yksi peninkulma ja keneltä matkan taittaminen kauemmin kestää, hänen erotettakoon heti ja laitettakoon vankilaan kahdeksaksi päiväksi vedelle.” Tänä päivänä sinun ei tarvitse pitää kiirettä aidolla museoidulla postitiellä Taivassalon Helsingissä.

Kuningas Kaarle XII:n aikana 1600-luvun lopulla uudistettiin sotalaitos. Maa jaettiin ruotuihin, eli muutama talo yhdessä hankki sotamiehen tai laivamiehen. Taivassalo oli mahtava laivamiespitäjä, josta esimerkiksi 1700-luvun alkupuolella varustettiin kruunun palvelukseen 28 rakuunaa ja 38 venemiestä.

Ainoa maantie Taivassalossa 1700-luvun lopulla oli ”suuri maantie”, joka kulki Helsinginrannasta Turkuun.