Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Valkeasaaren hovi
Luin suurella mielenkiinnolla Risto Toivolan viestin Valkeasaaren retkestä
25.-28.8.2011, joka jostain syystä on sijoitettu "kirpputorille", eikä hyväksy vastausta.
Tämä Inkerinmaalla sijaitseva paikkakunta on ollut suurennuslasini alla Pähkinälinnan tuomiokirjojen ilmestyttyä nettiin. Sieltä (tuomiokirjoista) kävi mm. ilmi se, että pitkään metsästämäni kapteeniluutnantti Adam Cariander toimi Valkeasaaren hovin amtmanina ennen sotilasuralle ryhtymistään.
Käytännössä tämä voi merkitä sitä, että Adam oli kotoisin jostain lähiseudulta. Hänen n.v. 1692 syntynyt poikansa on sotilasrullien mukaan syntynyt Inkerinmaalla, todennäköisesti juuri Valkeasaaressa. Zachriksen äiti ja Adamin puoliso on mitä todennäköisimmin (Maria) Magdalena Reijer.
Adamin tiedetään kuolleen sotavankeudessa Venäjällä v. 1718. Leski Magdalena antaa kuulua itsestään vielä vuonna 1727 Pyhäjärveltä, lähestyessään majesteettia miehensä palkkasaatavia koskevassa asiassa (Lewenhaupt). Sitten hänkin katoaa.
Koska mitä ilmeisimmin forumilla on Valkeasaaren tuntijoita, kuulisin mielelläni lisätietoja esim. Valkeasaaren hovista ja tietenkin yllämainituista henkilöistä, jos jostain onnellisesta sattumasta heidän nimensä olisivat osuneet Inkeriä tutkivien silmiin.
Toivossa eläen..
Terveisin
Juhani Pesu
Riad
Ingeborg Palmén
16.07.11, 16:47
Vasta äskettäin nämä Carianderit ovat tehneet tuloaan omiin tutkimuksiini. Nyt kysyisin mihin perustuu filiatio Adam-Zachris ? Onko se todennäköinen, ilmeinen vai varmistettu ?
Kaikki mikä on Porvoosta itäänpäin tuntuu vaikealta, kun ei edes tiedä missä valtakunnassa milloinkin liikkuu.
Tuulisesta Helsingistä Ingeborg
Vasta äskettäin nämä Carianderit ovat tehneet tuloaan omiin tutkimuksiini. Nyt kysyisin mihin perustuu filiatio Adam-Zachris ? Onko se todennäköinen, ilmeinen vai varmistettu ?
Kaikki mikä on Porvoosta itäänpäin tuntuu vaikealta, kun ei edes tiedä missä valtakunnassa milloinkin liikkuu.
Tuulisesta Helsingistä Ingeborg
Cariandereista on ilmestynyt Holmbergin & Söderströmin Genos-artikkelit, joista edellinen on myös netissä osoitteessa:
http://www.genealogia.fi/genos/30/30_13.htm
Adam esiintyy lisäksi Lewenhauptin upseerimatrikkelissa sivulla 109, jossa hänen puolisokseen annetaan Magdalena Reijer (Reiher).
Pähkinälinnan tuomiokirjat antavat Adam Carianderille tuon jo mainitun amtman-tittelin Inkerinmaan Valkeasaaressa.
Zachris Cariander ilmoitetaan sotilasrullissa syntyneeksi Inkerinmaalla.
Hänet mainitaan 1720 Zögen kolmannusrakuunoiden lippumiehenä. Inkerinmaan rakuunarykmentin rippeet liitettiin Zögen joukkoihin Pälkäneen ja Napuen taisteluitten aikoihin.
Zachris siirtyi Inkerinmaalta Kyminkartanon läänin Elimäen komppanian kautta vävyksi Ruotsinpyhtään Ruotsinkylän Lassas-rustholliin naimalla rusthollintytär Christin Axerlsdr Tjäderin.
Paras "todiste" Zachrisin polveutumisesta Adam Carianderista on sukunimen harvinaisuuden lisäksi se, että hänen jälkeläisiään kastettin polvesta polveen Adamiksi.
Polveudun Aron Johan Carianderin ja Maria Staffansdotterin (kotoisin
Pyhtään Länsi-Kirkonkylän Havisto-nimisestä talosta) tyttärestä Birgitta
Christina Carianderista, joka avioitui Pappila-rusthollin perijän Alexander
Barckin kanssa.
Myös Myrskylän Virén-suku on suoraan mieskantaisesti Ruotsinkylän Cariandereita. Johan Gustafsson Cariander ryhtyi käyttämään Virén-sukunimeä Ruotsinkylästä Loviisan kautta Myrskylään muutettuaan 1800-luvun jälkipuoliskolla.
Harmikseni jo toistakymmentä vuotta sitten aloittamani Cariander-tutkimus
ei ole edennyt Valkeasaarta pitemmälle.
Kaikki lisätiedot ovat sydämellisesti tervetulleita.
Bodniemi37
17.07.11, 11:41
Harmikseni jo toistakymmentä vuotta sitten aloittamani Cariander-tutkimus
ei ole edennyt Valkeasaarta pitemmälle.
Tiina Karjunen mainitsee opinnäytetyössään Hoveja ja verotusta. Inkerin veronvuokraajat ja heidän verkostonsa vuosina 1685-1696, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20100096/urn_nbn_fi_uef-20100096.pdf, että Joachim von Knorring "Omisti Valkeasaaren kruununtilan ja 22 muuta kylää. Valkeasaaren sopimus uusittiin vuonna 1693." Pontus Möllerin mukaan [Ätterna Knorring, SSJ 55(2000), s. 63, liitekuva] kapteeni Joachim Friedrich von Knorring (vht Frans von Krorring ja Anna Hansintytär von Cronmann) vuokrasi Inkerinmaan Korpiselän pogostan Valkeasaaren kruununtilaa 26.5.1690 lähtien, sopimusta jatkettiin 14.2.1693. "Kapten J F K på Kornänä hov" mainitaan Möllerin mukaan Pähkinälinnan läänin tuomiokirjassa 1695. Asiakirjamerkintöjen perusteella vaikuttaa siltä, että hän vuodesta 1699 lähtien enimmäkseen oleskeli perheineen Suomessa. Mahtoikohan Adam Cariander olla tuolloin hänen asiainhoitajansa Inkerinmaalla?
Joakim Fredrik von Knorring on kiinnostava persoona siksikin, että hän oli naimisissa Gotthard Johan Brundertin ja Elisabet Dorotea Soldanin tyttären Dorotea Elisabet Brundertin kanssa. Elisabet Dorotea Soldanin veljestä Otto Baltzar Soldanista, jonka ensimmäinen puoliso oli N. N. Barckhusen, olen kirjoitellut myös viestiketjussa Erik Wilhelm Barckhusen ja Anna Kristina Schalin (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=587&highlight=Barckh%2A).
Terveisin,
Ritva Jurvanen
Tiina Karjunen mainitsee opinnäytetyössään Hoveja ja verotusta. Inkerin veronvuokraajat ja heidän verkostonsa vuosina 1685-1696, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20100096/urn_nbn_fi_uef-20100096.pdf, että Joachim von Knorring "Omisti Valkeasaaren kruununtilan ja 22 muuta kylää. Valkeasaaren sopimus uusittiin vuonna 1693." Pontus Möllerin mukaan [Ätterna Knorring, SSJ 55(2000), s. 63, liitekuva] kapteeni Joachim Friedrich von Knorring (vht Frans von Krorring ja Anna Hansintytär von Cronmann) vuokrasi Inkerinmaan Korpiselän pogostan Valkeasaaren kruununtilaa 26.5.1690 lähtien, sopimusta jatkettiin 14.2.1693. "Kapten J F K på Kornänä hov" mainitaan Möllerin mukaan Pähkinälinnan läänin tuomiokirjassa 1695. Asiakirjamerkintöjen perusteella vaikuttaa siltä, että hän vuodesta 1699 lähtien enimmäkseen oleskeli perheineen Suomessa. Mahtoikohan Adam Cariander olla tuolloin hänen asiainhoitajansa Inkerinmaalla?
Joakim Fredrik von Knorring on kiinnostava persoona siksikin, että hän oli naimisissa Gotthard Johan Brundertin ja Elisabet Dorotea Soldanin tyttären Dorotea Elisabet Brundertin kanssa. Elisabet Dorotea Soldanin veljestä Otto Baltzar Soldanista, jonka ensimmäinen puoliso oli N. N. Barckhusen, olen kirjoitellut myös viestiketjussa Erik Wilhelm Barckhusen ja Anna Kristina Schalin (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=587&highlight=Barckh%2A).
Terveisin,
Ritva Jurvanen
Kiitos tästä tiedosta, Ritva!
Otto Balthazar Soldan oli Adam Carianderin läheinen upseeritoveri Inkerinmaan rakuunarykmentissä.
Joachim Friedrich von Knorringia ei ole tiedostollani, mutta hänen poikansa
voisi olla se Inkerinmaalla v. 1681 syntynyt Frans Ewald von Knorring, joka oli aviossa Helena Beata von Burghausenin kanssa.
Heidän lapsikseen olen merkinnyt:
-Ursula Dorothea von Knorringin, joka oli aviossa Elimäellä kuolleen Jacob von Bilangin kanssa. Parin tyttärentytär Ulrica Dorothea Blylod nai Jonas Henriksson Bergmanin Ruotsinkylästä. Jonaksen veli, Henrik Bergman, taas nai Hedvig Abrahamsdr Barckin, Birgitta Christina Carianderin kälyn.
-Hedvig Catharina von Knorringin, joka nai Lapinjärvellä v. 1731 kuolleen Carl Christoffer von Schönemanin (äiti: Christina von Knorring)
-Gustaf Johan von Knorringin, majuri, joka kuoli Lapinjärvellä v. 1735.
Hänen poikansa Carl Fredrik von Knorring palveli Karjalan rakuunarykmentissä ja kuoli Lapinjärvellä 28.8.1749.
Koska hallussani ei ole von Knorring-suvun selvitystä, pyydän korjaamaan,
jos olen väärässä.
Helena Beata von Burghausen oli puolestaan sen Maria Sophia von Burghausenin sisarpuoli, jonka miniä Catharina Christina Ahlström oli Catharina Abrahamsdr Barckin tytär. Catharina Abrahamsdr Barckin käly oli jälleen samainen, yllämainittu Birgitta Christina Cariander.
Carianderit asettuvat näin sujuvasti tähän Inkerissä vaikuttaneeseen sukupiiriin.
Bodniemi37
17.07.11, 15:29
Joachim Friedrich von Knorringia ei ole tiedostollani, mutta hänen poikansa
voisi olla se Inkerinmaalla v. 1681 syntynyt Frans Ewald von Knorring, joka oli aviossa Helena Beata von Burghausenin kanssa.
Ostin aikoinani Pontus Möllerin, Karl Johann Paulsenin ja Gotthard von Knorringin laajan ja tarkan sukuselvityksen SSS:n kirjakaupasta. Olen löytänyt teoksesta mm. pari Agneta Andersintyttären jälkeläisen kanssa avioitunutta von Knorringia.
Frantz Evald von Knorringin vanhemmat olivat (sukukirjan osa I, jonka sisällöstä vastaa pääosin Karl Johan Paulsen) lopulta Gerhard von Skantzenstiernan inkerinmaalaisen rakuunaeskadroonan kapteeniksi ylennyt Frans Henrik von Knorring, joka erittäin todennäköisesti oli identtinen Viipurin maaseurakunnan Riitaojassa 22.7.1726 kuolleen majuri Frantz von Knorringin kanssa, ja (Joakim Fredrik von Knorringin sisar) Margareta Elisabet von Knorring (s. 57-58, Tab. 102 B).
Heidän lapsikseen olen merkinnyt:
-Ursula Dorothea von Knorringin, joka oli aviossa Elimäellä kuolleen Jacob von Bilangin kanssa. Parin tyttärentytär Ulrica Dorothea Blylod nai Jonas Henriksson Bergmanin Ruotsinkylästä. Jonaksen veli, Henrik Bergman, taas nai Hedvig Abrahamsdr Barckin, Birgitta Christina Carianderin kälyn.
-Hedvig Catharina von Knorringin, joka nai Lapinjärvellä v. 1731 kuolleen Carl Christoffer von Schönemanin (äiti: Christina von Knorring)
-Gustaf Johan von Knorringin, majuri, joka kuoli Lapinjärvellä v. 1735.
Hänen poikansa Carl Fredrik von Knorring palveli Karjalan rakuunarykmentissä ja kuoli Lapinjärvellä 28.8.1749.
Koska hallussani ei ole von Knorring-suvun selvitystä, pyydän korjaamaan,
jos olen väärässä.
Avioparilla oli kolme poikaa, joista Herman Johan ja Joachim Berndt eivät jatkaneet sukua. Kolmannella pojalla (sekundmajor) Frantz Hindrick Frantzonilla ja ensimmäisellä tuntemattomaksi jääneellä puolisollaan oli yksi nimeltä tuntematon tytär. Majurin pso 2:o oli Margareta Elisabet von Bleeken, jonka kanssa hänellä ei ollut jälkeläisiä.
Ursula Dorothea von Knorring oli Frantz Evald von Knorringin sisar. Hedvig Catharina von Knorring oli puolestaan Joachim Friedrichin (Joakim Fredrikin) sisar. Gustaf Johan von Knorring oli kahden viimeksi mainitun veli. Hänen poikansa oli mukana Lappeenrannan taistelussa 23.8.1741 ja kuoli Hindersbyn sotilaspuustelissa20.8.1749.
Helena Beata von Burghausen oli puolestaan sen Maria Sophia von Burghausenin sisarpuoli, jonka miniä Catharina Christina Ahlström oli Catharina Abrahamsdr Barckin tytär. Catharina Abrahamsdr Barckin käly oli jälleen samainen, yllämainittu Birgitta Christina Cariander.
Maria Sofia von Burghausenin lienevät olleet Sofia Helena, ylioppilasmatrikkelissa Nils Qvistin puolisona mainitaan Helena von Burghausen,
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5131.
Terveisin,
Ingeborg Palmén
17.07.11, 17:17
Kiitoksia, Juhani tiedoista Adam Carianderista. - Kirkonkirjojen puuttuessa isyysjutut ovat tunnetusti vaikeita.
Ise en liity tähän sukuvyyhtiin; selvitän erään lähipiiriini kuuluvan henkilön juuria. Jos olen ruotinut oikein, niin nämä kulkevat seuraavasti: Zachris Cariander - Hedvig C - Maria Katarina Willström,- Anna Magdalena Laurell, - Sofia Weber, - E. Ludvig Nygren, - Ellen Nygren, - Knut Vilhelm Dammert, s. 1903 k. 1953.
Terveisin sununtaiunisesta Helsingistä Ingeborg
Ostin aikoinani Pontus Möllerin, Karl Johann Paulsenin ja Gotthard von Knorringin laajan ja tarkan sukuselvityksen SSS:n kirjakaupasta. Olen löytänyt teoksesta mm. pari Agneta Andersintyttären jälkeläisen kanssa avioitunutta von Knorringia.
Frantz Evald von Knorringin vanhemmat olivat (sukukirjan osa I, jonka sisällöstä vastaa pääosin Karl Johan Paulsen) lopulta Gerhard von Skantzenstiernan inkerinmaalaisen rakuunaeskadroonan kapteeniksi ylennyt Frans Henrik von Knorring, joka erittäin todennäköisesti oli identtinen Viipurin maaseurakunnan Riitaojassa 22.7.1726 kuolleen majuri Frantz von Knorringin kanssa, ja (Joakim Fredrik von Knorringin sisar) Margareta Elisabet von Knorring (s. 57-58, Tab. 102 B).
Avioparilla oli kolme poikaa, joista Herman Johan ja Joachim Berndt eivät jatkaneet sukua. Kolmannella pojalla (sekundmajor) Frantz Hindrick Frantzonilla ja ensimmäisellä tuntemattomaksi jääneellä puolisollaan oli yksi nimeltä tuntematon tytär. Majurin pso 2:o oli Margareta Elisabet von Bleeken, jonka kanssa hänellä ei ollut jälkeläisiä.
Ursula Dorothea von Knorring oli Frantz Evald von Knorringin sisar. Hedvig Catharina von Knorring oli puolestaan Joachim Friedrichin (Joakim Fredrikin) sisar. Gustaf Johan von Knorring oli kahden viimeksi mainitun veli. Hänen poikansa oli mukana Lappeenrannan taistelussa 23.8.1741 ja kuoli Hindersbyn sotilaspuustelissa20.8.1749.
Maria Sofia von Burghausenin lienevät olleet Sofia Helena, ylioppilasmatrikkelissa Nils Qvistin puolisona mainitaan Helena von Burghausen,
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5131.
Terveisin,
Suurkiitokset korjauksista, Ritva!
Lapinjärvellä viihtyneitten von Knorringien tausta oli pitkään epäselvä.
Möller-Paulsen-von Knorring-team on sen nyt sitten perinjuurin selvittänyt.
Tarkoituksenani on ollut hakkia heidän opuksensa arkistoihini, mutta
toistaiseksi en ole saanut tilausta aikaiseksi. Ansiostasi nyt tulivat nuo
tutkimukseni kannalta tärkeimmät von Knorring-linkit tarkennettua.
Joachim Friderich von Knorringin sisarenpoika oli siis se Frans Evald von Knorring, jonka käly (vaimon sisarpuoli) oli Nils Qvistin vaimo ja Catharina Christina Ahlströmin (äiti Catharina Abrahamsdr Barck) anoppi.
Tämä käly & anoppi kuoli 3.6.1777 Rantasalmella ja on vaihtelevasti
merkitty nimillä Maria, Sofia ja Helena von Burghausen, sekä eri yhdistelmillä. Ehkä kaikki kolme olivat hänen kastenimiään.
Mielestäni syntyvät sukulinkit antavat vahvistusta juuri sille, että
Adam Cariander oli Joachim Friedrich von Knorringin amtmanina Valkeasaaressa, kuten ehdotit.
Kiitoksia, Juhani tiedoista Adam Carianderista. - Kirkonkirjojen puuttuessa isyysjutut ovat tunnetusti vaikeita.
Ise en liity tähän sukuvyyhtiin; selvitän erään lähipiiriini kuuluvan henkilön juuria. Jos olen ruotinut oikein, niin nämä kulkevat seuraavasti: Zachris Cariander - Hedvig C - Maria Katarina Willström,- Anna Magdalena Laurell, - Sofia Weber, - E. Ludvig Nygren, - Ellen Nygren, - Knut Vilhelm Dammert, s. 1903 k. 1953.
Terveisin sununtaiunisesta Helsingistä Ingeborg
Kiitos kommenteista, Ingeborg!
Minulta näyttää puuttuvan Willströmien lapsilistasta mainitsemasi Maria Katarina.
Tiedostollani ovat:
-Aron Johan Willström (s. 6.2.1737, k. 1.1.1738)
-Catharina Sophia (k. 21.5.1753)
-Henric (29.8.1740, till Stockholm 1756)
-Carl (1743-1809)
-Ulrica Catharina (s. 26.9.1749, Pesus, Svenskby)
-Jacob Johan (1754, LK).
Olisin kovin kiitollinen, jos saisin täydennykseksi Knut Wilhelm Dammertin esipolvet(puolisoitten täydelliset nimet mukaanlukien) Willströmeihin vaikkapa tämän forumin privaattipostiini, varsinkin kun Laurell- , Dammert-, Nygren- ja Weber-nimet ovat jo entuudestaan tiedostollani muitten sukulinkkien yhteydessä.
Bodniemi37
18.07.11, 10:53
Mielestäni syntyvät sukulinkit antavat vahvistusta juuri sille, että
Adam Cariander oli Joachim Friedrich von Knorringin amtmanina Valkeasaaressa, kuten ehdotit.
Löysin myös omista muistiinpanoistani Adam Carianderia koskevan tuomiokirjamerkinnän. Ko. tuomiokirja on peräisin vuodelta 1699 [Lopen, Liissilän, Inkereen ja Järvisaaren pogostojen talvikäräjät 9.-14.1.1699], jolloin J. F. von Knorringin tiedetään oleskelleen perheineen Suomessa: "Ingermanlands huvudbok 1699 (FRA, vol. 9796) uppger, att ´Capitein in i Finland uppå ett Ryttare hemman sitt tilhåld hafwer´."
Paikkakuntaa ei Inkerinmaan pääkirjassa mainita. Olisiko hän voinut olla Pyhtäällä, missä hänen puolisonsa veli (ainakin saman niminen) Otto Johan Brundert sai pojan vuonna 1704? Olen tehnyt tämän Magnus Gustaf -nimisen pojan kastetapahtumasta 6.11.1704 merkinnän myös Sven Schalinia koskeviin muistiinpanoihini, sillä hänetkin oli kutsutta kummiksi, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4535415; lapsen kummit olivat Hr Ryttmest. Magnus Fredrich Calentin, Hr Cap. Sven Schalin, Hr Cornet Petter Werner, Hr Handelsman Johan Henrich Frisius, Hr. Arrend. Sam. Herkepaeus, Hr Befallningsman Zach. Lindberg, Hr Fendrich Gustaf von Konow, Hr General=Adjutantes Horns Fru Sophia Berends, Fru Capiteinskan Christina Sahlo, Probstinnan M. H., Arrendatorskan Cath. Ankarträ, Fru Regement Qvartermesterskan Elisabeth Eberschildtz (mahdolliset tulkintavirheet menevät kontolleni).
Sivuosumia: Vänrikki von Konow oli ilmeisesti Christina Sahlon vävy. Christinan poika Carl Enberg oli aviossa Caisa Castelian kanssa (vht Inkerinmaan Kaprion ent. kirkkoherra, lopulta Jämsän kirkkoherra Gabriel Castelius ja Maria Margareta Nicandra. Casteliuksen ensimmäinen puoliso oli Kaprion edellisen kirkkoherran tytär Maria Erikintytär Barnovia).
Terveisin,
Löysin myös omista muistiinpanoistani Adam Carianderia koskevan tuomiokirjamerkinnän. Ko. tuomiokirja on peräisin vuodelta 1699 [Lopen, Liissilän, Inkereen ja Järvisaaren pogostojen talvikäräjät 9.-14.1.1699], jolloin J. F. von Knorringin tiedetään oleskelleen perheineen Suomessa: "Ingermanlands huvudbok 1699 (FRA, vol. 9796) uppger, att ´Capitein in i Finland uppå ett Ryttare hemman sitt tilhåld hafwer´."
Paikkakuntaa ei Inkerinmaan pääkirjassa mainita. Olisiko hän voinut olla Pyhtäällä, missä hänen puolisonsa veli (ainakin saman niminen) Otto Johan Brundert sai pojan vuonna 1704? Olen tehnyt tämän Magnus Gustaf -nimisen pojan kastetapahtumasta 6.11.1704 merkinnän myös Sven Schalinia koskeviin muistiinpanoihini, sillä hänetkin oli kutsutta kummiksi, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4535415; lapsen kummit olivat Hr Ryttmest. Magnus Fredrich Calentin, Hr Cap. Sven Schalin, Hr Cornet Petter Werner, Hr Handelsman Johan Henrich Frisius, Hr. Arrend. Sam. Herkepaeus, Hr Befallningsman Zach. Lindberg, Hr Fendrich Gustaf von Konow, Hr General=Adjutantes Horns Fru Sophia Berends, Fru Capiteinskan Christina Sahlo, Probstinnan M. H., Arrendatorskan Cath. Ankarträ, Fru Regement Qvartermesterskan Elisabeth Eberschildtz (mahdolliset tulkintavirheet menevät kontolleni).
Sivuosumia: Vänrikki von Konow oli ilmeisesti Christina Sahlon vävy. Christinan poika Carl Enberg oli aviossa Caisa Castelian kanssa (vht Inkerinmaan Kaprion ent. kirkkoherra, lopulta Jämsän kirkkoherra Gabriel Castelius ja Maria Margareta Nicandra. Casteliuksen ensimmäinen puoliso oli Kaprion edellisen kirkkoherran tytär Maria Erikintytär Barnovia).
Terveisin,
Pyhtäällä vaikutti myös Kullan rusthollarina eräs kersantti/maanmittari Abraham Frisius, jota olen sovitellut Johan Henric Frisiuksen (Nyenin saksalaisen seurakunnan kirkkoherra) sukuun (mahdollisesti pojanpoika).
Tämä Abraham oli aviossa Helena Lindhin kanssa. Helena ja sisarensa Anna Beata olivat aiemmissa viesteissäni mainitun Catharina Christina Ahlströmin kummeja - tosin Fru Lindh voi tarkoittaa kummiluettelossa myös Helenan
äitiä, Margareta Elisabet Willandia, joka kuoli Loviisassa 31.12.1771.
Bodniemi37
18.07.11, 12:09
Pyhtäällä vaikutti myös Kullan rusthollarina eräs kersantti/maanmittari Abraham Frisius, jota olen sovitellut Johan Henric Frisiuksen (Nyenin saksalaisen seurakunnan kirkkoherra) sukuun (mahdollisesti pojanpoika).
Tämä Abraham oli aviossa Helena Lindhin kanssa. Helena ja sisarensa Anna Beata olivat aiemmissa viesteissäni mainitun Catharina Christina Ahlströmin kummeja - tosin Fru Lindh voi tarkoittaa kummiluettelossa myös Helenan
äitiä, Margareta Elisabet Willandia, joka kuoli Loviisassa 31.12.1771.
Pyhtäällä kummina toiminut kauppias Johan Henrik Frisius oli mielestäni mainitsemasi kirkkoherran poika, josta tuli Georg Lutherin mukaan isonvihan jälkeen Kymenkartanon ja Savonlinnan läänin maaherra. Hänen residenssinsä oli Lappeenrannassa, vrt. Lutherin artikkeli http://www.genealogia.fi/genos/47/47_43.htm.
Tätäkin kautta päädymme jälleen Soldan-sukuun, sillä nimellä Frisenheim aateloidun maaherran ja vapaaherran äiti oli Otto Baltzar Soldanin Margareta-sisar. Viimeksi mainittujen sisar Ursula oli ensin naimisissa nevanlinnalaisen kauppiaan Berndt Dobbinin kanssa ja tämän kuoltua kauppias Jost Stewenin kanssa [Kirjallisuutta: Luther, Georg. Hur hänger Soldanerna samman? Genos 43(1972), s. 29-41, Erpenbeck, Dirk-Gerd ja Luther, Georg. Släkten Stewens äldre led. Genos 59(1988), s. 18-27].
Terveisin,
Pyhtäällä kummina toiminut kauppias Johan Henrik Frisius oli mielestäni mainitsemasi kirkkoherran poika, josta tuli Georg Lutherin mukaan isonvihan jälkeen Kymenkartanon ja Savonlinnan läänin maaherra. Hänen residenssinsä oli Lappeenrannassa, vrt. Lutherin artikkeli http://www.genealogia.fi/genos/47/47_43.htm.
Tätäkin kautta päädymme jälleen Soldan-sukuun, sillä nimellä Frisenheim aateloidun maaherran ja vapaaherran äiti oli Otto Baltzar Soldanin Margareta-sisar. Viimeksi mainittujen sisar Ursula oli ensin naimisissa nevanlinnalaisen kauppiaan Berndt Dobbinin kanssa ja tämän kuoltua kauppias Jost Stewenin kanssa [Kirjallisuutta: Luther, Georg. Hur hänger Soldanerna samman? Genos 43(1972), s. 29-41, Erpenbeck, Dirk-Gerd ja Luther, Georg. Släkten Stewens äldre led. Genos 59(1988), s. 18-27].
Terveisin,
Olisipa jännittävää saada kytkettyä tämän ketjun Frisiukset (kantaisä Rostocissa ylioppilaana vuonna 1647 tunnettu Henric Frisius) Astrenius-ketjun Frisiuksiin (Petter Mårtensson Frijs, Elina Persdr (k. 1652 Maskussa) Frijsin isä).
Syntynyt sukuverkosto vinikittää linkin olemassaolon puolesta, mutta onko
kyseessä vain "optinen harha". Näkeekö kukaan selvemmin?
Olisipa jännittävää saada kytkettyä tämän ketjun Frisiukset (kantaisä Rostocissa ylioppilaana vuonna 1647 tunnettu Henric Frisius) Astrenius-ketjun Frisiuksiin (Petter Mårtensson Frijs, Elina Persdr (k. 1652 Maskussa) Frijsin isä).
Syntynyt sukuverkosto vinikittää linkin olemassaolon puolesta, mutta onko
kyseessä vain "optinen harha". Näkeekö kukaan selvemmin?
Lutherin selvityksen mukaan (Genos 1976) Johan Henrik Frisiuksella-Frisenheim ei ollut aikuiseksi eläneitä omia lapsia. Frisenheimin sukujuuret menevät Rostockiin, jossa hänen isänsä maisteri Henricus Frisius eli ja jätti jälkeensä useita lapsia.
Peter Friis ei liity mitenkään tähän sukuun.
Tapio Vähäkangas
Ingeborg Palmén
18.07.11, 21:57
Juhani Pesulle ! Nämä Willströmien lapset ovat ongelma. Maria Katarinan syntymää en ole löytänyt. Hän pulpahtaa esille Axel Laurellin 2. vaimona Mäntyharjulla ja saa lapsia 26.7 1779-7.5 1792. Hän kuolee 6.9 1796. Kuoliniäksi on merkitty 50 vuotta. Rippikirjassa 1776-92 on merkitty syntymävuodeksi 1750.
Matti Valta kirjassaan "Virkamiehiä" antaa hänen syntymäajaksi 1746.
En ole löytänyt vihkimistä Laurellin kanssa.
Olen yrittänyt katsoa Willströmin perhettä. Heillä on Hiskin mukaan 3 lasta synt. Pyhtäällä 1737-1740 sekä 4 lasta Ruotsinpyhtäällä 1746-1753, joista yksi itse asiassa syntynytkin Elimäellä. Perhe näyttää muuttavan aika paljon. Isä Willström on jopa haudattu sekä Pyhtään että Ruotsinpyhtään haudattujen kirjoissa !
Kuten sanoin, isyysjutut ovat vaikeita!
Tyttölapsia perheessä olisi Maja Stina 1738, Christina Juliana 1746, Ulrika Catharina 1749 ja Anna Margareta 1753. Oletan että joko Maria on joku näistä, joka on muuttanut nimeään tai sitten hän on jäänyt pois kastettujen kirjasta. Tai sitten jonkun muun Willströmin lapsi !
Lähetän Maria Katarinan jälkipolvia sinulle privaatisti myöhemmin, kun atk-tukihenkilöni rantautuu Suomenlahdelta. - Jos Maria Katarinalle löytyisikin toiset mahdolliset vanhemmat olen kiitollinen kaikista vinkeistä. Kaakkois-Suomi on minulle hyvin vierasta seutua.
Parhain terveisin Ingeborg
Bodniemi37
19.07.11, 07:18
- Jos Maria Katarinalle löytyisikin toiset mahdolliset vanhemmat olen kiitollinen kaikista vinkeistä. Kaakkois-Suomi on minulle hyvin vierasta seutua.
IGI:stä löytyy tällaista tietoa:
IGI Individual Record FamilySearch™ International Genealogical Index v5.0
Sweden
Maria Catharina Willstrom Female
Event(s):
Birth: 1750 Nederkalix, Norrbotten, Sweden
Christening:
Death:
Burial:
Marriages:
Spouse: Axel Laurell
Marriage: About 1778 Mantyharju, Mikkeli, Finland
Messages:
Record submitted after 1991 by a member of the LDS Church. No additional information is available. Ancestral File may list the same family and the submitter.
Source Information:
No source information is available.
---------------------
Nederkalixin kirkonkirjoja pääsee tällä hetkellä tsekkaamaan ainakin SVARin kautta.
Virkamiehiä-matrikkelissa (Walta, Matti 2005) Axel Laurellin toisen puolison syntymäajaksi on merkitty 1746. Hänen vanhempiaan ei mainita.
Kauppias Henrik Willströmin (kuoli Loviisassa 16.4.1754) ja Hedvig Magdalena Plantingin (vht nevanlinnalainen kauppias Erik Planting ja Maria Lyding, jonka pso 2:o oli Kuivaan, Keltin ja Spaskin pogostien ylä- ja alaosien talvikäräjillä 16.-21.3.1691 noin 10-12-vuotiaaksi mainittu kauppias Mårten Grään nuorempi; pari vihittiin Viipurissa 20.4.1711) Haminassa syntyneistä tyttäristä ainakin Helena Dorotea ja Anna Sofia avioituivat Mäntyharjulle.
Terveisin,
Kiitos kommenteista!
Maria Catharina Willström kuuluu Henrik Willströmin ja Hedvig Magdalena Plantingin perheeseen, kuten oheinen lastenkirjaaote Loviisassa vahvistaa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7660451
Henrik Willström lienee nimismies Benjamin Willströmin veli, joten aviosukusuhde Hedvig Carianderiin on olemassa.
Ingeborg Palmén
19.07.11, 10:45
Kiitos nopeista vastauksista. Henrik Willströmin Maria Katarina oli syntynyt 1726, joten hän olisi ollut 66 vuotias saadessaan viimeisen lapsensa Laurellin kanssa. Tämä ei vaikuta todennäköiseltä. - Tietysti pariskunnalla, joka Hiskin mukaan saa 8 lasta 1726-1740, on voinut saada lisää lapsia 1740 jälkeen. - En tunne Loviisan kirkonkirjatilannetta Pikkuvihan aikana. Arvioisin, että, siihen nähden että Maria Katarina synnytti vielä 1792, hänen syntymävuotensa olisi aikaisintaan 1742. Joten jos ensimmäinen MKW onkin kuollut hän voisi olla perheen kuopus.
Terveisin Ingeborg
Kuten Loviisan lastenkirjoista näkyy, Maria Catharina Willström oli vuonna
1750 neljän vuoden ikäinen. Hänen syntymävuotensa on näin n. v. 1746.
Axel Laurell oli syntynyt n.v. 1733, joten vaimonsa oli häntä huomattavasti
nuorempi. Heille syntyi mm. Samuel Laurell Mäntyharjulla 13.11.1781.
Minusta Laurellin puoliso kuuluu mitä ilmeisimmin Henrik Willströmin ja Hedvig Magdalena Plantingin perheeseen, kuten Loviisan lastenkirjat kertovatkin.
Laurell-suku on tiedostollani Helena Johansdr Laurellin muodossa. Hän avioitui n.v. 1776 Fredrik Jöransson Ahlforsin kanssa, joka on "esisetäni" Hämeenläänin Koskella.
Bodniemi37
19.07.11, 13:42
Minusta Laurellin puoliso kuuluu mitä ilmeisimmin Henrik Willströmin ja Hedvig Magdalena Plantingin perheeseen, kuten Loviisan lastenkirjat kertovatkin.
Olen täsmälleen samaa mieltä.
Henrik Willströmin ja Hedvig Magdalena Plantingin lapset polveutuvat erittäin todennäköisesti myös itäisestä Herkepaeus-suvusta. Erik Plantingin äiti Ingeborg Herkepaea oli Kivennavan kirkkoherran Christianus Petri Härkäpään tytär. Kivennavan kirkkoherran (1634-1663) nimestä ja sinetistä päätellen hänen isänsä oli Georg Lutherin mukaan [Släktbok. Ny följd IV:1-2, p. 210, T30] Itä-Suomen Herkepaeus-suvun kantaisän poikana syntynyt ja Taipalsaaren kirkkoherraksi (1585-1610) ylennyt Petrus Laurentii.
Eräältä foorumilaiselta sain aikoinani tiedon, että Axel Laurellin ja Maria Katarina Willströmin poika Samuel kuoli Ruotsin Nederkalixissa. Tämä tieto on voinut houkutella amerikkalaistutkijan(?) tekemään virheellisiä johtopäätöksiä.
Plantingien osalta vrt. myös viestini http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=62262&postcount=5 viestiketjussa Sven Schalin kuollessa avskedad kapten.
Virolahden henkikirjassa vuodelta 1706 Benjamin Willström mainitaan vaimoineen Hämeenkylässä asuvana nimismiehenä; samassa taloudessa asui myös sukulaismies Anders. Willström mainitaan myös Kaukiaisen Virolahden historiassa [Virolahden asukkaat maa-, henkikirjojen mukaan 1543-1750. 3. vihko 1706-1750. Toim. A. Tompuri, Hki: 1988, Kaukiainen, Yrjö. Virolahden historia I. Lappeenranta 1970, s. 324].
Terveisin,
Olen täsmälleen samaa mieltä.
Henrik Willströmin ja Hedvig Magdalena Plantingin lapset polveutuvat erittäin todennäköisesti myös itäisestä Herkepaeus-suvusta. Erik Plantingin äiti Ingeborg Herkepaea oli Kivennavan kirkkoherran Christianus Petri Härkäpään tytär. Kivennavan kirkkoherran (1634-1663) nimestä ja sinetistä päätellen hänen isänsä oli Georg Lutherin mukaan [Släktbok. Ny följd IV:1-2, p. 210, T30] Itä-Suomen Herkepaeus-suvun kantaisän poikana syntynyt ja Taipalsaaren kirkkoherraksi (1585-1610) ylennyt Petrus Laurentii.
Eräältä foorumilaiselta sain aikoinani tiedon, että Axel Laurellin ja Maria Katarina Willströmin poika Samuel kuoli Ruotsin Nederkalixissa. Tämä tieto on voinut houkutella amerikkalaistutkijan(?) tekemään virheellisiä johtopäätöksiä.
Plantingien osalta vrt. myös viestini http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=62262&postcount=5 viestiketjussa Sven Schalin kuollessa avskedad kapten.
Virolahden henkikirjassa vuodelta 1706 Benjamin Willström mainitaan vaimoineen Hämeenkylässä asuvana nimismiehenä; samassa taloudessa asui myös sukulaismies Anders. Willström mainitaan myös Kaukiaisen Virolahden historiassa [Virolahden asukkaat maa-, henkikirjojen mukaan 1543-1750. 3. vihko 1706-1750. Toim. A. Tompuri, Hki: 1988, Kaukiainen, Yrjö. Virolahden historia I. Lappeenranta 1970, s. 324].
Terveisin,
Willströmien juuri Pyhtäällä on vielä perusteellisesti selvittämättä. Arvelen, että 11.11.1735 Kastetun Anders Anderssonin (Willström) kummeissa esiintyvä Brita Andersdotter on kastetun täti. Muita kummeja ovat: Carl Salenius, Benjamin Willström nuorempi, Henrik Staffansson ja Hedvig Cariandra.
Mainittu Brita Andersdr (1681-1761) on, niinikään kummeissa esiintyvän
Henrik Staffanssonin äiti ja näinmuodoin myös esiätini, koskapa Staffan Mattsonin ja Brita Andersdr tytär Maria Staffansdotter nai 1.12.1743 Aron Johan Carianderin.
Benjamin nuorempi asui mm. Ruotsinkylän Pesulla 1740-luvun lopussa. Siellä hänelle ja Hedvig Cariandralle syntyi 26.9.1749 Ulrika Catharina Willström-niminen tytär.
Benjamin Willström vanhempi toimi sekä Pyhtään, että Virolahden nimismiehenä. Virolahdella Benjamin taloudessa asuva sukulaismies "Anders" antaisi viitteen siitä, että kyseessä voisi olla esim. serkku.
Kummiuksia tutkimalla voisivat sukusuhteet kirkastua, tai sitten ei...
Ingeborg Palmén
19.07.11, 17:07
Tuhannet kiitokset Ritva ja Juhani ! Maria Katarina on nyt saatu onnellisesti Mäntyharjulle. Hän muuttaa Loviisasta äitinsä kanssa joskus vuonna 1765, jolloin sisar Anna Sofia menee naimisiin comminister Emmanuel Bernerin kanssa. Hedvig Magdalena Planting kuolee siellä 17.10 1768 (rk). Mäntyharjulla on niinikään sisar Helena Dorotea Willström, naimisissa kirkkoherran pojan, bataljonsprästen Zacharias Cygnaeuksen kanssa. Ja Maria Katarina päätyy avioliittoon sisarensa kälyn lesken, Axel Laurellin kanssa. Willströmit miehittävät Mäntyharjun!
Kiehtovaa. Saanko vielä kysyä, onko jotain tietoja Hedvig M. Plantingin juurista. Hän lienee syntynyt 1706.
Terveisin Ingeborg
Bodniemi37
19.07.11, 19:47
Saanko vielä kysyä, onko jotain tietoja Hedvig M. Plantingin juurista. Hän lienee syntynyt 1706.
Henrik Willströmin ja Hedvig Magdalena Plantingin lapset polveutuvat erittäin todennäköisesti myös itäisestä Herkepaeus-suvusta. Erik Plantingin äiti Ingeborg Herkepaea oli Kivennavan kirkkoherran Christianus Petri Härkäpään tytär. Kivennavan kirkkoherran (1634-1663) nimestä ja sinetistä päätellen hänen isänsä oli Georg Lutherin mukaan [Släktbok. Ny följd IV:1-2, p. 210, T30] Itä-Suomen Herkepaeus-suvun kantaisän poikana syntynyt ja Taipalsaaren kirkkoherraksi (1585-1610) ylennyt Petrus Laurentii.
Plantingien osalta vrt. myös viestini http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=62262&postcount=5 viestiketjussa Sven Schalin kuollessa avskedad kapten.
Kauppias Henrik Willströmin (kuoli Loviisassa 16.4.1754) ja Hedvig Magdalena Plantingin (vht nevanlinnalainen kauppias Erik Planting ja Maria Lyding, jonka pso 2:o oli Kuivaan, Keltin ja Spaskin pogostien ylä- ja alaosien talvikäräjillä 16.-21.3.1691 noin 10-12-vuotiaaksi mainittu kauppias Mårten Grään nuorempi; pari vihittiin Viipurissa 20.4.1711)...
Lainasin ylle otteita tämän viestiketjun viesteistäni. Alimmaisessa sitaatissa mainitaan Hedvig Magdalena Plantingin erittäin todennäköiset vanhemmat. Päättelyäkin olen käyttänyt pohtiessani Hedvig Magdalenan sukutaustaa.
Lagus mainitsee Viipurin historiassaan tullinhoitajana Viipurissa ja Trångsundissa toimineen Erik Lydingin ja Anna Hansintyttären [Lagus, Gabr. Ur Wiborgs historia II:1, s. 73] tyttäret Görel Annan ja Barbaran. Kolmatta hän ei mielestäni ole huomannut:
Viipurin ruotsalainen srk - Viborgs svenska förs - vihityt
20.4.1711 Handelsm: Mårten Grään junior Sal: Handelsm: ifr: Nyen E:P:s änk: Maria Lyding
alkup - KARJ:MAMM: Erick Plantings änk:
Willströmien lailla myös Mårten Grään ja Maria Lyding asuvat ennen hattujen sotaa Haminassa, missä Maria myös kuolee, sillä Mårten Grään vihitään siellä 26.10.1736 uuteen avioliittoon Anna Katarina Dannenbergin kanssa. Myös Mårten Grään muuttaa puolisoineen Loviisaan, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6845297 [Haminan rippikirja 1732-1742 (I Aa:1), s. 33, 62, jaksot 34, 66],
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6352672 [Ruotsinpyhtään rippikirja 1745-1752, s. 14, jakso 8, Pien-Ahvenkoski].
Varmemmaksi vakuudeksi Willströmien luona Haminassa asuu myös faster Dorotea Planting (tosin poissaolevaksi merkittynä); Luther pitää Herkepaeus-artikkelinsa mukaan mahdollisena, että Erik Plantingilla oli Dorotea-niminen sisar. Dorotean-nimi on artikkelissa varustettu kysymysmerkillä, joka nyt mielestäni voidaan poistaa, vrt. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6845296 [Haminan rippikirja 1732-1742 (I Aa:1), s. 32 (jakso 33).
Terveisin,
Ingeborg Palmén
19.07.11, 22:31
Kiitos Ritva ! Koska tällä hetkellä muuten kamppailen Vöyryn kanssa noin 1750, palaan tähän Plantingeiden arvoituksiin kun olen henkisesti pystynyt vaihtamaan maisemia Suomenlahden pohjukkaan.
Ingeborg
Bodniemi37
15.08.17, 11:45
Luin suurella mielenkiinnolla Risto Toivolan viestin Valkeasaaren retkestä
25.-28.8.2011, joka jostain syystä on sijoitettu "kirpputorille", eikä hyväksy vastausta.
Tämä Inkerinmaalla sijaitseva paikkakunta on ollut suurennuslasini alla Pähkinälinnan tuomiokirjojen ilmestyttyä nettiin. Sieltä (tuomiokirjoista) kävi mm. ilmi se, että pitkään metsästämäni kapteeniluutnantti Adam Cariander toimi Valkeasaaren hovin amtmanina ennen sotilasuralle ryhtymistään.
Käytännössä tämä voi merkitä sitä, että Adam oli kotoisin jostain lähiseudulta. Hänen n.v. 1692 syntynyt poikansa on sotilasrullien mukaan syntynyt Inkerinmaalla, todennäköisesti juuri Valkeasaaressa. Zachriksen äiti ja Adamin puoliso on mitä todennäköisimmin (Maria) Magdalena Reijer.
Adamin tiedetään kuolleen sotavankeudessa Venäjällä v. 1718. Leski Magdalena antaa kuulua itsestään vielä vuonna 1727 Pyhäjärveltä, lähestyessään majesteettia miehensä palkkasaatavia koskevassa asiassa (Lewenhaupt). Sitten hänkin katoaa.
Koska mitä ilmeisimmin forumilla on Valkeasaaren tuntijoita, kuulisin mielelläni lisätietoja esim. Valkeasaaren hovista ja tietenkin yllämainituista henkilöistä, jos jostain onnellisesta sattumasta heidän nimensä olisivat osuneet Inkeriä tutkivien silmiin.
Kirkkoherra Henricus Georgii Schytteniuksen puolisona mainitaan Raudun vuoden 1724 väestöluettelossa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13036009 Maria Magd: Röijer, ikä 44 v, vrt. verkon ylioppilasmatrikkelin hlö 4879 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4879).
Pyhäjärven (Vl) pappilan mailla asuneen torpparin Johan Baggarinin puoliso oli saman vuoden väestöluettelon mukaan puolestaan Helena Reijher, ikä 52, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13036102.
Terveisin,
Kiitos Ritvalle lisätiedoista!
Raudun henkikirjamerkinnät, jos oikein, merkitsevät sitä, että Schytteniuksen puoliso (Maria Magdalena Reijer) olisi syntynyt v. 1680 pinnassa ja Helena Reijer n.v. 1672. Molemmat sopivat siten mainiosti Arendt Reiherin tyttäriksi.
1.5.1727 Pyhäjärvellä Philip Jacob Strandmanin kummina toiminut pastorskan Magdalena Reijer on lähes varmuudella yhdenmukainen sen Magdalena Reijerin kanssa, joka samana vuonna, Pyhäjärveltä käsin, peri vankeudessa 1718 kuolleen miehensä Adam Carianderin palkkasaatavia.
Henkikirjamerkintä ei sensijaan sovi Zachris Carianderin arvioituun syntymävuoteen (1692) kuin toleranssilla. Joko Magdalenan syntymäaika on liian myöhäinen, tai Zachriksen liian aikainen, ehkä molemmissa on pieni heitto.
On teoriassa mahdollista sekin, että Magdalena Reijer olisi ollut Adam Carianderin 2. puoliso, mutta silloin joudutaan kysymään miksi Zachris olisi kastattanut esikoispoikansa Aron (Arendt) Johaniksi, Reiher-suvun tradition mukaisesti? Zachriksen lapsilistassa esiintyvät myös Maria Christina- ja Maria Elisabet-nimet, antaen näin viitteen Maria Magdalena Reijeriin ja Maria Christina Bossardtiin (Arendt Reiherin 2. puoliso).
Kommentteja?
Bodniemi37
15.08.17, 16:54
Kiitos Ritvalle lisätiedoista!
Raudun henkikirjamerkinnät, jos oikein, merkitsevät sitä, että Schytteniuksen puoliso (Maria Magdalena Reijer) olisi syntynyt v. 1680 pinnassa ja Helena Reijer n.v. 1672. Molemmat sopivat siten mainiosti Arendt Reiherin tyttäriksi.
1.5.1727 Pyhäjärvellä Philip Jacob Strandmanin kummina toiminut pastorskan Magdalena Reijer on lähes varmuudella yhdenmukainen sen Magdalena Reijerin kanssa, joka samana vuonna, Pyhäjärveltä käsin, peri vankeudessa 1718 kuolleen miehensä Adam Carianderin palkkasaatavia.
Henkikirjamerkintä ei sensijaan sovi Zachris Carianderin arvioituun syntymävuoteen (1692) kuin toleranssilla. Joko Magdalenan syntymäaika on liian myöhäinen, tai Zachriksen liian aikainen, ehkä molemmissa on pieni heitto.
On teoriassa mahdollista sekin, että Magdalena Reijer olisi ollut Adam Carianderin 2. puoliso, mutta silloin joudutaan kysymään miksi Zachris olisi kastattanut esikoispoikansa Aron (Arendt) Johaniksi, Reiher-suvun tradition mukaisesti? Zachriksen lapsilistassa esiintyvät myös Maria Christina- ja Maria Elisabet-nimet, antaen näin viitteen Maria Magdalena Reijeriin ja Maria Christina Bossardtiin (Arendt Reiherin 2. puoliso).
Kommentteja?
Magdalena Reijerin kirjelmä löytyi Riksarkivetin kokoelmista: Lähdeviite: Kammarkollegiet, Ämnessamlingar, Hären Löneavräkningar efter 1680 serie 7 b, SE/RA/522/16/7b/50, bildid: A0067028_00188 (liite).
Huomasithan, että väestöluettelossa, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13036009, mainitaan myös Schytteniuksen ja Maria Magdalena Reiherin otaksuttavasti yhteiset lapset: Henrik, ikä 7 1/2 v, Abraham, 2 v, ja Eva Christina, 3 v (joista ainakin Henrik ja Eva Christina elivät aikuisikään asti)? Lasten äiti oli vuonna 1724 jo 44-vuotias, minkä vuoksi on mielestäni hyvinkin mahdollista, että hän oli leski avioituessaan Schytteniuksen kanssa.
Vanhan Suomen väestöluettelot olivat ymmärtääkseni papiston laatimia, joten on todennäköistä, että ainakin pappien perheenjäsenten henkilötiedot ovat niissä kohdallaan?
Terveisin,
Ritva Jurvanen
Magdalena Reijerin kirjelmä löytyi Riksarkivetin kokoelmista: Lähdeviite: Kammarkollegiet, Ämnessamlingar, Hären Löneavräkningar efter 1680 serie 7 b, SE/RA/522/16/7b/50, bildid: A0067028_00188 (liite).
Huomasithan, että väestöluettelossa, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13036009, mainitaan myös Schytteniuksen ja Maria Magdalena Reiherin otaksuttavasti yhteiset lapset: Henrik, ikä 7 1/2 v, Abraham, 2 v, ja Eva Christina, 3 v (joista ainakin Henrik ja Eva Christina elivät aikuisikään asti)? Lasten äiti oli vuonna 1724 jo 44-vuotias, minkä vuoksi on mielestäni hyvinkin mahdollista, että hän oli leski avioituessaan Schytteniuksen kanssa.
Vanhan Suomen väestöluettelot olivat ymmärtääkseni papiston laatimia, joten on todennäköistä, että ainakin pappien perheenjäsenten henkilötiedot ovat niissä kohdallaan?
Terveisin,
Ritva Jurvanen
Suurkiitos lähettämästäsi kuvasta!
Kyseessä on valtakirja luutnantti Jacob Hidrichssonille kapteeniluutnantti
Adam Carianderin palkkasaatavien perimiseksi. Sen on allekirjoittanut
Pyhäjärvellä 2.7.1727 Magdalena Reijer (Reyer), Carianderin leski.
Kapteeniluutantin etunimeä ei mainita, mutta eversi Hastferin joukko-osastoon kuuluminen sen identifioi.
"Pastorskan Magdalena Reijer" (Reyer) toimi Pyhäjärven pappilassa Philip Jacob Strandmanin kummina saman vuoden vapunpäivänä (1.5.1727). Pyhäjärvelle on tuskin voinut eksyä kahta, kirjoitusasultaan täysin samannimistä, Magadalena Reijeriä vuoden 1727 kevät-kesällä. PASTORSKAN Magdalena Reijer (Reyer) on nimenomaan Raudun pastori Henrik Schyteniuksen vaimo Maria Magdalena Reyer-Reijer-Reiher. Hän on yhdenmukainen kapteeniluutnantti Carianderin lesken kanssa, olen todennut.
Mutta kuka olisi valtakirjan saanut luutnantti Jacob Hindrichsson, entä todistajana toiminut Georg Johan von Köhler, kapteeni? Kapteeni Henrik Mether tunnetaan.
Ehdotuksia?
Bodniemi37
16.08.17, 10:54
Suurkiitos lähettämästäsi kuvasta!
Kyseessä on valtakirja luutnantti Jacob Hidrichssonille kapteeniluutnantti
Adam Carianderin palkkasaatavien perimiseksi. Sen on allekirjoittanut
Pyhäjärvellä 2.7.1727 Magdalena Reijer (Reyer), Carianderin leski.
Kapteeniluutantin etunimeä ei mainita, mutta eversi Hastferin joukko-osastoon kuuluminen sen identifioi.
"Pastorskan Magdalena Reijer" (Reyer) toimi Pyhäjärven pappilassa Philip Jacob Strandmanin kummina saman vuoden vapunpäivänä (1.5.1727). Pyhäjärvelle on tuskin voinut eksyä kahta, kirjoitusasultaan täysin samannimistä, Magadalena Reijeriä vuoden 1727 kevät-kesällä. PASTORSKAN Magdalena Reijer (Reyer) on nimenomaan Raudun pastori Henrik Schyteniuksen vaimo Maria Magdalena Reyer-Reijer-Reiher. Hän on yhdenmukainen kapteeniluutnantti Carianderin lesken kanssa, olen todennut.
Mutta kuka olisi valtakirjan saanut luutnantti Jacob Hindrichsson, entä todistajana toiminut Georg Johan von Köhler, kapteeni? Kapteeni Henrik Mether tunnetaan.
Ehdotuksia?
Liitteenä samaan asiayhteyteen liittynyt, Henrik Metherin 9.11.1731 allekirjoittama kirjelmä, mistä käy selville myös kapteenluutnantti Carianderin etunimi, LÄNK https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0067028_00187
Kornetti Jöran Mollenius (pso Helena Agander) oli oman tutkimuksemme piiriin kuuluvan Säämingin kappalaisen Samuel Molleniuksen veli. Liekö jalkaväen kapteeni Georg Johan von Köhler kuulunut liiviläiseen sukuhaaraan? Adelsvapen-wikin sukutauluissa mainitaan vain 1691 kuollut saman niminen ratsumestari, https://www.adelsvapen.com/genealogi/Von_K%C3%B6hler_nr_167
Terveisin,
Ritva Jurvanen
Kiitos uutteruudestasi!
Kapteeniluutnantti Cariander varmistui siis Adamiksi, kuten lähestulkoon varmaa olikin.
Kun katsoo eilen lähettämäsi tekstin allekirjoitusta ja päiväyksen Pyhäjärven y-kirjainta on ilmiselvää se, että Reyer-nimen y-kirjain on myöhempien aikojen tutkijoiden (mm. Holmberg & Söderström) toimesta tulkittu ij-yhdistelmäksi. Valtakirjan on siis allekirjoittanut Magdalena Reyer, ei Reijer. Näin entisestään vahvistuu Raudun pastorin vaimon ja Carianderin lesken yksi-ja-sama-persoonaisuus, Schytteniuksen vaimo kun Raudussa kulkee systemaattisesti Reyer-nimellä.
Lisähämminkiä aiheuttaa sekin, että Henrik Schytteniuksen ja Maria Magdalena Reyerin (Reiher) esikoinen, Eva-Christina Schyttenius syntyi Käkisalmessa 23.4.1718. Puolisoiden avion on siten oltava solmittu viimeistään 1717-1718. Adam Cariander, jonka palkkasaatavia Schytteniuksen puoliso peri, kuoli Lewenhauptin mukaan vankeudessa vasta 24.5.1718, siis kuukautta Eva-Christinan syntymän jälkeen!! Kuinka tämä on mahdollista? Onko Maria Magdalena Reyeriä syytettävä kaksinnaimisesta, vai onko päivämäärissä virhe? Olettiko vaimo vain miehensä kuolleeksi ja luopuiko mies elämästä saatuaan kuulla vaimonsa synnyttäneen lapsen toiselle?
Jotain perin outoa on siinäkin, että Maria Magdalena Reyer kastatti n.v. 1719-1720 syntyneet kaksospoikansa (Adam & Henrik Schyttenius) molempien aviomiestensä mukaan.
Adam Carianderin etunimi perytyi Zachariaksen linjalla Ruotsinpyhtäällä polvesta polveen seuraavan sadan vuoden aikana. Todistusarvoa silläkin.
Bodniemi37
16.08.17, 13:18
Kiitos uutteruudestasi!
Lisähämminkiä aiheuttaa sekin, että Henrik Schytteniuksen ja Maria Magdalena Reyerin (Reiher) esikoinen, Eva-Christina Schyttenius syntyi Käkisalmessa 23.4.1718.
Ylioppilasmatrikkelin tietojen perusteeella poika Henrik oli perheen esikoislapsi, sillä hän syntyi noin 1715 (ehkäpä Käkisalmessa, minne venäläiset hänen isänsä vuonna 1711 sotavankinaan kuljettivat?), https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=6276. Väestöluettelon mukaan hän oli vuonna 1724 iältään 7,5 v.
Terveisin,
Ylioppilasmatrikkelin tietojen perusteeella poika Henrik oli perheen esikoislapsi, sillä hän syntyi noin 1715 (ehkäpä Käkisalmessa, minne venäläiset hänen isänsä vuonna 1711 sotavankinaan kuljettivat?), https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=6276. Väestöluettelon mukaan hän oli vuonna 1724 iältään 7,5 v.
Terveisin,
Aina vain aiemmaksi painuu Schytteniuksen ja Maria Magdalena Reyerin avion solmiminen. Nyt siis 1714-1715 pintaan, ehkä jopa alle!
Adam oli joutunut venäläisten vangiksi jo vuonna 1706. Eikö tieto hänen elossaolostaan kantautunut kotikonnuille?
Kahden Magdalena Reyerin olemassaolo Pyhäjärvellä v. 1727 on mielestäni mahdottomuus.
Miten tämä konstikas kuvio selittyisi? Ehdotuksia? Onko vastaavia "kaksinnainteja" havaittu toisilla "sotaleskillä" - siis kuolleeksi luultu mies olisi antanut elonmerkin vaimonsa uudelleenavion jälkeen?
Mikä oli "kuolleksijulistamisproceduuri" 1700-luvun alussa?
Magdalena Reijerin kirjelmä löytyi Riksarkivetin kokoelmista: Lähdeviite: Kammarkollegiet, Ämnessamlingar, Hären Löneavräkningar efter 1680 serie 7 b, SE/RA/522/16/7b/50, bildid: A0067028_00188 (liite).
Huomasithan, että väestöluettelossa, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13036009, mainitaan myös Schytteniuksen ja Maria Magdalena Reiherin otaksuttavasti yhteiset lapset: Henrik, ikä 7 1/2 v, Abraham, 2 v, ja Eva Christina, 3 v (joista ainakin Henrik ja Eva Christina elivät aikuisikään asti)? Lasten äiti oli vuonna 1724 jo 44-vuotias, minkä vuoksi on mielestäni hyvinkin mahdollista, että hän oli leski avioituessaan Schytteniuksen kanssa.
Vanhan Suomen väestöluettelot olivat ymmärtääkseni papiston laatimia, joten on todennäköistä, että ainakin pappien perheenjäsenten henkilötiedot ovat niissä kohdallaan?
Terveisin,
Ritva Jurvanen
Jossain "mättää"! Miksi väestöluettelo ei tunne lainkaan HY:n matrikkelissa
Henrikin kaksois?veljeksi merkittyä Adam Schytteniusta:
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=6277
jolle on annettu täsmälleen samat opiskelutiedot, kuin Henrik Schytteniukselle. Hän valmistui ylioppilaaksi Turussa19.5.1736 (Schyttenius) Adam (Vib_360) vrt. Schyttenius Henr(Vib_360).
Onko kyseessä "haamuhenkilö"?
Kumpi on oikeassa; siteerattu väestöluetteloko, vaiko Viipurilaisen osakunnan matrikkeli? Molemmat tuskin sentään?
Koska Adam Schyttenius esiintyy myös Porvoon gymnasiumin oppilasluettelossa, Henrik-veljensä ohella, olisin taipuvainen epäilemään väestörekisterin oikeellisuutta. Silloin myös annetut muut tiedot (mm. syntymäajat) kyseenalaistuvat.
Bodniemi37
16.08.17, 17:36
Jossain "mättää"! Miksi väestöluettelo ei tunne lainkaan HY:n matrikkelissa
Henrikin kaksois?veljeksi merkittyä Adam Schytteniusta:
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=6277
jolle on annettu täsmälleen samat opiskelutiedot, kuin Henrik Schytteniukselle. Hän valmistui ylioppilaaksi Turussa19.5.1736 (Schyttenius) Adam (Vib_360) vrt. Schyttenius Henr(Vib_360).
Onko kyseessä "haamuhenkilö"?
Kumpi on oikeassa; siteerattu väestöluetteloko, vaiko Viipurilaisen osakunnan matrikkeli? Molemmat tuskin sentään?
Koska Adam Schyttenius esiintyy myös Porvoon gymnasiumin oppilasluettelossa, Henrik-veljensä ohella, olisin taipuvainen epäilemään väestörekisterin oikeellisuutta. Silloin myös annetut muut tiedot (mm. syntymäajat) kyseenalaistuvat.
Raudun henkikirjassa vuodelta 1735 ei lapsia mainita. Pojat(?) kävivät kävivät vielä koulua Porvoossa. Tytär oli alaikäinen? Seuraavana vuonna pojat(?) aloittivat opintonsa Turun yliopistossa. Schytteniuksen 1. puoliso oli vielä elossa. Hänen kohdallaan on merkintä "adel", http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12748948.
24.7.1737 Schyttenius avioitui Raudussa 2. puolisonsa Märta Margareta Aminoffin kanssa, vht everstiluutnantti Gregori Aminoff ja Elisabet von Konow. Aatelinen oli Schytteniuksen (alk. Skyttä?) jälkimmäinenkin puoliso.
Terveisin,
Raudun henkikirjassa vuodelta 1735 ei lapsia mainita. Pojat(?) kävivät kävivät vielä koulua Porvoossa. Tytär oli alaikäinen? Seuraavana vuonna pojat(?) aloittivat opintonsa Turun yliopistossa. Schytteniuksen 1. puoliso oli vielä elossa. Hänen kohdallaan on merkintä "adel", http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12748948.
24.7.1737 Schyttenius avioitui Raudussa 2. puolisonsa Märta Margareta Aminoffin kanssa, vht everstiluutnantti Gregori Aminoff ja Elisabet von Konow. Aatelinen oli Schytteniuksen (alk. Skyttä?) jälkimmäinenkin puoliso.
Terveisin,
Tämä on mannaa! Suurkiitokset!!
Vuoden 1735 henkikirjalöytö Maria Magdalena Reyerin "adel"-syntyperästä lukitsee hänet vuorenvarmasti Käkisalmen Arendt Reiherin tyttäreksi, kuten olen jo parinkymmenen vuoden ajan sinnikkäästi väittänyt.
Et kommentoinut aiemman viestisi tätä kohtaa:
Quote (RJ):
Huomasithan, että väestöluettelossa, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13036009, mainitaan myös Schytteniuksen ja Maria Magdalena Reiherin otaksuttavasti yhteiset lapset: Henrik, ikä 7 1/2 v, Abraham, 2 v, ja Eva Christina, 3 v (joista ainakin Henrik ja Eva Christina elivät aikuisikään asti)? Lasten äiti oli vuonna 1724 jo 44-vuotias, minkä vuoksi on mielestäni hyvinkin mahdollista, että hän oli leski avioituessaan Schytteniuksen kanssa.
Vanhan Suomen väestöluettelot olivat ymmärtääkseni papiston laatimia, joten on todennäköistä, että ainakin pappien perheenjäsenten henkilötiedot ovat niissä kohdallaan?
Unquote
Sen mukaisesti olet laskenut Schytteniuksen ja Maria Magdalena Reiherin lapsiksi Henrikin, Abrahamin ja Eva Christinan ja todennut, että ainakin Henrik ja Eva Christina elivät aikuisikään. Pidät tätä henkikirjamerkintää oikeana.
Olen eilisessä viestissäni kyseenalaistanut tämän toteamalla, että lapsilistasta ilmiselvästi puuttuu Henrikin kaksonen (opiskelutiedoista päätellen) Adam Schyttenius.
Tämä jos mikä, saa suhtautumaan varauksella ja epäillen koko lainattuun tekstiin, ikäarviot mukaanlukien. Kuinka pappi olisi unohtanut oman poikansa, tai ainakin kollegansa pojan kokonaan?!
On käsitttääkseni päivänselvää, etteivät merkinnät ole ainakaan Schytteniuksen kynästä.
Onko forumin lukijoissa herännyt samansuuntaisia epäilyksiä Raudun henkikirjamerkintöjen oikeellisuudesta? Kuka "tunari" onkaan ollut asialla?
Kaksosgeeni muuten periytyi voimakkaasti Reiher-suvussa, kuten olen moneen otteeseen todennut.
Raudun v. 1724 henkikirjoissa annetut syntymäajat kyseenalaistuvat jo sillä, että Schytteniuksen pojat (myös henkikirjasta puuttuva Adam) aloittivat opintonsa Porvoon Gymnasiumissa 6.2.1735. He olisivat siten olleet jo parikymppisiä silloin, aivan liian vanhoja tuon ajan gymnasisteiksi, tuumailen.
Se, että kapteeniluutnantti Adam Cariander nai aatelisnaisen, poikkeaa hänen upseerikollegojensa profiilista. Tiedetään, että Cariander toimi majuri Daniel Luukkoisen inkeriläisissä sissijoukoissa, hänen oikeana kätenään aina vangitsemiseensa (v.1706) asti. Luukkoinen nai hyvin, mutta ei aatelistosta. Hänen puolisonsa oli Maria Henriksdr Lemke, joka leskeydyttyään avioitui Luukkoisen komppanian kirjurin, Bartholdus Anthoniuksen, kanssa. Luukkoisen kuoleman jälkeen hänen manttelinsa peri Lauri Kärki, joka kyllä aateloitiin itse ansioistaan Kärkisudd-nimellä, mutta nai uuden säätynsä alta Maria Lechlinin. Ei edes ajan kuuluisin sissipäällikkö Stephanus (Tapani) Löfving nainut yli oman säätynsä
Kuinka Cariander onnistui siinä missä kumppaninsa eivät? Oliko esim, hänen äitinsä vanhaa rälssisukua?
Mitä Cariander olisikaan saanut aikaan, jos olisi vapautunut/ päässyt karkaamaan vankilasta säällisessä ajassa? Sen venäläisetkin tiesivä ja pitivät tästä nimenomaisesta vangista tarkkaa lukua ja vahtia.
Kirkkoherra Henricus Georgii Schytteniuksen puolisona mainitaan Raudun vuoden 1724 väestöluettelossa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13036009 Maria Magd: Röijer, ikä 44 v, vrt. verkon ylioppilasmatrikkelin hlö 4879 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4879).
Pyhäjärven (Vl) pappilan mailla asuneen torpparin Johan Baggarinin puoliso oli saman vuoden väestöluettelon mukaan puolestaan Helena Reijher, ikä 52, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13036102.
Terveisin,
Raudun vuoden 1724 henkikirjojen ikämerkinnät joutuvat entistä oudompaan valoon vertailtaessa yllä olevassa viestissä esiintyvän Helena Reiherin tietoja kuolinmerkintöjen yhteydessä annettuihin ikätietoihin. Jälkimmäisten mukaan 22.5.1755 Rodialaxissa kuollut Helena Reier oli kuollessaan 73 vuoden ikäinen. Näin hänen synnyinvuodekseen saadaan 1682, väestöluettelon 1672 asemesta. Heittoa on siis kokonaista kymmenen vuotta! Helena Reiher toimi sisarenpoikansa Carl Magnus Bergin kummina Uukuniemen Niukkalassa 5.1.1703 ja oli tuolloin vielä "jungfru", eli todennäköisimmin avioitumaton. Hänen viimeinen (?) lapsensa näyttäisi olleen 30.10.1725 Pyhäjärvellä syntynyt Maria Baggarin. Aiti olisi väestöluettelotietojen mukaan ollut silloin jo 53-vuotias ja kirkonkirjatietojen mukaan 43-vuotias. Pidän jälkimmäistä uskottavampana.
Johtopäätös on se, ettei kyseisen väestöluettelon antamiin ikiin ole lainkaan luottamista, virhetoleranssin vaihdellessa 3-10 vuoteen annettujen esimerkkien valossa.
Kommentteja?
Bodniemi37
20.08.17, 15:02
Raudun vuoden 1724 henkikirjojen ikämerkinnät joutuvat entistä oudompaan valoon vertailtaessa yllä olevassa viestissä esiintyvän Helena Reiherin tietoja kuolinmerkintöjen yhteydessä annettuihin ikätietoihin. Jälkimmäisten mukaan 22.5.1755 Rodialaxissa kuollut Helena Reier oli kuollessaan 73 vuoden ikäinen. Näin hänen synnyinvuodekseen saadaan 1682, väestöluettelon 1672 asemesta. Heittoa on siis kokonaista kymmenen vuotta! Helena Reiher toimi sisarenpoikansa Carl Magnus Bergin kummina Uukuniemen Niukkalassa 5.1.1703 ja oli tuolloin vielä "jungfru", eli todennäköisimmin avioitumaton. Hänen viimeinen (?) lapsensa näyttäisi olleen 30.10.1725 Pyhäjärvellä syntynyt Maria Baggarin. Aiti olisi väestöluettelotietojen mukaan ollut silloin jo 53-vuotias ja kirkonkirjatietojen mukaan 43-vuotias. Pidän jälkimmäistä uskottavampana.
Johtopäätös on se, ettei kyseisen väestöluettelon antamiin ikiin ole lainkaan luottamista, virhetoleranssin vaihdellessa 3-10 vuoteen annettujen esimerkkien valossa.
Kommentteja?
Pyhäjärven vuoden 1733 henkikirjasta, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12748938, puuttuu (pappilan) torpparin Johan Bagarin (Bagaris) puolison (h) kohdalta merkintä "adel". Torppari itse oli ilmeisesti tuolloin verottajan kannalta yli-ikäinen (vuoden 1724 väestöluettelossa hänen iäkseen on merkitty 62 v, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13036102).
Terveisin,
Pyhäjärven vuoden 1733 henkikirjasta, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12748938, puuttuu (pappilan) torpparin Johan Bagarin (Bagaris) puolison (h) kohdalta merkintä "adel". Torppari itse oli ilmeisesti tuolloin verottajan kannalta yli-ikäinen (vuoden 1724 väestöluettelossa hänen iäkseen on merkitty 62 v, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13036102).
Terveisin,
Kas kun en huomaa kumpaakaan (Johan Bagaris-Baggarinia, enkä vaimoaan) lähettämässäsi ykköslinkissä (vuoden 1733 henkikirjaote). Katsoinko huonosti? Luonnollinen selitys lienee se, että molemmat olivat jo "yli-ikäisiä". Pappilan torparina jatkoi parin poika Johan Johansson Baggarin (1719-1783).
Korjauksena eiliseen viestiini se, että Daniel Luukkoisen sissipataljoonassa ei suinkaan palvellut Adam Cariander, vaan kuten Holmberg Genos-artikkelissaan sanoo kapteeni Matti Cariander/Kariander:
Innan jag slutar denna kortfattade översikt av släkten Carianders äldsta öden, vill jag ytterligare fästa uppmärksamheten vid att C. J. LINDEQVIST i sin »Ison vihan aika Suomessa» på tvenne ställen nämner en person vid namn Karjander. På sidan 96 omtalas kornetten Matti Cariander såsom hörande till Luukkoinens bataljon medan åter på sidan 347 nämnes, att kaptenen Matti Karjander och 8 fotdragoner stupade i en strid vid Kangasniemi mellan ryssar och finnar år 1714. Huruvida denna Karjander, vars namn skrives med K och med j hade något samband med de av mig nämnda personerna har jag ej kunnat konstatera, men förefaller mig osannolikt.
Lipsahdus johtui paitsi huononevasta muististani, myös siitä että Luukkoisen joukot koostuivat inkeriläisistä sotilaista. Zachris Cariander, Adamin poika, oli sotilasrullien mukaan syntynyt Inkerissä. Sitäpaitsi Ruotsinpyhtään Cariander-suvussa periytyy mystisesti Daniel-etunimi, jonka ole olettanut annetuksi Daniel Luukkoisen mukaan.
Adam Cariander (Magdalena Reijer-Reiherin puoliso) palveli itse vangiksijoutuessaan v. 1706 (Henrich?) Hastferin joukoissa, kuten Magdalenan antamasta valtakirjastakin käy ilmi. Merkillepantavasti Adam Carianderin Johan Reiher-lanko (1694-1773) nai 2. aviossaan Elisabet Dorothea Hastferin ja hänen poikansa Carl Magnus Reiher Augusta Eufrosyne von Hastferin. Näiden Hastferien keskinäistä sukusuhdetta en toistaiseksi ole selvittänyt, enkä myöskään heidän linkkiään Carianderin Hastfer-esimieheen. Pitääpä tehdä hetimiten!
Jatkan viisaampana:
Adam Carianderin langon (Johan Reiher) 2.vaimo Elisabet Dorotea von Hastfer oli ratsumestari, myö. kenraalimajuri Henrich von Hastferin ja Margareta von Oertenin tytär. Hän kuoli Tartossa 13.2.1746. Johan Reiherin 1. aviosta Anna Maria Stuartin kanssa syntynyt Carl Magnus Reiher nai toisessa aviossaan äitipuolensa nuoremman sisaren, Augusta Eufrosyne von Hastferin, joka oli syntynyt Eestin Sommelissa 28.7.1696 ja kuoli Konferissa 25.4.1773. Se oliko von Hastfer-sisarusten Heinrich isä Adam Carianderin Hastfer-esimies Inkerinmaan rakuunarykmentissä on vielä auki, todennäköisesti kyllä.
Adam Carianderin käly, avion kautta, oli Aron (Arendt) Reiherin (1668-1745) puoliso Kristina Regina von Schuben. Hän on mitä todennäköisimmin sen Salomon Salomonsson von Schubenin tytär, joka vuokrasi Valkeasaaren hovia Adam Carianderin toimiessa siellä amtmanina, kuten ketjun avausviestistä käy ilmi.
Sukupiiri pieni pyörii, vai pyöriiko? Kampituksia?
Bodniemi37
21.08.17, 16:17
Kas kun en huomaa kumpaakaan (Johan Bagaris-Baggarinia, enkä vaimoaan) lähettämässäsi ykköslinkissä (vuoden 1733 henkikirjaote). Katsoinko huonosti? Luonnollinen selitys lienee se, että molemmat olivat jo "yli-ikäisiä". Pappilan torparina jatkoi parin poika Johan Johansson Baggarin (1719-1783).
Merkinnät (liite) ovat sivun 180v ensimmäisellä rivillä (heti siirtomerkintöjen alapuolella). Rivin alussa olevalla lyhenteellä ibm. viitataan ymmärtääkseni edellisen sivun viimeiseen merkintään Pastoratet; vuoden 1724 väestörekisterin mukaan Johan Baggarin (Bagari, lopulta lienee Pakarinen?) asui pappilan mailla.
Terveisin,
Ene edelleenkään näe, nyt kahdesti toimittamissasi otteissa, Helena Reiheriä,
enkä Johan Baggariniakaan. Heidän asuinpaikkansa oli Pyhäjärven "Rodialax".
Olemmeko nyt kokonaan eri sivuilla/ perheessä?
Kun nyt oikein lähettämääsi kuvaa tiirailen suurennuslasin kanssa voisi siinä hyvällä mielikuvituksella nähdä " torp Johan Bagaris" ja sitten iso I, tai s. Helena Reiheristä, tai hänen aateluudestaan ei, sensijaan näy häivääkään!
Kyseessä voi hyvinkin olla Johan Johansson Baggarin (parin poika), olen todennut.
Minusta tätä, tai edellistä, hiukan laajempaa kuvaa, ei voida käyttää mitenkään todisteena Helena Reiherin yhteiskunnallisesta statuksesta puoleen, tai toiseen.
Kun nyt oikein lähettämääsi kuvaa tiirailen suurennuslasin kanssa voisi siinä hyvällä mielikuvituksella nähdä " torp Johan Bagaris" ja sitten iso I, tai s. Helena Reiheristä, tai hänen aateluudestaan ei, sensijaan näy häivääkään!
Kyseessä voi hyvinkin olla Johan Johansson Baggarin (parin poika), olen todennut.
Minusta tätä, tai edellistä, hiukan laajempaa kuvaa, ei voida käyttää mitenkään todisteena Helena Reiherin yhteiskunnallisesta statuksesta puoleen, tai toiseen.
Ei tuossa taida mielikuvitusta tarvita. Mielestäni lukee varsin selvästi, että "Torp Johan Bagaris h". Eli tuo tuo "h" tuossa tarkoittaa vaimoa. Muuhun en ota kantaa.
Niin se sujuu, kun alan osaavat ovat asialla!
Johtopäätös on siten se, ettei Helena Reiher ollut aatelinen kuten sisarensa!
Nimetön puoliso maksoi henkirahaa, toisin kuin Johan Baggarin itse, leski hän ei näytä vielä tuolloin olleen.
Ihmeellistä, ettei puolisoa mainita nimeltä, kuten aiemmissa väestöluetteloissa (vrt. 1724) ja Pyhäjärven historiakirjoissa.
Veikkaan edelleen väärinkäsitystä.
Aina vain paranee:
Vuoden 1724 väestöluettelon mukaan Johan Baggarin oli tuolloin 62-vuotias ja kanssatorpparinsa Olof Iäs/Jäs 82-vuotias.
Vuoden 1733 vastaavasta luettelosta sanotaan puuttuvan "korkea iän tähden" Johan Baggarinin, mutta siellä ihmeellisesti roikkuu edelleen Olof-kollegansa, joka oli Baggarinia kaksikymmentä vuotta vanhempi!
Jälkimmäinen luettelo kirjaa VAIN torpparit ilman ikiä, ei heidän perhekuntiaan. Katson. että Johan "torp Johan Bagaris h" (ustru) on vihetulkinta, varsinkin kun torppari itse (Johan Baggarin) oli edelleen elossa, eikä Olofiin verrattuna "yli-ikäinen". Tai sitten Baggarinin torpan henkiverovelvollisuus säilyi, vaikkakin Baggarinin vaimo omalta kohdaltaan oli siitä vapautettu (s.o. hän oli aatelinen, kuten Magdalena-sisarensakin).
Näin selittyisi se sula mahdottomuus, että aatelismiehen (Arendt Reiher) tyttäristä Magdalena olisi merkitty säätyyn ja toinen, Helena, ei.
Edelleen väitän vahvasti, että vuoden 1724 (?) henkikirjoissa annetut iät ovat lähes systemaattisesti väärin, suorastaan mielikuvituksellisia. Esim. edellä mainittu Olof Iäs/Jäs merkitään kuollessaan 21.11.1746 78-vuotiaaksi, eli hän olisi syntynyt siten n.v. 1668, kun vuoden 1724 henkikirjan mukaan synnyinvuosi olisi 1642, eroa on siis peräti 26 vuotta!
Bodniemi37
22.08.17, 12:58
Kun nyt oikein lähettämääsi kuvaa tiirailen suurennuslasin kanssa voisi siinä hyvällä mielikuvituksella nähdä " torp Johan Bagaris" ja sitten iso I, tai s. Helena Reiheristä, tai hänen aateluudestaan ei, sensijaan näy häivääkään!
Kyseessä voi hyvinkin olla Johan Johansson Baggarin (parin poika), olen todennut.
Minusta tätä, tai edellistä, hiukan laajempaa kuvaa, ei voida käyttää mitenkään todisteena Helena Reiherin yhteiskunnallisesta statuksesta puoleen, tai toiseen.
Johan Johansson Baggarin avioitui Elisabet eli Liisa Lappalaisen kanssa Rodjanlahdessa vuonna 1738 (HisKi): Pyhäjärven Vpl vihityt/ * 1738 Rodialax Johan Joh.s. Baggarin Elisab. Sam.dr Lappalain Rodialax.
----------------------------------------
Tarkastelin vielä vuoden 1733 henkikirjamerkintöjä Rodjanlahden kylän osalta (sivut 177 ja 177v, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12748934, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12748935):
Rodjanlahden asukkaina mainitaan (sivulla 177) Jaakko ja Mikko Penttinen (Bengtin) vaimoineen, (sivulla 177v) Matti Nolan vaimo, bolagsman eli yhtiömies Savolainen (2 eri ruokakuntaa), sekä Heikki Pusa vaimoineen. Johan Bagaria (myös Baggarin) perheineen ei mainita.
Kävin läpi myös vuosien 1734-1736 henkikirjoja Johan Bagarin ja hänen perheensä tiimoilta:
Häntä ei enää mainita vuonna 1734 pappilan torpparina, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12749301. Johan (Packarj) näyttää henkikirjamerkintöjen perusteella asuneen vaimoineen Katilassa (Gadila), http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12749298, kuten vielä seuraavanakin vuonna, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12714091 (Pakarj; pappilan torpparina mainitaan vuonna 1735 Carl Hotari vaimoineen ja veljineen, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12714097). Katilassa asuneen Pakarisen (Packarin) etunimi on vuoden 1736 henkikirjassa Jöran, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12714441. Eräs Jören Bagarin kuoli Katilassa vuonna 1748 (HisKi): * 15.5.1748 Gaddela Jören Bagarin 74.
Johan Packarin (mielestäni nuorempi) mainitaan (ilman puolisoa) Keljässä vuonna 1737, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12713760 ja samoin seuraavana vuonna, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12253840.
Olisiko Keljä ollut Rodjanlahden pieni naapurikylä, sillä vuosien 1737-1747 rippikirjassa Johan Baggarin vanhemman huonekunnan asuinpaikaksi on merkitty Rodjanlahti (d:o byy), http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6626940. Johan Bagarin nuorempi kuoli kuitenkin Keljässä (HisKI): *14.10.1783 15.10.1783 Keliä G.v. Joh. Bagarin hitz.f. 66 omainen: Johan Bagarin omainen: Elisabeth Reijel.
Itse käyn hitaasti läpi Pyhäjärven kastettujen luetteloiden kummimerkintöjä. Tarkoituksenani on löytää sotien jälkeen mahdollisesti elossa olevia Erik Michelssonin jälkeläisiä (Rickneck-suku).
Terveisin,
Aina vain paranee:
Vuoden 1724 väestöluettelon mukaan Johan Baggarin oli tuolloin 62-vuotias ja kanssatorpparinsa Olof Iäs/Jäs 82-vuotias.
Vuoden 1733 vastaavasta luettelosta sanotaan puuttuvan "korkea iän tähden" Johan Baggarinin, mutta siellä ihmeellisesti roikkuu edelleen Olof-kollegansa, joka oli Baggarinia kaksikymmentä vuotta vanhempi!
Jälkimmäinen luettelo kirjaa VAIN torpparit ilman ikiä, ei heidän perhekuntiaan. Katson. että Johan "torp Johan Bagaris h" (ustru) on vihetulkinta, varsinkin kun torppari itse (Johan Baggarin) oli edelleen elossa, eikä Olofiin verrattuna "yli-ikäinen". Tai sitten Baggarinin torpan henkiverovelvollisuus säilyi, vaikkakin Baggarinin vaimo omalta kohdaltaan oli siitä vapautettu (s.o. hän oli aatelinen, kuten Magdalena-sisarensakin).
Näin selittyisi se sula mahdottomuus, että aatelismiehen (Arendt Reiher) tyttäristä Magdalena olisi merkitty säätyyn ja toinen, Helena, ei.
Edelleen väitän vahvasti, että vuoden 1724 (?) henkikirjoissa annetut iät ovat lähes systemaattisesti väärin, suorastaan mielikuvituksellisia. Esim. edellä mainittu Olof Iäs/Jäs merkitään kuollessaan 21.11.1746 78-vuotiaaksi, eli hän olisi syntynyt siten n.v. 1668, kun vuoden 1724 henkikirjan mukaan synnyinvuosi olisi 1642, eroa on siis peräti 26 vuotta!
Pyydän etukäteen anteeksi, että tämä kuuluisi oikeastaan sivulle "asian vierestä", mutta kun innoitus tuli tästä ketjusta. Ryhdyin hiskistä katsomaan kuinka titteleitä kirjattiin eräille suvuille, jotka mieleeni juolahtivat. Tällainen löytyi Raision syntyneistä (en tarkastanut alkuperäisistä, että tulkinnat olisivat oikein). Mitä lienee papilla ollut mielessä?
Raisio - Reso - kastetut
•Äidin sukunimi: QVANT => von Qvanten
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
*5.7.1751 6.7.1751 mindre än wälb. sergeant: C: Wargh Hedvig Ulrica Quanten Beata Catharina
*26.3.1753 29.3.1753 Ristmäki Långt ifrån wälb:hr: sergeant (Långt ifrån wälb: hr) C: Waragh Hed: Ulrica von Qvant Carolus Adolphus
*26.5.1755 28.5.1755 Rijstmäki Wälb:hr:sergeant Carl Wargh Hedv: Ulrica von Qvant Friedrichus Gustavus
No niin, sieltähän (1737-1747 rippikirjoista) löytyi Johan Baggarin ja Helena Reijer-Reiher. Elossa edelleen ja parina. Suurkiitokset!
Olen pistänyt merkille tuon saman "omainen-merkinnän" Johan Baggarin Jr kohdalla. Olisiko Helena ollut Helena Elisabet? Kaikilla Helenan sisarilla oli kaksoisnimet, joita käytettiin kirjavasti:
-Catharina Margareta
-Maria MAGDALENA
-ANNA Liskin (Elisabet)
-HELENA Elisabet?
Useimmin esiintyvä nimi kapitaaleilla.
Lykkyä kummiluetteloiden tutkintaan. Kävin niitä itse läpi vuonna 2014, jolloin bongasin Magdalena Reijerin (Reiher) Philip Jacob Strandmanin kummina. Siitä sitten hyötyi tämäkin keskustelu.
Pyydän etukäteen anteeksi, että tämä kuuluisi oikeastaan sivulle "asian vierestä", mutta kun innoitus tuli tästä ketjusta. Ryhdyin hiskistä katsomaan kuinka titteleitä kirjattiin eräille suvuille, jotka mieleeni juolahtivat. Tällainen löytyi Raision syntyneistä (en tarkastanut alkuperäisistä, että tulkinnat olisivat oikein). Mitä lienee papilla ollut mielessä?
Raisio - Reso - kastetut
•Äidin sukunimi: QVANT => von Qvanten
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
*5.7.1751 6.7.1751 mindre än wälb. sergeant: C: Wargh Hedvig Ulrica Quanten Beata Catharina
*26.3.1753 29.3.1753 Ristmäki Långt ifrån wälb:hr: sergeant (Långt ifrån wälb: hr) C: Waragh Hed: Ulrica von Qvant Carolus Adolphus
*26.5.1755 28.5.1755 Rijstmäki Wälb:hr:sergeant Carl Wargh Hedv: Ulrica von Qvant Friedrichus Gustavus
Jos ajat tällä takaa aatelisten titteleitä kirkonkirjoissa, pyydän huomioimaan että "adel"-merkintä Magdalena Reier-Reiherin kohdalla esiintyy HENKIKIRJASSA. Luulen, että sen tarkoitus oli selittää Magdalenan "status" verottajaan nähden. Oikeaoppisesti Magdalenan ja Helenankin tulisi esiintyä "Fru" tittelillä, hu(strun) asemesta kirkonkirjoissa, mutta hallitsivatko kaikki provinssipapit etiketin, varsinkin jos aatelisnaisen siippa oli pelkkä torppari?
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.