Kiimingin Ukkola 1600-luku

[Jouni Kaleva]

Esi-isäni Matti Laurinpk. Ukkola siirtyi 1683 Haukiputaan autioon Halosen taloon. Lauri tuli ilmiselvästi Kiimingin Ukkolasta.

Läänintileissä 1681 http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7021&pnum=42 Kiimingin (Neder Kiminge) kylän manttaaliluettelossa sijalla 11 on ½ mantt. talossa
Matz Larson Uckola
brod Hendrich Larson
hust.Lisa Jacobsdr.

Henkikirjassa (Persone Lengd) 1675 http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11320&pnum=78 sijalla 11 on ½ mantt. talossa
Philpus Uckola
s.s. (styv son?)Matz Larsson
h. Margeta Jacobsdr
Hindrich Larson

Maakirjassa 1673 Kiimingin Ukkola 1/4 mantt. veroa maksaa Philpus Hendrichsson eller Philpus Uckola.

Manttaaliluettelossa 1661 http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9312&pnum=13 näkyy sijalla 12. Philip Hendersson 1/4 mantt. talossa, mutta ei voi olla täysin varma, onko sama talo kyseessä?

Manttaaliluettelossa 1654 http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9309&pnum=57 on kolmen Jaaran jälkeen sijalla 12 Philip Hendersson, sukunimi jää epävarmaksi, mutta ei Ukkola(?) 1/4 (skatt)mantt. talossa.

***

Meillä on siis Philpus Heikinpoika, joka on Ukkolan isäntä ainakin jo 1673 ja hänellä poikapuolet Matti ja Heikki Laurinpoika. Matti seuraa Philpusta Ukkolan isäntänä.

Kumminkohan päin tuo on mennyt:
a) alunperin oli Lauri Ukkola, jonka kuoltua Philpus Heikinpoika nai lesken ja tuli isännäksi
b) alkuperäinen Philpus Ukkola nai jonkun Laurin jättämän lesken ja tämä poikineen tuli Ukkolaan?

Kymmenysluettelossa 1649 ensimmäisenä Lars Philpusson ja sijalla 10. Lars Peersson. Ei yhtään Filippus-isäntää. Mutu-tutkimuksella kallistuisin vaihtoehtoon a) Tuo vuoden 1649 Lars Peersson olisi alkuperäinen Ukkolan isäntä, jolla pojat Matti ja Heikki. Hänen kuoltuaan jo 1654 taloon olisi tullut isännäksi Philpus Heikinpoika.

Olisiko kenelläkään lisätietoa asiaan?

[Kimmo Kemppainen]

Pitäisi tarkistaa muista lähteistä, onko s. s. tässä styvson vai sonason.
Kimmo Kemppainen

Esi-isäni Matti Laurinpk. Ukkola siirtyi 1683 Haukiputaan autioon Halosen taloon. Lauri tuli ilmiselvästi Kiimingin Ukkolasta.

Läänintileissä 1681 http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7021&pnum=42 Kiimingin (Neder Kiminge) kylän manttaaliluettelossa sijalla 11 on ½ mantt. talossa
Matz Larson Uckola
brod Hendrich Larson
hust.Lisa Jacobsdr.

Henkikirjassa (Persone Lengd) 1675 http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11320&pnum=78 sijalla 11 on ½ mantt. talossa
Philpus Uckola
s.s. (styv son?)Matz Larsson
h. Margeta Jacobsdr
Hindrich Larson

Maakirjassa 1673 Kiimingin Ukkola 1/4 mantt. veroa maksaa Philpus Hendrichsson eller Philpus Uckola.

Manttaaliluettelossa 1661 http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9312&pnum=13 näkyy sijalla 12. Philip Hendersson 1/4 mantt. talossa, mutta ei voi olla täysin varma, onko sama talo kyseessä?

Manttaaliluettelossa 1654 http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9309&pnum=57 on kolmen Jaaran jälkeen sijalla 12 Philip Hendersson, sukunimi jää epävarmaksi, mutta ei Ukkola(?) 1/4 (skatt)mantt. talossa.

***

Meillä on siis Philpus Heikinpoika, joka on Ukkolan isäntä ainakin jo 1673 ja hänellä poikapuolet Matti ja Heikki Laurinpoika. Matti seuraa Philpusta Ukkolan isäntänä.

Kumminkohan päin tuo on mennyt:
a) alunperin oli Lauri Ukkola, jonka kuoltua Philpus Heikinpoika nai lesken ja tuli isännäksi
b) alkuperäinen Philpus Ukkola nai jonkun Laurin jättämän lesken ja tämä poikineen tuli Ukkolaan?

Kymmenysluettelossa 1649 ensimmäisenä Lars Philpusson ja sijalla 10. Lars Peersson. Ei yhtään Filippus-isäntää. Mutu-tutkimuksella kallistuisin vaihtoehtoon a) Tuo vuoden 1649 Lars Peersson olisi alkuperäinen Ukkolan isäntä, jolla pojat Matti ja Heikki. Hänen kuoltuaan jo 1654 taloon olisi tullut isännäksi Philpus Heikinpoika.

Olisiko kenelläkään lisätietoa asiaan?

[Jouni Kaleva]

Pitäisi tarkistaa muista lähteistä, onko s. s. tässä styvson vai sonason.
Kimmo Kemppainen
Manttaaliluettelossa 1678 http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11326&pnum=17 (kuvassa oik. puolen sivu 71, vas. palsta, 10. rivi ylhäältä) on selvemmin kirjattu
Philpus Uckola
stij.s. Matz Larson
hu Margetha Jacobsdr
s. Hind. Larsson

Oletteko samaa mieltä? Tässä tietysti epäloogista, että vain Matti on styv.son ja Heikki on "son".

[Kimmo Kemppainen]

No siinä ilmeisesti tulikin vastaus kysymykseen.
Kimmo Kemppainen

Manttaaliluettelossa 1678 http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11326&pnum=17 (kuvassa oik. puolen sivu 71, vas. palsta, 10. rivi ylhäältä) on selvemmin kirjattu
Philpus Uckola
stij.s. Matz Larson
hu Margetha Jacobsdr
s. Hind. Larsson

Oletteko samaa mieltä? Tässä tietysti epäloogista, että vain Matti on styv.son ja Heikki on "son".

[Jouni Kaleva]

No siinä ilmeisesti tulikin vastaus kysymykseen.
Kimmo Kemppainen
Kymmenysluettelossa 1651 http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9306&pnum=74 sijalla 11 Lars Uckoi(?) 1/4 mantt. talossa.

Vai onko tuo Uckoi-nimeksi kuvittelemani ihan jotakin muuta?

Aukeaman vas. puoli, 8. henkilö alhaaltapäin.

[Kimmo Kemppainen]

En pysty katsomaan noita maksullisia sivuja, mutta kun sinä kerran pystyt, niin Iin henkikirjan 1674 tiedot kannattaisi katsoa. Olisiko poikien äiti vielä mainittu siinä nimeltä?
Kimmo Kemppainen



Kymmenysluettelossa 1651 http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9306&pnum=74 sijalla 11 Lars Uckoi(?) 1/4 mantt. talossa.

Vai onko tuo Uckoi-nimeksi kuvittelemani ihan jotakin muuta?

Aukeaman vas. puoli, 8. henkilö alhaaltapäin.

[Jouni Kaleva]

En pysty katsomaan noita maksullisia sivuja, mutta kun sinä kerran pystyt, niin Iin henkikirjan 1674 tiedot kannattaisi katsoa. Olisiko poikien äiti vielä mainittu siinä nimeltä?
Kimmo Kemppainen
Valitettavasti SSHY:n sivuilla ei ole tätä. En onnistunut myöskään narc-sivuilta sitä löytämään.

Mitä poikien äitiin tulee, niin ensinnäkin isäpuoli Philip Henr:s: Uckola Haudattu Kiimingissä 16.12.1683 (Hiski)

Sitten tämän leski Philip Uckolas änk: Brytha Henr:dr Uckola haud. 29.3.1687 Kiimingissä.

Jää epävarmaksi, onko tämä Brita Heikintytär poikien äiti vai kenties Philpus Ukkolan toinen vaimo. Matti Laurinpojan omat lapset synt. 1650-luvulla, joten Matti Laurinpoika synt. mahd. 1630 tienoolla. Ja Matin äiti NN synt. ehkä 1610 tienoolla. Ikänsä puolesta mahtuisi olemaan tämä Brita Heikintytär.

[tellervoranta]

Kiimingin historian mukaan vanhimpia taloja 1553 Pekka Pekanpka Ukko eli Ukkopää. (-1556 jaara, -1557 Savolainen (Kontio 11 ja 16).

Ukkolan No9 isäntiä:Pekka Pekanpka, autio 1579-1590, jaettiin kahdeksi 1/4mnt tal. Pekka Antinpka, Lauri Pekanpka. 1650-luvun alusta Vilppu Heikinpka, 1680-luvun alusta poikapuoli Matti Laurinpka.

Toinen puolisko esim. 1630-luvun alusta Niilo Eskonpojalla, autioitui. 1670-luvulla Ukkola oli taas yhtenä 1/2 mnt talona.

Suuret kuolonvuodet 1696-1697: Ukkolasta kuoli isäntä Vilppu, vaimonsa Valpuri, veljensä Heikki ja tämän vo Liisa, vain miniä Liisa jäi taloon. v. 1723 asuttuna Ukkola Jaakko.

Sitten on vielä tarina piika Maria Juhontr Ukosta ja naapureiden viemästä viljasta. Isä kuoli v.1716.

[Jouni Kaleva]

Suuret kuolonvuodet 1696-1697: Ukkolasta kuoli isäntä Vilppu, vaimonsa Valpuri, veljensä Heikki ja tämän vo Liisa, vain miniä Liisa jäi taloon. v. 1723 asuttuna Ukkola Jaakko.
.
Tässä varmaan vihitty 17.1.1692 Philip Philipss Uckola ja p: Walb: Glemets dr Kålchmain (Hiski).
Jos ja kun tämä Filpus oli isäntä, niin lienee tuon Philpus Heikinpojan poika. Tällöin näyttäisi, että veljeksi mainittu Heikki on tarkalleen ottaen velipuoli Heikki Laurinpoika. Tämä Heikin Liisa-vaimohan näkyi veroluetteloissa jo 1681.

[Kimmo Kemppainen]

On kyllä, kun osaa katsoa oikeasta paikasta. Henkikirja 1674 löytyy Länsipohjan läänintileistä vuodelta 1674. Ii on tilien aivan alkupuolella.
T: Kimmo

Valitettavasti SSHY:n sivuilla ei ole tätä. En onnistunut myöskään narc-sivuilta sitä löytämään.

Mitä poikien äitiin tulee, niin ensinnäkin isäpuoli Philip Henr:s: Uckola Haudattu Kiimingissä 16.12.1683 (Hiski)

Sitten tämän leski Philip Uckolas änk: Brytha Henr:dr Uckola haud. 29.3.1687 Kiimingissä.

Jää epävarmaksi, onko tämä Brita Heikintytär poikien äiti vai kenties Philpus Ukkolan toinen vaimo. Matti Laurinpojan omat lapset synt. 1650-luvulla, joten Matti Laurinpoika synt. mahd. 1630 tienoolla. Ja Matin äiti NN synt. ehkä 1610 tienoolla. Ikänsä puolesta mahtuisi olemaan tämä Brita Heikintytär.

[Jouni Kaleva]

On kyllä, kun osaa katsoa oikeasta paikasta. Henkikirja 1674 löytyy Länsipohjan läänintileistä vuodelta 1674. Ii on tilien aivan alkupuolella.
T: Kimmo

Kiitos vinkistä, sieltä löytyy!

Henkikirjassa 1674 http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2405&pnum=27 on ½ mantt. talossa
Philpus Uckola
stij.s. Matz Larson
h. Margeta Jacobsdr
stij.s. Hindrich Larson

[Jouni Kaleva]

Kiimingin historian mukaan vanhimpia taloja 1553 Pekka Pekanpka Ukko eli Ukkopää. (-1556 jaara, -1557 Savolainen (Kontio 11 ja 16).

Ukkolan No9 isäntiä:Pekka Pekanpka, autio 1579-1590, jaettiin kahdeksi 1/4mnt tal. Pekka Antinpka, Lauri Pekanpka. 1650-luvun alusta Vilppu Heikinpka, 1680-luvun alusta poikapuoli Matti Laurinpka.


Jos nyt oletan, että vielä 1651, mutta ei enää 1654 näkynyt isäntä Lars Peersson on ollut Ukkolan isäntä, niin kuinka tuo siteerauksesi pitäisi käsittää?

Onko Lauri Pekanpojan isä kenties tuo edeltävä isäntä Pekka Antinpoika? Tuskin Laurin isä olisi tuo vanha Pekka Pekanpoika, joka poistunut (kuollut?) jo 1579 mennessä?

[Kimmo Kemppainen]

Voipa hyvinkin olla, että Ukkolan isänlinjan saisi selville väenottoluetteloista. Iistä niitä on säilynyt paljon ja melko hyviäkin, myös 1650-luvulta.
Kimmo Kemppainen

Jos nyt oletan, että vielä 1651, mutta ei enää 1654 näkynyt isäntä Lars Peersson on ollut Ukkolan isäntä, niin kuinka tuo siteerauksesi pitäisi käsittää?

Onko Lauri Pekanpojan isä kenties tuo edeltävä isäntä Pekka Antinpoika? Tuskin Laurin isä olisi tuo vanha Pekka Pekanpoika, joka poistunut (kuollut?) jo 1579 mennessä?

[Matti Lund]

Voipa hyvinkin olla, että Ukkolan isänlinjan saisi selville väenottoluetteloista. Iistä niitä on säilynyt paljon ja melko hyviäkin, myös 1650-luvulta.
Kimmo Kemppainen

Vuosien 1653 ja 1655 ruodutusluetteloissa (siis väenottoa varten kirjatuissa isäntäluetteloissa, WA774:n niteissä 776...779) Pohjois-Pohjanmaalla ja siis Iin Alakiimingissäkin on talonnimillä täsmäytetyt listat ja niissä 1/4 manttaalin Ukkolan taloon on kirjattu isännäksi Vilppu Heikinpoika. Nimi on myös vuosien 1651 ja 1652 maakirjassa, ja siinä listassa sijalla 12 Alakiimingin kylässä 1/4 manttaalin talossa. Vuoden 1650 maakirjassa nimeä ei ole. Siinä Lauri Pietarinpoika on sijalla 9 listassa ja talojen järjestys vähän eri, koskapa 12:s on Sipo Paulinpojan 1/6 manttaalia eli ei ole sama talo, vaan kysymyksessä on em. ruodutusten mukaan toinen Vilppolan talo. Vuoden 1643 ruodutuksessa , nide767 rullalla WA773, on Lauri Ukko 1/4manttaalilla. ("Uckoj"), Sipo Paulinpojan 1/6:n yläpuolella, sijat 8 ja 9. Vuoden 1640 RL:ssa Lauri Pietarinpoika on kirjattu 24 -vuotiaaksi (nide 764) ja vuoden 1637 ruodutuksessa 21 -vuotiaaksi (9104, mf ES2467) Alakiiminki, 1/4 mtl.




terv Matti Lund

[Jouni Kaleva]

Voipa hyvinkin olla, että Ukkolan isänlinjan saisi selville väenottoluetteloista. Iistä niitä on säilynyt paljon ja melko hyviäkin, myös 1650-luvulta.
Kimmo Kemppainen
Tuolla http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15941&pnum=38 on Kiimingin ruodutus 1627. En siitä osaa löytää tähän sopivaa Lars Peerssonia tai tämän mahdollista isä-Pekkaa.

Tuossa listan puolivälin tienoilla olen erottavinani (ruodun 12. kolmantena nimenä
"Uckoila Erich, uthlefuad" mutta en ole varma.

[Matti Lund]

Tuolla http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15941&pnum=38 on Kiimingin ruodutus 1627. En siitä osaa löytää tähän sopivaa Lars Peerssonia tai tämän mahdollista isä-Pekkaa.

Tuossa listan puolivälin tienoilla olen erottavinani (ruodun 12. kolmantena nimenä
"Uckoila Erich, uthlefuad" mutta en ole varma.


Minulla on tässä ote vuoden 1630 (nide 758, mf WA773) ruodutuksesta, jossa nimet näkyvät paremmin ja lisänimi Ukkola esillä.

Siinä on siis Esko Ukkola, ikäloppu ikä 80 vuotta ja poikansa Niiles Eskonpoika, ikä vain 20 vuotta.

Eskolla voi olla kyllä hieman ansiotonta ikälisää. Tosin Perä-Pohjolassa on tavaramerkkinä, että lähes satavuotiailla ukkeleilla on poikina aivan pojankoltiaisia.


Katso aikaisempaa viestiäni, jossa on Lauri Pietarinpojan ikätietoja ruodutuksista vuosilta 1637 ja 1640.


terv Matti Lund

[tellervoranta]

Uusiksi pojat :). Lisäilen ja korjailen.

Kiimingin historian mukaan vanhimpia taloja 1553 Pekka Pekanpka Ukko eli Ukkopää. (-1556 jaara, -1557 Savolainen (Kontio 11 ja 16).

Ukkolan No9 isäntiä:Pekka Pekanpka eli Ukko Pietari, autio 1579-1590-puoliväliin, (poltettiin), jolloin se jaettiin kahdeksi 1/4mnt taloksi. Näistä ensimmäinen oli Pekka Antinpojalla,kunnes 1630-luvun lopulta Lauri Pekanpojalla. 1650-luvun alusta Vilppu Heikinpojalla ja 1680-luvun alusta poikapuoli Matti Laurinpojalla.

Toinen puolisko oli ensin Heikki Antinpojalla,vuodesta 1607 Esko Antinpojalla (veroautiona ja köyhyydessä 1610-1620-luvulla). 1630-luvun alusta Niilo Eskonpojalla, jolloin autioitui. 1670-luvulla Ukkola oli taas yhtenä 1/2 mnt talona.

Suuret kuolonvuodet 1696-1697: Ukkolasta kuoli isäntä Vilppu, vaimonsa Valpuri, veljensä Heikki ja tämän vo Liisa, vain miniä Liisa jäi taloon. v. 1723 asuttuna Ukkola Jaakko.

Sitten on vielä tarina piika Maria Juhontr Ukosta ja naapureiden viemästä viljasta. Isä kuoli v.1716.

[Jouni Kaleva]

Minulla on tässä ote vuoden 1630 (nide 758, mf WA773) ruodutuksesta, jossa nimet näkyvät paremmin ja lisänimi Ukkola esillä.

Siinä on siis Esko Ukkola, ikäloppu ikä 80 vuotta ja poikansa Niiles Eskonpoika, ikä vain 20 vuotta.

Eskolla voi olla kyllä hieman ansiotonta ikälisää. Tosin Perä-Pohjolassa on tavaramerkkinä, että lähes satavuotiailla ukkeleilla on poikina aivan pojankoltiaisia.


Katso aikaisempaa viestiäni, jossa on Lauri Pietarinpojan ikätietoja ruodutuksista vuosilta 1637 ja 1640.


terv Matti Lund

Tämä on siis se jaetun Ukkolan toinen puolikas. Olen kiinnostunut siitä toisesta puolikkaasta, jossa teorian mukaan pitäisi samassa 1630 ruodutuksessa löytyä Peer Andersson, mutta ei löydy!
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=122

[Pekka Paavola]

Meen Ukkolasta vähän sivuun l. Philip Philips Uckolan vaimoon l. Walb: Glemets dr Kålchmain:iin. Siis. avioliitto 17.1.1692. Voisiko sukunimi olla nykyisiä Kolehmaisia ?

-Pekka-

[Kimmo Kemppainen]

Alakiimingissähän asui Klemetti Heikinpoika Kolehmainen, jonka lapsilla on paljon jälkeläisiä, paitsi Pohjois-Pohjanmaalla, myös Kainuussa. Valpuri lienee hänen tyttärensä.
Kimmo Kemppainen


Meen Ukkolasta vähän sivuun l. Philip Philips Uckolan vaimoon l. Walb: Glemets dr Kålchmain:iin. Siis. avioliitto 17.1.1692. Voisiko sukunimi olla nykyisiä Kolehmaisia ?

-Pekka-

[Matti Lund]

Tämä on siis se jaetun Ukkolan toinen puolikas. Olen kiinnostunut siitä toisesta puolikkaasta, jossa teorian mukaan pitäisi samassa 1630 ruodutuksessa löytyä Pietari Antinpoika, mutta ei löydy!
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=122


Hei

Tein pikatestin teoriastasi:

Vuoden 1635 maakirjassa näkyy Alakiimingissä 1/4 manttaalin talon kohdalla nimenä Pietari Ukkola, mutta saman vuoden karjaluettelossa olletikin patronyymillinen Pietari Antinpoika on isäntä, joka tarkoittaisi Ukkolaa. Siis vuodelta 1635 ilmenee Pietari (Antinpoika) Ukkola (mf ES2467, 9098, 9101).

Testisi siis toimii.

Mutta nähtävästi Pietari on ollut kovin vaivainen ja kaikista velvoitteista vapautettu, sillä jo vuoden 1633 RL:ssa (nide 759) isännän nimenä on Lauri Pietarinpoika ja ikä vain 16 -vuotta eikä Pietari Antinpojan nimeä näy edes vaivaisten ja ikäloppujen listassa vuodelle 1633, vaikka siihen on kirjattu viisi Alakiimingin miestä.


Pitäisinkin Pietari Antinpoikaa jo kuolleena 1635, ellei hän olisi vielä roikkumassa vuoden 1635 karjaluettelossa. Vainajien nimet eivät yleensä jähmety karjaluetteloihin kuten maakirjoihin, eli ne ovat kohtalaisen reaalisia henkilöllisiä luetteloita (mutta poikkeuksiakin on tullut vastaan). Vielä reaalisempia henkilöllisiä ovat ruodutusluettelot, koska niiden logiikkana on, että sotia ei sodita vainajilla, vaan sodilla tehdään vainajia, aina ei ole edes väliä, ovatko ne omia vai vihollisia.

terv Matti Lund


Ps. Huomioi, että antamiisi linkkeihin minulla ei ole pääsymahdollisuutta, joten niissä oleviin tietoihin en pysty koneellani olevia tietoja vertaamaan. Siis en kykene niihin ottamaan mitään kantaa, vaan nämä viestini ovat aivan ohi niitten.

[Jouni Kaleva]

Hei

Tein pikatestin teoriastasi:

Vuoden 1635 maakirjassa näkyy Alakiimingissä 1/4 manttaalin talon kohdalla nimenä Pietari Ukkola, mutta saman vuoden karjaluettelossa olletikin patronyymillinen Pietari Antinpoika on isäntä, joka tarkoittaisi Ukkolaa. Siis vuodelta 1635 ilmenee Pietari (Antinpoika) Ukkola (mf ES2467, 9098, 9101).

Testisi siis toimii.

Mutta nähtävästi Pietari on ollut kovin vaivainen ja kaikista velvoitteista vapautettu, sillä jo vuoden 1633 RL:ssa (nide 759) isännän nimenä on Lauri Pietarinpoika ja ikä vain 16 -vuotta eikä Pietari Antinpojan nimeä näy edes vaivaisten ja ikäloppujen listassa vuodelle 1633, vaikka siihen on kirjattu viisi Alakiimingin miestä.


Pitäisinkin Pietari Antinpoikaa jo kuolleena 1635, ellei hän olisi vielä roikkumassa vuoden 1635 karjaluettelossa. Vainajien nimet eivät yleensä jähmety karjaluetteloihin kuten maakirjoihin, eli ne ovat kohtalaisen reaalisia henkilöllisiä luetteloita (mutta poikkeuksiakin on tullut vastaan). Vielä reaalisempia henkilöllisiä ovat ruodutusluettelot, koska niiden logiikkana on, että sotia ei sodita vainajilla, vaan sodilla tehdään vainajia, aina ei ole edes väliä, ovatko ne omia vai vihollisia.

terv Matti Lund


Ps. Huomioi, että antamiisi linkkeihin minulla ei ole pääsymahdollisuutta, joten niissä oleviin tietoihin en pysty koneellani olevia tietoja vertaamaan. Siis en kykene niihin ottamaan mitään kantaa, vaan nämä viestini ovat aivan ohi niitten.

Kiitos paneutumisestasi! Se viimeinen linkkini osoitti siihen samaan ruodutusluetteloon 1630, josta oma pikkukuvasi oli. Siinä siis ei ole Pietari Antinpoikaa. Raihnaisuus selittäisi poissaoloa, ja Lauri-poikakin vasta 14 v ei olisi otettu luetteloon. Tosin onhan ruodutusluetteloissa yleensä myös raihnasta porukkaa, bräcklig, blind, uthgammal, uthlefuat jne.

Kyllä tässä alkaa varmistua isälinja
Matti Laurinpoika
Lauri Pietarinpoika
Pietari Antinpoika.

Tellervon siteeraamasta Kiimingin historiasta käy esiin, että autio Ukkola oli 1600-luvun alkuvuosina kahtena, toisessa Pietari Antinpoika ja toisessa Heikki Antinpoika. Veljekset, kukaties? Periaatteessa ovat voineet tulla mistä vain? Lieneekö mahdollista hakea mitään tuomiota talon jakamisesta?

[tellervoranta]

Nyt lisää löylyä :D:.

Raatikainen ( osana n:oa 9) (eli Ukkolaa )

v.1580 alkaen Antti Paavonpka Raatikka eli Raatikainen. Talo paloi v.1593. Veroautiona 1600-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolimaissa. 1610-luvun loppupuolella isännäksi tuli Erkki Antinpka Raatikka eli Raatikainen 1630-luvun alkuvuosina talo suistui autioksi ja katosi kirjoista, mutta liitettiin Ukkolaan 1720-lukuun mennessä ????.

Kirjan lopussa olevassa liitteessä Kiimingin maakirjatalot vuoteen 1858 asti Raatikkaa ei ole merkitty, joten se täytyy olla osa Ukkolaa. Onhan sama numerokin.

Jos Jouni sinulla on tiedossa Haukiputaan 1. Ukkolan lapset, niin voitaisiin testata Tapani Kovalaisen lapsijärjestyksen pitävyys.

[Matti Lund]

Nyt lisää löylyä :D:.

Raatikainen ( osana n:oa 9) (eli Ukkolaa )

v.1580 alkaen Antti Paavonpka Raatikka eli Raatikainen. Talo paloi v.1593. Veroautiona 1600-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolimaissa. 1610-luvun loppupuolella isännäksi tuli Erkki Antinpka Raatikka eli Raatikainen 1630-luvun alkuvuosina talo suistui autioksi ja katosi kirjoista, mutta liitettiin Ukkolaan 1720-lukuun mennessä ????.

Kirjan lopussa olevassa liitteessä Kiimingin maakirjatalot vuoteen 1858 asti Raatikkaa ei ole merkitty, joten se täytyy olla osa Ukkolaa. Onhan sama numerokin.

Jos Jouni sinulla on tiedossa Haukiputaan 1. Ukkolan lapset, niin voitaisiin testata Tapani Kovalaisen lapsijärjestyksen pitävyys.



Jos noin on, niin veroluettelotietojen perusteella hänen mainitsemassaan historiakirjassa oleva luettelo on hieman harhaanjohtava tai summanmutikainen.

Tellervon mainitsema autiotalo on kirjoissa ja kansissa ainakin vuoden 1669 maakirjaan asti.


Vuoden 1655 RL:ssa (WA774, 777...779) nämä talot ovat kirjattu Alakiiminkiin autioina (tarkoittaa niin sanotusti kameraalisesti autioita eli kyvyttömiä maksamaan vuotuisveroa, ei välttämättä asukkaista tyhjentyneitä):

¼ m. Olli Ollinp. Runtti
¼ m. Esko Antinp. Ukkola
¼ m. Erkki Antinp. Ratikka
½ m. Yrjänä Putkonen
¼ m. Erkki Jussinp. (´Jönssån`) Timonen
¼ m. Matti Siponp. Jaara



MK 1667 ja MK 1668 (9151:s. 40-41, 9153, mf ES2471)

Kaikki edelläolevat nimet ilman lisänimiä, samoilla manttaaleilla, löytyvät edelleen vielä näidenkin vuosien Alakiimingin maakirjoista eikä taloja ole niissä kirjattu edes autioiksi?

Toisaalta nämä henkilöt eivät ole olleet ehkä pitkiin aikoihin hengissäkään, mutta heidän talonsa eivät ole olleet aivan kylmillään eivätkä vielä pois kirjoista ja kansista. Esimerkiksi jonkun noista leski on saattanut sinnitellä talossa lehmänkantturansa kanssa, liotellen katiskaa joessa ja ehkä vellijauhoja viljellen pienestä ohrapellonpahasesta, eikä kruununvouti ole tohtinut häntä ajaa poiskaan. Miehiä kuoli kuin kärpäsiä tuolloin sodissa, joten välttämättä talon miespulan ja maksukyvyttömyyden kanssa ei kruunu ollut niin nuuka. Olihan talosta annettu uhri kuninkaan (jossain vaiheessa kuningattarenkin) puolesta.

Tapana oli myös, että kun varsinaista isäntää ei ollut jäljellä, joku naapuri/sukulainen viljeli osaa aution maista, varsinkin sen niittyjen niittäminen oli haluttua.


terv Matti Lund

[tellervoranta]

Menee ohi Ukkolan, mutta ropisen Matille katiskan liottamisesta :D:

¼ m. Olli Ollinp. Runtti
¼ m. Esko Antinp. Ukkola
¼ m. Erkki Antinp. Ratikka
½ m. Yrjänä Putkonen
¼ m. Erkki Jussinp. (´Jönssån`) Timonen
¼ m. Matti Siponp. Jaara

Näistä taloista Jaara per.1556, jaettu kolmeen osaan, Runtti per.1595 jaettu kahteen osaan, Putkonen per.1587, nimet myös Vieras, Parkkonen, 1mnt tila, myös Ylikiimingin Esko Pekanpka Manninen tuli taloon 1650-luvun alussa isännäksi.
Koska Runtti, Ukkola-Raatikka, Putkonen ja Jaara olivat Kiimingin isoimmat talokompleksit, oli joku talo aina autio.

Kotitilani Timonen per. 1606- Martti Matinpka Timosen toimesta.Oli suhteellisen köyhä ja vajosi autioksi 1640-luvun lopulla ( Erkki Martinpojan nimissä.). 1640-luvun lopulla asuttajaksi tuli Erkki Juhonpka Puitti eli Timonen. 1680-luvulla Matti Erkinpka Puitti eli Timonen.

Olen isäni kautta myös Erkki Erkinpka Puitin jälkeläinen. (Saara Erkintr Puitti+ Lauri Yrjönpka Pöllö )

Saara taisi nauraa ja hoitaa lehemänkantturaa Kellossa. :):rolleyes::eek:

[Jouni Kaleva]

Nyt lisää löylyä :D:.

Raatikainen ( osana n:oa 9) (eli Ukkolaa )

v.1580 alkaen Antti Paavonpka Raatikka eli Raatikainen. Talo paloi v.1593. Veroautiona 1600-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolimaissa. 1610-luvun loppupuolella isännäksi tuli Erkki Antinpka Raatikka eli Raatikainen .
Hei

Siis joka tapauksessa tässä on 1600-luvun alussa Erkki Antinpoika. Viereisen Ukkolan aution olivat ottaneet Pietari ja Antinpoika ja Heikki Antinpoika. ---veljeksiäkö....

Palaan etunimiin myöhemmin, vaikka ei niillä kovasti todistusvoimaa olekaan.

[Jouni Kaleva]

Nyt lisää löylyä :D:.

Raatikainen ( osana n:oa 9) (eli Ukkolaa )

v.1580 alkaen Antti Paavonpka Raatikka eli Raatikainen. Talo paloi v.1593. Veroautiona 1600-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolimaissa. 1610-luvun loppupuolella isännäksi tuli Erkki Antinpka Raatikka eli Raatikainen 1630-luvun alkuvuosina talo suistui autioksi ja katosi kirjoista, mutta liitettiin Ukkolaan 1720-lukuun mennessä ????.

Ruodutuksessa 1630 näkyy nuo aiemmin todetut ikivanha Eskil Uckola ja poika Nils Eskilsson 20v. Sitten 6 riviä alempana kirjattu Erich Raatikaj 40v ja Påwal Erichsson 20v 1/4 mantt. taloon. Tällä kirjauksella Ukkola ja Raatikainen ovat olleet eri taloja.

[Jouni Kaleva]

Iin pitäjän väenotto 14.3.1618 (WA 762:603) saattaisi valaista asiaa. Sitä ei ole sähköisesti netissä? Onko kellään saatavilla?

[Jouni Kaleva]

Jos Jouni sinulla on tiedossa Haukiputaan 1. Ukkolan lapset, niin voitaisiin testata Tapani Kovalaisen lapsijärjestyksen pitävyys.
Näitä ovat ainakin
Tapani s. n. 1655
Simo s.n.1656
Matti s.n.1660
Dorde (vih. Hpudas 1690)

Lisäksi mahd.
Brita (vih. Hpudas 1690)
Heikki (vih. 1695 Ii)

[tellervoranta]

Kirijotin just niinku kirjassa seisoo sivulla 26:n jälkeen.(ei numeroa). Alakiimingin talojen vaiheita 1500-luvun lopulta 1690-luvulle. Ennen vanhaa vihaa tai sen aikana syntyneet talot. Alkaa:
Ukkola (n:o 9) 1553-
Raatkainen (osana n:oa9) 1580-

Ruodutuksessa 1630 näkyy nuo aiemmin todetut ikivanha Eskil Uckola ja poika Nils Eskilsson 20v. Sitten 6 riviä alempana kirjattu Erich Raatikaj 40v ja Påwal Erichsson 20v 1/4 mantt. taloon. Tällä kirjauksella Ukkola ja Raatikainen ovat olleet eri taloja.

Liitteessä taloista ei ollut Raatikaista. Lisäksi kirjoitin aikaisemmista teksteistä. Kirjoitan tarkemmin. Otsikko: Vanhan vihan vuodet 1570-1595.
Kiiminkiinkin merkittiin uusia asukkaita sota-aikana, nimittäin vuonna 1576 Matti Matinpoika sekä vuodesta 1580 alkaen Antti Paavonpoika Raatikka eli Raatikainen (myöhemmin osa Ukkolaa ). :(

[tellervoranta]

Pitäisi olla vaimon tiedot.

Näitä ovat ainakin
Tapani s. n. 1655
Simo s.n.1656
Matti s.n.1660
Dorde (vih. Hpudas 1690)

Lisäksi mahd.
Brita (vih. Hpudas 1690)
Heikki (vih. 1695 Ii)

T.K:n lista:
I poika isänisän kaima
II poika äidinisän kaima
I tytär isänäidin kaima
II tytär äidinäidin kaima
seuraavat: tätien kaima
setien kaima
enojen kaima
viimeisenä äidin ja isän kaima.

Ei tullut kummin kaimaa :eek:

[Jouni Kaleva]

Tiedämme varmaksi että Kiimingin Ukkolassa oli mm. Heikki Laurinpoika, jolla vaimo Liisa Jaakontytär. Heikki näkyy ainakin 1674-80. (milloin lie kuollut?)

Kiimingissä on eräs Jaakko Heikinpk. Ukkola, joka kuolee 19.6.1737 60v iässä (hiski). Siis synt. n. 1677. Tällä Jaakolla ainakin poika Heikki, s.9.5.1722, Kiimingin lukkari.

Onko varmaa tietoa, onko tuo 1677 synt. Jaakko tuon ensinmainitun Heikin poika?

[tellervoranta]

Tänään viimeksi olen lukenut edellisen asian, mutta en muista mistä. Epäilen, että kirjastossa Saukkosen kirjasta, kun jäi vielä mieleen kolme? aviomiestä. Muistaakseni Ukkolaan tuli vävy.

[PaulaM]

Tänään viimeksi olen lukenut edellisen asian, mutta en muista mistä. Epäilen, että kirjastossa Saukkosen kirjasta, kun jäi vielä mieleen kolme? aviomiestä. Muistaakseni Ukkolaan tuli vävy.

Hei!

Kirjoitan just kuin Saukkosen kirjassa lukee. Ukkola, Liisa Jaakontr s. 1696. pso. Ukkola, Matti Tapaninpka, Jaara s. 1689. Ukkola 10 vävyisäntä Alakiimingissä. Heillä 3 lasta.
Heikki Matinpka s.13.9.1738
Anna Matintr s.17.4.1741
Kaisa Matintr s.7.2.1746

Tässä Saukkosen kirjassa on Liisan ja Matin lapset perheineen.

-Paula-

[Jouni Kaleva]

Hei!

Kirjoitan just kuin Saukkosen kirjassa lukee. Ukkola, Liisa Jaakontr s. 1696. pso. Ukkola, Matti Tapaninpka, Jaara s. 1689. Ukkola 10 vävyisäntä Alakiimingissä. Heillä 3 lasta.
Heikki Matinpka s.13.9.1738
Anna Matintr s.17.4.1741
Kaisa Matintr s.7.2.1746

Tässä Saukkosen kirjassa on Liisan ja Matin lapset perheineen.

-Paula-
Kiitos

Huomasin tuon saman eilen. Tässä ollaan siis jo eri vuosikymmenillä ja eri sukupolvissa kuin alkuperäinen aiheeni, jossa on käsitelty 1600-lukua. Yritän saada itselleni selvitettyä, kuka oli tämän Liisan isä, epäilisin Jaakko Heikinpoikaa.

[Jouni Kaleva]

Hei!

Kirjoitan just kuin Saukkosen kirjassa lukee. Ukkola, Liisa Jaakontr s. 1696. pso. Ukkola, Matti Tapaninpka, Jaara s. 1689. Ukkola 10 vävyisäntä Alakiimingissä. Heillä 3 lasta.
Heikki Matinpka s.13.9.1738
Anna Matintr s.17.4.1741
Kaisa Matintr s.7.2.1746

Tässä Saukkosen kirjassa on Liisan ja Matin lapset perheineen.

-Paula-
Hei
Pikaisella hutkimisella löytyy seuraavaa:
Tässä rippikirjassa http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6236&pnum=14 varmistuu, että tämän Liisa Jaakontyttären vanhemmat ovat Jaakko Heikinpk. Ukkola ja Liisa Pekantytär. Liisa-tyttären synt.aika ei tästä selviä. Kuitenkin Liisan sisarukset synt. ainakin Anna 1717 ja Heikki 1722. Outoa olisi jos Liisa olisi synt. 1696 kuten Saukkosen kirjassa lukee, varsinkin kun isä-Jaakko synt. n. 1677, eli olisi nuori isä ja vielä sitten sisarusten (Liisan ja Heikin) väliä 26 vuotta.

Ilmeisesti tämä Matti Tapaninpk. Jaara oli aiemmassa aviossa jonkun Marge Mikontyttären kanssa. Näillä synt. lapsia Jaara-nimellä ainakin Tapani 1725, Matti 1726, Carin 1727. En löydä Marge Mikontyttären kuolinmerkintää, mutta Tapani ja Liisa Ukkola vih. 19.12.1731.

Tuohon nähden on entistä oudompaa Hiskin kastetuissa ovat Mats Jaara ja Marge Mikontytär saaneet lapsia myös seuraavasti:
-Elisabet 9.9.1731
-Brita 15.5.1733

Lisäksi Matts Jaara ja Garin Mich:dr saaneet Michael-pojan 31.3.1731 ja vielä Matts Jaara ja Bryta Josephs dr saaneet Petrus-pojan 26.3.1732.
Olen nyt koko lailla pihalla: montako Matti Jaaraa tässä lienee??

-

[Jouni Kaleva]

Ilmeisesti tämä Matti Tapaninpk. Jaara oli aiemmassa aviossa jonkun Marge Mikontyttären kanssa. Näillä synt. lapsia Jaara-nimellä ainakin Tapani 1725, Matti 1726, Carin 1727. En löydä Marge Mikontyttären kuolinmerkintää, mutta Tapani ja Liisa Ukkola vih. 19.12.1731.

Tuohon nähden on entistä oudompaa Hiskin kastetuissa ovat Mats Jaara ja Marge Mikontytär saaneet lapsia myös seuraavasti:
-Elisabet 9.9.1731
-Brita 15.5.1733

Lisäksi Matts Jaara ja Garin Mich:dr saaneet Michael-pojan 31.3.1731 ja vielä Matts Jaara ja Bryta Josephs dr saaneet Petrus-pojan 26.3.1732.
Olen nyt koko lailla pihalla: montako Matti Jaaraa tässä lienee??

-
Korjaan heti itseäni. Totta Mooses on ollut kaksi eri Matti Tapaninpk. Jaaraa!
Tässä Jaaran l. Antikan talossa on tämä toinen, jolle on synt. ainakin suurin osa em. lapsista. http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6236&pnum=12

Siispä Liisa Ukkolan miehen Matti Tapaninpk. Jaaran eka avio ei tästä selvinnytkään. Se siitä hiski-tutkimuksesta :D:

[Jouni Kaleva]

Liisa-tyttären synt.aika ei tästä selviä. Kuitenkin Liisan sisarukset synt. ainakin Anna 1717 ja Heikki 1722. Outoa olisi jos Liisa olisi synt. 1696 kuten Saukkosen kirjassa lukee, varsinkin kun isä-Jaakko synt. n. 1677, eli olisi nuori isä ja vielä sitten sisarusten (Liisan ja Heikin) väliä 26 vuotta.


Liisan synt.aika löytyy rippikirjasta jaksolla 1749-54: 1706 Jan.

[tellervoranta]

Isoviha ei autioittanut Ukkolaa. Isäntänä v.1723 oli Jaakko. Jaakolta löytyy mikrokorteilta lapset 28.3.1722 syntynyt Anna (kummit Laurilasta, Pasosta) ja 9.5.1722 syntynyt Heikki ( kummit Pekka Kanniainen ja vo Valpuri, Simo Kolehmainen ja vo. Heikki Pekanpka Kanniainen. Briitta Heikintr Sipola.)
Äiti Anna Pekantytär, joka on mahdollisesti syntyjään Kanniainen. Jatkan vielä linkin. Eikä Jaakko voisi olla Heikki Laurinpojan poika ?

[quote=Jouni Kaleva;94372]Esi-isäni Matti Laurinpk. Ukkola siirtyi 1683 Haukiputaan autioon Halosen taloon. Lauri tuli ilmiselvästi Kiimingin Ukkolasta.

Läänintileissä 1681 http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7021&pnum=42 Kiimingin (Neder Kiminge) kylän manttaaliluettelossa sijalla 11 on ½ mantt. talossa
Matz Larson Uckola
brod Hendrich Larson
hust.Lisa Jacobsdr.

[tellervoranta]

Linkissä näkyy Anna Pekantr syntymä ja kuolinvuosi ja perhettä muutenkin.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1759-1776_mko8-16/10.htm

[Jouni Kaleva]

Kiitos paneutumisestasi! Se viimeinen linkkini osoitti siihen samaan ruodutusluetteloon 1630, josta oma pikkukuvasi oli. Siinä siis ei ole Pietari Antinpoikaa. Raihnaisuus selittäisi poissaoloa, ja Lauri-poikakin vasta 14 v ei olisi otettu luetteloon. Tosin onhan ruodutusluetteloissa yleensä myös raihnasta porukkaa, bräcklig, blind, uthgammal, uthlefuat jne.

Kyllä tässä alkaa varmistua isälinja
Matti Laurinpoika
Lauri Pietarinpoika
Pietari Antinpoika.

Tellervon siteeraamasta Kiimingin historiasta käy esiin, että autio Ukkola oli 1600-luvun alkuvuosina kahtena, toisessa Pietari Antinpoika ja toisessa Heikki Antinpoika. Veljekset, kukaties? Periaatteessa ovat voineet tulla mistä vain? Lieneekö mahdollista hakea mitään tuomiota talon jakamisesta?
Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin Historia II Armas Luukko kirjoittaa (s. 348-349) että Kiimingissä syntyi 1560-luvulla suht. nopeasti uudistiloja, Alakiiminkiin sijoittuvat mm. Pietari Ukko.

Luukko katsoo, että tämä jokivarren uudisasutus oli savolaista ja se sai sijaa kun Kustaa Vaasa teki tyhjäksi kaikki (rannikon asutuksen) vanhat eräoikeudet.

Ehkäpä siis tuo uudisasukas Pietari Ukko on sama kuin esipolvilinjaani sopiva Pietari Antinpoika ja lähtöään savolainen.

Olen teettänyt Y-DNA-testin jonka mukaan kuulun haploryhmään I1d nimeltään Muolaa, sillä perusteella, että verrokkeja on eniten Muolaan pitäjästä ja lähialueelta. Tämä sopisi asutushistoriaan erinomaisesti.

[Pekka Paavola]

Jouni tosiaan näkyy Y-dna-kartassa jopa "askeleet", että mitä pääreittiä on Muolaan miehet menneet kohti pohjois-luodettä aina Kiiminkiin asti. Terv. -Pekka-

[Jouni Kaleva]

Kiimingin historian mukaan vanhimpia taloja 1553 Pekka Pekanpka Ukko eli Ukkopää. (-1556 jaara, -1557 Savolainen (Kontio 11 ja 16).

Ukkolan No9 isäntiä:Pekka Pekanpka eli Ukko Pietari, autio 1579-1590-puoliväliin, (poltettiin), jolloin se jaettiin kahdeksi 1/4mnt taloksi. Näistä ensimmäinen oli Pekka Antinpojalla,kunnes 1630-luvun lopulta Lauri Pekanpojalla. 1650-luvun alusta Vilppu Heikinpojalla ja 1680-luvun alusta poikapuoli Matti Laurinpojalla.

Toinen puolisko oli ensin Heikki Antinpojalla,vuodesta 1607 Esko Antinpojalla (veroautiona ja köyhyydessä 1610-1620-luvulla). 1630-luvun alusta Niilo Eskonpojalla, jolloin autioitui. 1670-luvulla Ukkola oli taas yhtenä 1/2 mnt talona.


Oletukseni on, että tämä 1553 Pekka Pekanpka Ukko olisi osa savokarjalaista uudisasutusta Kiiminkijoen varressa. Pekka olisi synt. suunnilleen 1500-1530. Lieneekö niin että uudisasukkaat, perheen päät eivät olleet ihan nuoria miehiä, vaan mieluummin jo hyvässä keski-iässä ja omasivat jo työkuntoisia kasvavia poikia, näin perhekunnan voimat riittivät uudisraivaukseen. Arvataan, että Pekka synt. noin 1510. Talo autioitui vainojen seurauksena 1579, jolloin Pekka jo vanhus, ehkäpä kuoli viimeistään tuolloin.

Talo jaettiin 1590-luvulla kahdeksi: Pekka Antinpoika ja Heikki Antinpoika.
Kukaties nämä olivat veljekset ja heidän isäkseen voisi sovitella Antti Paavonpk. Raatikkaa, jonka talo oli osa Ukkolaa?

Tuolla Pekka Antinpojalla oli mm. poika, seuraava isäntä Lauri Pekanpk. (Ukkola) joka s. n. 1614. Pekka Antinpoika voisi arvailla synt. 1560-luvulla.

Jos nuo Pekka Antinpoika ja Heikki Antinpoika olisivat veljekset, ja jos haluttaisiin nähdä, että olisivatkin Pekka Pekanpk. Ukon jälkipolvia, niin väliin pitäisi mahtua teoreettinen Antti Pekanpk. Ukko, joka olisi synt. sanokaamme 1540-luvulla. Mutta lienee mahdoton tällaista löytää. Todennäköisempi olisi tuo Raatikka-vaihtoehto?

[tellervoranta]

Uskoni on, että Pekka Ukolla täytyi olla perhettä. Kirjoitan hiukka....

Savolaisten uudisasuttajien tehokas viljelykeino oli kaskeaminen, mutta kyllä pieniä vakinaisia peltojakin viljeltiin. Vuotuisveroluettelon 1571 mukaan verotettavaa peltoa oli seuraavasti:
Ukko-Pietarilla 10 panninmaata (n.ha), Juho Savolaisella (Kontio), Heikki Matinpojalla (Tiri) ja Paavo Pekanpojalla (Jaara) 7 (0,7ha), Klemetti Matinpojalla 5, Pekka Vesaisella 4, muilla isännillä 2-3 panninmaata.

Lehmikarjaa oli eniten Juho Savolaisella, 14 päätä, Heikki Matinpojalla 10, Ukko-Pietarilla, Paavo Pekanpojalla ja Antti Vesaisella 7, Pekka Vesaisella 5, muilla vähemmän.

Kirjoitus Kiiminki 150v. kirjasta

[Jouni Kaleva]

Uskoni on, että Pekka Ukolla täytyi olla perhettä. Kirjoitan hiukka....

Savolaisten uudisasuttajien tehokas viljelykeino oli kaskeaminen, mutta kyllä pieniä vakinaisia peltojakin viljeltiin. Vuotuisveroluettelon 1571 mukaan verotettavaa peltoa oli seuraavasti:
Ukko-Pietarilla 10 panninmaata (n.ha), Juho Savolaisella (Kontio), Heikki Matinpojalla (Tiri) ja Paavo Pekanpojalla (Jaara) 7 (0,7ha), Klemetti Matinpojalla 5, Pekka Vesaisella 4, muilla isännillä 2-3 panninmaata.

Lehmikarjaa oli eniten Juho Savolaisella, 14 päätä, Heikki Matinpojalla 10, Ukko-Pietarilla, Paavo Pekanpojalla ja Antti Vesaisella 7, Pekka Vesaisella 5, muilla vähemmän.

Kirjoitus Kiiminki 150v. kirjasta
Jos oikein erotan, niin 1580 manttaaliluettelossa näkyy mm.
And Ratick (6. ylhäältä) (lehmikarjaa 4 päätä)
Pehr Uckoinen (9. ylhäältä) (lehmikarjaa 6 päätä)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669791

[Matti Lund]

Jos oikein erotan, niin 1580 manttaaliluettelossa näkyy mm.
And Ratick (6. ylhäältä) (lehmikarjaa 4 päätä)
Pehr Uckoinen (9. ylhäältä) (lehmikarjaa 6 päätä)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669791


Hei,

Sen tarkennuksen tuon linkkisi mukaan annan, että katsoit lehmäluvun Pekka Vesaisen kohdalta.

Ukkola on viidennellä rivillä kirjattuna "Ucko Pether" eli suomennettuna Ukko -Pekka. - Ja veromarkka, nokkaluku ja lehmäluku ovat nollaa. Ukkolan tila on näköjään tällä vuodella kameraalisesti autio, eli veronmaksukyvytön.

Saman vuoden kymmenysveroluettelossa ei nähdäkseni Pekkaa lainkaan ole (nide 4759, s. 92). Siinä On jako Vesalankylään ja Alakiiminkiin, eli kaksi fyysistä kylää erottuu siinä paremmin.

Tämä näyttää olevan erittäin mielenkiintoinen vaikea vaihe Ukkolan tilan kohdalla.

terv Matti Lund

[Jouni Kaleva]

Hei,

Sen tarkennuksen tuon linkkisi mukaan annan, että katsoit lehmäluvun Pekka Vesaisen kohdalta.

Ukkola on viidennellä rivillä kirjattuna "Ucko Pether" eli suomennettuna Ukko -Pekka. - Ja veromarkka, nokkaluku ja lehmäluku ovat nollaa. Ukkolan tila on näköjään tällä vuodella kameraalisesti autio, eli veronmaksukyvytön.

Saman vuoden kymmenysveroluettelossa ei nähdäkseni Pekkaa lainkaan ole (nide 4759, s. 92). Siinä On jako Vesalankylään ja Alakiiminkiin, eli kaksi fyysistä kylää erottuu siinä paremmin.

Tämä näyttää olevan erittäin mielenkiintoinen vaikea vaihe Ukkolan tilan kohdalla.

terv Matti LundKiitos korjauksesta, Matti! Luin hätäisesti.

Tämä tilanne 1580 vahvistaa sitä, mitä täällä Tellervo jo siteerasi Kiimingin historia-kirjaa: "Ukkolan No9 isäntiä:Pekka Pekanpka eli Ukko Pietari, autio 1579-1590-puoliväliin, (poltettiin), jolloin se jaettiin kahdeksi 1/4mnt taloksi."

Ja vahvistaa epäilyäni, että jaetun talon seuraavat isännät olisivatkin tämän Antti Raatikan jälkipolvia, jolloinka siis Ukko-Pekan suku olisi päättynyt ainakin tämän talon haltijoiden osalta.

[Matti Lund]

Kiitos korjauksesta, Matti! Luin hätäisesti.

Tämä tilanne 1580 vahvistaa sitä, mitä täällä Tellervo jo siteerasi Kiimingin historia-kirjaa: "Ukkolan No9 isäntiä:Pekka Pekanpka eli Ukko Pietari, autio 1579-1590-puoliväliin, (poltettiin), jolloin se jaettiin kahdeksi 1/4mnt taloksi."

Ja vahvistaa epäilyäni, että jaetun talon seuraavat isännät olisivatkin tämän Antti Raatikan jälkipolvia, jolloinka siis Ukko-Pekan suku olisi päättynyt ainakin tämän talon haltijoiden osalta.


Hei, edellinen vuosi antaa tilanteen, joka tukee sitä käsitystä, että Pietari eli Pekka Ukkolan väistyessä esiin on myöhemmin pompahtanut Antti Raatikka.

Annan tuon vuoden 1579 kuvana oheen.

Huomiota kiinnittää, että ennen autioitumista Ukolla oli toki karjaa 6 lehmää sama määrä kuin Pekka Vesaisellakin vuotta myöhemmin ja ettei merkkejä Antti Raatikasta vielä näy.

Siis juuri vuosien 1579 ja 1580 taitteeseen osuu se, että Pietari Ukon eli Ukko -Pekan talo hiipuu pois ja tilalle tulee Antti Raatikan talo.

Antti Raatikan talolla on pienempi vero kuin oli ollut Pekalla.


Mutta vaikuttaa ennemminkin niin, että Antti tuskin on perustanut asumustaan aivan villiin metsään, vaan on ottanut autiosta viljelykseen Pekan tiluksia, muttei ensi alkuun aivan täysimääräisesti, tai sitten on todettu, että Pekan verotus oli ollut kohtuutonta ja nyt otettiin samoille tiluksille kohtuullisempi vero veronmaksukyvyn mukaisesti. Tai sitten Antti oli asustellut huonemiehenä naapurissa ja olisi käyttänyt avautunutta tilaisuutta hyväkseen, ja ryhtynyt viljelemään Ukko -Pekan jättämiä tiluksia ja jatkanut Ukkolaa sillä tavalla?

terv Matti Lund

[tellervoranta]

Tämä onkin mielenkiintoista, kun uusi asukas Antti Paavonpka Raatikka on laitettu uudeksi asukkaaksi vuodesta 1580-alkaen eli samaan aikaan kun kesällä 1580 venäläiset ja vienankarjalaiset tulivat hävittämään Oulujärven taloja. Pienempi joukko laskeutui Iijokea Karjalankylään ja Pirttitörmälle.
Nyt sota saapui Alakiiminkiin, kun venäläiset samalla reissulla polttivat Pekka Ukon talon sekä Antti Hulkkoisen talon.Ukkolalle isku oli totinen, sillä sitä ei saatu voimiinsa ennen pitkän sodan loppua.(Vanha viha 1570-1595).

Vaikuttaisi siltä, että Raatikka hyötyi Ukon talon palosta.

n.1593 venäläinen poltti sitten Antti Raatikan ja 8 muun talot. Eli Vanhan vihan aikana Kiimingissä oli 10 taloa tuhkana.

[Jouni Kaleva]

Tämä onkin mielenkiintoista, kun uusi asukas Antti Paavonpka Raatikka on laitettu uudeksi asukkaaksi vuodesta 1580-alkaen eli samaan aikaan kun kesällä 1580 venäläiset ja vienankarjalaiset tulivat hävittämään Oulujärven taloja. Pienempi joukko laskeutui Iijokea Karjalankylään ja Pirttitörmälle.
Nyt sota saapui Alakiiminkiin, kun venäläiset samalla reissulla polttivat Pekka Ukon talon sekä Antti Hulkkoisen talon.Ukkolalle isku oli totinen, sillä sitä ei saatu voimiinsa ennen pitkän sodan loppua.(Vanha viha 1570-1595).

Vaikuttaisi siltä, että Raatikka hyötyi Ukon talon palosta.

n.1593 venäläinen poltti sitten Antti Raatikan ja 8 muun talot. Eli Vanhan vihan aikana Kiimingissä oli 10 taloa tuhkana.

Jo 1579 oli Ukko-Pekan nokkaluku yksi, eli oliko hän jo silloin vanheneva leskimies, vailla talon jatkajaa. Antti Raatikka ilmestyy 1580 ja 1593 tuhon jalkeen tulee isännäksi kahtia jaetun talon puolikkaisiin Pekka Antinpoika ja Heikki Antinpoika.

[tellervoranta]

Tässä v.1727 tositekirjassa näkyy Ukkola ja Ratikka laitetun yhdelle henkilölle.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303694

[tellervoranta]

Vuoden 1700 tositekirjassa ovat:
1/4/1/4 Marg. Uckola
1/4 Philip Raticka köyhä ja raihnainen
hu Brita

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146935

[tellervoranta]

Tässä on läänintili 1680-1680, josta näkyy Haukiputaalle muuttava Matti Laurinpka Uckola perheineen sijalla 11. Onko Vilppu Raticka sama kuin Vilppu Philpola/siis Vilppola, vaimon nimikin on Brita.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11329&pnum=16

[Jouni Kaleva]

Tässä on läänintili 1680-1680, josta näkyy Haukiputaalle muuttava Matti Laurinpka Uckola perheineen sijalla 11. Onko Vilppu Raticka sama kuin Vilppu Philpola/siis Vilppola, vaimon nimikin on Brita.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11329&pnum=16
Tässä tässä siis veljekset Matti ja Heikki Laurinpk. Ukkola, ja talo on ½ mantt.

Tuossa vaiheessa oli vielä elossa veljesten äiti Brita Heikintytär, ja isäpuoli Filpus Heikinpoika sekä näiden poika Filpus Filpuksenpk. (Ukkola). Näitä ei ole tähän luetteloon merkitty.

Ainoa näkyvä Filpus on Jöransson Wilpola, jolla vaimo Brita Michelsdotter. Nämä eivät siis kuulu Ukkola-Ratikka-kokonaisuuteen.

[Jouni Kaleva]

Vuoden 1700 tositekirjassa ovat:
1/4/1/4 Marg. Uckola
1/4 Philip Raticka köyhä ja raihnainen
hu Brita

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146935

Taas meni ongelmalliseksi. Kuinka vanhaa tilannetta tämä kuvaakaan?
Olisiko tuo Ratikan väki sama kuin Filpus Heikinpoika, joka nai leski Brita Heikintytttären ja tuli siten Ukkolan isännäksi? Mutta Philpus kuoli jo 1683 ja Brita 1687.

Kuka ihme olisi (leski) Marg. Ukkola?

[tellervoranta]

Minulla on siis uusia asiakirjoja ja tämä viimeinen on nimellä tositekirja 1700-1700. Olen yrittänyt saada selvyyttä tähän Ukkola-Raatikka seikkaan. Katsopa tästä samasta tositekirjasta Haukiputaan kohta, missä näet Haloseen muuttaneet. Siinä edellisessä linkissä katsoin väärin, että oli poika, kun oli veli.
Katselen, löytyykö noilta ajoilta lisää linkkejä.

[tellervoranta]

Tässä on myös Tositekirja 1700-1700, savuluku ja Ukkola-Raatikassa on porukkaa vaikka muille jakaa.:)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146884

[tellervoranta]

Sorry. Edellisessä oli kymmenykset, tässä savuluku. Tositekirja 1700-1700.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12147023

[tellervoranta]

Tässä on Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo 1627-1627 Kiimingin kohdalta. alkaa edellisellä sivulla. Jospa tästä olisi hyötyä Ukko eli Ukonpään ja muiden sukujen suhteen.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15941&pnum=38

[Jouni Kaleva]

Tässä on Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo 1627-1627 Kiimingin kohdalta. alkaa edellisellä sivulla. Jospa tästä olisi hyötyä Ukko eli Ukonpään ja muiden sukujen suhteen.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15941&pnum=38

Eikös tuossa näy hieman puolivälin yläpuolella
1/4 Erich Raticka 40 2
1/4 Uckoila Pier hafuer tarmlopp 0

Siis Erkki Ratikka, jolla ei tähän kirjattavia 16v täyttäneitä poikia?
Ukkolassa Pekka, joka siis kukaties olisi se Pekka Antinpk. (Ratikka) jota tähän Ukkolan taloon soviteltu. Tuo Erkki Ratikka on uusi tuttavuus - olisiko Pekka Antinpk. Ratikan veli??

[tellervoranta]

Lisään tähän Kiiminki 150 vuotta kirjasta kohdasta Viitteet:26.

Vuoden 1580 vuotuisveroluettelossa venäläisten polttamat talot ovat kyllä peräkkäiset talot Ukko Pekka ja Antti Raatikka, mutta koska jälkimmäinen on mainittuna vuonna ja seuraavina vuosina täysin veronmaksukykyinen, kun taas Ukkolaa edeltävä Antti Hulkkoinen on veronmaksukyvytön vuonna 1580 ja mainitaan seuraavana vuonna venäläisten polttamaksi, lienee juuri Hulkkoinen eikä Raatikka joutunut vihollisen kynsiin jo vuonna 1580.

(Hulkkoinen 1562-1630: 1/4mnt, Antti Hulkkoinen...asuttiin kahdessa osassa 1590-luvun jälkipuoliskolla, jolloin veroja maksoi myös Pekka Hulkkoinen. Pekasta tuli isäntä 1600-luvun I vuosikymmenellä ja Markus Pekanpojasta viim. 1610-luvun jälkipuolella. Viim. kerran Markus merkittiin kirjoihin v.1630. (minnekähän siirtyi?))

No, varsinaisiin edellisiin kirjoitteluihin ko viitteellä ei taida olla merkitystä vaan tulipa mainittua, kun kohdan huomasin.:)

[Jouni Kaleva]

Lisään tähän Kiiminki 150 vuotta kirjasta kohdasta Viitteet:26.

Vuoden 1580 vuotuisveroluettelossa venäläisten polttamat talot ovat kyllä peräkkäiset talot Ukko Pekka ja Antti Raatikka, mutta koska jälkimmäinen on mainittuna vuonna ja seuraavina vuosina täysin veronmaksukykyinen, kun taas Ukkolaa edeltävä Antti Hulkkoinen on veronmaksukyvytön vuonna 1580 ja mainitaan seuraavana vuonna venäläisten polttamaksi, lienee juuri Hulkkoinen eikä Raatikka joutunut vihollisen kynsiin jo vuonna 1580.

(Hulkkoinen 1562-1630: 1/4mnt, Antti Hulkkoinen...asuttiin kahdessa osassa 1590-luvun jälkipuoliskolla, jolloin veroja maksoi myös Pekka Hulkkoinen. Pekasta tuli isäntä 1600-luvun I vuosikymmenellä ja Markus Pekanpojasta viim. 1610-luvun jälkipuolella. Viim. kerran Markus merkittiin kirjoihin v.1630. (minnekähän siirtyi?))

No, varsinaisiin edellisiin kirjoitteluihin ko viitteellä ei taida olla merkitystä vaan tulipa mainittua, kun kohdan huomasin.:)

Niin on täällä aiemmin päätelty, että Ukko Pekan talo meni 1580, ehkä Pekka sen mukana. Antti Raatikka olisi sitten hallinut myös Ukkolaa ja sen seuraavina isäntinä olisivat Antin pojat Erkki ja Pekka.

Ei kait tuo Hulkkoinen mitenkään liity tähän Ukkola-Raatikka-pariin?? Eihän?

[tellervoranta]

Tässä ruodutus 1630-35. Siellähän näkyy kyllä eri paikassa kuin Raatikka Ukkolan Esko 80 ja Niilo Eskonpoika 20. Välissä on useita henkilöitä, mm. Markus Hulkkonenkin ja Raatikan Erkki ja poika vasta ennen Hurua. On minusta sekava tämä Ukkola/Raatikka.:eek:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=122

[tellervoranta]

Tässä on maakirja v.1634 ja Ukkola alusta kuudentena nimellä Pekka Antinpoika.Toista Ukkolan puoliskoa ei näy enää eli Niilo Eskonpoikaa. Loppupuolella Raatikka näkyy autiona. Eli kuten Kiiminki-kirjassa mainitaan Raatikka oli osa Ukkola No9, 1630-luvun alkuvuosina suistui autioksi ja katosi kirjoista, mutta liitettiin Ukkolaan 1720-lukuun mennessä.
Hulkkosta ei enää näy.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655599

Jaa, taitaa tämä olla yhtä eestaa huopaamista ja soutamista.:cool::confused::rolleyes:

[tellervoranta]

Ukkola jaettiin 1590-luvun puolivälissä kahdeksi 1/4mnt taloksi. Ensimmäinen oli Pekka Antinpojalla ja toinen puolisko Heikki Antinpojalla. Lienevätkö alla olevassa maakirjassa v.1598 melkein viimeisenä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663705

[Jouni Kaleva]

Ukkola jaettiin 1590-luvun puolivälissä kahdeksi 1/4mnt taloksi. Ensimmäinen oli Pekka Antinpojalla ja toinen puolisko Heikki Antinpojalla. Lienevätkö alla olevassa maakirjassa v.1598 melkein viimeisenä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663705

Minusta 3 viimeistä ovat
Anders Andersson
Per Andersson
Hendrich Påvelsson

Ei siis oikein täsmää....

[tellervoranta]

Laitanpa vielä maakirjan 1633 ja siellä 7.nä alusta näkyy Pekka Antinpoika Ukkola ja seuraavapa taitaa olla Vilppulan (Huttula No3) Vilppu Vilpunpoika.
En tosiaankaan löydä Ukkolan Pekka Antinpojan lisäksi Heikki Antinpoikaa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655163

[s.peltonen]

Kerrotaanko Kiimingin historian kirjassa, että millä perusteella Heikki Antinpojan talo olisi Ukon talo?

Heikki Antinpojan talo löytyy vuosien 1599 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2664396), 1600 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665296) ja 1601 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659141) maakirjoista; talo mainitaan puolenmanttaalin taloksi. Itse en ole onnistunut veroluetteloiden perusteella päättelemään sitä, että mikä talo Heikin talo saattaisi olla. Kyseisten vuosien maakirjoissa Kiimingin lista on kovin lyhyt, vaikka tuolloin Kiimingin listaan kirjataan Alakiimingin, Ylikiimingin ja Pudasjärven talot. Kyseisistä maakirjoista en ole löytänyt taloa, minkä voisi kohtalaisella luotettavuudella ajatella olevan Ukon taikka Ratikan talo. Toisaalta samaisista maakirjoista jää löytymättä moni muukin Kiimingin talo, joten pelkkien veroluetteloiden perusteella on kovin vaikea päätellä mikä talo Heikki Antinpojan talo voisi olla.

Vuosien 1599-1601 maakirjoissa on kaksi Pekka Antinpojan taloa, joista suurempi on seitsemän veromarkan talo ja pienempi kolmen veromarkan talo. Kumpikaan näistä ei vaikuttaisi Ukkolan talolta. Pienempi Pekka Antinpojan talo kirjataan juuri ennen Heikki Antinpojan taloa. Pienemmän talon isäntä saattaisi olla Pekka Antinpoika Haipus ja isomman talon isäntä saattaisi olla Pekka Antinpoika Vesainen, mutta tämä on vain arvailua (sekä Pekka Haipus että Pekka Vesainen löytyvät samaisten vuosien kymmenysluettelosta).

Vuonna 1602 maakirjassa tulee aiempaan nähden muutoksia talojen järjestykseen. Listalta ei enää tunnu löytyvän Heikki Antinpojan taloa. Vuosien 1602 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659815) ja 1603 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2660916) maakirjoista ei löydy yhtään Pekka Antinpoikaa, mutta molemmista löytyy kaksi Pekkaa ilman patronyymiä: Pekka Haipus ja Pekka Vesainen. Pekaa Vesaisen talo on seitsemän veromarkan talo. Pekka Haipuksen ja Antti Karjalaisen talot muodostavat yhdessä kolmen veromarkan talon; yhteiseksi manttaaliluvuksi on kirjattu puolimanttaalia. (Antti Karjalaisen taloa ei tuntunut löytyvän vuosien 1599-1601 maakirjoista.)

Vuosien 1605 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653130) ja 1606 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654502) maakirjoissa Pekka Vesaisen talo kirjataan seitsemän veromarkan talona, Pekka Haipuksen talo puolentoista veromarkan talona ja Antti Karjalaisen puolentoista veromarkan talona. Haipuksen ja Karjalaisen talot on mainittu neljännesmanttaalin taloiksi.

Pekka Antinpoika Ukon ja Esko Antinpoika Ukon talot näyttäisivät "ilmestyvän" vuoden 1606 maantarkastusluetteloon. Siitä en ole löytänyt tietoa, että olisiko kyseiset talot perustettu autioituneen Ukkolan maille esim. Ukon poikien, Ratikan poikien taikka jonkun muun toimesta; taikka olisiko talot rakennettu johonkin muualle Ukkolan poikien toimesta. (Vuoteen 1579 veroluetteloissa näkyi Pekka Pekanpoika Ukon talo. Pekka Ukon talo kirjattiin vuosien 1580-1582 maakirjoissa poltetuksi ja vuosien 1583-1584 maakirjoissa autioksi. Tämä jälkeen Pekka Ukon talo näyttää "katoavan" veroluetteloista. Antti Paavonpoika Ratikan talo näytti "ilmestyvän" maakirjoihin ja kymmenysluetteloihin vuodesta 1580.)

Vuoden 1606 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656830) maantarkastuskirjassa Kiimingin listalta löytyy neljä Pekka Antinpoikaa: Pekka Antinpoika Haipus, Pekka Antinpoika Ukko, Pekka Antinpoika Huttu sekä Pekka Antinpoika (Vesainen). Samaisesta maantarkastuskirjasta löytyy myös Esko Antinpojan (Ukko) talo ja Antti Paavonpojan (Ratikka) talo.

Vuoden 1607 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655605) maakirjassa Esko Antinpojan (Ukko), Antti Paavonpojan (Ratikka) ja Pekka Antinpojan (Ukko) talot on kirjattu kuudennesmanttaalin taloiksi ja näyttää siltä, että ne olisi mainittu uudistiloiksi ("nybyggj 1607"), vaikka niitä ei mainittu uudistiloiksi vuoden 1606 maantarkastuskirjassa. Myöhemmissä maakirjoissa, kuten myös vuoden 1606 maantarkastuskirjassa, kyseisten talojen kokona on neljännesmanttaali (myöhemmissä maakirjoissa manttaaliluvut näyttäisivät muidenkin talojen osalta aika hyvin noudattavan vuoden 1606 maantarkastuskirjan manttaalilukuja).

Alkuvuosina Antti Paavonpojan (Ratikka) ja Pekka Antinpojan (Ukko) talot kirjataan veroluetteloissa peräkkäin, kun taas Esko Antinpojan talo kirjataan näistä hieman erillään. Antin talosta käytetään nimeä Ratikka ja Pekan talosta nimeä Ukko. Eskon talon nimessä on enemmän vaihtelua.

Alkuun Eskon talo näyttäisi kulkevan Esko Antinpojan nimellä, ilman lisänimeä. Esko Ukon nimellä talo näyttäisi olevan ensimmäisiä kertoja vuosien 1625-1627 autiotilaluetteloissa sekä vuoden 1627 maakirjassa ja kymmenysluettelossa. Sittemmin Eskon talosta käytetään Ukon lisäksi myös nimeä Ratikka; myöhemmin Eskon talosta käytetään nimeä Eskola.
Esko Antinpojan talo näyttäisi olevan autiona vuosina 1634-1685. Vuoden 1686 kesäkäräjillä Simo Matinpoika Tiri pyytää saada ylösottaa Esko Antinpojan autiotalon: Kesäkäräjät 28.06.1686 (KO a:6; rr23), vasemman sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3687844), jossa Eskosta käytetään nimeä Esko Antinpoika Ratikka eli Ukon Esko (sivu on aika tummunut; siitä saa paremmin selvää tallentamalla sen omalle koneelle ja vaalentamalla kuvan värejä).

Eskolan talon syytinkimiehenä on Filip Heikinpoika. Hän saattaisi olla Filip Heikinpoika Tiri, joka vihitään 16.07.1689 Brita Juhontyttären kanssa, mutta tämä on arvailua. Eskolan Filipistä käytetään veroluetteloista lisänimiä Ukkola, Ratikka ja Eskola.

Antti Paavonpojan (Ratikka) talo kirjataan Erkki Antinpojan nimellä kymmenysluetteloissa vuodesta 1617 ja maakirjoissa vuodesta 1619 alkaen. Erkki Antinpoika Ratikan talo näyttäisi olevan autiona vuodesta 1633.

Pekka Antinpojan (Ukkola) talo kirjataan Lauri Pekanpojan nimellä vuodesta 1642 ja Filip Heikinpojan nimellä vuodesta 1651 (tosin kymmenysluetteloissa talo kirjataan vielä 1651 Laurin nimellä ja vasta vuodesta 1652 Filipin nimellä).

Voisiko vuoden 1633 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=194) ruodutuksen ikääntyneiden luettelon Alakiimingin keskimmäinen eli kolmas nimi olla Pekka Ukko (Peer Uckoj 62v), vaikkakin tuo U kirjain olisi hieman erikoisesti kirjoitettu (en oikein osaa häntä muuhunkaan taloon Alakiimingissä yhdistää)?

Mikäli näin olisi, niin silloin Pekka Antinpoika Ukko saattaisi olla syntynyt vuoden 1571 tietämillä, eli samoihin aikoihin kuin naapurin Erkki Ratikka.

Vuosien 1648 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22146989) ja 1649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13132658) autiotilaluetteloissa on maininta, että Lauri Ukko viljelee Erkki Ratikan autiotaloa.

Näyttäisi siltä, että Erkki Ratikan autiotalo yhdistyisi Filip Ukkolan taloon ja Ukkolan talon koko nousisi puoleen manttaaliin. Erkki Antinpoika Ratikan talo kirjataan veroluetteloihin vielä 1700-luvun alkupuolellakin; tällöin kuitenkin luetteloissa on mainintoja, että Ratikka on yhtenä savuna Ukkolan kanssa.

Esim. vuoden 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183320) maakirjassa Erkki Ratikan kruunutila kirjataan Filip Ukkolan verotilan jälkeen.
Vuoden 1679 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13539450) maakirjassa Philip Ukon ja Erkki Ratikan talot on yhdistetty toisiinsa kaarisulkeella ja Filipin mainitaan viljelevän Ratikkaa.
Vuoden 1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22185982) maakirjassa Ukko ja Ratikka on jälleen yhdistetty kaarisulkeella ja mainittu, että taloja asuu sama asukas.
Vuodesta 1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22057316) maakirjoissa Ukkola ja Ratikka kirjataan jälleen "ilman yhdistävää kaarisuljetta".
Vuodesta 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189464) Ukkolan ja Ratikan taloille on yhteinen kommentti, jossa Filipin mainitaan viljelevän taloja yhtenä savuna.

Vuoden 1653 kesäkäräjillä ja 1679 kesäkäräjillä käsitellään Filip Ukon talon ja Ratikan talon yhdistymistä (jälkimmäisessä jutussa viitataan ensimmäiseen juttuun). Puutteellisen ruotsinkielen taitamukseni vuoksi minulle jäi epäselväksi kerrotaanko jutussa, että Ukkola ja Ratikka olisivat alunperin olleet yksi talo; taikka olisivatko Ukkola ja Ratikka mahdollisesti olleet eri taloja, sitten Ukko olisi ottanut Ratikan aputilaksi ja sittemmin tilat olisivat yhdistyneeksi yhdeksi savuksi.

Kesäkäräjät 15-16.07.1653 Ii (KO a:8), vasemmanpuoleinen sivu, toinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708130).
Kesäkäräjät 04-05.07.1679 (KO a:21; rr16), oikeanpuoleinen sivu, alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3725022).

Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P

[s.peltonen]

Jatkan vielä hieman Ukkolan talon tiimoilla, tällä kertaa 1600-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta.

Vuoden 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183849) maakirjassa Filip on kirjattu Filip Heikinpoika Jaaraksi. Saattaa kuitenkin olla, että tuolloin kirjaajalla olisi lipsahtanut yksi ylimääräinen "ibm" Filipin kohdalle; muina vuosina Jaara nimeä ei Filipille näyttäisi olevan. Seuraavan vuoden maakirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184051) Filipin lisänimenä on Uckoila.

Nuoremman polven Filipistä en ole päässyt selvyyteen, että onko heitä yksi vai kaksi: Filip Laurinpoika ja/tai Filip Filipinpoika. Mikäli kyseessä on yksi Filip, niin tällöin hänen patronyyminsä ehkä kirjataan toisinaan isän ja toisinaan isäpuolen mukaan. Kirkonkirjoissa näkyy toisinaan patronyymeissä "huojuntaa", kun lapsi on nuoresta saakka asunut isäpuolensa kanssa. Epätodennäköisempää, mutta toki mahdollista, olisi se, että Filip olisi isänsä nimen sijaan tullut ajoittain kirjatuksi velipuoltensa patronyymillä. Mikäli kyseessä on kaksi Filipiä, niin silloin Filip Laurinpojalla ja Filip Filipinpojalla on varmaankin sekä eri äiti että eri isä.

Vuosien 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905121) ja 1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12676928) henkikirjoissa ja vuoden 1689 savuluvussa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12677014) Ukkolan taloon kirjataan Filip Laurinpoika.
Vuoden 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037707) henkikirjassa Ukkolaan kirjataan Filip, veli Heikki ja tämän vaimo Liisa.
Vuoden 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956013) henkikirjassa Ukkolaan kirjataan Filip, Liisa vaimo ja veljen vaimo Liisa. Henkikirjassa maininta Liisa vaimosta kiinnittää huomiota, koska 17.01.1692 vihitään (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318780) Filip Filipinpoika Ukkola ja Valpuri Klemetintytär Kolehmainen. Olisikohan tässä henkikirjaan lipsahtanut vaimolle väärä nimi.
Vuoden 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983173) henkikirjassa Ukkolaan kirjataan Filip, Valpuri vaimo, veljen vaimo Liisa sekä Heikki veli.
Vuoden 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968507) henkikirjassa Ukkolaan kirjataan Filip, Heikki veli, Valpuri vaimo ja veljen vaimo Liisa, joista veljen vaimo Liisa mainitaan kuolleeksi.
Vuoden 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768827) henkikirjassa Ukkolaan kirjataan Filip, Heikki veli, Valpuri vaimo, veljen vaimo Liisa ja Liisa Ukkola, joista neljä ensimmäistä mainitaan kuolleiksi.
Vuosien 1695-1697 henkikirjoissa Valpuri on ilmeisesti Filipin vaimo, vaikka onkin kirjattuna vasta Heikin jälkeen.

Vuoden 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772188) henkikirjassa Ukkolaan kirjataan Filip Ukkola ja pojan vaimo Liisa; Filipin, tämän vaimon ja veljen mainitaan kuolleen.

Vuoden 1697 talvikäräjillä, 1699 talvikäräjillä ja 1699 kesäkäräjillä (linkit alempana) käsitellään Heikki Laurinpoika Ukkolan orvoksi jääneiden lasten asiaa ja lapsille jäänyttä Ukkolan taloa. Lasten asioita hoitaa lasten edesmenneen äidin veli, haukiputaalainen Pekka Jaakonpoika Luukela. Lasten nimet eivät tule käräjäjutuissa esiin, mutta lapsista näytettäisiin puhuttavan monikossa. Sitten kun kansallisarkiston sivuille alkaa tulla vuotta 1700 myöhempiä tuomiokirjoja, niin niistä saattaa löytyä lisätietoja Heikin lasten nimistä.

Heikin vaimon nimi, Liisa Jaakontytär, mainitaan patronyymillä vielä vuoden 1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022160) henkikirjassa. Liisa Jaakontytär saattaisi siis hyvinkin olla Liisa Jaakontytär Luukela. Vuoden 1683 jälkeen Liisa vaimolle ei mainita patronyymiä, mutta vuoden 1696 henkikirjassa kuolleeksi mainittu Liisa vaimo saattaisi hyvinkin olla samainen Liisa.

Talvikäräjät 22-23.02.1697 (KO a:18; rr34), oikeanpuoleinen sivu, alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3694608).
Jutussa Tapani Matinpoika mainitsee olevansa Heikin vanhimman veljen, Matti Laurinpojan, poika.

Vuoden 1699 käräjillä Pekka Luukela anoo Heikin lasten puolesta Ukkolan veromanttaalien pienentämistä.
Talvikäräjät 27-28.02.1699 (KO a:20; rr36), vasemmanpuoleinen sivu, alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697034).
Kesäkäräjät 27-29.07.1699 (KO a:20; rr36), oikeanpuoleinen sivu, alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697252).

Matti Laurinpoika Ukon muutosta Haloseen tässä ketjussa olikin jo mainintoja. Tässä vielä linkki käräjäjuttuun, jossa Matti pyytä saada ylösottaa Heikki Halosen autiotalon: Talvikäräjät 22-24.01.1683 (KO a:3; rr20), oikeanpuoleinen sivu, alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685891).

Vuoden 1699 kesäkäräjillä käsitellään sitä, että Tapani Matinpoika Ukko ylösottaa Alakiimingissä sijaitsevan Tuomas Sigfridinpoika Jaaran talon: Kesäkäräjät 27-29.07.1699 (KO a:20; rr36), oikeanpuoleinen sivu, alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697219).

Kesäkäräjillä 1700 Heikki Matinpoika Ukko kertoo haluavansa ylösottaa vapaavuosia vastaan Pohjois-Iissä sijaitsevan Antti Glasilan talon: Kesäkäräjät 18-21.07.1700 (KO a:21; rr37), oikeanpuoleinen sivu, keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698444). Asian käsittely siirtyy siihen, että Glasilan talon tilanne saadaan katsastettua. Myöhempien käräjien pöytäkirjaa ei netissä vielä ole saatavilla. Luultavasti Heikki kuitenkin saa talon, koska Heikki kirjataan Glasilaan 1700-luvun alussa verokirjoissa ja rippikirjoissa. Heikki avioitui Glasilan talon Marketta tyttären kanssa 20.01.1695 ja hänet kirjattiin Glasilaan jo samaisen vuoden henkikirjassa. Glasila ehdittiin kirjata autioksi vuoden 1699 maakirjassa.

Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P

[Jouni Kaleva]

Jatkan vielä hieman Ukkolan talon tiimoilla, tällä kertaa 1600-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta.

Vuoden 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183849) maakirjassa Filip on kirjattu Filip Heikinpoika Jaaraksi. Saattaa kuitenkin olla, että tuolloin kirjaajalla olisi lipsahtanut yksi ylimääräinen "ibm" Filipin kohdalle; muina vuosina Jaara nimeä ei Filipille näyttäisi olevan. Seuraavan vuoden maakirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184051) Filipin lisänimenä on Uckoila.

Nuoremman polven Filipistä en ole päässyt selvyyteen, että onko heitä yksi vai kaksi: Filip Laurinpoika ja/tai Filip Filipinpoika. Mikäli kyseessä on yksi Filip, niin tällöin hänen patronyyminsä ehkä kirjataan toisinaan isän ja toisinaan isäpuolen mukaan. Kirkonkirjoissa näkyy toisinaan patronyymeissä "huojuntaa", kun lapsi on nuoresta saakka asunut isäpuolensa kanssa. Epätodennäköisempää, mutta toki mahdollista, olisi se, että Filip olisi isänsä nimen sijaan tullut ajoittain kirjatuksi velipuoltensa patronyymillä. Mikäli kyseessä on kaksi Filipiä, niin silloin Filip Laurinpojalla ja Filip Filipinpojalla on varmaankin sekä eri äiti että eri isä.

Vuosien 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905121) ja 1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12676928) henkikirjoissa ja vuoden 1689 savuluvussa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12677014) Ukkolan taloon kirjataan Filip Laurinpoika.
Vuoden 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037707) henkikirjassa Ukkolaan kirjataan Filip, veli Heikki ja tämän vaimo Liisa.
Vuoden 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956013) henkikirjassa Ukkolaan kirjataan Filip, Liisa vaimo ja veljen vaimo Liisa. Henkikirjassa maininta Liisa vaimosta kiinnittää huomiota, koska 17.01.1692 vihitään (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318780) Filip Filipinpoika Ukkola ja Valpuri Klemetintytär Kolehmainen. Olisikohan tässä henkikirjaan lipsahtanut vaimolle väärä nimi.
Vuoden 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983173) henkikirjassa Ukkolaan kirjataan Filip, Valpuri vaimo, veljen vaimo Liisa sekä Heikki veli.
Vuoden 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968507) henkikirjassa Ukkolaan kirjataan Filip, Heikki veli, Valpuri vaimo ja veljen vaimo Liisa, joista veljen vaimo Liisa mainitaan kuolleeksi.
Vuoden 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768827) henkikirjassa Ukkolaan kirjataan Filip, Heikki veli, Valpuri vaimo, veljen vaimo Liisa ja Liisa Ukkola, joista neljä ensimmäistä mainitaan kuolleiksi.
Vuosien 1695-1697 henkikirjoissa Valpuri on ilmeisesti Filipin vaimo, vaikka onkin kirjattuna vasta Heikin jälkeen.

Vuoden 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772188) henkikirjassa Ukkolaan kirjataan Filip Ukkola ja pojan vaimo Liisa; Filipin, tämän vaimon ja veljen mainitaan kuolleen.


Hei Sari

Ei voi kuin ihailla tehokkuuttasi, muutamassa tunnissako nämä selvitit? :)

Paljon uusia yksityiskohtia minulle. Jää vielä paljon kysymyksiäkin. Tässä vain pari kommenttia.

Olen rakentanut teorian, jonka mukaan leskiemäntä Brita Heikintytär otti taloon uudeksi isännäksi Vilppu Heikinpojan suunnilleen 1651-52. Ehkäpä hän todella oli vielä 1652 Jaara??

Brita Heikintytär +1687 & Lauri Pekanpk. Ukkola 1616-1650
Matti Laurinpk. +1687 & Margareta Jaakontytär +1679.....
Heikki Laurinpk. +1697 & Liisa Jaakontr. Luukela +1696..... Brita Heikintytär +1687 & Vilppu Heikinpoika (Ukkola) +1683
Vilppu Vilpunpk. Ukkola +1698 &1692 Valpuri Klemetintr. Kolehmainen +1697.....Tämän rakennelman mukaan tuo C. Vilppu olisi Britan jälkimmäisestä aviosta ja siis Vilppu Vilpunpoika eikä Laurinpoika vaikka siten moneen luetteloon kirjattu. Voihan asia olla myös toisinpäin!


C. Vilppu Vilpunpojalla oli sitten vielä pojanvaimo Liisa, joka ainoana jäi henkiin kuolonvuosista 1696-98. Mitä ihmettä tämä merkitsee? Ollakseen naimisissa (ja kuollutkin??) tämä NN Vilpunpoika olisi synt. viimeistään n. 1678. Kuitenkin isä-Vilppu vihitty vasta 1692 Valpurin kanssa. Oliko sielläkin edeltävä avio??

[Jouni Kaleva]

Vuoden 1697 talvikäräjillä, 1699 talvikäräjillä ja 1699 kesäkäräjillä (linkit alempana) käsitellään Heikki Laurinpoika Ukkolan orvoksi jääneiden lasten asiaa ja lapsille jäänyttä Ukkolan taloa. Lasten asioita hoitaa lasten edesmenneen äidin veli, haukiputaalainen Pekka Jaakonpoika Luukela. Lasten nimet eivät tule käräjäjutuissa esiin, mutta lapsista näytettäisiin puhuttavan monikossa. Sitten kun kansallisarkiston sivuille alkaa tulla vuotta 1700 myöhempiä tuomiokirjoja, niin niistä saattaa löytyä lisätietoja Heikin lasten nimistä.

Heikin vaimon nimi, Liisa Jaakontytär, mainitaan patronyymillä vielä vuoden 1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022160) henkikirjassa. Liisa Jaakontytär saattaisi siis hyvinkin olla Liisa Jaakontytär Luukela. Vuoden 1683 jälkeen Liisa vaimolle ei mainita patronyymiä, mutta vuoden 1696 henkikirjassa kuolleeksi mainittu Liisa vaimo saattaisi hyvinkin olla samainen Liisa.



Vuoden 1699 käräjillä Pekka Luukela anoo Heikin lasten puolesta Ukkolan veromanttaalien pienentämistä.
Talvikäräjät 27-28.02.1699 (KO a:20; rr36), vasemmanpuoleinen sivu, alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697034).
Kesäkäräjät 27-29.07.1699 (KO a:20; rr36), oikeanpuoleinen sivu, alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697252).


Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P

Noissa käräjäjutuissa on Pehr Luukila lasten förmyndare. Mistä päättelit Pehrin patronyymin ja tarkan sukulaissuhteen orpolapsiin? Ei satu silmiini noista jutuista.

Jälkimmäisessä jutussa viitataan päätöksiin 1675 ja 1679 joilla ymmärtääkseni Filpus Henriksson oli yhdistänyt 1/4mantt. Ukkolaan toisen 1/4 mantt. tilan tai muuten sitä parantanut ja katsoo, että orpolasten vaatimus voisi kohdistua vain alkuperäiseen 1/4 mantt. osuuteen (jos ymmärsin).

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia kommenteista!


muutamassa tunnissako nämä selvitit? :)


Pakko myöntää, että kyllä siinä vähän yli tunti meni :D:

(Olen koettanut hiljalleen selailla tuomiokirjoja ja ripotella jutuista pieniä muistiinpanoja Iin pitäjän talojen kohdille. Ensimmäisellä lukukierroksella pääsi suurin osa jutuista menemään "ohi", kun tuo ruotsinkieli on vasta alkeisopetteluasteella. Toisen lueskelukierroksen sain tällä viikolla päätökseen, mutta tälläkin kierroksella moni juttu pääsi varmasti vielä menemään ohi silmien ja ymmärryksen.)

Olen kanssasi samaa mieltä, että Matin ja Heikin vanhemmat saattaisivat hyvinkin olla Lauri Pekanpoika Ukko ja Brita Heikintytär.

Filipin suhteen olen kovin epävarma, enkä oikein ole osannut muodostaa hänestä käsitystä.

Filipin osalla hämmennystä herättää myös vuosien 1673, 1675, 1676 ja 1679 maakirjat. Kyseisissä maakirjoissa on vanhan isännän nimen ohella mainittu myös uuden isännän nimi, mikäli talolla on "tuoreempi" isäntä.
Vuoden 1673 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13588121) maakirjassa Ukkola kohdalla lukee: "Philpus Henderson eller Philpus Uckola".
Vuoden 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262013) maakirjassa Ukkola kohdalla lukee: "Philip Hinderson ellr Philpus Uckola".

Mikäli tuolloin talossa olisi ollut tuoreena isäntänä Filip Heikinpoika ja maakirjassa oltaisiin haluttu korostaa sitä, että Filip ei alkujaan ole Ukkola, niin silloin "eller" sanan jälkeen olisi odottanut pelkkää lisänimeä (esim. jos Filip Heikinpoika olisi ollut alkujaan Jaara ja oltaisiin haluttu korostaa sitä, että Filip ei alkujaan ole Ukkola, niin silloin olisi odottanut lukevan "Philpus Henderson Jaara eller Uckola").

Sitten taas vuoden 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184226) maakirjassa on enää vain Filip Heikinpojan nimi: "Philip Hendersson Uckolla".

Vuoden 1679 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13539450) veroluettelossa on Ukkola ja Ratikka kirjattu yhdessä: "1/4 Philiph Hinderson Uko + 1/4 Erich Anderson Ratika elr Philpus Uckåla".
Tässä "elr Philpus Uckåla" saattaa viitata vain Ratikkaan, taikka sitten molempiin taloihin. Tästä on vaikea sanoa, että olisiko pelkän Ukkolan talon kohdalle kirjattu "Philiph Hinderson Uko elr Philpus Uckåla" vaiko vain "Philiph Hinderson Uko".

Vuosien 1673 ja 1675 kirjaukset antaisivat viitteitä siitä, että talossa olisi tuolloin saattanut olla kaksi Filipiä: vanhaisäntä Filip Heikinpoika ja tuoreempi isäntä Filip. Olisiko uusi isäntä tuolloin saattanut olla Filip Laurinpoika?

Mikäli vuosina 1673 ja 1675 olisi talossa ollut Filip Heikinpoika ja tämän poikapuoli Filip Laurinpoika, niin silloin jää mietityttämään se, että voisiko Filip Filipinpoika olla Filip Laurinpojan poika.

Tuo henkikirjassa mainittu pojan vaimo Liisa herättää myös kysymyksiä. Vuoden 1697 henkikirjassa viimeisenä Ukkolaan listattiin Liisa Ukkola, mutta silloin Liisaa ei mainittu pojan vaimoksi. Seuraavan vuoden henkikirjassa Ukkolaan viimeisenä listattiin pojan vaimo Liisa. Tuolloin ensimmäisenä listattiin Filip, jonka mainittiin menehtyneen vaimonsa ja veljensä kanssa.

Henkikirjoissa sukulaisuussuhteita näytettäisiin käytettävän aika "vapaanoloisesti". Henkilö johon sukulaisuussuhde tuntuu viittaavan, saattaa toisinaan puuttuakin henkikirjasta. Pojan vaimo ei välttämättä viittaa ensimmäisenä listattuun henkilöön. Kuitenkin "pojan vaimo" antaisi ymmärtää, että Liisa on vaimona talossa, ja että Liisan miehen isä olisi myöskin asunut talossa jossain vaiheessa.

Vuoden 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774784) henkikirjassa Ukkolaan kirjataan Marketta Ukkola ja pojan vaimo Liisa; tuolloin Liisasta ei enää makseta henkirahaa.

Tämäkin herättää kysymyksen, että kuka on Marketta Ukkola. Olisiko hän Ukkolan tyttäriä taikka miniöitä? Ja jos hän on miniä, niin kenen puolisoksi hän tuli? Tässäkään "pojan vaimo" Liisan kohdalla ei välttämättä viittaa Markettaan, vaan vain siihen, että Liisa olisi tullut taloon miniäksi. Toki on mahdollista sekin, että Liisa on Marketan pojan vaimo.

Vuosien 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146935), 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875318) ja 1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162306) henkikirjoissa Ukkolaan kirjataan vain Marketta Ukkola.

Vuosina 1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559809) ja 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697580) Ukkolaan kirjataan jo Jaakko, joka luultavasti on jo Jaakko Heikinpoika. Markettaa ei enää kirjata henkikirjoissa Ukkolaan.

Vuodesta 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886441) Jaakolle kirjataan jo Anna vaimo, joka saattaisi olla jo Anna Pekantytär.

Ukkolan talon kohdalle jää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
Muistelisin, että kansallisarkisto aloittaa vuoden 1700 jälkeisten tuomiokirjojen skannaamista tänä syksynä; olen niitä silloin tällöin käynyt heidän sivuillaan toivorikkaana etsimässä. Toivottavasti niistä löytyy tietoja, jotka toisivat jotain valoa Ukkolan talon kysymyksiin.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia kommenteista!

Noissa käräjäjutuissa on Pehr Luukila lasten förmyndare. Mistä päättelit Pehrin patronyymin ja tarkan sukulaissuhteen orpolapsiin? Ei satu silmiini noista jutuista.

Tuo on totta, että vuoden 1699 käräjillä ei näytettäisi enää mainittavan Pekan sukulaisuussuhdetta lapsiin.
Pekka Luukilan sukulaisuussuhde mainitaan pari vuotta aikaisemmin talvikäräjillä 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3694608), oikeanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (sama juttu, jossa mainitaan Tapani Matinpoika Ukon olevan Heikin vanhimman veljen, Matti Laurinpojan, poika).

Jutussa on kohta "för desa små fader- och moderlösa barn", mikä antaisi ymmärtää lasten molempien vanhempien menehtyneen.

Seuraavissa kohdin viitataan Pekka Luukelan ja Heikki Ukon vaimon sukulaisuuteen:
"Men sahl Henrichz hustrus broder eller hans swåger Pehr Jacobson Lukila"
"att deras moorbror Pehr Jacobson som sigh förmynderskapet för dem antager"

Jälkimmäisessä jutussa viitataan päätöksiin 1675 ja 1679 joilla ymmärtääkseni Filpus Henriksson oli yhdistänyt 1/4mantt. Ukkolaan toisen 1/4 mantt. tilan tai muuten sitä parantanut ja katsoo, että orpolasten vaatimus voisi kohdistua vain alkuperäiseen 1/4 mantt. osuuteen (jos ymmärsin).

Tuo vuoden 1699 jutuissa ollut viittaus vuoden 1679 päätökseen oli hyvä huomio!
Sen on minulla mennyt "ohi", kun juttua alunperin koetin tavailla pöytäkirjasta.
Viittaus 1679 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3725022) päätökseen on luultavasti juuri tuo kesäkäräjillä esillä ollut Ukkolan ja Ratikan talojen "yhdistämistä" käsittelevä juttu, vaikkakin viittauksessa päiväykseksi annetaan 03.07.1679. (Nyt kävin kurkkaamassa vuoden 1679 tuomikirjaa uudelleen. Kyseisen vuoden kesäkäräjien tuomiokirjan ensimmäisellä sivulla käräjien pitopäiviksi mainitaan 04-05.07.1679; luultavasti vuoden 1699 viittauksessa on vuoden 1679 päiväys tullut vain kirjatuksi yhtä päivää aikaisemmaksi. Vuoden 1679 jutussa näytettäisiin mainittavan myös vuosi 1675, mikä vuoden 1699 jutussakin mainittiin.)

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

[tellervoranta]

Siis ensin Ukkola no9 1553-ja jaot kahteen osaan.
Perään erikseen Raatikainen (osana no9) 1580....autioituminen 1630-luvun alkuvuosina, katosi kirjoista...liitettiin Ukkolaan 1720-lukuun mennessä.

Muita huomioita: 1633 ruodutuksesi luettu oikein.1648 Läänintilissä mm. tilamme 1/4 Erkki Martinpojan (Timosen) tila Erkki Puitin eli Timosen viljelykseen.

Tuo Eskola on Kiiminki 150-kirjassa seuraavasti: Eskola no20 1695-Vuodesta 1695 alkaen Simo Matinpoika Tiri maksoi veroa 1/4 manttaalin kokoisesta Matti Raution tilasta.

Palaan myöhemmin yhteen käräjäjuttuun, missä Maria Juhontr Ukko haastoi käräjille Simo Haipuksen.


Kerrotaanko Kiimingin historian kirjassa, että millä perusteella Heikki Antinpojan talo olisi Ukon talo?

Heikki Antinpojan talo löytyy vuosien 1599 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2664396), 1600 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665296) ja 1601 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659141) maakirjoista; talo mainitaan puolenmanttaalin taloksi. Itse en ole onnistunut veroluetteloiden perusteella päättelemään sitä, että mikä talo Heikin talo saattaisi olla. Kyseisten vuosien maakirjoissa Kiimingin lista on kovin lyhyt, vaikka tuolloin Kiimingin listaan kirjataan Alakiimingin, Ylikiimingin ja Pudasjärven talot. Kyseisistä maakirjoista en ole löytänyt taloa, minkä voisi kohtalaisella luotettavuudella ajatella olevan Ukon taikka Ratikan talo. Toisaalta samaisista maakirjoista jää löytymättä moni muukin Kiimingin talo, joten pelkkien veroluetteloiden perusteella on kovin vaikea päätellä mikä talo Heikki Antinpojan talo voisi olla.

Vuosien 1599-1601 maakirjoissa on kaksi Pekka Antinpojan taloa, joista suurempi on seitsemän veromarkan talo ja pienempi kolmen veromarkan talo. Kumpikaan näistä ei vaikuttaisi Ukkolan talolta. Pienempi Pekka Antinpojan talo kirjataan juuri ennen Heikki Antinpojan taloa. Pienemmän talon isäntä saattaisi olla Pekka Antinpoika Haipus ja isomman talon isäntä saattaisi olla Pekka Antinpoika Vesainen, mutta tämä on vain arvailua (sekä Pekka Haipus että Pekka Vesainen löytyvät samaisten vuosien kymmenysluettelosta).

Vuonna 1602 maakirjassa tulee aiempaan nähden muutoksia talojen järjestykseen. Listalta ei enää tunnu löytyvän Heikki Antinpojan taloa. Vuosien 1602 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659815) ja 1603 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2660916) maakirjoista ei löydy yhtään Pekka Antinpoikaa, mutta molemmista löytyy kaksi Pekkaa ilman patronyymiä: Pekka Haipus ja Pekka Vesainen. Pekaa Vesaisen talo on seitsemän veromarkan talo. Pekka Haipuksen ja Antti Karjalaisen talot muodostavat yhdessä kolmen veromarkan talon; yhteiseksi manttaaliluvuksi on kirjattu puolimanttaalia. (Antti Karjalaisen taloa ei tuntunut löytyvän vuosien 1599-1601 maakirjoista.)

Vuosien 1605 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653130) ja 1606 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654502) maakirjoissa Pekka Vesaisen talo kirjataan seitsemän veromarkan talona, Pekka Haipuksen talo puolentoista veromarkan talona ja Antti Karjalaisen puolentoista veromarkan talona. Haipuksen ja Karjalaisen talot on mainittu neljännesmanttaalin taloiksi.

Pekka Antinpoika Ukon ja Esko Antinpoika Ukon talot näyttäisivät "ilmestyvän" vuoden 1606 maantarkastusluetteloon. Siitä en ole löytänyt tietoa, että olisiko kyseiset talot perustettu autioituneen Ukkolan maille esim. Ukon poikien, Ratikan poikien taikka jonkun muun toimesta; taikka olisiko talot rakennettu johonkin muualle Ukkolan poikien toimesta. (Vuoteen 1579 veroluetteloissa näkyi Pekka Pekanpoika Ukon talo. Pekka Ukon talo kirjattiin vuosien 1580-1582 maakirjoissa poltetuksi ja vuosien 1583-1584 maakirjoissa autioksi. Tämä jälkeen Pekka Ukon talo näyttää "katoavan" veroluetteloista. Antti Paavonpoika Ratikan talo näytti "ilmestyvän" maakirjoihin ja kymmenysluetteloihin vuodesta 1580.)

Vuoden 1606 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656830) maantarkastuskirjassa Kiimingin listalta löytyy neljä Pekka Antinpoikaa: Pekka Antinpoika Haipus, Pekka Antinpoika Ukko, Pekka Antinpoika Huttu sekä Pekka Antinpoika (Vesainen). Samaisesta maantarkastuskirjasta löytyy myös Esko Antinpojan (Ukko) talo ja Antti Paavonpojan (Ratikka) talo.

Vuoden 1607 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655605) maakirjassa Esko Antinpojan (Ukko), Antti Paavonpojan (Ratikka) ja Pekka Antinpojan (Ukko) talot on kirjattu kuudennesmanttaalin taloiksi ja näyttää siltä, että ne olisi mainittu uudistiloiksi ("nybyggj 1607"), vaikka niitä ei mainittu uudistiloiksi vuoden 1606 maantarkastuskirjassa. Myöhemmissä maakirjoissa, kuten myös vuoden 1606 maantarkastuskirjassa, kyseisten talojen kokona on neljännesmanttaali (myöhemmissä maakirjoissa manttaaliluvut näyttäisivät muidenkin talojen osalta aika hyvin noudattavan vuoden 1606 maantarkastuskirjan manttaalilukuja).

Alkuvuosina Antti Paavonpojan (Ratikka) ja Pekka Antinpojan (Ukko) talot kirjataan veroluetteloissa peräkkäin, kun taas Esko Antinpojan talo kirjataan näistä hieman erillään. Antin talosta käytetään nimeä Ratikka ja Pekan talosta nimeä Ukko. Eskon talon nimessä on enemmän vaihtelua.

Alkuun Eskon talo näyttäisi kulkevan Esko Antinpojan nimellä, ilman lisänimeä. Esko Ukon nimellä talo näyttäisi olevan ensimmäisiä kertoja vuosien 1625-1627 autiotilaluetteloissa sekä vuoden 1627 maakirjassa ja kymmenysluettelossa. Sittemmin Eskon talosta käytetään Ukon lisäksi myös nimeä Ratikka; myöhemmin Eskon talosta käytetään nimeä Eskola.
Esko Antinpojan talo näyttäisi olevan autiona vuosina 1634-1685. Vuoden 1686 kesäkäräjillä Simo Matinpoika Tiri pyytää saada ylösottaa Esko Antinpojan autiotalon: Kesäkäräjät 28.06.1686 (KO a:6; rr23), vasemman sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3687844), jossa Eskosta käytetään nimeä Esko Antinpoika Ratikka eli Ukon Esko (sivu on aika tummunut; siitä saa paremmin selvää tallentamalla sen omalle koneelle ja vaalentamalla kuvan värejä).

Eskolan talon syytinkimiehenä on Filip Heikinpoika. Hän saattaisi olla Filip Heikinpoika Tiri, joka vihitään 16.07.1689 Brita Juhontyttären kanssa, mutta tämä on arvailua. Eskolan Filipistä käytetään veroluetteloista lisänimiä Ukkola, Ratikka ja Eskola.

Antti Paavonpojan (Ratikka) talo kirjataan Erkki Antinpojan nimellä kymmenysluetteloissa vuodesta 1617 ja maakirjoissa vuodesta 1619 alkaen. Erkki Antinpoika Ratikan talo näyttäisi olevan autiona vuodesta 1633.

Pekka Antinpojan (Ukkola) talo kirjataan Lauri Pekanpojan nimellä vuodesta 1642 ja Filip Heikinpojan nimellä vuodesta 1651 (tosin kymmenysluetteloissa talo kirjataan vielä 1651 Laurin nimellä ja vasta vuodesta 1652 Filipin nimellä).

Voisiko vuoden 1633 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=194) ruodutuksen ikääntyneiden luettelon Alakiimingin keskimmäinen eli kolmas nimi olla Pekka Ukko (Peer Uckoj 62v), vaikkakin tuo U kirjain olisi hieman erikoisesti kirjoitettu (en oikein osaa häntä muuhunkaan taloon Alakiimingissä yhdistää)?

Mikäli näin olisi, niin silloin Pekka Antinpoika Ukko saattaisi olla syntynyt vuoden 1571 tietämillä, eli samoihin aikoihin kuin naapurin Erkki Ratikka.

Vuosien 1648 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22146989) ja 1649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13132658) autiotilaluetteloissa on maininta, että Lauri Ukko viljelee Erkki Ratikan autiotaloa.

Näyttäisi siltä, että Erkki Ratikan autiotalo yhdistyisi Filip Ukkolan taloon ja Ukkolan talon koko nousisi puoleen manttaaliin. Erkki Antinpoika Ratikan talo kirjataan veroluetteloihin vielä 1700-luvun alkupuolellakin; tällöin kuitenkin luetteloissa on mainintoja, että Ratikka on yhtenä savuna Ukkolan kanssa.

Esim. vuoden 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183320) maakirjassa Erkki Ratikan kruunutila kirjataan Filip Ukkolan verotilan jälkeen.
Vuoden 1679 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13539450) maakirjassa Philip Ukon ja Erkki Ratikan talot on yhdistetty toisiinsa kaarisulkeella ja Filipin mainitaan viljelevän Ratikkaa.
Vuoden 1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22185982) maakirjassa Ukko ja Ratikka on jälleen yhdistetty kaarisulkeella ja mainittu, että taloja asuu sama asukas.
Vuodesta 1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22057316) maakirjoissa Ukkola ja Ratikka kirjataan jälleen "ilman yhdistävää kaarisuljetta".
Vuodesta 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189464) Ukkolan ja Ratikan taloille on yhteinen kommentti, jossa Filipin mainitaan viljelevän taloja yhtenä savuna.

Vuoden 1653 kesäkäräjillä ja 1679 kesäkäräjillä käsitellään Filip Ukon talon ja Ratikan talon yhdistymistä (jälkimmäisessä jutussa viitataan ensimmäiseen juttuun). Puutteellisen ruotsinkielen taitamukseni vuoksi minulle jäi epäselväksi kerrotaanko jutussa, että Ukkola ja Ratikka olisivat alunperin olleet yksi talo; taikka olisivatko Ukkola ja Ratikka mahdollisesti olleet eri taloja, sitten Ukko olisi ottanut Ratikan aputilaksi ja sittemmin tilat olisivat yhdistyneeksi yhdeksi savuksi.

Kesäkäräjät 15-16.07.1653 Ii (KO a:8), vasemmanpuoleinen sivu, toinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708130).
Kesäkäräjät 04-05.07.1679 (KO a:21; rr16), oikeanpuoleinen sivu, alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3725022).

Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P

[Jouni Kaleva]

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia kommenteista!
Tuo on totta, että vuoden 1699 käräjillä ei näytettäisi enää mainittavan Pekan sukulaisuussuhdetta lapsiin.
Pekka Luukilan sukulaisuussuhde mainitaan pari vuotta aikaisemmin talvikäräjillä 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3694608), oikeanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (sama juttu, jossa mainitaan Tapani Matinpoika Ukon olevan Heikin vanhimman veljen, Matti Laurinpojan, poika).

Jutussa on kohta "för desa små fader- och moderlösa barn", mikä antaisi ymmärtää lasten molempien vanhempien menehtyneen.

Seuraavissa kohdin viitataan Pekka Luukelan ja Heikki Ukon vaimon sukulaisuuteen:
"Men sahl Henrichz hustrus broder eller hans swåger Pehr Jacobson Lukila"
"att deras moorbror Pehr Jacobson som sigh förmynderskapet för dem antager"
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

Niinhän se onkin, kun sain luetuksi koko jutun, on kaikki kirkkaasti määritelty. Jutussa Tapani Matinpoika mainitsee olevansa Heikin vanhimman veljen, Matti Laurinpojan poika. Hän haluaa ottaa haltuunsa Heikki Laurinpojan kuoltua Ukkolan talon, koska Heikin alaikäiset orvoksi jääneet lapset eivät voi taloa pitää. Heikin vaimon veli Pekka Jaakonpk. Luukila vastusti asiaa ja ilm. piti Tapania eri tavoin epäluotettavana. Oikeus päätti, että Pekka saa vastata talonpidosta.

Olen löytänyt Heikille seuraavat lapset:

Heikki Laurinpk. Ukkola, kuollut 1697, Kiiminki.
Puoliso Liisa Jaakontr. Luukela, syntynyt 1650, arvio, kuollut 1696, Kiiminki (ikä kuollessa 46 vuotta vanha), lapset


Jaakko Heikinpk., syntynyt 1680, noin, (Kuollessa 60 v. (Hiski), siitä laskien synt. 1677. Kuitenkin oli isänsä kuollessa 1697 vielä alaikäinen, koska lasten puhevaltaa käytti holhooja, eno Pekka Luukela tilan hallintaa koskevassa oikeusjutussa) kuollut 1737, Kiiminki, haudattu 19. kesäkuuta 1737, Kiiminki .
Puoliso Anna Pekantr. Kanniainen, syntynyt 21. toukokuuta 1682, Kiiminki, kuollut 1763, Kiiminki (ikä kuollessa 81 vuotta vanha).
Brita Heikintr., kuollut 1684, Kiiminki.
Getrud Heikintr., syntynyt 8. lokakuuta 1685, Kiiminki, kuollut 1686, Kiiminki, haudattu 13. toukokuuta 1686, Haukipudas (ikä kuollessa vuoden ikäisenä).
Liisa Heikintr., syntynyt 10. kesäkuuta 1687, Kiiminki.
Mikko Heikinpk., syntynyt 4. lokakuuta 1689, Kiiminki, kuollut 1691, Kiiminki, haudattu 26. joulukuuta 1691, Haukipudas (ikä kuollessa 2 vuotta vanha).
Valpuri Heikintr., syntynyt 14. helmikuuta 1692, Kiiminki.Siis elossa 1697 olisivat Jaakko (täysi-ikäisyyden kynnyksellä), Liisa ja Valpuri.

[tellervoranta]

Voisiko joku näistä lapsista käyttää sukunimeä Lukila?
Muutama päivä sitten lueskelin Oulun vihittyjä ja 20.11.1726 oli vihitty Simon Jacobson Lukila ifrån Kiming med p. Carin Johandr Hasu ifrån Uhleå.
Lapsia syntyy ainakin Johannes ja Simon.
En nimittäin tiedä Kiimingistä Luukilanimisiä noihin aikoihin...

[tellervoranta]

Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4tnyfx?fi+0065+vihityt+327) 19.12.1731 Ned:kim: enkl: Mats Staff:s: Jaara p: Lysa Jac:dr Uckola Ned:kim:

[s.peltonen]

Tervehdys Tellervo,

Kiitoksia kommenteista!


Muita huomioita: 1633 ruodutuksesi luettu oikein.


Kiitoksia! Siinä tapauksessa meillä saattaisi olla Pekka Antinpoika Ukolle suurpiirteinen syntymäaika jossain vuoden 1571 tietämillä.

Ratikan talosta sen verran, että se näyttäisi puuttuvan maakirjoista vain lyhyeltä ajalta, vuosilta 1685-1690. Kyseisenä aikana Ratikka kirjataan Ukkolan talon yhteyteen, vaikkei sitä tuolloin nimeltä mainitakaan; Ukkolan kokona on tuolloin vuodesta riippuen joko 1/2 manttaalia taikka 1/4 manttaalia + 1/4 manttaalia. Muutoin Ratikka kirjataan maakirjoihin omana rivinään vuoteen 1708 saakka; loppuaikoina sen kohdalla on kommentti, jossa sen mainitaan olevan yhtenä savuna Ukkolan kanssa. Vuodesta 1709 alkaen Ratikka kirjataan maakirjoissa Ukkolan talon yhteyteen; silloinkin vielä Ratikka mainitaan kruunutilaksi ja Ukkola verotilaksi. Henkikirjoissa Ratikka mainitaan erikseen vuosina 1724-1726, silloinkin sen mainitaan olevan yhdistyneenä Ukkolan taloon; tuolloin Ukkola kirjataan omalla 1/4 manttaalin rivillä ja Ratikka omalla 1/4 manttaalin rivillä. Vuodesta 1727 Ratikka kirjataan henkikirjoissa Ukkolan talon yhteyteen. Niissä henkikirjoissa, joissa Ukkola ja Ratikka on henkikirjoissa kirjattuna samalla riville on yleensä Ukkolan kokona 1/2 manttaalia taikka 1/4 manttaalia + 1/4 manttaalia. (Vuosien 1727-1732 henkikirjoissa Ukkolan verotilan neljännesmanttaali ja Ratikan kruunutilan neljännesmanttaali mainitaan erikseen Ukkolan talon kohdalla; vuotta 1732 myöhemmistä henkikirjoista en ole keräillyt henkikirjatietoja, joten niiden osalta en osaa sanoa kirjauskäytäntöä.)


Tuo Eskola on Kiiminki 150-kirjassa seuraavasti: Eskola no20 1695-Vuodesta 1695 alkaen Simo Matinpoika Tiri maksoi veroa 1/4 manttaalin kokoisesta Matti Raution tilasta.


Olisikohan kirjassa Eskolan talon maininta otettu vuoden 1695 maakirjassa olleesta kommentista?
Kyseisen maakirjan perusteella on hankala yhdistää Eskolan taloa ja Esko Antinpoika Ukkola/Ratikan taloa samaksi taloksi, mikäli edeltävien vuosien maakirjoja ei ole käytetävissä vertailuun.
Kun veroluettelot käy läpi ja järjestelee niissä olevat talot vuosi vuodelta talokohtaisiin listoihin, niin silloin Eskola ja Esko Antinpojan talojen yhteys näyttäisi aika selvältä. Myös se tukee talojen olevan sama talo, että kesäkäräjillä 1686 Simo Matinpoika Tirin mainitaan ylösottavan Esko Antinpoika Ratikan eli Ukon Eskon talon (talo oli tätä ennen ollut pitkään autiona). Samaan vuosilukuun 1686 viitataan veroluetteloissa vuosina 1686-1695, kun talo mainitaan Simo Matinpoika Tirin ylösottamaksi.

Joissain läänintilien veroluetteloista Ratikasta käytetään nimeä Rautio; voudintileissä Rautio nimen käyttö Ratikan yhteydessä ei ole osunut silmään. (Alakiimingistä ei Ratikan lisäksi oikein muita Raution taloksi kutsuttuja taloja 1500- ja 1600-luvuilta tunnu löytyvän.)

Rautio nimeä käytetään Ratikalle vasta varsin myöhään; Eskolalle ensimmäisen kerran 1685 ja Ratikalle 1724. En osaa sanoa, että onko Rautio nimi jo vanhastaan kulkenut Ratikka nimen ohella, vaikkakin vanhemmissa veroluetteloissa käytetään vain Ratikkaa (Rati, Ratik, Ratick, Ratika, Raticka, Ratikaine, Raatick, Raaticka, Ranticka); vai olisiko nimi vain kirjattu luetteloon jossain vaiheessa Rautioksi ja sitten nimi olisi kopioitunut seuraavillekin vuosille. Mikäli Rautio nimi oli alunperinkin Ratikan rinnalla, niin siitä minulla ei ole tietoa, että olisiko Kiimingin 1500-luvun Ratikoilla jotain yhteyksiä Iin taikka Kellon Rautioihin.

Erkki Antinpoika Ratikan talolle (mikä siis yhdistyy Ukkolan taloon) käytetään Rautio nimeä (Rautiå hemman) vuoden 1724 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12791967) henkikirjassa (siinäkin sen mainitaan olevan yhdistettynä Ukkolaan ja se on kirjattuna heti Ukkolan jälkeen).

Tässä vielä vertailun vuoksi vuosien 1725 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12922385) (Raaticka hemman) ja 1726 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314639) (Raticka hemman). Molemmissa luetteloissa Ratikan mainitaan olevan yhdistettynä Ukkolaan.

Eskolan talon (josta käytetään myös nimiä Ukko ja Ratikka) kohdalla Rautio nimeä käytetään maakirjoissa 1687-1702 aikana; muissa veroluetteloissa en ole löytänyt Eskolan talolle nimeä Rautio. Raution talon paikasta, koosta ja siihen liittyvistä kommenteista näkee, että kyse on samasta talosta, josta käytetään nimiä Ukkola, Ratikka ja Eskola.

Vuoden 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184226) maakirjasta Eskolasta käytetään vielä nimeä Ukkola (Eskil Andersn Uckolla).

Vuoden 1679 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13539450) maakirjassa Eskolasta käytetään nimeä Ratikka (Eskill Anderson Ratika). (Tässä luettelossa Erkki Antinpoika Ratikan talo on jo noussut Eskon talon yläpuolelle, ja Erkin talon mainitaan olevan yhdessä Ukkolan talon kanssa.)

Vuoden 1682 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13566338) maakirjassa käytetään edelleen Ratikan nimeä (Eskill And: Rattika).

Vuoden 1685 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13568124) maakirjassa Eskolasta käytetään ensimmäisen kerran nimeä Rautio (Eskill Rautiå). (Tässä luettelossa ei ole erillistä kirjausta Ratikan talolle, sen sijaan tässä on Ukkolan kokona puolimanttaalia.)

Vuoden 1686 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12669564) lyhennysluettelossa (verorästit) Eskolasta käytetään nimeä Ratikka (Eskill Anderson Ratika) ja talon kohdalla on kommentti, jossa Simo Matinpoika Tirin mainitaan ylösottaneen talon 1686.

Vuosien 1687 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13540320), 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22190350) ja 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262200) maakirjoissa Eskolasta käytetään nimeä Rautio (Eskill Rautiå). Myös niissä talo mainitaan Simo Matinpojan ylösottamaksi 1686 ja talon tulevan verolla 1693.

Vuosien 1691-1698 maakirjoissa Eskola kirjataan Matti Eskonpoika Raution nimellä. Edelleen kyseessä on sama talo, sillä talo mainitaan Simo Tirin ylösottamaksi vuonna 1686 ja tulevan verolle 1693; samoin talon "paikka" ja koko täsmäävät aiempiin.
1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22187667): Mattz Eskellson Rautio
1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22186560): Mattz Eskilson Rautio (talo mainitaan ylösotetuksi 1686 ja tulevan verolle 1693)
1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13541940): Mats Rauti (talo mainitaan Simo Matinpoika Tirin ylösottamaksi vuonna 1686 ja tulevan verolle 1693)
1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189464): Matz Eskelsn Rautio (talo mainitaan Simo Tirin ylösottamaksi vuonna 1686 ja tulevan verolle 1693)
1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189731): Matz Eskelsn Rautio (talo mainitaan Simo Tirin ylösottamaksi vuonna 1686 ja tulevan verolle 1693)

Vuoden 1699 maakirjassa Eskolasta käytetään jälleen nimeä Ratikka.
1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189250): Matz Ratticka (edelleen talo mainitaan Simo Tirin ylösottamaksi)

Sitä en osaa sanoa, että kuka vuosien 1691-1699 maakirjoissa ollut Matti Eskonpoika Rautio/Ratikka oli.
Veroluetteloissa on joidenkin muidenkin talojen kohdalla havaittavissa vastaavaa, että autiona olleen talon isännän nimi vaihtuu siten, että patronyymi täsmää aiemman isännän etunimeen. Olisikohan Matti Eskonpoika voinut olla Esko Antinpojan poika; Mattia ei vain ehditty kirjata saatavilla oleviin 1620-1630-luvun veroluetteloihin? Voi olla niinkin, että Eskolassa olisi lyhyen aikaa asustellut joku Matti Eskonpoika, vaikka hän ei olisikaan sukua Esko Antinpojalle.
(Tässä tapauksessa Matti Eskonpojan etunimi täsmää uuden isännän, Simo Matinpoika Tirin, patronyymiin. On kuitenkin epätodennäköistä, että talo olisi kirjattu maakirjoihin talon ylösottaneen isännän isän nimellä. Samoin 1600-luvun lopun maakirjoissa, eritoten hiljattain ylösotetussa talossa, yleensä käytettiin varhaisemman isännän nimeä.)

Vuosien 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22190127), 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189985) ja 1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183628) maakirjoissa talo kirjataan Simo Raution nimellä; tällöin kyseessä on ilmeisesti jo Simo Matinpoika Tiri.

Vuodesta 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12257090) talo kirjataan maakirjoissa Eskolan nimellä; tällöin isännäksi kirjataan jo Filip (joka ilmeisesti on Simo Matinpoika Tirin syytinkimies Filip Heikinpoika). Henkikirjoissa ja verorästiluetteloissa Filipistä käytetään myös nimiä Ukkola ja Ratikka.

Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P

[Jouni Kaleva]

Tervehdys Jouni,

Olen kanssasi samaa mieltä, että Matin ja Heikin vanhemmat saattaisivat hyvinkin olla Lauri Pekanpoika Ukko ja Brita Heikintytär.

Filipin suhteen olen kovin epävarma, enkä oikein ole osannut muodostaa hänestä käsitystä.

Filipin osalla hämmennystä herättää myös vuosien 1673, 1675, 1676 ja 1679 maakirjat. Kyseisissä maakirjoissa on vanhan isännän nimen ohella mainittu myös uuden isännän nimi, mikäli talolla on "tuoreempi" isäntä.
Vuoden 1673 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13588121) maakirjassa Ukkola kohdalla lukee: "Philpus Henderson eller Philpus Uckola".
Vuoden 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262013) maakirjassa Ukkola kohdalla lukee: "Philip Hinderson ellr Philpus Uckola".


Tämä Filip-kysymys on haastava, suorastaan kiehtova:D:

Lähestyisin poika-Filipiä näin:

Lauri Pekanpk. Ukkolan synt.aika käy esiin ruodutusluetteloista varsin tarkasti, se on 1616. Lauri kuolee noin 1650 mennessä, siis 34- vuotiaana. Kiistattomat Laurin pojat Matti ja Heikki olisivat synt. haarukassa 1634-1650. Matin vanhin poika Tapani synt. 1655 kuoliniästään laskettuna, joten Matti synt. jotakuinkin isänsä ja lapsensa puolivälissä, sanokaamme 1635. Joka tapauksessa pojat (ainakin Heikki) olivat alaikäisiä saadessa isäpuolekseen Vilppu Heikinpojan välillä 1651-54.

Mennään vuoteen 1674: http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_018_Henki.jpg

Tässä Vilppu Heikinpojalla on poikapuolet Matti Laurinpoika (vmo Margeta Jaakontr) ja Heikki Laurinpoika kuten pitääkin.

Jos olisi olemassa vielä Vilppu Laurinpoika, hänenkin kuuluisi olla tässä!

Missä on emäntä Brita Heikintytär, hänhän on elossa? Onko yli-ikäinen (63v) ja siksi jätetty pois. Olisi siinä tapauksessa synt. 1611.

Missä on Vilppu Vilpunpoika? Hänenkin kuuluisi olla tässä? Ellei ole vielä alaikäinen, eli olisi synt. esim. vasta 1659? Tähän sopisi sinänsä Vilppu Vilpunpojan avioituminen vasta 1692 Valpuri Kolehmaisen kanssa. Jos molemmat em. ikämääritykset pitäisivät kutinsa, niin Brita Heikintytär olisi melko vanha ollakseen Vilppu Vilpunpojan äiti, luokkaa 48v vuonna 1659. Mutta ei Vilppu Vilpunpoika voisi olla myöskään Vilppu Heikinpojan teoreettisesta aiemmasta aviosta, koska olisi samaa ikäluokkaa Heikki Laurinpojan kanssa, ja siis kuuluisi näkyä tässä 1674.

Kysymys jää vieläkin auki.

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Jutussa Tapani Matinpoika mainitsee olevansa Heikin vanhimman veljen, Matti Laurinpojan poika. Hän haluaa ottaa haltuunsa Heikki Laurinpojan kuoltua Ukkolan talon, koska Heikin alaikäiset orvoksi jääneet lapset eivät voi taloa pitää. Heikin vaimon veli Pekka Jaakonpk. Luukila vastusti asiaa ja ilm. piti Tapania eri tavoin epäluotettavana. Oikeus päätti, että Pekka saa vastata talonpidosta.


Paljon Kiitoksia jutun kuvauksesta!


Olen löytänyt Heikille seuraavat lapset:

Heikki Laurinpk. Ukkola, kuollut 1697, Kiiminki.
Puoliso Liisa Jaakontr. Luukela, syntynyt 1650, arvio, kuollut 1696, Kiiminki (ikä kuollessa 46 vuotta vanha), lapset

Jaakko Heikinpk., syntynyt 1680, noin, (Kuollessa 60 v. (Hiski), siitä laskien synt. 1677. Kuitenkin oli isänsä kuollessa 1697 vielä alaikäinen, koska lasten puhevaltaa käytti holhooja, eno Pekka Luukela tilan hallintaa koskevassa oikeusjutussa) kuollut 1737, Kiiminki, haudattu 19. kesäkuuta 1737, Kiiminki .
Puoliso Anna Pekantr. Kanniainen, syntynyt 21. toukokuuta 1682, Kiiminki, kuollut 1763, Kiiminki (ikä kuollessa 81 vuotta vanha).
Brita Heikintr., kuollut 1684, Kiiminki.
Getrud Heikintr., syntynyt 8. lokakuuta 1685, Kiiminki, kuollut 1686, Kiiminki, haudattu 13. toukokuuta 1686, Haukipudas (ikä kuollessa vuoden ikäisenä).
Liisa Heikintr., syntynyt 10. kesäkuuta 1687, Kiiminki.
Mikko Heikinpk., syntynyt 4. lokakuuta 1689, Kiiminki, kuollut 1691, Kiiminki, haudattu 26. joulukuuta 1691, Haukipudas (ikä kuollessa 2 vuotta vanha).
Valpuri Heikintr., syntynyt 14. helmikuuta 1692, Kiiminki.Siis elossa 1697 olisivat Jaakko (täysi-ikäisyyden kynnyksellä), Liisa ja Valpuri.

Paljon kiitoksia tiedoista!

Listaamiesi perhetietojen innoittamana koetin äsken myös katsella Hiskistä Heikin lasten tietoja. Hiskistä pisti silmään vuonna 1681 kastettu Marketta. Voisikohan 17.04.1681 kastettu (oikeanpuoleinen sivu, alin kastetieto (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318801)) Marketta olla myöskin Heikki Laurinpoika Ukon lapsia?

Mikäli Marketta olisi Heikki Laurinpojan lapsia ja mikäli hän olisi elossa ja Ukon talossa vuosina 1699-1702, niin hän saattaisi olla yksi kandidaatti vuosien 1699-1702 henkikirjoissa mainituksi Marketaksi.
Naiset taisivat olla tuohon aikaan ennen avioitumistaan olla vajaa valtaisia (omyndig), vaikka ikänsä puolesta olisivatkin olleet täysi-ikäisiä. Se selittäisi sen, että Pekka olisi hoitanut Ukkolan talon asioita Marketankin puolesta.

(Mikäli henkikirjassa ollut Marketta olisi Heikin tytär, niin enää jäisi "välivuosilta" epäselväksi se, kenen puoliso on Ukkolaan kirjattu pojan vaimo Liisa.)

Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P

[Jouni Kaleva]

Listaamiesi perhetietojen innoittamana koetin äsken myös katsella Hiskistä Heikin lasten tietoja. Hiskistä pisti silmään vuonna 1681 kastettu Marketta. Voisikohan 17.04.1681 kastettu (oikeanpuoleinen sivu, alin kastetieto (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318801)) Marketta olla myöskin Heikki Laurinpoika Ukon lapsia?

Mikäli Marketta olisi Heikki Laurinpojan lapsia ja mikäli hän olisi elossa ja Ukon talossa vuosina 1699-1702, niin hän saattaisi olla yksi kandidaatti vuosien 1699-1702 henkikirjoissa mainituksi Marketaksi.
Naiset taisivat olla tuohon aikaan ennen avioitumistaan olla vajaa valtaisia (omyndig), vaikka ikänsä puolesta olisivatkin olleet täysi-ikäisiä. Se selittäisi sen, että Pekka olisi hoitanut Ukkolan talon asioita Marketankin puolesta.

(Mikäli henkikirjassa ollut Marketta olisi Heikin tytär, niin enää jäisi "välivuosilta" epäselväksi se, kenen puoliso on Ukkolaan kirjattu pojan vaimo Liisa.)

Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P

Hei taas

Ilman muuta Marketta kuuluu lapsisarjaan, se jäi minulta huomaamatta. Hänhän myös oli ala-ikäinen (alle 18v) vuonna 1697, Pekka Luukelan holhottavana.

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Tämä Filip-kysymys on haastava, suorastaan kiehtova:D:


Tuo on totta; Filip jää kyllä aktiivisesti askarruttamaan mieltä. :)

Henkikirjoista tuntuu toisinaan puuttuvan sellaisia henkilöitä, jotka ovat elossa ja "henkiraha-ikäsiä" (esim. Haukiputaan Pusulan eli Ollilan talosta puuttuu vuosien 1680-1683 henkikirjoista Matti Martinpoika, n.1648-24.05.1697; samaisilta vuosilta hänen vaimonsa kuitenkin kirjataan Pusulaan; kyseessä on sama Matti, joka myöhemmin muuttaa Pohjois-Iin Päkkilään). Myös sellaisia vaimoihmisiä puuttuu henkikirjoista pitkältäkin ajalta, joiden olettaisi löytyvän henkikirjoista (esim. Juho Paavonpoika Virkkula / Junnilan vaimoa Karin Klemetintytärtä, n.1639-19.05.1695, ei oikein tunnu löytyvän henkikirjoista vuoden 1675 jälkeen).

Syy siihen miksi henkilö puuttuu henkikirjasta jää, ainakin minulle, monesti epäselväksi (lieneekö sotilaana, sairaana, tienaamassa jossain talorahoja, taikka puuttuko listalta muusta syystä).

Tilanne on jollain tapaa selkeämpi silloin, kun tiedetään, kuka listalta puuttuu; sitten henkilö vain "pullahtaa" myöhemmin jostakin esiin.

Tämä Ukkolan Filip antaa meille haastetta siinä, että hänen kohdallaan ei oikein tiedä, että kuka Filip (Filip Laurinpoika / Filip Filipinpoika / joku muu Filip) henkikirjasta puuttuu. Jos olisivat 1673 ja 1675 raaskineen laittaa maakirjaan patronyymin "tuoreemmalle" Filipille, niin se olisi saattanut tuoda jonkinlaista valoa Filipin tilanteeseen.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

[tellervoranta]

Lisään liitteen. Iin ja Pudasjärven talvikäräjät 1722. rr54, s41-43v. Tutkintaan Maria, Juho ja Simo Ukko.

[Jouni Kaleva]

Lisään liitteen. Iin ja Pudasjärven talvikäräjät 1722. rr54, s41-43v. Tutkintaan Maria, Juho ja Simo Ukko.
Surullinen tarina! En osaa heti yhdistää näitä muihin Ukkoihin. H-putaallahan oli Simo Matinpoika, mutta tämä juttu tapahtui Kiimingissä.

[s.peltonen]

Lisään liitteen. Iin ja Pudasjärven talvikäräjät 1722. rr54, s41-43v. Tutkintaan Maria, Juho ja Simo Ukko.

Koskettava tarina, kiitoksia!
Siitä minulla ei ole tietoa, että miten Simo, Juho ja Maria linkittyvät muihin Ukkoihin.

Sellainen pisti silmään Ukon taloon liittyen 1730-luvulta, että Matti Tapaninpoika ja hänen Liisa vaimonsa näyttäisivät asuneen pienen aikaa Kanniaisen talossa. Rippikirjassa vuonna 1734 Kanniainen (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297416) eli Pondo taloon (isäntäparina Juho Tapaninpoika ja tämän vaimo Anna Eliaantytär) kirjataan Matti Tapaninpojalle ja tämän Liisa vaimolle pari kirjausta. Matti on luultavasti Juhon veli. Matin ja Liisan kohdallaan on kommentti "finnes igen hos Uckoi". Rippikirjakirjaukset Matille ja Liisalle Ukkolasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297414) alkavat vuodesta 1736. Matti ja Liisa ovat luultavasti olleet Kanniaisen talossa vain lyhyen ajan, sillä vuosien 1732-1738 henkikirjoissa heidät kirjataan Ukkolaan.

Koetin etsiä Matin ensimmäistä vaimoa vuosien 1723-1731 henkikirjoista, mutta ei häntä näyttänyt löytyvän.

Mikäli ymmärsin oikein vuoden 1723 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13520534) maakirjan kommentin Kanniaisen talolle (Canniala Johan), niin talo on hiljattain ylösotettu (Juhon aiempaa lisänimeä ei mainita maakirjassa; ehkäpä se olisi ollut Jaara.)

Vuosien 1724 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12791967) ja 1725 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12922385) henkikirjoissa Kanniaiseen kirjataan Juho Kanniala ja Matti veli. Vuosien 1726 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314639), 1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303694), 1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920055), 1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12900870), 1730 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12975690) ja 1731 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12992929) henkikirjoissa Kanniaisen taloon kirjataan Juho Kanniala, Anna vaimo ja Matti veli.
(Vuodesta 1728 alkaen talojen järjestys henkikirjassa muuttuu ja talojen eteen laitetaan "järjestysnumero"; Ukkola saa numeron 12 ja Juho Kanniaisen talo numeron 25. Vaikuttaa siltä, että talot järjestellään siten, että ensin on verotilat suurimmasta pienimpään, sitten "yhdistelmä-tilat" ja lopuksi kruunutilat suurimmasta pienimpään.)

Vuoden 1732 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12692536) henkikirjassa Kannialaan kirjataan vain Juho ja vaimo Anna. Samaisesta vuodesta alkaen Ukkolan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12692535) taloon kirjataan isäntäparin lisäksi vävy Matti ja tämän Liisa vaimo.
Vuosien 1733 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12895171), 1734 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10668683), 1735 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10657744), 1736 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12906768), 1737 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10983404) ja 1738 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12829985) henkikirjoissa Ukkolaan kirjataan Jaakko, vävy Matti ja tämän vaimo Liisa (vaikkakin vuosien 1735 ja 1736 henkikirjoissa Mattia tituleerataan pojaksi, niin ilmeisesti kyseessä on kuitenkin vävy). Vuoden 1738 henkikirjassa Jaakko mainitaan edesmenneeksi.

Juho Kannialan talo löytyy vuosien 1733-1738 henkikirjoista Ukkolan taloa seuraavalta aukeamalta; tuolloin Juhon talosta maksetaan henkirahaa vain Juhosta ja tämän Anna vaimosta.

Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P

[tellervoranta]

Tuossapa turinaa Kanniala l.Ponto no 21:stä.1616-Tuomas Kanniaisen 1/4 mnt talo vaipui köyhyyteen 1630-luvulla ja lisäksi Tuomas Tuomaanpka Kanniainen joutui sotilaaksi 1637. Talosta alettiin maksaa veroa 1644 lesken hallinnassa-vuodesta 1649 isäntänä Simo Heikinpka, joka mainittiin v.1660 sotilaaksi. 1680-luvulla isännäksi tuli Matti Matinpka Kanniala. Kts. linkki.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=27810&highlight=Lauri+Kanniala

Ponnon taloa olen tutkinut hyvinkin tarkkaan. 1740-luvulla sinne muutti äitini kotitalosta Ylikiimingin Leskelän talosta Tapani Tapaninpka Leskelä vo Kaarina Pekantr Jurvasen ja lasten kanssa. Lapsia syntyi lisää, joista lähes kaikki muuttivat aikanaan Iihin kuin myös vanha Tapani.
Tapanin muassa tuli myös Kaarinan vanha setä Ylikiimingin Manniselta sekä Riittasisar, joka avioitui iäkkäänä esi-isäni, leski talonpka Matti Martinpka Hångala eli Timonen, alkuaan Kokko Pudasjärveltä, kanssa.

[s.peltonen]

Tiedämme varmaksi että Kiimingin Ukkolassa oli mm. Heikki Laurinpoika, jolla vaimo Liisa Jaakontytär.

Kiimingissä on eräs Jaakko Heikinpk. Ukkola, joka kuolee 19.6.1737 60v iässä (hiski). Siis synt. n. 1677. Tällä Jaakolla ainakin poika Heikki, s.9.5.1722, Kiimingin lukkari.

Onko varmaa tietoa, onko tuo 1677 synt. Jaakko tuon ensinmainitun Heikin poika?

Tervehdys Jouni,

Käräjäpöytäkirjoista näyttäisi löytyvän varmistus siihen, että 1700-luvun alussa Ukkolan taloa isännöivän Jaakko Heikinpojan isä on Heikki Laurinpoika Ukkola. Mikäli ymmärsin käräjäjutut oikein, niin Heikki Laurinpojan sisarussarjaan on kuulunut myös sisar Dorde Laurintytär.

Vuoden 1703 kesäkäräjillä alakiiminkiläinen Jaakko Heikinpoika Ukkola kertoo haluavansa alkaa isännöimään edesmenneen isänsä Heikki Ukkolan 1/4 manttaalin verotaloa:
Iin kesäkäräjät 21.07-23.07.1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24531415) (KO a:24, rr40), vasemmanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu

Vuoden 1704 talvikäräjillä käsitellään samaisen Ukkolan talon asiaa:
Iin talvikäräjät 08.03-10.03.1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532141) (KO a:25, rr41), oikeanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu

Vuoden 1710 kesäkäräjillä siltavouti Kalle Kallenpoika penää edesmenneen anoppinsa Dorde Laurintyttären perintöä tämän veljenpojalta Jaakko Heikinpoika Ukkolalta (jutussa mainitaan myös Jaakon serkku, Simo Matinpoika):
Iin kesäkäräjät 07.07-09.07.1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24572470) (KO a:31, rr47), vasemmanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu

Seuraavan vuoden talvikäräjillä käsitellään samaa asiaa; tuolloin mainitaan myös Kallen vaimon nimi, Marketta Simontytär:
Iin talvikäräjät 25.02-28.02.1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24574415) (KO a:32, rr48), vasemmanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

[Jouni Kaleva]

Tervehdys Jouni,

Käräjäpöytäkirjoista näyttäisi löytyvän varmistus siihen, että 1700-luvun alussa Ukkolan taloa isännöivän Jaakko Heikinpojan isä on Heikki Laurinpoika Ukkola. Mikäli ymmärsin käräjäjutut oikein, niin Heikki Laurinpojan sisarussarjaan on kuulunut myös sisar Dorde Laurintytär.

Vuoden 1703 kesäkäräjillä alakiiminkiläinen Jaakko Heikinpoika Ukkola kertoo haluavansa alkaa isännöimään edesmenneen isänsä Heikki Ukkolan 1/4 manttaalin verotaloa:
Iin kesäkäräjät 21.07-23.07.1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24531415) (KO a:24, rr40), vasemmanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu

Vuoden 1704 talvikäräjillä käsitellään samaisen Ukkolan talon asiaa:
Iin talvikäräjät 08.03-10.03.1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532141) (KO a:25, rr41), oikeanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu

Vuoden 1710 kesäkäräjillä siltavouti Kalle Kallenpoika penää edesmenneen anoppinsa Dorde Laurintyttären perintöä tämän veljenpojalta Jaakko Heikinpoika Ukkolalta (jutussa mainitaan myös Jaakon serkku, Simo Matinpoika):
Iin kesäkäräjät 07.07-09.07.1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24572470) (KO a:31, rr47), vasemmanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu

Seuraavan vuoden talvikäräjillä käsitellään samaa asiaa; tuolloin mainitaan myös Kallen vaimon nimi, Marketta Simontytär:
Iin talvikäräjät 25.02-28.02.1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24574415) (KO a:32, rr48), vasemmanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

Kiitos taas, Sari

Tuo todella vahvistaa nämä Ukkolan polvet. Samaten Dorde Laurintytär, jonka mies täytyy olla Simon NN ja vävypoika siltavouti Carl Carlsson. Kiiminkiä tuntevat osannevat suoralta kädeltä tunnistaa Siltavoudin sekä hänen appiukkonsa Simon?
Samaten Jaakko Heikinpk. Ukkolan serkku Simo Matinpk. Ukkola täsmää.

Olen tehnyt Y-DNA-vertailun itsestäni, joka polveudun Heikki Laurinpojan Matti-veljestä ja saanut vastaavan etäserkustani, miehestä, joka polveutuu tästä Heikki Laurinpojasta. Varsin hyvä täsmäisku saatiin, vain 3 geenilokuksen mutaatiot 9+10 sukupolven etäisyydellä.

[tellervoranta]

Käräjäpöytäkirjoissa ei mainittu Kiiminkiä, Ylikiiminkiä, Haukipudasta...siis siltavouti löytynee Iistä. Ehkäpä alla mainittu.

Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/588owr?fi+0110+kastetut+802)16.7.1700 16.7.1700 Söder Iiå Brofongd. Carl Carlss: Margeta Sim:d: Simon

[Jouni Kaleva]

Käräjäpöytäkirjoissa ei mainittu Kiiminkiä, Ylikiiminkiä, Haukipudasta...siis siltavouti löytynee Iistä. Ehkäpä alla mainittu.

Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/588owr?fi+0110+kastetut+802)16.7.1700 16.7.1700 Söder Iiå Brofongd. Carl Carlss: Margeta Sim:d: Simon

Tämä onkin jännä löytö. Perheen pitäisi löytyä näin ollen Iin rippikirjasta, mutta en löydä.

[Jouni Kaleva]

Käräjäpöytäkirjoissa ei mainittu Kiiminkiä, Ylikiiminkiä, Haukipudasta...siis siltavouti löytynee Iistä. Ehkäpä alla mainittu.

Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/588owr?fi+0110+kastetut+802)16.7.1700 16.7.1700 Söder Iiå Brofongd. Carl Carlss: Margeta Sim:d: Simon
Lapsella oli merkittävät kummit:
-khra Simon Pecklinius vaimoineen
-tullikirjuri Petter Larss.(?)
-herra Peer Salander (Kuivaniemen pitäjänapulainen)
-herra Johan Hedraeuksen vaimo Lisbetha Oulusta(Iin ent. voudin/nimismiehen Simon Lindin tytär ja Oulun koulun maisterin vaimo)
-g. Lijskin Samuelsdr. Niskainen Oulusta (merkittävän porvarin tytär)

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/syntyneet_1679-1701_ik255/102.htm

[Kimmo Kemppainen]

...Petter Larff...
Kimmo Kemppainen


-tullikirjuri Petter Larss.(?)

[tellervoranta]

Niin on. Luin heti lapsen kummit, josko olisin löytänyt ko Carlin Iistä.Vaan ei. Minua ihmetyttää myös se, ettei Carlilla ole sukunimeä, koska esim. kiiminkiläisillä talollisilla sukunimet ilmaantuivat hyvin aikaisin. Olisiko hän Oulusta?

Lapsella oli merkittävät kummit:
-khra Simon Pecklinius vaimoineen
-tullikirjuri Petter Larss.(?)
-herra Peer Salander (Kuivaniemen pitäjänapulainen)
-herra Johan Hedraeuksen vaimo Lisbetha Oulusta(Iin ent. voudin/nimismiehen Simon Lindin tytär ja Oulun koulun maisterin vaimo)
-g. Lijskin Samuelsdr. Niskainen Oulusta (merkittävän porvarin tytär)

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/syntyneet_1679-1701_ik255/102.htm

[tellervoranta]

Kattelin tositekirjan 1700 Oulusta ja allaolevia näkyi. Petter Larffia ei, mutta kylläkin tullikirjuri Swen Larff. Yritänpä vielä linkkiä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12148098


Lapsella oli merkittävät kummit:
-khra Simon Pecklinius vaimoineen
-tullikirjuri Petter Larss.(?)
-herra Peer Salander (Kuivaniemen pitäjänapulainen)
-herra Johan Hedraeuksen vaimo Lisbetha Oulusta(Iin ent. voudin/nimismiehen Simon Lindin tytär ja Oulun koulun maisterin vaimo)
-g. Lijskin Samuelsdr. Niskainen Oulusta (merkittävän porvarin tytär)

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/syntyneet_1679-1701_ik255/102.htm

[Jouni Kaleva]

Kattelin tositekirjan 1700 Oulusta ja allaolevia näkyi. Petter Larffia ei, mutta kylläkin tullikirjuri Swen Larff. Yritänpä vielä linkkiä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12148098
Jokin vaisto kuiskasi, että kannattaisi tutkia myös Hailuoto. Toistaiseksi ei mitään löytynyt :D:

[tellervoranta]

Ei taittu siihenaikaan tarvita siltojen tarkastajaa Oulunsalon ja Luovon välille.:rolleyes:

Jokin vaisto kuiskasi, että kannattaisi tutkia myös Hailuoto. Toistaiseksi ei mitään löytynyt :D:

Kun isonvihan mainingeista alkoi olla tietoa, varakkaampi väkihän alkoi siirtyä pohjoiseen ja osa Tukholmaan asti. Luin eilen Tukholman suomalaisen seurakunnan kastettuja kymmenien vuosien ajalta. Tuli vastaan henkilöitä, joista on kirjoitettu, mm. Hans Jouper (lapset 1724 ja 1726). 12.8.1725 syntyi stadtimmer Carl Carssonille tytär Elisabet. Harmi kun sieltä ei löydy vihittyjä, kuolleita ym. Joten jää tällaiseksi heitoksi...

[s.peltonen]

Siltavouti Kalle Kallenpoika näyttäisi asuvan vuosina 1710 ja 1711 Kellossa sijaitsevassa Takun talossa. Siitä en ole löytänyt tietoja, että missä Kalle asui ennen tätä ja mitä hänelle tapahtui tämän jälkeen.

Vuoden 1710 talvikäräjillä Kalle kertoo haluavansa ylösottaa Takun talon:
Iin talvikäräjät 15.01.1710 (KO a:31, rr47), vasemmanpuoleinen sivu, ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24571950).

Vuosien 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921472) ja 1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963858) henkikirjoissa Kalle kirjataan Takun taloon.

Jo vuoden 1712 kesäkäräjillä Esko Hannunpoika Grekilä on ylösottamassa samaista taloa:
Iin kesäkäräjät 19.06.1712 (KO a:33, rr49), oikeanpuoleinen sivu, alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24589488).
(Vuoden 1712 kesäkäräjien pöytäkirjojen selaamisessa on sellainen mielenkiintoinen piirre, että mikäli kuvaa suurentaa, näkyy suurennetussa sivussa seuraava aukeama. Kuvaa saa katsottua suurennettuna siten, että ensin avaa edellisen aukeaman ja sen jälkeen suurentaa kuvaa).

Vuoden 1712 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987874) henkikirjassa Takun taloon kirjataan jo Esko Grekilä.

Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P

[Jouni Kaleva]

Kiimingistä Haukiputaan Haloseen siirtyi 1683 Matti Laurinpk. Ukkola. Hän kuoli H-putaalla 1687 (haud. 20.3.1687). Kyseisen 1 mantt. Halosen talon isännäksi tuli Matin poika Simon.

HK 1688 Simon Matson, H: Dårdigh (siis Dårdi olisi vaimo, mutta vaikuttaa kuitenkin olevan sisar vuoden 1690 perusteella). http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905122

HK 1689 Simon Mattzon Halåinen (yksinään) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12677015

HK 1690 Simon Halonen, veljen vaimo (nimetön), sisar Dordi. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037708

HK 1691 Simon Mattzon halon(?), vaimo Liisa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772892

Tuohon hyvin sopii se, että sisar Dordi oli vihitty 26.1.1690 Pekka Niilonpk. Kurjen kanssa, siis Dordi poistunut Halosesta.

Ongelma on vain se, että Simon vaimoksi on tässä (ja jatkossakin) kirjattu Liisa, mikä on ristiriidassa vihkitiedon kanssa. Nimittäin Hiskin mukaan 25.1.1690 Simo oli vihitty Brita Tuomaantyttären kanssa! Kuin kiusaksi sitten lopulta HK 1699 on Simolle kirjattu monen Liisa-vuoden jälkeen Brita!

Missä ne Haukiputaan vihityt taas onkaan originaalina?

[tellervoranta]

Silvuplee :). Alkaa jakso 64.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318771

[JHissa]

Kiimingistä Haukiputaan Haloseen siirtyi 1683 Matti Laurinpk. Ukkola. Hän kuoli H-putaalla 1687 (haud. 20.3.1687). Kyseisen 1 mantt. Halosen talon isännäksi tuli Matin poika Simon.

HK 1688 Simon Matson, H: Dårdigh (siis Dårdi olisi vaimo, mutta vaikuttaa kuitenkin olevan sisar vuoden 1690 perusteella). http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905122

HK 1689 Simon Mattzon Halåinen (yksinään) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12677015

HK 1690 Simon Halonen, veljen vaimo (nimetön), sisar Dordi. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037708

HK 1691 Simon Mattzon halon(?), vaimo Liisa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772892

Tuohon hyvin sopii se, että sisar Dordi oli vihitty 26.1.1690 Pekka Niilonpk. Kurjen kanssa, siis Dordi poistunut Halosesta.

Ongelma on vain se, että Simon vaimoksi on tässä (ja jatkossakin) kirjattu Liisa, mikä on ristiriidassa vihkitiedon kanssa. Nimittäin Hiskin mukaan 25.1.1690 Simo oli vihitty Brita Tuomaantyttären kanssa! Kuin kiusaksi sitten lopulta HK 1699 on Simolle kirjattu monen Liisa-vuoden jälkeen Brita!

Missä ne Haukiputaan vihityt taas onkaan originaalina?
Ehkä helpoiten digihakemiston (http://digihakemisto.appspot.com/index_ay?amnimeke=Haukiputaan+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Syntyneiden+ja+kastettujen+luettelot&aynimi=Syntyneiden+luettelo+1680-1692+%28IC%3A1%29&ay=824768&sartun=90868.KA&atun=184276.KA&ay2=115687) kautta.

[tellervoranta]

Tässäpä tämä 25.1.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318779

[Jouni Kaleva]

Tässäpä tämä 25.1.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318779

Olipa nopea toimitus, kiitos JHissa ja Tellervo!

Ei voi erehtyä, selvästi on Brita Tuomaantytär Simon kanssa vihitty. Miksi siis henkikirjoissa Liisa??

Tuossa muuten seur.pv. 26.1.1690 vihittiin Simon sisaret Dordi ja Brita Kurkeloiden kanssa.

Liisa-ongelmaa ei helpota se, että 13.11.1687 oli vihitty Ukkolan sisarusarjasta Tapani Matinpoika Liisa Olavintyttären kanssa.:oo: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318777

[P.Mäntylä]

Tervehdys. Oletteko koskaan syventyneet Haukiputaan Halosiin? Vuoden 1627 ruodutusluettelossa Haukiputaan kohdalla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164495 on lista Halosia: Olavi (Olavinp.) Halonen ikä 40 v. synt. 1587. Olavi Pekanp. Halonen, ikä 90 v. synt. -37. Heikki Olavinp. Halonen ikä 35 v. synt. -92. Mikko Olavinp. Halonen ikä 30 v. synt. -97 ja Yrjö Mikonp. Halonen ikä 15 v. synt. 1612. Nämä Haloset asuivat Haukiputaalla noin vuoteen 1644 ja ainakin Mikko ja Heikki muuttivat sen jälkeen Kelloon. Jos Vilppu Heikinp. Ukkolan (Halosen) syntymäajaksi arvioidaan 1620-luku niin hän olisi hyvinkin voinut vuonna 1651 tulla Kellosta uudeksi isännäksi Lauri Pekanpoika Ukkolan lesken taloon ja alkaa käyttää nimenään talon nimeä. Ja jos alkuperäinen suku oli Halonen, olisi luonnollista, että myöhemmin osa suvusta otti käyttöön Halosen nimen. Kun olen lukenut ristiäisten kummeja ja yrittänyt etsiä Vilpun lähtöpaikkaa niin näyttää siltä, että tämä idea ei olisi ihan huono!?

[P.Mäntylä]

Korjaan edellistä sen verran, että vain Vilppu Vilpunpoika olisi Halonen ja muut pojat Matti ja Heikki olisivat Ukkoloita. Olisiko isäpuoli vaikuttanut siihen, että oltiin tekemisissä Halosten kanssa?

[Jouni Kaleva]

Korjaan edellistä sen verran, että vain Vilppu Vilpunpoika olisi Halonen ja muut pojat Matti ja Heikki olisivat Ukkoloita. Olisiko isäpuoli vaikuttanut siihen, että oltiin tekemisissä Halosten kanssa?
Hei

Alunperin on ollut useampikin -ehkä 2-3 Halosen taloa Haukiputaan Halosenniemessä. Yhteen niistä tulivat Ukkolat ja heidän nimenään käytetään eri tilanteissa ristiin rastiin Ukkolaa ja Halosta. Ei ihme, että nämä sekottuvat niihin 2-3 muuhun Halosen "sukuun" sikäli kuin suvuista voi puhua, kun toisissakin taloissa taisivat perheet vaihtua. Kuitenkin Ukkolat ovat jatkaneet varsin yhtenäistä sukulinjaa nykypäivään saakka.

Minulla on joitakin Halosia, palaan niihin paremmin huomenna.

[tellervoranta]

Tässä on vuosi 1654 ja minusta tässä nimenomaan lukee Vilppu Heikinpka Ukkola. Jouni, olit sitä mieltä että ei lukisi Ukkola.:)

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9309&pnum=57

[tellervoranta]

Kiimingissä Pylkkäisen-suvussa on Vilppuja. Ensin Vilppulassa No3 Huttulassa Vilppu Laurinpoika, sitten Laurilassa No1 Lauri Vilpunpoika ja sitten Mikkosella No7 Mikko Vilpunpoika, joka v.1613 muutti Ouluun ja taloa jatkoi Jaakko. Näissä taloissa oli varmaan myöhemminkin Vilppuja, esim. Vilppulassa oli 1620 isäntänä Vilppu Vilpunpoika ja 1630-luvulla Lauri Vilpunpoika, joka joutui sotilaaksi 1650-luvulla. (Kiiminki 150 vuotta)

[Jouni Kaleva]

Tässä on vuosi 1654 ja minusta tässä nimenomaan lukee Vilppu Heikinpka Ukkola. Jouni, olit sitä mieltä että ei lukisi Ukkola.:)

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9309&pnum=57
Olinpahan epävarma. Jo on "Uckoila", niin onko jotakin ylimääräistä kiemuraan U:n ja c:n välissä??

[TapsaR]

Kun katsoo edellistä maakirjaa, niin uskoo lisänimen paremmin Ukkolaksi (Uckoila):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184051

Tapio R.

[Jouni Kaleva]

Kun katsoo edellistä maakirjaa, niin uskoo lisänimen paremmin Ukkolaksi (Uckoila):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184051

Tapio R.

Tosi on, kiitos!

[Jouni Kaleva]

Tervehdys. Oletteko koskaan syventyneet Haukiputaan Halosiin? Vuoden 1627 ruodutusluettelossa Haukiputaan kohdalla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164495 on lista Halosia: Olavi (Olavinp.) Halonen ikä 40 v. synt. 1587. Olavi Pekanp. Halonen, ikä 90 v. synt. -37. Heikki Olavinp. Halonen ikä 35 v. synt. -92. Mikko Olavinp. Halonen ikä 30 v. synt. -97 ja Yrjö Mikonp. Halonen ikä 15 v. synt. 1612. Nämä Haloset asuivat Haukiputaalla noin vuoteen 1644 ja ainakin Mikko ja Heikki muuttivat sen jälkeen Kelloon. Jos Vilppu Heikinp. Ukkolan (Halosen) syntymäajaksi arvioidaan 1620-luku niin hän olisi hyvinkin voinut vuonna 1651 tulla Kellosta uudeksi isännäksi Lauri Pekanpoika Ukkolan lesken taloon ja alkaa käyttää nimenään talon nimeä. Ja jos alkuperäinen suku oli Halonen, olisi luonnollista, että myöhemmin osa suvusta otti käyttöön Halosen nimen. Kun olen lukenut ristiäisten kummeja ja yrittänyt etsiä Vilpun lähtöpaikkaa niin näyttää siltä, että tämä idea ei olisi ihan huono!?

Matti Laurinpk. Ukkola siirtyi Kiimingistä Haukiputaan Halosenniemeen (vasta) 1683. Tässä Matin lapset, jotka olen tunnistanut:

Matti Laurinpk. Ukkola & Margareta Jaakontytär

22-24.1.1683 Ii ES 2035 s. 27 - s.55 Esiin tuli Matti Laurinpoika Ukko (Matts Larsson Uckå) pyytäen saada ottaa vanhan Heikki Halosen monen ottamaa ja sen kelvottomuuden vuoksi hylkäämää yhden manttaalin autiotaloa neljännesmanttaalista, koska Niiles Pietarinpoika Kurkela (Niels Peersson Kurckila), jolle se oli annettu kolmasosa (tai kaksikolmasosaa) manttaalista, ei kyennyt sitä asumaan, vaan hänen oli pitänyt luopua. Hän oli myös suurella vaivalla tehnyt talonrakennuksia ja muuta työtä. Käräjäkunta epäili, että tämä Matti haluaisi sinne lähteä, koska se on heikkoa hallanarkaa (spekeleer) kuivaa savimaata. Tähän hänen pyyntöönsä suostuttiin ja häntä neuvottiin hakemaan hänen armoltaan korkeasti jalosyntyiseltä herra paronilta ja maaherralta lupaa tähän. Hän asetti puolestaan takuumieheksi neljännesmanttaalista Klemetti Erkinpojan.(suomennos Markku Pihlajaniemi 19.6.2007)
Lapsia:


Tapani Matinpk. 1656-1719 &1687 Liisa Olavintytär (/ Ukkola/).....
Simo Matinpk. 1656-1716 &1690 Brita Tuomaantytär
Matti Matinpk. 1660-1716 &1704 Anna Erkintr. Puuperä (/ Ukkola/) 1681-1755.....
Dorde Matintr. &1690 Pekka Niilonpk. Kurki
Brita Matintr. &1690 Benjam Jaakonpk. Kurkela
Lapsisarjaan kuulunee vielä Heikki Matinpk. Ukkola, joka vihittiin 1695 Pohjois-Iin Glasilaan.

[Kimmo Kemppainen]

Jos asia jaksaa vielä kiinnostaa, niin Swen Larff oli Petterin poika:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3687067

Kimmo Kemppainen

Kattelin tositekirjan 1700 Oulusta ja allaolevia näkyi. Petter Larffia ei, mutta kylläkin tullikirjuri Swen Larff. Yritänpä vielä linkkiä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12148098

[tellervoranta]

Milloin se Vilppu Vilpunpoika Ukkolan haarukoitiin syntyneen, kun en jaksaisi lapata taaksepäin ja minulla on juuri "työn alla" yksi Vilppu Vilpunpoika, jonka liikkumista Ylikiiminki-Kiiminki alueella yritän kartoittaa hakemalla henkikirjoja.

[Jouni Kaleva]

Jos asia jaksaa vielä kiinnostaa, niin Swen Larff oli Petterin poika:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3687067

Kimmo Kemppainen

Kiitos tiedosta! Larff oli "vain" Ukkolan suvun kummina, joten häneen itseensä ei mitään sukulaisuutta tässä liittyne.

[Jouni Kaleva]

Milloin se Vilppu Vilpunpoika Ukkolan haarukoitiin syntyneen, kun en jaksaisi lapata taaksepäin ja minulla on juuri "työn alla" yksi Vilppu Vilpunpoika, jonka liikkumista Ylikiiminki-Kiiminki alueella yritän kartoittaa hakemalla henkikirjoja.

Tarkoitat vissiin sitä Vilppu Vilpunpoikaa, joka vih. 17.1.1692 Valpuri Klemetintr. Kolehmaisen kanssa? Tämä Vilppu oli Ukkolan isäntä ja kuoli 1696-97 samoin kuin vaimonsa sekä velipuoli Heikki Laurinpoika vaimoineen. Stetson-metodilla Vilppu olisi synt. 1660-luvulla??

[Kimmo Kemppainen]

Vaimollaan oli mehevä nimi:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726192

Kimmo Kemppainen

Jos asia jaksaa vielä kiinnostaa, niin Swen Larff oli Petterin poika:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3687067

Kimmo Kemppainen

[Jouni Kaleva]

Tähän mennessä tapahtunut:


Minun isälinjani asiakirjadokumentaation perusteella varhaisin tiedossa oleva on eräs Pekka Antinpk. Ukkola Kiimingin (Alakiimingin) Ukkolan talon isäntä, ensi maininta 1635 karjaluettelossa.

Tämän isä saattaa olla eräs Antti Ratikka (Raatikka), joka mahdollisesti on ottanut Ukkolan tilan autiosta vuoden 1579 vainolaisen polton jälkeen. Ja hän voisi edustaa sitä asutusaaltoa, joka tuolloin suuntautui Savosta Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle.


Olen nyt tutkituttanut itseltäni ns. Big Y 700- vertailun.
Sen tuloksia on on analysoinut Ari Kolehmainen, joka tuntee Savon sukujen genetiikkaa. Tässä Arin antamia tietoja:


"..tuloksesi on siis I-Y8954, joka on ehkä n. 1200-luvun mutaatio.

Tuo koko haplo I-Y8954 on luultavasti Ihalempisiä, sillä olet nyt juurioksilla Lempisen kanssa, joka on viimeistä Ihalempisenä säilynyttä sukuhaaraa ja tämäkin lyheni Lempiseksi. Ihalempisistä tapahtuu useita nimenvaihdoksia 1500-1600-luvuilla, jotka on myös asiakirjoista todettavissa, mm. Räsäset ja Kortelaiset. Lisäksi Ihalempisistä näyttää DNA-tulosten perusteella haarautuvan sukuja jo ennen veroluetteloiden alkua. Erittäin vanhalta kantasuvulta siis vaikuttaa.

Näyttäisi sille, että Ukkolan talon isälinjan alkujuuri olisi jotain kautta näissä Savon muinaisissa Ihalempisissä. Mutta välissä voi olla joku muukin nimi, joka on ehtinyt Ihalempisistä haarautua. Joka tapauksessa todella mielenkiintoinen tulos ja pääsit valtavan suureen alaoksaan, yhteen Suomen laajimpaan loppurautakautiseen alahaaraan."Nyt voisi sitten tutkailla, miten Ihalempisestä on päädytty Ratikkaan ja Kiiminkiin.