Kysymys sukunimistä kirkonkirjoissa

[k.i]

Tässä Perätaloa tutkiessani huomasin että Haukiputaan seka Alatornion kirkonkirjoissa lukee 'Rautio eli Perätalo', eikä pelkästään Perätalo. Onko Rautio kenties paikkanimi ja Perätalo sukunimi? Vai onko kyse jostain muusta?

Samoissa kirkonkirjoissa on muitakin "Rautio eli ..." merkintöja, josta päättelen että Perätalo on varmaan sukunimi, Rautiosta en kyllä tiedä.

[Olarra]

Tässä Perätaloa tutkiessani huomasin että Haukiputaan seka Alatornion kirkonkirjoissa lukee 'Rautio eli Perätalo', eikä pelkästään Perätalo. Onko Rautio kenties paikkanimi ja Perätalo sukunimi? Vai onko kyse jostain muusta?

Samoissa kirkonkirjoissa on muitakin "Rautio eli ..." merkintöja, josta päättelen että Perätalo on varmaan sukunimi, Rautiosta en kyllä tiedä.

Vastatakseen pitäisi tietää aika, josta puhutaan. Sukunimi laki tuli vasta 1920-luvulla, sitä ennen käytännöt olivat kovasti kirjavia. Henkilön etunimen ja patronyymin lisäksi saatettiin aiemmin merkitä erilaisia lisänimiä, jotka usein tulivat talon mukaan. Kyse ei yleensä ollut sukunimestä koska se ei periytynyt. Näin länsi-Suomessa, idässä olivat jo varhain käytössä sukunimet. Taloilla saattoi myös olla useita nimiä, joita oli eri aikoina käytetty (esim. Kangasalan Paalilan Lintula eli Sipilä, joka oli kantatilasta puolikas) Arvaukseni on, että Perätaloa kutsuttiin myös Rautioksi, mutta koska en tunne paikkakuntaa ja tiedä ajankohtaa, niin arvauksella ei ole painoarvoa. Tarkentaisitko siis kysymystäsi ja laittaisit esim. linkin rippikirjan ao. sivuille.
t. Olavi A.

[k.i]

Vastatakseen pitäisi tietää aika, josta puhutaan. Sukunimi laki tuli vasta 1920-luvulla, sitä ennen käytännöt olivat kovasti kirjavia. Henkilön etunimen ja patronyymin lisäksi saatettiin aiemmin merkitä erilaisia lisänimiä, jotka usein tulivat talon mukaan. Kyse ei yleensä ollut sukunimestä koska se ei periytynyt. Näin länsi-Suomessa, idässä olivat jo varhain käytössä sukunimet. Taloilla saattoi myös olla useita nimiä, joita oli eri aikoina käytetty (esim. Kangasalan Paalilan Lintula eli Sipilä, joka oli kantatilasta puolikas) Arvaukseni on, että Perätaloa kutsuttiin myös Rautioksi, mutta koska en tunne paikkakuntaa ja tiedä ajankohtaa, niin arvauksella ei ole painoarvoa. Tarkentaisitko siis kysymystäsi ja laittaisit esim. linkin rippikirjan ao. sivuille.
t. Olavi A.

Jaa että sukunimilaki oli vasta 1920 luvulla, kyllä nämä minun omat ovat ennen 1920 lukua. Ehka se sitten tunnettiin kahdella nimellä.

Haukipudas , Rippikirja, 1842-1848 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1842-1848_mko73-80/138.htm

Samassa kirjassa on muitakin Rautio eli ... merkintojä. Muistin että olisi ollut Rautio eli Perätalo myos Alatorniossa, mutta en loydä sitä juuri nyt.

Kiitos vastauksesta.

[Matti Lund]

Jaa että sukunimilaki oli vasta 1920 luvulla, kyllä nämä minun omat ovat ennen 1920 lukua. Ehka se sitten tunnettiin kahdella nimellä.

Haukipudas , Rippikirja, 1842-1848 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1842-1848_mko73-80/138.htm

Samassa kirjassa on muitakin Rautio eli ... merkintojä. Muistin että olisi ollut Rautio eli Perätalo myos Alatorniossa, mutta en loydä sitä juuri nyt.

Kiitos vastauksesta.


Kannattaa tutustua ensin nimistöasioihin ja lisänimien historiaan esim. SSS:n sivujen linkeistä Sirkka Paikkalan ja Mikkosen artikkeleista, niin pääsee nimien kanssa paremmin Sinuiksi ja nimenoman siitä, mikä rooli talonnimillä on ollut lisänimiä käytettäessä ja miten niistä on tullut 1900 -luvulla sukunimiä.


Oletan sen perusteella, että kun voudintilien mukaan Rautio esiintyi talonnimenä Kellossa jo viimeistään 1500 -luvulla, siis kuului Iin pitäjän Kellonkylän kantatalohin, niin kysymys on Raution talosta erotetusta jako-osasta, jonka asuintonttinsa sijainnin suhteessa kantataloon on alettu jossain vaiheessa erotuksena kantatalo -osasta nimittää Perätaloksi.

Siis näiden maiden omistajasta käytettiin jo 1500 -luvulla Rautio -lisänimeä.

Sinun kannattaa tutustua pitäjänhistoriasta siihen, miten Kellon talot ovat kehittyneet ajan oloon.

Rautio -nimisiä taloja oli joka pitäjässä pitkin Pohjanlahden rantaa Etelä-Pohjanmaalta Länsi-Pohjaan saakka, eräissä kuten Iinkin pitäjässä Raution taloja useammassa kylässä. Kalajoella oli kokonainen Raution kylä ja myöhempi oma Raution kappelinsakin, mutta Kalajoellakin oli Raution taloja muissakin kylissä kuin Rautiossa.

Useimmissa tapauksissa nimi on tullut talon asujan sepän ammatin harjoittamisesta ja Rautio -lisänimi on saattanut olla jo talon perustajallakin.


Aina se ei ole jäänyt talon nimeksi. Esimerkiksi Haapajärven Tiiton talon on perustanut 1540 -luvulla Pekka Tuomaanpoika Rautio. Rautio -lisänimi esiintyy hänellä ja vielä hänen pojallaankin, mutta ei periytynytkään siitä eteenpäin, vaan 1600 -luvulla talon nimeksi vakiintui Tiitto, vaikka sen etunimistä isäntää talossa ei lainkaan esiintynytkään.

Pohjanmaalla suurimmalla osalla taloja oli useampia paikallisten käyttämiä vaihtoehtoisia talonnimiä, yleisimmin isäntien etunimistä johdettuja.


terv Matti Lund

[P. Pihlman]

Tässä Perätaloa tutkiessani huomasin että Haukiputaan seka Alatornion kirkonkirjoissa lukee 'Rautio eli Perätalo', eikä pelkästään Perätalo. Onko Rautio kenties paikkanimi ja Perätalo sukunimi? Vai onko kyse jostain muusta?

Samoissa kirkonkirjoissa on muitakin "Rautio eli ..." merkintöja, josta päättelen että Perätalo on varmaan sukunimi, Rautiosta en kyllä tiedä.


Sukujuureni Hollolan Lahdenkylän Leikkola talossa jota on kutsuttu
Reunaksi. Reuna on tullut sukunimeksi isosiäni isälle. Isäni sukunimi
muuttui kasvattina, joka sukunimi on saanut alkunsa Asikkalassa.

P. Pihlman