Suomalaisia 1700-luvun Tukholmassa, oli "Skinnare ålderman Skröder"

[Janne Asplund]

Kirjasin oheisen tiedon vuoden 1721 Tukholman henkikirjasta - jos vaikka olisi jollekin hyötyä tiedosta:

Qvarteret Gropen, n:o 54, hökaren Nils Westbergs tomt (Södermalm):

"Skinnare ålderman ifrån Åbo med sin hustru M. Skröder brukar sin profession med sin son om 13 åhr, gifver i hyra 90 (taaleria?)
har hoos sig sin son Cantzelisten H. Berhof(?) Skröder med sin hustru
har i tjenst pigan Catrina utan lön tillika slejckting med h. Skröder if Nårland"

Terveisin Janne

[Janne Asplund]

Kirjasin oheisen tiedon vuoden 1721 Tukholman henkikirjasta - jos vaikka olisi jollekin hyötyä tiedosta:

Qvarteret Gropen, n:o 54, hökaren Nils Westbergs tomt (Södermalm):

"Skinnare ålderman ifrån Åbo med sin hustru M. Skröder brukar sin profession med sin son om 13 åhr, gifver i hyra 90 (taaleria?)
har hoos sig sin son Cantzelisten H. Berhof(?) Skröder med sin hustru
har i tjenst pigan Catrina utan lön tillika slejckting med h. Skröder if Nårland"

Terveisin Janne

Oheinen kursivoitu sana taitaakin olla flyckting - sopii ajankohtaankin hyvin.
---------------
Samaisessa henkikirjassa tontilla 69 (Nicolus Fischer gård) on vuokralla "murgesellen Anders Öhman med hustru har hoos sig flyckting ifrån Åbo län Erik Matson, gift"

[Janne Asplund]

Lisää Turusta tulleita samassa asiakirjassa:


"N:o 115 Färgaren Anders Lindgrens gård bebos af Skomakaren M. Mårten Boij med sin hustru flyckting ifrån Åbo, har i tjenst gesell Erik Hindrickson__ 15 åhr flyckting ifrån samma ort, utan wiss löhn"

Lähde: Överståthållarämbetet för uppbördsärenden, År 1721-1729, SE/SSA/0031/06/G 1 BA/G 1 BA:12/11 (1721)

[Janne Asplund]

Vuoden 1730 henkikirja, Tukholma:

Afskiedade Lieutnants Enkan Elisabeth Thavonia, föder sig med Bakelser, flycktning ifrån Nyland, 45 åhr gl, fattig, har fordningar innestående

Afskiedade Corporalen Gustaf Reuters hustru Anna Favorina, född ? Tavastehus Hattulla sn, föder sig med spinnande och nålkande(?)

Lähde: Överståthållarämbetet för uppbördsärenden, År 1730, SE/SSA/0031/06/G 1 BA/G 1 BA:13/1 (1730), bildid: A0057040_00219

[Janne Asplund]

Kastettu Tukholmassa, Hedvig Eleonora församling 5.11.1717:

Christnades barnet Abraham, fadren Borgaren ifrån Helsingfors Johan Abramson, modren hustru Catharina Larsdotter.
Kummeina mm. Borgaren ifrån Helsingfors Carl Abrahamson.

Lähde: Hedvig Eleonora CI:4 (1716-1725) Bild 32 (AID: v85572.b32, NAD: SE/SSA/0006)

[Janne Asplund]

Kastettu Tukholmassa, Hedvig Eleonora församling 23.11.1720:

Christnades barnet Isaac, fadren borgaren ifrån Helsingfors Johan Lanneius och des moder hustru Catharina Larsdotter.
Kummeja mm: Tullnären ifrån Pellinge Hr. Carl Gustaf Nilson, Påst inspectoren ifrån Helsingfors Hr. Benjamin Jabel.

Lähde: Hedvig Eleonora CI:4 (1716-1725) Bild 88 (AID: v85572.b88, NAD: SE/SSA/0006)

[Janne Asplund]

Katettu Tukholmassa, Jacob och Johannes förs., 24.1.1721:

Maria, vanhemmat Fiscalen i Åbo Hofrätt Jonas Hindrichsson & Maria Johansdotter

Lähde: Jakob och Johannes CIa:12 (1709-1725) Bild 131 / sid 251 (AID: v86365.b131.s251, NAD: SE/SSA/0008)

[Janne Asplund]

Kastettu 31.12.1714, Jacob och Johannes, Stockholm:

(Oächta) Johan, Fadren sades vara ifrån Åbo, Johan Witfot, kiöpmans sohn, och modren Margareta Nilsdotter Östman.

Lähde: Jakob och Johannes CIa:12 (1709-1725) Bild 160 / sid 309 (AID: v86365.b160.s309, NAD: SE/SSA/0008)

[Janne Asplund]

"Rector från Nyen Gabriel Hinel".

Lähde: Överståthållarämbetet för uppbördsärenden, År 1705, SE/SSA/0031/06/G 1 BA/G 1 BA:9/1 (1705), bildid: A0057009_00029

Lienee sama Gabriel Hinnel, joka mainitaan mm. Kyösti Väänäsen kirjassa Herdaminne för Ingermanland I (1987) s. 206, ja joka meni naimisiin Porvoossa 29.12.1704 Elsa Hermansdotter Detterdingin kanssa?

[Janne Asplund]

Födda: 25.5.1743 Flychtingens ifrån Finland Jonas Näbbs och dess hustrus Maria Roses son Johan Hindrich. Faddrar: Peruqvemakaren Johan Carl Bern?, skomakaren Hans Skarin, Klockgiutare Gesellen Hindrich Busman, Madame Stålnäbb, Madame Holm, jungfru Catharina Carling.
Lähde: Barnhusförsamlingen CI:1 (1697-1744) Bild 113 / sid 222 (AID: v83070.b113.s222, NAD: SE/SSA/0106)

[Janne Asplund]

Wigda: 5.5.1720 Borgaren ifrån Jacobs=stad i Österbotten: Eric Ytter med Madame Catharina Grandelia.

Lähde: BarnhusförsamlingenCI:1 (1697-1744) Bild 69 / sid 133 (AID: v83070.b69.s133, NAD: SE/SSA/0106)



Begravda: 25.10.1720 Flychtings Prästmannen och Capellanen ifrån Tenala sochen I Nyland,saliga hr David Petrejus

Lähde: BarnhusförsamlingenCI:1 (1697-1744) Bild 70 / sid 135 (AID: v83070.b70.s135, NAD: SE/SSA/0106)

[Janne Asplund]

Pig. Anna Wähänen, f. 1754, fr. Stockh. (17)85

- Esiintyy rippikirjassa piikana Öf. Ups.m.herr Anders Carl Björkbergin (s.18.9.1727) ja fru Gertrud Björkbergin (s. 26.11.1700) taloudessa aina 1791 31/7 asti.

- ”Kan finska, men dåligt svenska”

Lähde: Dalarö AI:4 (1786-1805) Bild 23 / sid 18 (AID: v84237.b23.s18, NAD: SE/SSA/1493)

[Janne Asplund]

Födda 11.9.1720: "Flychting Skomakaren ifrån Hellsingfors Mestr. Isaac Borgmans och des hustrus Anna Grumera son Gustauf. Wittnen Skomakaren Samuel Boman, Eric Lindberg, Joh. Laz?, hust. Catharina Lindbeck, Skieppar Enkan hustru N: Wahlberg, Jungf: Märtha Catharina Strindberg"

Lähde: Svea artilleriregementes församling AIa:1 (1713-1721) Bild 102 / sid 194

[LaaksonLilja]

Kiitos, kun laitat näitä foorumille! Itselläni on hakusessa kuvanleikkaaja Gustaf Hagnerhttp://www.freesmileys.org/smileys/smiley-chores041.gif (http://www.freesmileys.org/smileys.php) vaimonsa Catharina Norlanderin ja lastensa kanssa. Toinen pakolainen Ruotsissa on Sara Johansdotter Hauff. Ehkä antamiesi henkilötietojen avulla pääsen joskus heidänkin jäljilleen.

[Janne Asplund]

Vaikuttaisi suomalaiselle tämäkin:
”den 9 feb. 1727 döptes Catharina Savolain fad? Constl (Constapel) Joh: Savolain Mod: Maria Pärsdotter. Testes. Styck: (Styckjunkare) Johan Norendahl, furier Johan Ricter, hust: Cath: Claëlsdotter, hust: Stina Novalt.

Lähde: Svea artilleriregementes församling AIa:1 (1713-1721) Bild 139 / sid 266

[Janne Asplund]

”Den 2. maj 1714: Lystes båtzman Carl Bergman ifrån Österbotten och Wasastad, sampt pigan gudfruchtiga Brita Andersdotter”
Lähde: Skeppsholm CI:1 (1714-1757) Bild 10 / sid 3

[Janne Asplund]

Dec 1714: Lystes skomakaren ifrån Finland och Abostad Mäst Hindrick Gumerus och Jungf Dorothea ?
Lähde: Skeppsholm CI:1 (1714-1757) Bild 11 / sid 5

[Janne Asplund]

Feb 1715: Lystes borgaren ifrån Jacobstad Tomas Larsson och hustru Kirstin Mattzdotter
Lähde: Skeppsholm CI:1 (1714-1757) Bild 11 / sid 5

Feb 1714: Lystes drängen af Jummala sochen och Åland Jöns Ersson och pigan Margareta Jönsdotter
LÄhde: Skeppsholm CI:1 (1714-1757) Bild 11 / sid 5

Feb 1715: Lystes drängen ifrån Jummala sochn Carl Pärsson och pigan Anna Eriksdotter
LÄhde: Skeppsholm CI:1 (1714-1757) Bild 11 / sid 5

April 1715: Lystes mönsterskrifwaren Matts Paalman sampt jungfru Judith Öhberg bägge ifrån Finland
Lähde: Skeppsholm CI:1 (1714-1757) Bild 11 / sid 5

April 1715: Lystes Fredrick Bäck och jungfru Elisabetha Hörman? bägge ifrån Åbo
Lähde: Skeppsholm CI:1 (1714-1757) Bild 11 / sid 5

Julii 1715: Lystes handelsman ifrån Abo Gabriel Lundeen sampt jungfrun ifrån Biörnborg Sophia Erichsdotter Utha?
Lähde: Skeppsholm CI:1 (1714-1757) Bild 12 / sid 7

Oct 1714: Lystes handelsman ifrån Abo Johan Schäfer sampt jungfru Anna Maria Backman
Lähde: Skeppsholm CI:1 (1714-1757) Bild 12 / sid 7

Oct 1714: Predicanten ifrån Uhleå Olaus Laureus sampt dygdesamma matrona Maria Selbohm
Lähde: Skeppsholm CI:1 (1714-1757) Bild 12 / sid 7

Oct 1715: Högwällärda Zacharias Lundanus ifrån Abo Capellan sampt ehreborne jungfru Margareta Füchting?
Lähde: Skeppsholm CI:1 (1714-1757) Bild 12 / sid 7

Oct 1715: handelsman ifrån Abo Petter Steen sampt jungfru Christina Schele
Lähde: Skeppsholm CI:1 (1714-1757) Bild 12 / sid 7

Dec 1715: ifrån Abo mäster Jacob ? sampt gudfruchtige matrona hust. Catarina Timme
Lähde: Skeppsholm CI:1 (1714-1757) Bild 13 / sid 9

[Janne Asplund]

28. julii 1717 copulerades inspectoren ifrån Abo Johan ? med fru Anna Gertrud de la Motte
Lähde: Skeppsholm CI:1 (1714-1757) Bild 15 / sid 13

28. november 1717 copulrades handelsman ifrån Abo Sven Stranberg? och jungfru Anna Magdalena Vittfoot
Skeppsholm CI:1 (1714-1757) Bild 15 / sid 13

18. maj 1718 copulerades swarfaren ifrån Åbo Johan Hielte med jungfrun Christina Bergman
Skeppsholm CI:1 (1714-1757) Bild 16 / sid 15a

29. juli 1718 copulerades handelsman ifrån Nyland och Ekenäs stad And. Murberg och jungfru Agneta Uhonia?
Skeppsholm CI:1 (1714-1757) Bild 16 / sid 15a

4 september? 1718 copulerades Collega wid Uhleå schola Nicolaus Berger med jungfru Anna Maria Bähr
Skeppsholm CI:1 (1714-1757) Bild 16 / sid 15a

[Janne Asplund]

Eiköhän tämänkin voi tämän otsikon alle laittaa:

1740: "Examinanten wid Landtmätare Contoiret Johan Aspegren har flyttat härifrån til Åbo och ingen egendom efter sig lemnat, enligt stadstimmermans berättelse, så afskrifwas likmätigt resol. af den 6 september 1740”

Lähde: Överståthållarämbetet för uppbördsärenden, Kronotaxeringslängder, SE/SSA/0031/06/G 1 AA/37 (1739), bildid: A0060271_00371

[Janne Asplund]

Yleensä en huomioi juurikaan sotilasrullissa mainittuja Suomessa syntyneitä sotilaita, mutta laitetaan nyt kuitenkin tämä tykistössä palvellut kaveri tähän vuodelta 1715, kun hänellä on ihan suomalainen sukunimi:

Lär Constapel Johan HAIKONEN, född 1666, Finland, gift, Bekommit Kongl. Krigs Collegii afskied d. 7 martii 1715

Lähde: Generalmönsterrullor - Artilleriregementet 1656 (1715-1716) Bild 460

[Janne Asplund]

Lär Constapel Johan POIKONEN, f. 1676, Finland, gift, Commend: på Flottan d. 31 martii 1715
Lähde: Generalmönsterrullor - Artilleriregementet 1656 (1715-1716) Bild 470

[leilalm]

...ja vänrikki Hans Spåre,kuollut Tukholmassa 11.6.1794...Leilalm

[Janne Asplund]

Haudattiin 6.5.1722: "Begrofs styckjunkar Schilppers hustru ELISABET ULVIK af 28 åhr (s. ~1694) FÖDD I CAJANA BORG"

Lähde: Svea artilleriregementes församling CI:1 (1720-1724) Bild 5

Haudattiin 3.10.1722: "Sergeant Joh. Shalmis? hustru Sara Rudolf född i Wiborg 36 åhr gl."
Svea artilleriregementes församling CI:1 (1720-1724) Bild 6

[Janne Asplund]

Henkikirja 1730, Stadens västra: "Skräddaren Hans Thunberg [...] gesällen Simon Lax föd i Nyland 26 år"

Överståthållarämbetet för uppbördsärenden, År 1730, SE/SSA/0031/06/G 1 BA/G 1 BA:13/6 (1730), bildid: A0057059_00012

[Janne Asplund]

Henkikirja 1721:
"Handelsmannen Isac Bergs änkia ifrån Åbo flychting med sin siuka son Isac Berg. I samma kammar mönsterskrifwaren Carl Berg, ogift, do mönsterskrifwaren Dahlman, ogift. do skepskrifwaren Erik Milk(t?)opeus ogift: alla äro under Amiralitet. I samma stuga kyrckio garden uti Finland och Masco sochn Simon Waxell? med sin hustru utan barn och tienstefolk. Ibm en gammal Jungfru Anna Litorina öfr 60 gammal […]"

Lähde: Överståthållarämbetet för uppbördsärenden, År 1721-1729, SE/SSA/0031/06/G 1 BA/G 1 BA:12/8 (1721), bildid: A0057033_00108

[Anne C.]

Löytyisiköhän merimies Johan Salov ja vaimo Maria Tolonen, todennäköisesti muuttaneet Oulusta Tukholmaan vuoden 1788 loppupuolella tai 1789 alussa?

Maria muutti aika nopeasti takaisin Ouluun, mutta Johanista ei ole muuton jälkeen mitään tietoa.

Terveisin,
Anne

[Pekka Hiltunen]

Hei, Janne!

Olen pidempään kaipaillut eräitten tukholmalaisten esivanhempieni tietoja. Muuan Sven Ahrenberg pestattiin Esaias Wechterin toimesta Kaarinan Littoisten veranvanuttamoon vanuttajaksi 1748. Laitoksen historiikissa mainitaan hänen olleen ensin vanuttajanopissa Huddingen Nackan verkatampissa ja toimineen omien sanojensa mukaan sitten kaartinsotilaana. Tukholman Silfverbergistä löytyi eräs ruukinpatruuna Ahr(e)nberg, jonka 1740-luvun alussa syntynyt poika on ollut kaartinsotilaana, ja mainittu ruukinpatruuna voisi olla etsimäni, v. 1721 syntyneen Sven Larsson Ahrenbergin sukua.

Huddingen rippikirja-mikrofilmeistä löysin perheen Norrbystä 1740: Sven Larsson, moder Maja Svensdotter, moders styffader Jan Andersson 84 år, mormoder Lisbeta Ersdotter. 1741: Jöran Larsson 26 (år), moder h Maja Svensdotter 51, moders st.far Jan Andersson 85, mormoder h Lisbeta Ersdotter 85, syster Maja Larsdotter 18.

Edellä olevan perusteella Sven Larsson on todennäköisesti vanuttaja Sven Ahrenberg, joka nähtävästi on vuosien 1740 ja -41 välillä voinut siirtyä Tukholmaan kaartinsotilaaksi; luultavasti isä on vainaja, kun 20-vuotias Sven Larsson on kirjattu Tukholman liepeillä sijainneen Norrbyn asujaimiston päämieheksi - jollei isä Lars Ahrenberg sitten ole kaartissa tai muualla sotilaana. Päämies Jöran Larsson, 26, on näköjään tullut jostain nuoremman veljensä Svenin tilalle tämän poistuttua (rk 1741).

Sven Ahrenberg siirtyi Turkuun ja edelleen Kaarinaan 1748 morsiamensa Elisabetha Relinin kanssa ja näkyy rippikirjoissa mm. Kaarinan Nummenmäellä, kunnes siirtyy Littoisiin ja myöhemmin perustaa oman verkatampin ensin Kaarinaan sekä myöhemmin toisen Nousiaisten Kulolaan. Pariskunta Sven ja Elisabetha vihittiin avioliittoon Kaarinassa 10.6.1750 nuoren vaimon ollessa 1731 syntyneenä jo vuotta aiemmin syntyeen esikoistyttären äiti.

Minua kiinostaisi tietää, että onko Sven Ahrenberg kenties Tukholman henkikirjoissa 1747 tai -48, sekä se, että löytyyköhän Elisabetha Relinistä (myös muodossa Reli´n) tietoja henkikirjasta. Olen nähnyt Tukholman vihityissä erään Relin-nimisen kaartinsotilaan, joka on voinut olla Elisabetin lähisukulainen. On ilmeistä, että myös Elisabet Relinin isä palveli kaartissa tai muualla sotilaana. Toistaiseksi en ole löytänyt sen koommin Ahr(e)nberg- kuin Relin -nimisiäkään kuninkaankaartista kyseiseltä ajalta, joskin osa mikrokorteista tuli selailtua jokseenkin ylimalkaisesti, kun mainitut kortit olivat minulla lainassa vuosikymmen sitten. Olen kyllä hankinut omakseni kuningattarenkaartin kortit, jotka ovat osittain vielä läpi käymättä, mutta odotettavissa oleva informaatiomäärä on alhainen mahdollisiin henkikirjatietoihin nähden, joista saattaisi selvitä Elisabethan patronyymi.

Näyttää kaiken kaikiaan siltä, että kyseessä on ollut jonkinlainen "neidonryöstö" eli sala-avioliitto aikuisen miehen ja 17-vuotiaan morsiamensa välillä. Jos sinulle sattuisi osumaan silmiisi mainitut nimet, olisin tiedoista kovin kiitollinen!

PH

[Janne Asplund]

Suutarimestari Simon Langin oppipojaksi sisäänkirjoitettiin
"1730 den 22 julii inskrefs gåssen Johan Joensson på 5 åhr att lära, född i Borgo Sn och cavrades för börds attest samt gaf 1 rdrS? [...]
1735 den 20 Januari utskrefs Johan Dankelman (Dunkelman?) efter upvist attest ehreligde? 3 rdr?"

Lähde: Skråarkiv, Skomakareämbetet, in-och utskrivningsböcker, D1:4 (1726-1755).SSA. s.43

Kyseistä lähdettä tarkasteltaessa huomaa useita nimenmuutoksia uloskirjautumisvaiheessa (patronyymistä sukunimeksi, sukunimi muuttuu kokonaan tai osin), kuten siis tässäkin tapauksessa. Ratkaisevia hetkiä monien tutkimuksen etenemiselle siis.

[Janne Asplund]

23.7.1745: Gåssen Johan Frits Haminasta (Friedrichshamn) kirjautuu neljäksi vuodeksi suutarimestari Andreas Ramsteenin oppiin. Kirjautuu ulos 12.7.1749.

Lähde: Skråarkiv, Skomakareämbetet, in-och utskrivningsböcker, D1:4 (1726-1755).SSA. s. 120.

12.1.1743: Sisäänkirjautuu suutarimestari Lars Hernbergin oppiin gåssen Ifvar Johansson född i Finland. Kirjautuu ulos 25?.19.1746 Ifvar Johansson SAVOLA.

Lähde: Skråarkiv, Skomakareämbetet, in-och utskrivningsböcker, D1:4 (1726-1755).SSA. s. 131.

[Pekka Hiltunen]

.../.. Sven Ahrenberg .../..
Huddingen rippikirja-mikrofilmeistä löysin perheen Norrbystä 1740: Sven Larsson, moder Maja Svensdotter, moders styffader .../..
.../..Edellä olevan perusteella Sven Larsson on todennäköisesti vanuttaja Sven Ahrenberg, joka nähtävästi on vuosien 1740 ja -41 välillä voinut siirtyä Tukholmaan kaartinsotilaaksi; luultavasti isä on vainaja, kun 20-vuotias Sven Larsson on kirjattu Tukholman liepeillä sijainneen Norrbyn asujaimiston päämieheksi - jollei isä Lars Ahrenberg sitten ole kaartissa tai muualla sotilaana. Päämies Jöran Larsson, 26, on näköjään tullut jostain nuoremman veljensä Svenin tilalle tämän poistuttua (rk 1741).../..

P.S. Käytyäni läpi Kuningattaren henkivartiokaartia löysin Lars Ahrenbergin (v:mo Maija), joka on kirjattu palvelusta vapautetuksi 1744. Suomalaisen vanuttajasuvun nimi näyttäisi siis olleen käytössä jo kantaisän Svenin isällä Larsilla. Katselmusrullista ei kuitenkaan juuri muuta informaatiota ole saatavilla, mutta mainittu lähde (Svea artilleriregementes församling) on mielenkiintoinen.

PH

[samiku]

Tukholman arkistoissa itseäni kiinnostaisi kovasti suomalainen klensmed Johan Elfving (1753-1817), joka palasi Loviisaan vuonna 1794, opiskeltuaan ammattiinsa jossakin päin Tukholmaa. En ole vaan osannut etsiä.

Ko. herran vanhemmista tai Tukholmaan lähdön vuodesta ei ole tietoa.

[Janne Asplund]

Jos Elfving oli syntyjään suomalainen (ja palasi takaisin Loviisaan), niin voi olla, että Tukholmasta on vaikea löytää lisätietoja. Ammattikunnan arkistossakaan, Klen- och pistolsmedsämbetet, ei ole paljoa säilynyt:
1736 – 1843"Kart. Innehåller:
* Protokoll 1736-1783, 1793-1843 (2 band) samt lösa protokoll 25/2 1794, 2/3 1779, 26/1-8/11 1828, 20/1 1832-16/9 1833.
* Memorialprotokoll 25/2 1794, 2/3 1797, 26/1 8/11 1828, 20/1 1832-16/9 1833 samt lådräkning (koncept) 20/1 1831-20/1 1832.
* Inkomna handlingar 27/7 och 20/10 1795."

Nordiska Museet ja Riksarkivet pitävät sisällään jotain: "Klen- och pistolsmedsämbetets gesällskaps handlingar som förvaras hos Nordiska museet och Riksarkivet, se bilaga."
Näiden tutkiminen vaatii siis paikanpäälle menemistä.

[Pekka Hiltunen]

Tilasin Ramselesta Huddingen rk:t 1740-50, niin näen (kevään kuluessa), että missä vaiheessa tätä klädesvalckare-släktiä vaimoineen kannattaa haravoida Tukholmasta. Kerron sitten lisää saatuani kortit läpikäydyiksi (4 kpl). Tukholma oli aika iso kylä jo 1700-luvun puolivälissä, mutta luulisi, että korttelit voi sentään rajoittaa nyk. Gamla stanin alueelle, jos oli kaartissa sotilaana - jollei sitten vaikka Mosebackenille...
PH

[Janne Asplund]

Tilasin Ramselesta Huddingen rk:t 1740-50, niin näen (kevään kuluessa), että missä vaiheessa tätä klädesvalckare-släktiä vaimoineen kannattaa haravoida Tukholmasta. Kerron sitten lisää saatuani kortit läpikäydyiksi (4 kpl). Tukholma oli aika iso kylä jo 1700-luvun puolivälissä, mutta luulisi, että korttelit voi sentään rajoittaa nyk. Gamla stanin alueelle, jos oli kaartissa sotilaana - jollei sitten vaikka Mosebackenille...
PH

Hei Pekka!
Onko sinulla tarkka lähdeviite siitä, kun Sven oli kuningattaren henkivartiokaartissa? Mikä oli vuosi ja komppania?
Kuinka olet identifioinut Svenin Huddingesta? Siellä ei kai sukunimi näy, vain patronyymi? Nacka on ollut ilmeisesti jossakin vaiheessa Huddingen kappeliseurakunta.

[Pekka Hiltunen]

Hei Pekka!
Onko sinulla tarkka lähdeviite siitä, kun Sven oli kuningattaren henkivartiokaartissa? Mikä oli vuosi ja komppania?
Kuinka olet identifioinut Svenin Huddingesta? Siellä ei kai sukunimi näy, vain patronyymi? Nacka on ollut ilmeisesti jossakin vaiheessa Huddingen kappeliseurakunta.

Littoisten Verkatehtaan Historiassa (Koskelainen) sekä Kaarinan Historiassa (Timo Havia) kerrotaan Sven Ahr(e)nbergin itse maininneen olleensa ensin vanuttajanopissa Nackan veranvanuttamossa ja sitten kaartinsotilaana, ennen kuin tuli Esaias Wechterin pestaamana Suomen puolelle Kaarinan Littoisten tamppiin. Etsin joskus vuosikymmen sitten Sveniä kuninkaan henkivartiokaartista hänen nimeään huomaamatta ja havaitsin, että oli olemassa myös kuningattarenkaarti (ehkä sama kuin "pieni kaarti"), jonka rullat eli mikrokortit on halussani ja joista tapalin vapautetun sotilaan, Lars Ahrenbergin nimen.

Tiesin kyllä jo Svenin jäljille päästyäni, että Nacka sijaitsee Huddingessa (vaikka on virheellisesti kirjoitettu "Nocka" Koskelaisen historiikissa ja mahd. myös Turun tai Halikon käräjäpöytäkirjoissa). Etunimet (äidin patronyymi Sven), ja ajankohdatkin täsmäävät kuvattuun perheeseen eikä muita ehdokkaita Huddingesta löytynyt 1740-41.

Sven Ahrenbergin omat puheet eivät välttämättä olleet luotettavia, sillä hän onnistui hankiutumaan huomattaviin velkoihin ennen kuolemaansa, vaikka vanhin poikansa harjoitti ilmeisen tuottavaa liiketoimintaa Kaarinan tampissa ja velkojat ovat olleet luultavasti tietämättömiä perheen hallussa olleesta Nousiaisten verkatampista (missä perheenjäseniä asui jo ennen sisarussarjan nuoremman pään pojan Otto Wilhelmin muuttoa pitäjään vanuttajaksi isänsä kuoleman jälkeen); toisaalta Sven A. onistui elelemään morsiamensa kanssa "susiparina" yli vuoden ajan - nähtävästi ilman seuraamuksia. M.m. näistä seikoista päätellen Sven A. oli "huijari", jonka omaan kertomukseen ei välttämättä ole luottamista. Kuitenkin näyttää siltä, että rullista (korteista) löytynyt Lars Ahrenberg oli hänen isänsä Huddingen tietojenkin perusteella ja palveli siis kaartissa. Kun Reliin-nimi esiintyy kaartinsotilaitten parissa, on luultavaa, että myös morsiamen isä on palvelut Tukholman kaartinsotilaana - jollei Sven sitten ole satuillut nuorelle morsiamelleen jonkun tuttavansa nimeä.

Huddingen kortit 1740-50 saapuivat tänään postissa ja päässen niitä tavailemaan ensi viikolla.

PH

[Pekka Hiltunen]

Hei Pekka!
Onko sinulla tarkka lähdeviite siitä, kun Sven oli kuningattaren henkivartiokaartissa? Mikä oli vuosi ja komppania?
Kuinka olet identifioinut Svenin Huddingesta? Siellä ei kai sukunimi näy, vain patronyymi? Nacka on ollut ilmeisesti jossakin vaiheessa Huddingen kappeliseurakunta.

Katselin läpi Huddingen rk:t nyt vähän tarkemmala silmällä ja mikrofilmien katselulaitteella. Olin aiemmin tiiraillut filmejä valoa vasten mikroskoopin ojektiivilla ja päätynyt siihen, että Sven Larssonilla on ollut Jöran-niminen veli, joka näyttäisi olleen n 5 v Sveniä vanhempi. Nyt kuitenkin osoittautui, että kyseessä on sama Sven vv. 1740 ja -41 - nimi vain oli kirjoitettu huitaisten ja takerruin ikämerkintään, joka ei täsmännyt Turun ja Kaarinan rk-tietoihin. Kyseessä näyttäisi kuitenkin olevan oikea perhe, sillä Svenin perään on sivun oikeaan laitaan 1740 kohdalle kirjattu "Lifsbatalj.". Kirjauksen sarakkeen yläpuolella on merkintä "45", joka voi olla vuosiluku. Sven ja sisarensa Maja Larsdotter ovat muuttaneet v. 1741 jälkeen muualle, paikkaan, jonka nimen etuosa on lyhyt ja jälkimm. osa "-torp". Ainakin v:sta 1744 piti Norbyn taloa Olof Larsson perheineen.

Jatkan "Svea livgardes bataljonin" rullien eli mikrokorttien läpikäymistä. Rullan alussa on maininta, että pataljoonan kirkkokunta oli Södermalmin Pyhän Marian kirkko.

PH

[samiku]

Ehdin viime viikonloppuna piipahtaa Tukholman kaupunginarkistossa hyvin pikaisesti, ja luulen päässeeni Johan Elfvingin jäljille. En ehtinyt kiireessä edes tehdä kunnon muistiinpanoja.

Kaupungin veroluettelosta löytyi "Elfving J.N. Skrädd. gesäll", jonka paikansin jonkun "mantaaleihin kirjautumisrekisterin" avulla Katarinan seurakunnan alueelle "Elfving Joh. skräddaregesäll Kat. 1356".

Katarinan papereista löytyi kohdasta 1356 teksti (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=33444), jonka Heikki Särkkä ystävällisesti tulkitsi:
"Coopvordie Skepparen Joh. Sandberg är borgare i Lovisa efter uptet Borgare Bref af den 26 Juli 1777och ther betalar alla utskiylder.
Hustrun 2 Sonner (!)
1 dottren Maija"

Tukholman dokumentit ovat vuosilta 1770-90. Tällaiset numerot otin kuvien nimistä talteen:
A0060937_00012
A0060937_00375
A0060935_00192
A0057103_00198

Johan syntyi tarinan mukaan 1753 aviottomana hämäläiselle piialle. Isä oli Loviisassa palvellut ruotsalainen upseeri, joka myöhemmin kustansi pojan ammattiopinnot Tukholmassa ja antoi tälle luvan käyttää omaa sukunimeään. Johan palasi Loviisaan 1794, meni naimisiin sepän lesken tyttären kanssa, jatkaen ammattia. Voisi vaikka arvailla että vaatturin ura ei ole kiinnostanut ja että hän olisi siten vaihtanut Tukholmassa jossakin vaiheessa lukkosepän oppiin.

Olin aiemmin katsellut Loviisan seurakunnan arkistoista, että palattuaan Loviisaan, Johan ja hänen vaimonsa on merkitty rippikirjaa jonkun Sahlbergin ja vaimonsa Srömbergin päälle, mutta kysessähän onkin Joh Sandberg, joka on kuollut juuri samana vuonna, 1794.

Oletukseni on siis, että aiemmin mainittu upseeri (Elfving) on mahdollisesti maksanut Sandbergille, jotta tämän perhe on huolehtinut vuonna 1777 14-vuotiaasta Johanista Tukholmassa. Ehkäpä perheen 2 muuta lasta ovat olleet myös oppia hakemassa. Loviisasta kuolleena löytynyt Sandberg tosin oli vain 7v Johania vanhempi. Ehkä porvariskirjeen Sandbergon sittenkin ollut tämän isä?

Pitänee itse palata Tukholmaan paremman ajan kanssa :) Olen toki kiinnostunut kuulemaan, jos Elfvingistä tai Sandbergeista sattuu löytymään jotakin Tukholman suomalaisten etsinnöissä.

[Janne Asplund]

Kastettu, Skeppsholm: 1742 den 9 oktober: "Christnades handelsman ifrån Åbo hr Fredrik Wijnqvist lilla son Fredrik, modren Susana. Fadd: Tobaksspinnaren hr Jacob Crom, Magnus Giösling, Mad: Magdalena Groth, Jungfru Greta Elisabet Wijnqvist"

Lähde: Skeppsholm CI:1 (1714-1757) Bild 154 (AID: v89890.b154, NAD: SE/SSA/0014)

Kastettu 1742 den 7 okrober: "Christnades Bårgaren ifrån Jacobs stad Simon Källberg lilla son Erik, modren Cajsa Swatz. Fadd: Gabriel Wijnsteen, jungfru Maja Hångels?"

Lähde: Lähde: Skeppsholm CI:1 (1714-1757) Bild 154 (AID: v89890.b154, NAD: SE/SSA/0014)

[Janne Asplund]

Kastettu 23.7.1734: döptes Elisabet, hr Magni Borgströms och hustru Margareta Borgströms lilla dotter i kyrckan [...] Faddrarne woro, HÖGACHTAD HR RÅDMAN LANGHAHR IFRÅN BORGO, HÖGACHTAD HR RÅDMAN UHRWÄDER IFRÅN HELSINGFORS, hr commissn Ahlström, så och madame Sara Wijkegren, madame Boström och jungfru Elisabet Lindstedt.

Lähde: Storkyrkoförsamlingen CIa1:8 (1727-1738) Bild 151 / sid 291

[Janne Asplund]

Hantverkare i Stockholm 1719 -kortistosta:

Remert, Paul, hattmak. ogift (Ormen 47, Maria västra del fol. 449), ”ogift och flykting ifrån Viborg, dess fäteqvinna Lena Jonsd:r”

Purman, Bertil, skrädd, gift (Fiskaren större 150, Katarina östra del fol. 495), ges. Hind. Eriksson, Allesammans flyktingar från Åbo

Netto, Kristoff. hattmak. gift (Skansen 29, Norrmalm västra övre fol. 326), lärg. Erik Krus, pig. Lisken, ”Flyktingar ifr. Åbo”

[kkylakos]

Osa näistä Hedvig Eleonoran seurakunnan kastetuista oli jo ketjun alkupäässä täydellisemmin kirjattuina, mutta laitan (alunperin blogissani http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.fi/2017/01/isonvihan-pakolaisia-ladugardlandetilla.html julkaistun ) listan kumminkin tähän.

3.10.1712 - isänä "borgaren ifån Helsingfors i Finland" Nils Pährsson Berg, äitinä Maria Jacobsdotter. (Kummeissa "jungfru Brita Wetter", joka on todennäköisesti helsinkiläisen Petter Wetterin tytär.)
9.12.1713 - kummina "Bonden ifrån Hälsingfors Hindrich"
7.1.1714 - isänä teurastaja ""ifrån Hällsingfors" Johan Börck, äitinä Catharina Lancus
1.9.1714 - isänä suutari Helsingistä Anders Wisterberg, äitinä Elisabet
4.10.1714 - isänä pellavakankuri Helsingistä Johan Tusman, äitinä Anna Henriksdotter (Helsingissä 7.11.1712 syntyneen lapen isä "weff:r Joh: Tuhsman")
11.10.1714 - isänä teurastaja Helsingistä Johan Lancius, äitinä Catharina Larsdotter Sohlberg (vrt. ylempänä teurastajan vaimon sukunimenä Lancus.)
24.4.1715 - kummina Nauvon kirkkoherra Gustaf Salonius, Korppoon ruustinna Maria Törnroos, Nauvon kirkkoherran vaimo Anna Gerdzlovia (lapsen isä Nils Gerdzlovius)
29.4.1715 - isänä edesmennyt suutari Helsingistä Erich Erichsson, äitinä Anna Johansdotter
14.10.1715 - isänä pakolaistalonpoika Helsingin pitäjästä Petter Thomasson, äitinä Beata Jöransdotter
23.10.1715 - kummina porvarinvaimo Uudeltamaalta Walborg Mattsdotter
10.11.1715 - kätilönä Catharina Winter Helsingistä
5.3.1716 - isänä Turun hovioikeuden viskaali Erich Wallwick, äitinä madame Brita Elgh (ylioppilasmatrikkelissa vaimon sukunimi Hirvo!)
20.12.1716 - kummina kauppiaan vaimo Turusta
5.11.1717 - isänä porvari Helsingistä Johan Abramson, äitinä Catharina Larsdotter, kummina porvari Helsingistä Carl Abrahamson (Helsingissä vihittiin 10.8.1712 avioliittoon "Stachtaren Joh: Abramsson" ja "Catharina Larsdr:". Vrt. teurastaja Johan Lancius yllä)
6.4.1719 - isänä porvari Helsingistä Johan Biörck, äitinä Catharina Lana (vrt. yllä Johan Börck & Catharina Lancus)

[Janne Asplund]

1738 Krontoxeringslängd:

Qvarteret Bocken, n:o 45
Cronobefallningsman från Finland Erich Miltepeus

Överståthållarämbetet för uppbördsärenden, Kronotaxeringslängder, SE/SSA/0031/06/G 1 AA/36 (1738), bildid: A0061271_00176

[Aiccu]

Kun näin asiokkaasti olette Tukholman suomalaisia selvitelleet, onko tullut vastaan mitään, joka antaisi lisävalaistusta Anders Gyllingiin joka toimi voutina Ekerössä Ekebyhovissa kreivi sotamarsalkka Carl Gustaf Wrangelin aikana. Ei siis ihan Tukholmassa. Andersilla oli ainakin kaksi lasta: Anders joka päätyi Ekerön kirkkoherraksi ja Brita (1660-1739) joka avioitui Perttelin kappalaisen Paul Saloviuksen kanssa. Britan äidistä en ole löytänyt tietoa, ja myöskin se kiinnostaa miten isä Anders G. alun perin Ekeröhön ajautui kun ei ollut aatelinen kuten aika monet voudit käsittääkseni olivat.