Ingeborg Cauton

[orvo]

Hei,

Onko kukaan törmännyt sukututkimuksissaan otsikon naiseen, olisin kiinnostunut tietämään hänen sukutaustastaan. Hän on mennyt naimisiin Vaasassa (Mustasaaressa) tiettävästi tukholmasta tulleen värjäri Jonas Lundenin (joskus Lundin) kanssa 1773.

Mahdollista on, että hän on jämsäläaistä Cautonien/Kauttojen sukua, esim. Lauri Kautolla (jonka poika Erkki otti nimen Cauton), Saarijärven ja Viitasaaren nimismiehellä oli Ingeborg -niminen tytär (s. 1737). Mutta miten ja milloin hän olisi muuttanut Vaasaan, tai mistä värjäri Lunden on hänet löytänyt. Heillä oli ainakin yksi tytär, Ester Ulrica, s. 1776. Kuolinvuosiaan en ole myöskään löytänyt heille.

Vaasan rippikirjoista löysin maininnan pariskunnasta ja hiskistä avioliittomerkinnän. Olisin kiitollinen kaikista vihjeistä asian tiimoilta.

Terv. Sari A

[TerhiA]

Pyyrinlahden Kauton talon tytär Ingeborg Larsdr Kautto näkyy kotona vielä v1770, mutta ei enää myöhemmin. Lieneekö kyseessä juuri hän.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saarijarvi/rippikirja_1767-1776_uk622/108.htm

[Essimi]

Pyyrinlahden Kauton talon tytär Ingeborg Larsdr Kautto näkyy kotona vielä v1770
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saarijarvi/rippikirja_1767-1776_uk622/108.htm

Tuolla sivulla Ingeborgin nimen yllä Moder Ester - sama harvinaisehko nimi, jonka Ingeborg antoi omalle tyttärelleen.

[orvo]

Kiitos molemmille vastaajille. Kysymyksessä on hyvin suurella todennäköisyydellä etsimäni Ingeborgin perhe, koska hänen tyttärensä Ester Ulrica Roosin luona asui jonkin aikaa serkku Ester Hedvig ja myöhemmin Ester Ulrica otti ottotyttärekseen toisen serkkunsa tyttären Anna Ulrican - Kalajoelle.

Ingeborgin äidin puoleinen sukutausta sen sijaan jää hämäräksi, ainakin pidemmälle mentäessä. Äidin isä oli nimeltään Kristoffoer Palkén, torppari, hänen isänsä ainakin joidenkin lähteiden mukaan Fredrik Balcken-Palkén. Aika erikoinen nimi, mistähän mahtaa olla lähtöisin, Baltiasta, Saksasta??? Onko kenellekään tullut nimi vastaan.

[TerhiA]

Tämä Ingeborgin paikallistaminen Vaasaan olikin mukava löytö. Pikaluin hetimiten Narcista Vaasan rippikirjoja ja pariskunta löytyikin sitten VII-korttelista numerosta 245. Samalla totesin, että molemmat Kauton tyttäret Ingeborg ja Maria lähtivät kotoaan samaan aikaan ja nähtävästi siis todellakin Vaasaan. Maria näkyi sitten välillä takaisin Kautossa. Hänen jatkohistoriaansa en tunne.
Harmi, että noissa Vaasan varhaisemmissa rippikirjoissa ei ole mitään synt.aikamerkintöjä.
Ester Palkenin vanhemmat olivat Laukaasta Kristofer Palken ja Ingeborg Björn. Ingeborg kuoli Laukaassa n 1735. Hänen edellinen puolisonsa oli nimeltään ilmeisesti Knut Lång, koska Palkenin poikapuolena näkyy Lars Knutsson Lång. Kristoferin pso 2:o oli Anna Larsdr Peurasta.
En harmikseni tunne ollenkaan Esterin vanhempien taustoja, eli mistä he Laukaaseen tulivat ja missä Ester olisi syntynyt. Henkikirjoista ei ole asiaan valaistusta löytynyt. Esterin tytär Lisa Larsdr Kautto on yksi esiäideistäni, joten asia kiinnostaa kovasti.

[TerhiA]

Färg.mäst. Jonas Lundin k 24.4.1779 Wasa, 42v, haud. 28/4.
Färg.mäst.änka Ingred Lundén k 24.12.1798 Wasa, 62v, haud. 30/12. Saarijärven rippikirjassa Ingeborgilla näkyi synt.pvm 24.2.1737.

[orvo]

Kiitos Terhi, tämähän on mahtava foorumi, rekisteröidyin juuri äsken, ja nyt on monta asiaa selvinnyt ihan itsekseen. Heille ei kai sitten ehtinyt Ester Ulricaa enempää lapsia syntyä. Leskikään ei kai mennyt uudelleen naimisiin.

Oikeastaan tutkin heidän tyttärensä, Ester Ulrican elämää. hän meni naimisiin 1800 Vaasassa luutnantti Lars Roosin kanssa. Pian tämän jälkeen he muuttivat Kalajoelle Marttilan puustelliin. Lapseton Ester Ulrica jäi 1824 leskeksi ja hänen kohtalonsa kietoutuu myös Kalajoen kuuluisiin herännäiskäräjiin. Poikapuoli J.D. Roos ja ottotytär Anna Ulrica Radin (Ester Hedvig Cautonin ja Samuel Radinin tytär) olivat syytettyjen joukossa.

Tutkin myös käräjien pääsyyttäjän Nils Sandmanin ja hänen vaimonsa Catharina Branderin (äidin isän puolelta Raahen Soveliuksia) elämää ja sukua. Asuivat Kalajoella Kärjän talossa. Nils oli Ruotsista Raaheen muuttaneen Jonas Sandmanin jälkeläinen. Heidän sukupuunsa minulla on hyvin kasassa. Mutta kaikki lisätieto on tervetullutta.

[Simotei]

Karl Hedman kirjoittaa Sukututkimusseuran vuosikirjassa 1927 Vaasan käsityöläisistä. Ohessa hänen versionsa värjäri Jonas Lundenista:

Död 24.4.1779, 42 år gl. Kommen från Stockholm. Gift i Vasa 6.6.1773 med Ingeborg (Ingrid) Cautin, från Maksmo, död 24.12.1798, 62 år gl, dotter till länsmannen Erik Cautin och Susanna Ersdotter, död i Vasa 29.8.1784, 74 år gl.

-Simo-

[TerhiA]

Maksmosta länsmans dotter? Hmmm ... Yritin mainitsemastasi pariskunnasta löytää jotakin, mutta en osannut. Mustasaaren kuolleista kyllä löytyi mainitsemasi leski Susanna Eriksdr Cantlin, k 29.8.1784 Vaasa 74v. Jos tuo Ingeborg on hänen tyttärensä, niin ei hän ainakaan sitten tyttärensä luona asunut kuollessaan. Pitäisi viitsiä käydä läpi kyseisen rippikirjan jokainen sivu, jotta hänet jostakin löytäisi.

Rk 1769:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5378120
Tässä näkyy väen mukana myös Petter Hansson Limatius, joka saattaisi olla olettamani Ingeborgin sisarenpoika.

Rk 1777:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5378260
Tässä näkyy myös Maria Cauton, eli olettamani Ingeborg Larsdotterin sisar Pyyrinlahden Kautosta. Myös joku Ester Bengtsdr, joka hyvinkin saattaisi olla saarijärveläisiä. Myös saarijärveläinen Judit Henriksdr.

Rk 1784:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5378359
Edelleen Ester Bengtsdr ja saarijärveläinen dg Matts Persson.

Rk 1791:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5378468
Matts Persson vieläkin läsnä.

Rk 1797:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5378597
Väessä mukana Ester Hedvig Kauton. Ingeborgin tytär Ester Ulrika avioituu ja muuttaa Kalajoen Marttilaan, kuten myös Ester Hedvig. Kalajoella Ester Hedvigin synt.aikana näkyy 2.1771, ja hän onkin siis Jämsän Erik Kauton tytär. Äiti Maria Kihl.
Tässä no245:ssä näkyy useita Lundin/Lundén-nimisiä, mutta mahdollinen keskinäinen sukulaisuussuhde ei kuitenkaan käy ilmi.

[TerhiA]

Ja kun sinnikkäästi pikaluki Vaasan rippikirjoja, niin löytyihän sentään jotakin, IIIkv no62. Sjöman Kantlin, hu Brita Markusdr ja äa Susanna Eriksdr:

Rk 1784:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5378312
Tässä leski Susanna siis kuolee.

Rk 1777:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5378202

Tätä edeltävässä rippikirjassa en samassa numerossa heitä näe. Tämän sjöman Kantlinin etunimi taitaa olla Jakob.

[orvo]

Kiitos taas terhi, taidat olla oikeassa asian suhteen, luulen, että Karl Hedman on hieman oikonut asioita, koska tuota Ingeborgia on ollut vaikea löytää Vaasasta. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun sukututkija erehtyy.

Terhin perustelut ovat aika vahvat, ja niitä tukee se, että Ester Hedvig Cauton (Erik Cautonin ja Eva Maria Kijhlin tytär - ja Ingeborgin serkku Jämsästä) ja Ester Heidvigin veljen tytär Amalia Lovisa, ja myös ester Hedvigin tytär Anna Radin asuvat Ingeborgin tyttären Ester Ulrican luona Kalajoella. Nämä faktat johtivat minutkin jämsäläisten pariin ja viimein Cautonista Kauttoon.

Ingridin nimi on tosin joissain lähteissä muodossa Cautin, kuten Jonas Lundenin myöskin Lundin. Mutta mm. olikohan Bergbomin sukukirjassa Ingeborgin tiedoissa Larsintytär, joka sekin tukee jämsäläistä Lauri Kauttoa Ingeborgin isänä.

[TerhiA]

jämsäläistä Lauri Kauttoa

Minulle tämä esi-isä LK on kyllä saarijärveläinen.
Tuosta Susanna Eriksdotterista vielä sen verran, että HisKi-metsästely näyttää hänen olleen aviossa Jakob Kantlinin kanssa ja lapsia syntyi Uudessakaarlepyyssä. Heidän poikansa Jakob on siis nähtävästi se, joka näkyy Vaasassa merimiehenä, puolisonaan Brita Markusdr, ja heidän luonaan asui ja kuoli sitten tämä leskiäiti Susanna. Ei näkymiä kenestäkään Ingeborg-tyttärestä/sisaresta, eikä Susannan pso siis ollut nimeltään Erik.

[orvo]

Jep, oikeassa olet, Saarijärveltä olivat, osa suvusta on vaikuttanut Jämsässä, kuten serkkunsa Eric Cauton.

[Simotei]

Matti Waltan kirjassa Lääninhallinnon virkamiehet 1721-1808 kerrotaan Cauton-nimismiehistä seuraavaa:

Erik Cauto, Viitasaaren ja Saarijärven nimismies 1706-1732, syntynyt Saarijärvellä 1670, isä nimismies Mats Matsinpoika, äiti Lisa, puoliso Gertrud (s.1671)

Lars Cauto, Viitasaaren ja Saarijärven nimismies 1732-1758, syntynyt Saarijärvellä 1701, isä nimismies Erik Cauto, äiti Gertrud, puoliso Ester Stefanintytär (s.1707).

Erik Cauto, Jämsän nimismies 1761-1789, syntynyt Jämsässä 1731 (k.1813), isä nimismies Lars Cauto ja äiti Ester Stefanintytär, puoliso Elisabeth Kijhl, syntynyt Jämsässä 1733 ja vanhemmat nimismies Adam Kijhl ja Hedvig Crantz

-Simo-

[TerhiA]

Lars Cauto, Viitasaaren ja Saarijärven nimismies 1732-1758, syntynyt Saarijärvellä 1701, isä nimismies Erik Cauto, äiti Gertrud, puoliso Ester Stefanintytär (s.1707).
Erik Cauto, Jämsän nimismies 1761-1789, syntynyt Jämsässä 1731 (k.1813), isä nimismies Lars Cauto ja äiti Ester Stefanintytär


"Stefanintytär" - omituista! Minusta tämä Ester oli selvästi Kristoferintytär.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=839&pnum=108

Erik syntynyt Jämsässä? Kyllä vanhemmat näkyvät tuossa koko ajan kotitalossaan:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=837&pnum=31

[Simotei]

En osaa arvioida kirjan kirjoittajan tietoja, koska en ole tutkinut sukua.

Waltan kirjassa on vielä maininta: Sata vuotta nimismiehen virka oli Viitasaarella, Mats Matsinpoika, poika Erik Cauto, poika Lars Cauto, vävy Elias Woivalenius ja Jakob Ticcander.

-Simo-

[orvo]

Kyllä luottaisin alkuperäislähteisiin enemmän kuin toisen käden tietoihin, vaikka kirkonkirjojen kirjuritkin tekivät virheitä. Esim. vanhemmat paikallishistoriat vilisevät virheitä, vaikka kirjoittajina ovat tunnustetut historiantutkijat. Osittain virheet saattavat johtua siitä, että nämä historioitsijat ovat käyttäneet apulaisia, opiskelijoita yms. ja myöskin paikallisia harrastelijoita tietojen lähteinä.

Eli painetun sanan kohdallakin lähdekritiikki on aina paikallaan - raamattuakin tutkitaan nykyisin kriittisesti.

[TerhiA]

Eli painetun sanan kohdallakin lähdekritiikki on aina paikallaan.


Niinpä!
Omakohtainen kokemus: Vanhan Viitasaaren historiassa (p486) kerrotaan esi-isäni Jaakko Sevonin saapuneen v1786 Lohtajan Marinkaisista. Ei lähdeviitettä. Silloisena aloittelijana uskoin tietenkin asian olevan niin ja kiiruusti kaukolainasin tarvittavia mf-rullia kotikirjastoon. No, tulihan siinä sitten lukuisia rippikirjoja luetuksi Marinkaistenkylän Jaakkoa etsiessä.
Totuus oli kuitenkin, että Jaakko tuli Viitasaarelle Maaningalta (no120, vasen sivu):
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=671&pnum=20

Vanhan Saarijärven historiassa taas on isäntäluettelossa Lanneveden Kivitalon kohdalla laitettu isännäksi Nuutti Antinp. Ventelä ja hänellä puoliso Valpuri. SAY:stä näkee helposti, että Nuutilla oli vaimona Vendela.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1300311

Kautosta vielä. Kyseessähän oli Viitasaaren-Saarijärven yhteinen käräjäkunta, joten vähän hassulta kuulostaa tuo "sata vuotta nimismiehen virka oli Viitasaarella", ja kun sekä Liimataiset että Kautot asuivat Saarijärven Pyyrinlahdessa.
Saarijärven historia (p186) kertoo mm: "Ainakaan kaikki Saarijärven nimismiehet eivät osanneet kirjoittaa. Niinpä 1722 kruununvouti Löfman valitti, että hän sai tiedot humalatarhojen tuotoista, jotka hänen oli määrä kerätä, hyvin hitaasti Saarijärveltä ja Rautalammilta, koska nimismiehet eivät osanneet kirjoittaa. Saarijärven nimismiehenä oli tällöin Erkki Matinpoika Kautto".