Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Sukututkijan aikajana
Pyydän sukututkijoiden kommentteja tästä (http://personal.inet.fi/luonto/kuntienkorkeimmat/aikajana.html) VÄLIAIKAISEEN sijaintiin laitetusta tekstistä.
Osoite siis: http://personal.inet.fi/luonto/kuntienkorkeimmat/aikajana.html
Mitä sukututkijoita kiinnostavia tapahtumia aikajanaan olisi lisättävä/poistettava?
Vastaukset nyt alkuvaiheessa vastauksena tähän. Päivitys ei mene ihan reaaliajassa.
Tämä liittyy projektiin, jossa ollaan tekemässä vahvasti integroitua, suomenkielistä lisäpalikkaa Sukujutut-ohjelman täydennykseksi (muukin Gedcomia tuottava softa soveltuu). Joku voi projektin jo nyt tunnistaakin, mutta julkistamiseen menee vielä hetki arvioitua suuremman koodaustyön takia. Kiitos etukäteen!
< Mitä sukututkijoita kiinnostavia tapahtumia aikajanaan olisi lisättävä/poistettava?
Vastaukset nyt alkuvaiheessa vastauksena tähän. Päivitys ei mene ihan reaaliajassa. >
Hyvältä se näyttää, mutta laitan omani tähän vastaukseksi, niin oivallat, että sen olisi oltava muokattavissa, koska paikallisesti rajakohtia ja alueita on kuulunut eri kokonaisuuksiin. Tämä on esimerkki esi-isieni alueelta
Avainajankohdat
Svean hovioikeus - 1623
Pähkinäsaaren rauha 1323
Ruotsin kuningaskunta 1323 - 1809 Itäpuoli, hämäläisten
Venäjän keisarikunta 1323 - 1917 Länsipuoli, laatokankarjalaisten
Laamannioikeus 1324 - 1868 Pöytäkirjoja 1603-1868
Mikkelin pitäjä 1329 - 1442
Juvan pitäjä 1442 - 1549
Bonden hallintoasiakirja 1446 Maakuntaraja Tervossa
Pohjois-Savon uudisasutus alkaa 1475 - 1560 E 1475-1515, P 1520-1540
Savon ensimmäinen maakirja 1541 Pitäjät, ¼-kunnat, kymmenyskunnat
Kustaa Vaasan avoin kirje 1542 - 1809 Ruotsin kruunun omaisuutta
Suur-Savon kihlakunnan erämaa - 1548 Pohjos-Savo ml. Karttula 2*1/10
Tavisalmen (Kuopion) pitäjä 1549 - 1769 Tervon itäpuoli
Riitlammen ensimmäinen uudisasukas 1558 - 1559 Antti Tolonen, Tervamäki
Hautalahden ensimmäinen asukas 1561 Lauri Tolonen Riitlammenniemestä
Rautalammen pitäjä 1561 - Tervon länsipuoli (Häme)
Verollepanokirja 1561 Paikannimiä, maakappaleita, 13 taloa
Pitkäviha 1570 - 1595
Elfsborgin linnan lunastusvero 1571 Hopeaveroluettelo
Täyssinän rauha 1595 Itä-Suomi Ruotsi-Suomen yhteyteen Stolbovan rauha 1617 Raja kauimmillaan idässä
Kämnerioikeudet 1619 - 1869 Riita- ja rikosoikeudet 1639-1863
Turun hovioikeus 1623 -
Ruotsi-Suomi 30-vuotisessa sodassa 1629 - 1648
Vestfahlenin rauha 1648
Iisalmen kirkko- ja hallintopitäjä 1627 - 1811 Karttula ja Tallus Kuopioon
Verotarkastus ja maakirjataloluettelo 1664 Uusia kyliä
Suuret kuolonvuodet 1696 - 1698 ⅓ maamme väestöstä kuoli
Isoviha 1714 - 1721
Uudenkaupungin rauha 1721 Ruotsi-Suomen romahdus
Vanhan-suomen oikeuskollegio 1735 - Pietarissa
Pikkuviha 1741 - 1743
Turun rauha 1743 Kaakkois-Suomi Venäjälle
Pielaveden kappeli 1720 - 1811 Hautalahti Rautalammelle
Karttulan kappeli 1769 - 1830 Tervon itäpuoli, Käpysalo P:mäelle
Maanjako-oikeudet 1770 - Pöytäkirjoja 1788-1916
Vaasan hovioikeus 1775 -
Suonenjoen rukoushuonekunta 1781 - 1794
Suonenjoen kappeli 1794 - 1870 Käpysalo
Suomen sota 1808 - 1809
Haminan rauha 1809 - 1917 Autonominen tasavalta Venäjässä
Pielaveden seurakunta 1811 - U:lahti, Koivulahti, Knuutila, Tallus
Vanhan Suomen asiakirjat 1827 Senaatin arkistoon
Pielaveden seurakunta 1830 - 1862 Tallus no 4 ja 9
Viipurin hovioikeus 1839 -
Krimin (Oolannin) sota 1853 - 1856
Karttulan seurakunta 1862 - 1924 Riitlampi, Hautalahti, Juurikkaniemi
Suonenjoen seurakunta 1870 -
Vesannon seurakunta 1895 -
Itsenäisyyden aika 1917 -
Tervon seurakunta 1924 - Koivujärvi, Nuutila
Tutkimisiin
Tämä tulee olemaan muokattavissa!
Julkaistu aikajana on kaikille yhteinen pohja.
Kiitos aineistosta!
Paljon on eri paikoista kertynyt tietoa, lisää vielä mahtuu :)
Naisten äänioikeus 1906
Yleislakko 1956
Ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti 1776
Ensimmäinen suomalainen sanomalehti 1771
YLEn aloitus 1926
Suuret kuolonvuodet 1696-1697
Juha
Niina Mäkinen
05.07.11, 20:06
Hyvä juttu tuo aikajana.
Sukututkimusmotivaatio on ollut viime viikkoina hieman laskussa, mutta nyt kun loma lähenee, innostuin taas uudelleen. Yllättävän paljon saa tietoja ihmisten elämästä yleistä historiaa ja paikallisia tapahtumia seuraamalla. Kun vaan aika riittäisi, opiskelisin historiaa vielä lisäksi... :-) Kiitos.
Matti Lund
06.07.11, 11:06
Paljon on eri paikoista kertynyt tietoa, lisää vielä mahtuu :)
Tämä rivi:
1277 pirkkalaisille yksinoikeus lappalaisten verottamiseen
On täysi "uutisankka", joka on poistettava listasta, koska mitään lähdettä ei moiselle haamutiedolle ole löydettävissä.
Vertaa esim. Agricolan vastaavaa aikajanastoa. Se on hyvä pohja, jonka historiantutkijat ovat tarkastaneet, ettei pupputietoa ole päässyt siihen tulemaan.
terv Matti Lund
Tuossa yksi, josta voi varmaankin noukkia sellaisia, joilla on laajempaa merkitystä.
http://www.kolumbus.fi/jamikko/Lemin_historiasta.htm
Bodniemi37
06.07.11, 16:32
Tuossa yksi, josta voi varmaankin noukkia sellaisia, joilla on laajempaa merkitystä.
http://www.kolumbus.fi/jamikko/Lemin_historiasta.htm
Merikapteeni Mikkolan laatimassa kronologisessa luettelossa mainitaan kolme kertaa esiserkkuni Johan (Henrik) Sorén (vht Johan Joakim Sorén ja Maria Kristina Bagge, joka oli Westeniusten ja Stigellien kautta kuuron Karin Alftanan jälkeläinen), millä ei liene laajempaa merkitystä ;).
Terveisin,
Sukujutut-ohjelmaa tukeva sukututkimustulosten julkaisuohjelma (HuMo-gen versio 4.7) on nyt julkaisuvaiheessa. Tässä asiaa ja vähän muutakin esittelevä sivusto (versio 0.1)
www.humogen.net
Sivusto on toistaiseksi siis versio 0.1 ja voi olla välillä suljettuna.
Voit tukea sivuston kehittymistä tutustumalla siihen ja vaikka kommentoimalla.
Sivustolla on linkki HuMo-genillä julkaistuun sukuun, tekijänä yksi ohjelman pääkoodaajista. Siellä myös suomalainen aikajana on nähtävissä.
Eri kielieversioiden välillä on ongelmia, johtuen ohjelmien sekalaisesta tavasta tuottaa gedcomia.
Tässä lisäyksiä (pääasiassa maantieteelliseen historiaan liittyviä):
23. tammikuuta 1229 - Tälle päivälle on päivätty paavi Gregorius IX:n kirje, joka käsittelee Suomen piispainistuimen siirtoa Nousiaisista Koroisiin. Tätä päivää pidetään yleisesti Turun kaupungin perustamispäivänä.
1250-luku - Hämeenlinnan rakentaminen alkaa.
1293 - Viipurin linna perustetaan kolmannen ristiretken yhteydessä.
~1300 - Espoon ja Helsingin kirkonpitäjät perustetaan.
1304 - Isokyrön kirkkopitäjä perustetaan.
1309 - Kaarinan kirkkopitäjä perustetaan.
1322 - Finströmin kirkkopitäjä perustetaan.
1324 - Hattulan kirkkopitäjä perustetaan.
1326 - Eckerön kirkkopitäjä perustetaan.
1328 - Hollolan ja Karkun kirkkopitäjät perustetaan.
1329 - Ensimmäinen maininta Hauhon kirkkopitäjästä. Karjaan, Kemin ja Kemiön kirkkopitäjät perustetaan.
1330 - Halikon kirkkopitäjä perustetaan.
1340 - Huittisten, Hämeenkyrön ja Iin kirkkopitäjät perustetaan.
1345 - Alatornion kirkkopitäjä perustetaan.
1346 - Eurajoen kirkkopitäjä perustetaan.
1347 - Kalannin kirkkopitäjä perustetaan.
1356 - Jomalan kirkkopitäjä perustetaan.
1365 - Ulvilan kaupunki perustetaan.
1366 - Kangasalan kirkkopitäjä perustetaan.
1369 - Inkoon kirkkopitäjä perustetaan.
1392 - Harjavallan kirkkopitäjä perustetaan.
1403 - Viipuri saa kaupunginoikeudet.
1405 - Kalvolan kirkkopitäjä perustetaan.
1415 - Jääsken kirkkopitäjä perustetaan.
1420 - Euran kirkkopitäjä perustetaan.
1428 - Hammarlandin kirkkopitäjä perustetaan.
1431 - Janakkalan kirkkopitäjä perustetaan.
1442 - Rauman kaupunki ja Juvan kirkkopitäjä perustetaan.
1443 - Naantalin kaupunki perustetaan.
1467 - Kaarlelan kirkkopitäjä perustetaan.
1483 - Akaan kirkkopitäjä perustetaan.
1484 - Getan kirkkopitäjä perustetaan.
1497 - Jämsän kirkkopitäjä perustetaan.
1516 - Ilmajoen kirkkopitäjä perustetaan.
1520 - Ensimmäinen maininta Iniöstä kappeliseurakuntana.
1525 - Kalajoen kirkkopitäjä perustetaan.
1531 - Karjalohjan kirkkopitäjä perustetaan.
1539 - Iitin ja Kiikalan kirkkopitäjät perustetaan.
1540 - Föglön, Hartolan ja Ikaalisten kirkkopitäjät perustetaan.
1546 - Tammisaaren kaupunki perustetaan.
1547 - Asikkalan kirkkopitäjä perustetaan.
12. syyskuuta 1550 - Kuningas Kustaa Vaasa perustaa Helsingin kaupungin keskiaikaisen Koskelan kylän paikalle.
1554 - Houtskarin kirkkopitäjä perustetaan.
1558 - Ulvila menettää kaupunkioikeutensa ja se yhdistetään Poriin. Porin kaupunki perustetaan.
1573 - Hailuodon kirkkopitäjä perustetaan.
1592 - Askaisten kirkkopitäjä perustetaan.
1600 - Ilmeen kirkkopitäjä perustetaan.
1605 - Oulu saa kaupunginoikeudet.
1606 - Vaasan kaupunki perustetaan Mustasaaren nimellä.
1611 - Entisen Mustasaaren nimeksi tulee Vaasa. Hausjärven kirkkopitäjä perustetaan.
1616 - Hiitolan kirkkopitäjä perustetaan.
1617 - Uusikaupunki saa kaupunginoikeudet.
1618 - Käkisalmi ja Taipale saavat kaupunkioikeudet.
1620 - Kokkola ja Uusikaarlepyy saavat kaupunkioikeudet.
1621 - Tornio saa kaupunginoikeudet.
1623 - Keuruun kirkkopitäjä perustetaan.
1624 - Kauhajoen kirkkopitäjä perustetaan.
1627 - Iisalmen kirkkopitäjä perustetaan.
1630 - Brändön, Haukiputaan ja Heinolan kirkkopitäjät perustetaan.
1631 - Jokioisten ja Joroisten kirkkopitäjät perustetaan.
1632 - Salmi saa kaupunginoikeudet. Sortavala saa mahdollisesti kaupunginoikeudet (toinen vaihtoehtoinen vuosi on 1643). Kerimäen kirkkopitäjä perustetaan.
1634 - Jaakkiman kirkkopitäjä perustetaan.
1635 - Artjärven kirkkopitäjä perustetaan.
1636 - Auran kirkkopitäjä perustetaan.
1638 - Harjun ja Impilahden kirkkopitäjät perustetaan.
1639 - Askolan ja Joutsenon kirkkopitäjät perustetaan. Elimäen kappeliseurakunta perustetaan. Hämeenlinna, Koppöstad ja Savonlinna saavat kaupunginoikeudet.
1640 - Haapaveden kirkkopitäjä perustetaan.
1641 - Koppöstad nimetään uudelleen Kristiinankaupungiksi.
1643 - Sortavala saa mahdollisesti kaupunkioikeudet (toinen vaihtoehtoinen vuosi on 1632). Kauhavan kirkkopitäjä perustetaan.
1646 - Kauvatsan kirkkopitäjä perustetaan.
1647 - Haapajärven kirkkopitäjä perustetaan.
1648 - Fagervikin, Inarin ja Kemijärven kirkkopitäjät perustetaan.
1649 - Lappeenranta ja Salo (myöh. Raahe) saavat kaupunginoikeudet.
1650 - Salmen kaupunki lakkautetaan. Kaavin kirkkopitäjä perustetaan.
1651 - Kajaani saa kaupunkioikeudet.
1652 - Brahea, Kuopio ja Pietarsaari saavat kaupunkioikeudet.
1653 - Vehkalahden Uusikaupunki (myöh. Hamina) saa kaupunkioikeudet. Ilomantsin kirkkopitäjä perustetaan.
1655 - Kajaanin kirkkopitäjä perustetaan.
1656 - Kangasniemen ja Hirvensalmen kirkkopitäjät perustetaan.
1657 - Euran kirkkopitäjä perustetaan uudelleen. Honkilahden ja Karinaisten kirkkopitäjät perustetaan.
1660 - Jyväskylän kirkkopitäjä perustetaan.
1662 - Kiikan kirkkopitäjä perustetaan.
1668 - Kurkijoki saa kaupunkioikeudet.
1674 - Hiittisten ja Johanneksen kirkkopitäjät perustetaan.
1677 - Bromarvin kirkkopitäjä perustetaan.
1681 - Brahean kaupunki lakkautetaan. Karunan kirkkopitäjä perustetaan.
1682 - Angelniemen kirkkopitäjä perustetaan.
1683 - Alahärmän ja Kempeleen kirkkopitäjät perustetaan.
1688 - Alastaron ja Humppilan kirkkopitäjät perustetaan.
1691 - Ahlaisten kappeliseurakunta perustetaan.
1692 - Anjalan kappeliseurakunta perustetaan. Kannuksen kirkkopitäjä perustetaan.
1693 - Kaukolan ja Kiihtelysvaaran kirkkopitäjät perustetaan.
1694 - Dragsfjärdin kirkkopitäjä perustetaan.
1695 - Hinnerjoen kirkkopitäjä perustetaan.
1697 - Eräjärven kirkkopitäjä perustetaan.
1698 - Jalasjärven kirkkopitäjä perustetaan.
1701 - Alavuden kirkkopitäjä perustetaan.
1710 - Isojoen kirkkopitäjä perustetaan.
1721 - Sortavala luovutetaan Venäjälle, jolloin se menettää kaupunginoikeutensa.
1724 - Antrean kirkkopitäjä perustetaan.
1728 - Heinjoen ja Kesälahden kirkkopitäjät perustetaan.
1730 - Mynämäen Karjalan kirkkopitäjä perustetaan.
1733 - Alavieskan kirkkopitäjä perustetaan.
1734 - Jurvan kirkkopitäjä perustetaan.
1737 - Haukivuoren kirkkopitäjä perustetaan.
1741 - Juukan kirkkopitäjä perustetaan.
1744 - Heinäveden kirkkopitäjä perustetaan.
1745 - Degerbyn kaupunki (myöh. Loviisa) perustetaan.
1747 - Enontekiön kirkkopitäjä perustetaan.
1751 - Alajärven kirkkopitäjä perustetaan.
1752 - Alavetelin kirkkopitäjä perustetaan ja Degerbyn kaupungin nimi muuttuu Loviisaksi.
1756 - Kankaanpään kirkkopitäjä perustetaan.
1760 - Evijärven ja Finbyn kirkkopitäjät perustetaan.
1764 - Kakskerran kirkkopitäjä perustetaan.
1769 - Karttulan kirkkopitäjä perustetaan.
1775 - Karstulan kirkkopitäjä perustetaan.
1776 - Kaustisen kirkkopitäjä perustetaan.
1. lokakuuta 1779 - Kuningas Kustaa III perustaa Tampereen kaupungin.
1782 - Karungin kirkkopitäjä perustetaan.
1784 - Heinolan ja Joutsan kirkkopitäjät perustetaan.
1785 - Kaskisen kaupunki perustetaan.
1786 - Hyrynsalmen kirkkopitäjä perustetaan.
1790 - Enon kirkkopitäjä perustetaan.
1794 - Himangan kirkkopitäjä perustetaan.
1796 - Karvian kirkkopitäjä perustetaan.
1799 - Hankasalmen kirkkopitäjä perustetaan.
1804 - Honkajoen kirkkopitäjä perustetaan.
1810 - Jaalan kirkkopitäjä perustetaan.
1812 - Karijoen kirkkopitäjä perustetaan.
1826 - Halsuan kirkkopitäjä perustetaan.
1837 - Jyväskylä saa kaupunkioikeudet.
1838 - Mikkeli saa kaupunkioikeudet.
1839 - Heinola saa kaupunkioikeudet.
1845 - Bergön ja Kestilän kirkkopitäjät perustetaan.
1847 - Kiikoisten kirkkopitäjä perustetaan.
1848 - Joensuun kaupunki perustetaan.
1852 - Vaasa siirretään nykyiselle paikalleen ja nimetään tilapäisesti Nikolainkaupungiksi.
1855 - Jämijärven kirkkopitäjä perustetaan.
1859 - Jepuan kirkkopitäjä perustetaan.
1860 - Iisalmesta tulee kauppala ja Salo saa rajoitetut kauppalan oikeudet.
1861 - Maarianhamina saa kaupunkioikeudet.
1869 - Kemi saa kaupunkioikeudet.
1869 - Nilsiän kunta perustetaan.
1874 - Hanko saa kaupunkioikeudet.
1876 - Nurmeksesta tulee epäitsenäinen kauppala.
1878 - Lahdesta tulee kauppala.
1879 - Kotka saa täydet kaupunkioikeudet.
1887 - Salo saa täydet kauppalaoikeudet.
1891 - Iisalmi saa kaupunkioikeudet.
1901 - Nurmes saa täydet kauppalan oikeudet.
1905 - Lahti saa kaupunkioikeudet.
1908 - Ahlaisista tulee itsenäinen kunta.
1911 - Iniöstä tulee itsenäinen seurakunta.
1912 - Vammalasta tulee epäitsenäinen kauppala.
1915 - Vammala saa täydet kauppalan oikeudet.
1920 - Kauniaisista tulee kauppala.
1922 - Riihimäestä ja Loimaasta tulee kauppaloita.
1923 - Kouvolasta, Valkeakoskesta ja Forssasta tulee kauppaloita.
1924 - Keravasta tulee kauppala.
1926 - Hyvinkäästä ja Lohjasta tulee kauppaloita.
1929 - Rovaniemestä ja Varkaudesta tulee kauppaloita.
1930 - Pieksämäestä tulee kauppala.
1932 - Äänekoskesta tulee kauppala.
1948 - Imatrasta ja Mäntästä tulee kauppaloita.
1951 - Järvenpää saa kauppalan oikeudet.
1957 - Kemijärvestä ja Kuusankoskesta tulee kauppaloita.
1960 - Hyvinkää, Kouvola, Riihimäki, Rovaniemi, Salo ja Seinäjoki muutetaan kaupungeiksi.
1962 - Pieksämäki ja Varkaus muutetaan kaupungeiksi.
1963 - Espoosta tulee kauppala ja Valkeakoski muutetaan kaupungiksi.
1964 - Forssa muutetaan kaupungiksi.
1965 - Ylivieskasta tulee kauppala ja Vammala muutetaan kaupungiksi.
1966 - Raisiosta tulee kauppala.
1967 - Kankaanpäästä tulee kauppala ja Järvenpää muutetaan kaupungiksi.
1969 - Lohja ja Loimaa muutetaan kaupungeiksi.
1970 - Kerava muutetaan kaupungiksi.
1971 - Imatra ja Ylivieska muutetaan kaupungeiksi.
1972 - Vantaasta tulee kauppala ja Espoo, Kankaanpää ja Kauniainen muutetaan kaupungeiksi.
1973 - Kemijärvi, Kuusankoski, Mänttä ja Äänekoski muutetaan kaupungeiksi.
1974 - Nurmes, Raisio ja Vantaa muutetaan kaupungeiksi.
1977 - Kaikki jäljellä olevat kauppalat lukuun ottamatta Karhulaa, joka liitettiin Kotkaan muutetaan kaupungeiksi.
1986 - Alajärvi, Jämsänkoski, Kannus, Kauhava, Keuruu, Kuhmo, Laitila, Orivesi, Saarijärvi ja Ähtäri muutetaan kaupungeiksi.
1992 - Kitee, Nivala ja Orimattila muutetaan kaupungeiksi.
1993 - Kaarina, Kiuruvesi, Pyhäjärvi, Närpiö ja Somero muutetaan kaupungeiksi.
1996 - Haapavesi ja Viitasaari muutetaan kaupungeiksi.
1997 - Paimio muutetaan kaupungiksi.
1998 - Juankoski ja Nilsiä muutetaan kaupungeiksi.
2000 - Kuusamo ja Ulvila muutetaan kaupungeiksi.
2001 - Kauhajoki muutetaan kaupungiksi.
2002 - Kalajoki muutetaan kaupungiksi.
2004 - Pudasjärvi ja Ylöjärvi muutetaan kaupungeiksi.
2005 - Joutseno muutetaan kaupungiksi.
Itse olisin valmis karsimaan tämänhetkistä luonnostelmaa sukututkijan aikajanasta aika kovalla kädellä. Kaikki jääkiekon maailmanmestaruudet, Suomen voitto Eurovision laulukilpailuissa yms. käänteet viihdekarnevaaleissa, joilla ei ole mitään kauaskantoisempaa historiallista merkitystä huitsin nevadaan vaan.
eeva häkkinen
11.10.11, 18:06
Tarkoittaako kirkkopitäjä tässä kappeliseurakuntaa? Joka tapauksessa Haukivuoren kappeli perustettiin 1783 (omat kirjat vuodesta 1784), muistaakseni samalla käskykirjeellä syntyi myös Suonenjoen kappeli. Eli mielestäni 1737 Haukivuoren kirkkopitäjän perustamisvuotena ei voi olla oikein, mitä hyvänsä se tarkoitaakin.
Hieno lista joka tapauksessa!
Kirkkopitäjällä tarkoitetaan sellaista itsenäistä seurakuntaa, joka ei ole kaupunki, kunnistahan ei voida puhua ennen vuoden 1865 kuntauudistusta. Kuitenkin esimerkiksi I. Uschakoffin toimittamassa Suomen kartastossa vuodelta 1898 puhutaan enimmäkseen pitäjistä, vaikka on siinä paria paikkakuntaa "kunta"-nimelläkin kutsuttu.
Kirjoitin yllä olevan listan nopeasti ja asioiden taustoja tarkistamatta Wikipedian pohjalta, joten siinä on vielä mahdollisesti virheitä. Keskeneräinenkin se vielä on. Ehkä Hiskin tiedot seurakunnista ovat tässä asiassa Wikipediaa parempi lähde.
Vakka-arkistotietokannassa on tarkat ja todennäköisesti luotettavat arkistonmuodostajakohtaiset kuvailutiedot, mistä löytyy varmaan tuontyypiseen seurakuntien luetteloon paljon tietoa.
Vaasan palo oli 1852, kaupunki siirrettiin nykyiselle paikalleen palon jälkeen useamman vuoden aikana (olisikohan 1862 ollut takaraja toimeenpanolle?). Nikolainkaupungiksi Vaasaa alettiin kutsua vasta keisari Nikolai I:n kuoleman 1855 jälkeen.
Matti Lund
12.10.11, 00:21
Tarkoittaako kirkkopitäjä tässä kappeliseurakuntaa? Joka tapauksessa Haukivuoren kappeli perustettiin 1783 (omat kirjat vuodesta 1784), muistaakseni samalla käskykirjeellä syntyi myös Suonenjoen kappeli. Eli mielestäni 1737 Haukivuoren kirkkopitäjän perustamisvuotena ei voi olla oikein, mitä hyvänsä se tarkoitaakin.
Hieno lista joka tapauksessa!
Ohessa olevan esimerkin Juhana -kuninkaan avoimessa kirjeessä uskon olevan kysymyksessä kirkkopitäjän perustamisen. Tässä tapauksessa Laihialle 15.9.1576. Juhana nimittää kirkkoherran Laihialle. Tällainen kirkkoherra sitten käyttää signeerauksessaan titteliä "pastor loci" eli pitäjän kirkkoherra.
terv Matti Lund
Tässäkin lisäys.
N. 1250 Kemin seurakunnan perustaminen.
Keminmaa: Yksi Pohjanmaan vanhimpia seurakuntia, perustettu noin 1250. Emäseurakunnaksi 1329. Oli Kemin maaseurakunnan nimellä vuoteen 1979, jolloin muuttui Keminmaaksi.
Lähteenä on Hiski.
Kemin seurakunnan perustaminen n. 1250 liittyy varmaankin Ruotsin pyrkimyksiin ottaa Suomi haltuunsa ennen Venäjää. Pohjoiseenhan ilmestyivät samoihin aikoihin Novgorodin hallitsemat karjalaiset. Samoihin aikoihin Ruotsin valta eteni Etelä-Suomessa Viipuriin asti (1293).
Mongolien hyökkäys 1200-luvulla vaikutti varmaankin Novgorodin pyrkimyksiin Suomen suunnalla. Tästähän on Matti Lund ansiokkaasti kirjoitellut tällä foorumilla.
Ehkä myös paavin bulla, että kreikanuskoisten ja katolisten välillä oleva pakanallinen alue on otettava katolisen kirkon haltuun.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.