Antti Järvenpää
27.06.11, 09:01
Nyt juhannuksena palasi mieleen lapsuudessani kuullut oudot tarinat. Se, miksi ajattelen tätä aihetta, johtuu siitä, että varmaankin moni muukin on kuullut outoja tarinoita kummituksista ja ties mistä, ja että itse näin juhannuksena palavan pensaan.
Raamatussa Mooses tapaa palavan pensaan, mutta minun kokemukseni oli paljon arkisempi. Olin isäni syntymätalossa, jossa vanhassa graniittiuunissa oli avotuli. Kun astuin pirttiin, heijastui tämä tuli tuvan ikkunaan, jonka takana oli pensas, ja liekit näyttivät aivan siltä kuin pensas olisi palanut. Selitys oli siis arkipäiväinen ja johtui osittain synkästä kelistä ja hämärästä pirtistä ja siitä sattumasta, että pensas sattui olemaan optisesti juuri oikealla linjalla.
Mikäli sitten on uskomista vanhoihin, niin äitini synnyin kodissa kummitteli oikeasti. Syy oli siinä, että osa rakennuksen hirsistä oli kotoisin vanhasta käräjätuvasta. Ennenhän hirret käytettiin moneen kertaan useassa rakennuksessa. Joka tapauksessa talon kammarissa soi viulu aika ajoin. Se oli kuitenkin aina kammarin seinällä, kun sitä mentiin katsomaan, kun soittoa kuului. Joskus kävi myös niin, että tampuuriin tuotiin maitohinkkejä, mutta kun katsomaan mentiin, niin ei niitä siellä ollut. Olettaisin kuitenkin, että ketjujen helinä ei tullut maitohinkeistä, vaan kahleista, mutta mikäpä minä olen oikomaan vanhoja tarinoita.
Edesmennyt vaarini myös kertoi tarinaa erään kylän nuorisoseuran talosta, kun hän oli tulossa myöhään illalla kirkolta. Hänen huomionsa kiinnnitti se, että keskellä viikkoa oli pelit seurantalolla. Musiikki kului ja valot loistivat. Kun hän pääsi ovelle, äänet loppuivat ja valot sammuivat ja hangessakin oli vain hänen askeleet.
Muitakin tarinoita olen kuullut, mutta kuulisin mielelläni muidenkin kuulemia tarinoita.
Raamatussa Mooses tapaa palavan pensaan, mutta minun kokemukseni oli paljon arkisempi. Olin isäni syntymätalossa, jossa vanhassa graniittiuunissa oli avotuli. Kun astuin pirttiin, heijastui tämä tuli tuvan ikkunaan, jonka takana oli pensas, ja liekit näyttivät aivan siltä kuin pensas olisi palanut. Selitys oli siis arkipäiväinen ja johtui osittain synkästä kelistä ja hämärästä pirtistä ja siitä sattumasta, että pensas sattui olemaan optisesti juuri oikealla linjalla.
Mikäli sitten on uskomista vanhoihin, niin äitini synnyin kodissa kummitteli oikeasti. Syy oli siinä, että osa rakennuksen hirsistä oli kotoisin vanhasta käräjätuvasta. Ennenhän hirret käytettiin moneen kertaan useassa rakennuksessa. Joka tapauksessa talon kammarissa soi viulu aika ajoin. Se oli kuitenkin aina kammarin seinällä, kun sitä mentiin katsomaan, kun soittoa kuului. Joskus kävi myös niin, että tampuuriin tuotiin maitohinkkejä, mutta kun katsomaan mentiin, niin ei niitä siellä ollut. Olettaisin kuitenkin, että ketjujen helinä ei tullut maitohinkeistä, vaan kahleista, mutta mikäpä minä olen oikomaan vanhoja tarinoita.
Edesmennyt vaarini myös kertoi tarinaa erään kylän nuorisoseuran talosta, kun hän oli tulossa myöhään illalla kirkolta. Hänen huomionsa kiinnnitti se, että keskellä viikkoa oli pelit seurantalolla. Musiikki kului ja valot loistivat. Kun hän pääsi ovelle, äänet loppuivat ja valot sammuivat ja hangessakin oli vain hänen askeleet.
Muitakin tarinoita olen kuullut, mutta kuulisin mielelläni muidenkin kuulemia tarinoita.