Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Metsäsuomalaiset-artikkeli
Aamulehden verkkosivuilla on artikkeli Ruotsin metsäsuomalaisista. Laitan tähän linkin jos joku haluaa lukaista.
Artikkelissa mainitusta Torsbyn metsäsuomalaisen kulttuurin tiedotuskeskus Finnkulturcentrumista saattaa löytää myös jotain kiinnostavaa.
http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=KAL_newssite%2FAMLayout&cid=1194683855997&p=1194626958999&pagename=KALWrapper
Muistutuksena myös, että Siirtolaisinstituutin sivuilla on kanta ja tietoa metsäsuomalaisista. http://www.migrationinstitute.fi/index.php?subaction=showfull&id=1247645900&archive=&start_from=&ucat=1&
M-L Keinänen
25.06.11, 13:33
Siirtolaisinstituutin luettelo ei ole luotettava. Huomattavasti luotettavampaa tietoa löytyy linkistä: http://fennia.nu/ .
Tässä on kans mielenkiintoiset sivut karttoineen.
http://finnskogarna.com/
Tervehdys.
Ruotsin metsäsuomalaiset alkoi kiinostaa, kun sain omat DNA-tutkimuksen tulokset. Lähimmäksi omia geenejä ilmeni Ruotsin Vermlandissa 1699 syntyneen Olavi Antinpojan jälkeläinen USA:sta 67 merkkerin tuloksissa 6 mutatiolla. Tämä tarkoittanee noin 12 sukupolvea yhteiseen esi-isään. Kun oma tunnettu esi-isäni on tuon 12 sukupolven takana (Olavi Korhonens. noin 1573), niin yhteinen esi-isä pitäisi olla noihin aikoihin elänyt (Korhonen?)
Onkohan laajempaa tutkimusta noista ruotsiin muuttaneista suomalaisista?
Tuolta Genelogian nimiartkkeleista löysin Korhosia metsäsuomalaisista mm. Petrus Olai Rytterensis Ljusnarsbärgissä 1635 ja Olaus Jacobi Arbogensis kirkonkirjoista Sipi Korhonen ja eräään Fryksdalenin pappin 1600-luvun luettelosta, Olavi Korhonen (1658, Fryksänden) ja Olavi Korhosen leski.
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi90s.htm
Rantasalmen alueelta tuo yhteinen esi-isä löytynee?
Onko tiedossa valmista tutkimusta ja varsingin Korhos-nimiin liittyvää?
Asia kiinostaa Martti Korhosta.
Tervehdys.
Ruotsin metsäsuomalaiset alkoi kiinostaa, kun sain omat DNA-tutkimuksen tulokset. Lähimmäksi omia geenejä ilmeni Ruotsin Vermlandissa 1699 syntyneen Olavi Antinpojan jälkeläinen USA:sta 67 merkkerin tuloksissa 6 mutatiolla. Tämä tarkoittanee noin 12 sukupolvea yhteiseen esi-isään. Kun oma tunnettu esi-isäni on tuon 12 sukupolven takana (Olavi Korhonens. noin 1573), niin yhteinen esi-isä pitäisi olla noihin aikoihin elänyt (Korhonen?)
Onkohan laajempaa tutkimusta noista ruotsiin muuttaneista suomalaisista?
Tuolta Genelogian nimiartkkeleista löysin Korhosia metsäsuomalaisista mm. Petrus Olai Rytterensis Ljusnarsbärgissä 1635 ja Olaus Jacobi Arbogensis kirkonkirjoista Sipi Korhonen ja eräään Fryksdalenin pappin 1600-luvun luettelosta, Olavi Korhonen (1658, Fryksänden) ja Olavi Korhosen leski.
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi90s.htm
Rantasalmen alueelta tuo yhteinen esi-isä löytynee?
Onko tiedossa valmista tutkimusta ja varsingin Korhos-nimiin liittyvää?
Asia kiinostaa Martti Korhosta.
Edelleen metsäsuomalaiset kiinostaa. Onkohan viime käynnin jälkeen kukaan tutkinut tarkemmin noiden metsäsuomalaisten sukujuuria? Varsingin tuon Olavi Korhosen sukujuuret kiinostaisi.
eeva häkkinen
09.03.16, 19:18
Metsäsuomalaisten etsintä on varsin haasteellista, monistakin syistä. Kiinnostusta on kuitenkin paljon ja erinomaista materiaalia löytyy - huomioiden käytettävissä olevien lähteiden vähyys ja hajanaisuus. Täällä aiempana on mainittu Fennia-sivusto, joka keskittyy metsäsuomalaistutkimukseen, olen maksanut sen varsin kohtuullisen jäsenmaksun ja keskustellut ryhmän vetäjän kanssa. Erinomaisia tutkimusartikkeleita. Omat osionsa ovat Anbytarforumilla ja Rötter-sivustolla. FB:ssä ainakin ryhmissä The Forest Finn DNA Projekt ja DNA-anor voi kysellä tai katsella hyviä vinkkejä ja linkkejä - ruotsalaisilla näkyy olevan yllättävän paljon metsäsuomalaisjuuria. Tehtävää ne eivät silti voi paljoakaan helpottaa, varsinkin kun luetun ymmärtämisessä on ongelmia. Monelle olen joutunut selittämään esim. etteivät heidän esi-isiensä juuret todellakaan ole nykyisellä Rautalammilla vaan Suur-Rautalammilla, joka savolaisvaelluksen aikaan käsitti suurimman osan Suomen keskiosaa, Näyttää myös hauskalta, kun Häkkisten metsäsuomalaisesi-isän kerrotaan syntyneen Suomessa, Kutemajärvellä, Kangasniemellä 1590. Kangasniemen pitäjä syntyi noin 1650 eikä nykyisessä Kutemajärven kylässä ole asunut Häkkisiä ennen vuotta 1762 eikä koko Kangasniemellä ennen vuotta 1695. Eli luetun ymmärtämistä vaaditaan noiden keskustelujen lukijaltakin, joka joutuu lukemansa joutuu asettelemaan oikeisiin raameihin. Myös Genissä (jota en muutoin käytä) on joidenkin metsäsuomalaisten sukupuita.
Metsäsuomalaisten etsintä on varsin haasteellista, monistakin syistä. Kiinnostusta on kuitenkin paljon ja erinomaista materiaalia löytyy - huomioiden käytettävissä olevien lähteiden vähyys ja hajanaisuus. Täällä aiempana on mainittu Fennia-sivusto, joka keskittyy metsäsuomalaistutkimukseen, olen maksanut sen varsin kohtuullisen jäsenmaksun ja keskustellut ryhmän vetäjän kanssa. Erinomaisia tutkimusartikkeleita. Omat osionsa ovat Anbytarforumilla ja Rötter-sivustolla. FB:ssä ainakin ryhmissä The Forest Finn DNA Projekt ja DNA-anor voi kysellä tai katsella hyviä vinkkejä ja linkkejä - ruotsalaisilla näkyy olevan yllättävän paljon metsäsuomalaisjuuria. Tehtävää ne eivät silti voi paljoakaan helpottaa, varsinkin kun luetun ymmärtämisessä on ongelmia. Monelle olen joutunut selittämään esim. etteivät heidän esi-isiensä juuret todellakaan ole nykyisellä Rautalammilla vaan Suur-Rautalammilla, joka savolaisvaelluksen aikaan käsitti suurimman osan Suomen keskiosaa, Näyttää myös hauskalta, kun Häkkisten metsäsuomalaisesi-isän kerrotaan syntyneen Suomessa, Kutemajärvellä, Kangasniemellä 1590. Kangasniemen pitäjä syntyi noin 1650 eikä nykyisessä Kutemajärven kylässä ole asunut Häkkisiä ennen vuotta 1762 eikä koko Kangasniemellä ennen vuotta 1695. Eli luetun ymmärtämistä vaaditaan noiden keskustelujen lukijaltakin, joka joutuu lukemansa joutuu asettelemaan oikeisiin raameihin. Myös Genissä (jota en muutoin käytä) on joidenkin metsäsuomalaisten sukupuita.
Kiitos Eeva. Se ongelmahan noissa ruotsalaisissa sivuissa on, kun mikäläiseltä puuttuu tuo ruotsinkielen taito. Ei pysty keskustelemaan heidän kanssaan ja Googlen suomennos on aika suuripiirteistä. Onhan siellä ruotsissakin kirkonkirjat, mutta se kieli?
Pitää vaan odotella, josko paremmin kieltä taitavat kiinostuvat asiasta?
DNA-tutkimuksissani on yksi osuma sekä Ruotsin, että Norjan metsäsuomalaisiin, siksi asia kiinostaa.
eeva häkkinen
10.03.16, 01:09
Puolet mieheni Y-testin lähiosumista on metsäsuomalaisten jälkeläisiä. Harmi, kun hukkasivat matkalla sukunimensä, kaikki jotain -soneja.
< Metsäsuomalaisten etsintä on varsin haasteellista, monistakin syistä. Kiinnostusta on kuitenkin paljon ja erinomaista materiaalia löytyy - huomioiden käytettävissä olevien lähteiden vähyys ja hajanaisuus. Täällä aiempana on mainittu Fennia-sivusto, joka keskittyy metsäsuomalaistutkimukseen, olen maksanut sen varsin kohtuullisen jäsenmaksun ja keskustellut ryhmän vetäjän kanssa. Erinomaisia tutkimusartikkeleita. Omat osionsa ovat Anbytarforumilla ja Rötter-sivustolla. FB:ssä ainakin ryhmissä The Forest Finn DNA Projekt ja DNA-anor voi kysellä tai katsella hyviä vinkkejä ja linkkejä - ruotsalaisilla näkyy olevan yllättävän paljon metsäsuomalaisjuuria. Tehtävää ne eivät silti voi paljoakaan helpottaa, varsinkin kun luetun ymmärtämisessä on ongelmia. Monelle olen joutunut selittämään esim. etteivät heidän esi-isiensä juuret todellakaan ole nykyisellä Rautalammilla vaan Suur-Rautalammilla, joka savolaisvaelluksen aikaan käsitti suurimman osan Suomen keskiosaa, Näyttää myös hauskalta, kun Häkkisten metsäsuomalaisesi-isän kerrotaan syntyneen Suomessa, Kutemajärvellä, Kangasniemellä 1590. Kangasniemen pitäjä syntyi noin 1650 eikä nykyisessä Kutemajärven kylässä ole asunut Häkkisiä ennen vuotta 1762 eikä koko Kangasniemellä ennen vuotta 1695. Eli luetun ymmärtämistä vaaditaan noiden keskustelujen lukijaltakin, joka joutuu lukemansa joutuu asettelemaan oikeisiin raameihin. Myös Genissä (jota en muutoin käytä) on joidenkin metsäsuomalaisten sukupuita. >
Muistanpa lukeneeni pari artikkelia Värmlandin suomalaisjälkeläisistä joko Suomen kuvalehdestä tai Kansan kuvalehdestä vuosilta 1929 - 1934. Valitettavasti selailin silloin metsästäen aivan jotain muuta, joten en pannut merkille lehden numeroa edes.
Tutkimisiiin
< Metsäsuomalaisten etsintä on varsin haasteellista, monistakin syistä. Kiinnostusta on kuitenkin paljon ja erinomaista materiaalia löytyy - huomioiden käytettävissä olevien lähteiden vähyys ja hajanaisuus. Täällä aiempana on mainittu Fennia-sivusto, joka keskittyy metsäsuomalaistutkimukseen, olen maksanut sen varsin kohtuullisen jäsenmaksun ja keskustellut ryhmän vetäjän kanssa. Erinomaisia tutkimusartikkeleita. Omat osionsa ovat Anbytarforumilla ja Rötter-sivustolla. FB:ssä ainakin ryhmissä The Forest Finn DNA Projekt ja DNA-anor voi kysellä tai katsella hyviä vinkkejä ja linkkejä - ruotsalaisilla näkyy olevan yllättävän paljon metsäsuomalaisjuuria. Tehtävää ne eivät silti voi paljoakaan helpottaa, varsinkin kun luetun ymmärtämisessä on ongelmia. Monelle olen joutunut selittämään esim. etteivät heidän esi-isiensä juuret todellakaan ole nykyisellä Rautalammilla vaan Suur-Rautalammilla, joka savolaisvaelluksen aikaan käsitti suurimman osan Suomen keskiosaa, Näyttää myös hauskalta, kun Häkkisten metsäsuomalaisesi-isän kerrotaan syntyneen Suomessa, Kutemajärvellä, Kangasniemellä 1590. Kangasniemen pitäjä syntyi noin 1650 eikä nykyisessä Kutemajärven kylässä ole asunut Häkkisiä ennen vuotta 1762 eikä koko Kangasniemellä ennen vuotta 1695. Eli luetun ymmärtämistä vaaditaan noiden keskustelujen lukijaltakin, joka joutuu lukemansa joutuu asettelemaan oikeisiin raameihin. Myös Genissä (jota en muutoin käytä) on joidenkin metsäsuomalaisten sukupuita. >
Muistanpa lukeneeni pari artikkelia Värmlandin suomalaisjälkeläisistä joko Suomen kuvalehdestä tai Kansan kuvalehdestä vuosilta 1929 - 1934. Valitettavasti selailin silloin metsästäen aivan jotain muuta, joten en pannut merkille lehden numeroa edes.
Tutkimisiiin
Kiitos vain tiedoista. Kyllä varmasti lähteitä löytyy, kun olisi vain kielitaitoa. Nuo kirkonkirjat olisi varmaan hyviä lähteitä, jos niitä osaisi lukea?
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi90s.htm
Tässä on verokirjoista ja kirkonkirjoista löytyviä metsäsuomalaisten nimiä. Kiintoisaa siinä on kun löytyy kaksi selvää Korhostakin Sipi ja Olavi, jotkä löytyy 1600-luvun puolimaissa. Omassa esipolvissani on vanhimpana juuri Olavi s.n.1573 ja Sipi löytyy Olavin pojanpoikana. Siis samoja nimiä ja varmaan samoilta seuduilta lähtöisin? Pellosniemen Pitkälahtea minä itse oletan lähtöpaikaksi ja varmaan sieltä on moni metsäsuomalainenkin lähtöisin?
Nämä on vain omia arvioita, tarkempaa tietoa tarvittaisiin.
< Siis samoja nimiä ja varmaan samoilta seuduilta lähtöisin? Pellosniemen Pitkälahtea minä itse oletan lähtöpaikaksi ja varmaan sieltä on moni metsäsuomalainenkin lähtöisin?
Nämä on vain omia arvioita, tarkempaa tietoa tarvittaisiin. >
Niin vaikeata on, koska Kaarle-herttua tarjosi muuttomahdollisuuksia herttuakuntaansa eli Södermanlantiin, kuten myös suomalaismetsiin Finnskogiin Norjan puolelle ja sotilaskarkureita pakeni Itä-Savoon. Värmlandista osa jatkoi varmaankin Delaware-joen suulle, jossa oli siirtokunta. Merkillistä kyllä, muutakin siirtolaisuutta esiintyi, mentiin aina Käkisalmen lääniin ja Inkerinmaalle. Toisin sanoen vaikea on sanoa mihin suuntaan ihmiset itse asiassa muuttivat. Omia äidin puolen esi-isiä on mennyt ainakin Inkerinmaalle ja palannut myös takaisin.
Osumia hakien
Metsäsuomalaisten etsintä on varsin haasteellista, monistakin syistä. Kiinnostusta on kuitenkin paljon ja erinomaista materiaalia löytyy - huomioiden käytettävissä olevien lähteiden vähyys ja hajanaisuus. Täällä aiempana on mainittu Fennia-sivusto, joka keskittyy metsäsuomalaistutkimukseen, olen maksanut sen varsin kohtuullisen jäsenmaksun ja keskustellut ryhmän vetäjän kanssa. Erinomaisia tutkimusartikkeleita. Omat osionsa ovat Anbytarforumilla ja Rötter-sivustolla. FB:ssä ainakin ryhmissä The Forest Finn DNA Projekt ja DNA-anor voi kysellä tai katsella hyviä vinkkejä ja linkkejä - ruotsalaisilla näkyy olevan yllättävän paljon metsäsuomalaisjuuria. Tehtävää ne eivät silti voi paljoakaan helpottaa, varsinkin kun luetun ymmärtämisessä on ongelmia. Monelle olen joutunut selittämään esim. etteivät heidän esi-isiensä juuret todellakaan ole nykyisellä Rautalammilla vaan Suur-Rautalammilla, joka savolaisvaelluksen aikaan käsitti suurimman osan Suomen keskiosaa, Näyttää myös hauskalta, kun Häkkisten metsäsuomalaisesi-isän kerrotaan syntyneen Suomessa, Kutemajärvellä, Kangasniemellä 1590. Kangasniemen pitäjä syntyi noin 1650 eikä nykyisessä Kutemajärven kylässä ole asunut Häkkisiä ennen vuotta 1762 eikä koko Kangasniemellä ennen vuotta 1695. Eli luetun ymmärtämistä vaaditaan noiden keskustelujen lukijaltakin, joka joutuu lukemansa joutuu asettelemaan oikeisiin raameihin. Myös Genissä (jota en muutoin käytä) on joidenkin metsäsuomalaisten sukupuita.
Tuota Rautalampia olen pitänyt minäkin metsäsuomalaisten lähtöpaikkana, mutta Veijo Saloheimon tutkimus osittaa aivan muuta:http://www.migrationinstitute.fi/files/pdf/oppaat/Kaskisuomalaisten_alkupera.pdf
Tuon tutkimuksen mukaan eniten lähtijöitä oli Mikkelin pitäjästä, sitten Pieksämäeltä, Säämingistä, Juvalta, Rantasalmelta, Pien-Savosta, Pohjois-Pohjanmaalta ja vasta sitten tulee Laukaa ja Rantasalmi.
Onkohan tuolta Ruotsista tullut uutta tietoa metsäsuomalaisten nimistä ja yleensä tutkimuksista? Itselle tuottaa tuo ruotsinkieli vaikeuksia alkuperäislähteiden käytössä?
Pekka Hiltunen
25.03.17, 08:31
Tajusin vasta äsken, etteivät pitkät jaksot norjalais-matchieni kanssa tulekaan Bluetoothilta ja muilta viikinkiruhtinailta ynnä Britannian kuninkaallisilta, vaan savolaisilta ja ehkä eteläkarjalaisilta, jotka karkasivat Suomen ja Ruotsin puolelle 1700-l:lla, jollei jo 1500-luvulla. Suomalaiset ovat voineet asua ruotsalaismetsissä jo paljon varhemminkin ja ennen suuria invaasioita (sen jälkeen, kun kaskeamisen oli jo todettu tuottaneen veroviljaa kassaan) ehkä samaan tapaan kuin metsälappalaiset Savossa.
PH
Tajusin vasta äsken, etteivät pitkät jaksot norjalais-matchieni kanssa tulekaan Bluetoothilta ja muilta viikinkiruhtinailta ynnä Britannian kuninkaallisilta, vaan savolaisilta ja ehkä eteläkarjalaisilta, jotka karkasivat Suomen ja Ruotsin puolelle 1700-l:lla, jollei jo 1500-luvulla. Suomalaiset ovat voineet asua ruotsalaismetsissä jo paljon varhemminkin ja ennen suuria invaasioita (sen jälkeen, kun kaskeamisen oli jo todettu tuottaneen veroviljaa kassaan) ehkä samaan tapaan kuin metsälappalaiset Savossa.
PH
Niin kyllä kai N-haploryhmän omaavat ruotsalaiset ovat tulleet täätä Itä/Kaakois- Suomesta, josta aikojen kuluessa siirtyneet Ruotsin puolelle, kun taasen haploryhmän R ja I omaavat suomalaiset ovat kaartaneet Suomeen Europan ja Skandinavian kautta. Näin minä ainakin asian olen omaksunut.
Pekka Hiltunen
25.03.17, 14:09
Niin kyllä kai N-haploryhmän omaavat ruotsalaiset ovat tulleet täätä Itä/Kaakois- Suomesta, josta aikojen kuluessa siirtyneet Ruotsin puolelle, kun taasen haploryhmän R ja I omaavat suomalaiset ovat kaartaneet Suomeen Europan ja Skandinavian kautta. Näin minä ainakin asian olen omaksunut.
En vertaile isälinjaa, koska Y-kromosomin osuus perimästä on jokseenkin minimaalinen, vaan autosomeja.
PH
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.