Uudistilan oikeus perustaa torppa

[HeiKe]

Oliko uudistilalla oikeus (tai mahdolllisuus erikoisjärjestelyin) perustaa torppia ennen perintötilaksi lunastamista? Koskee ajanjaksoa 1840-1870.

[Matti Heiniemi]

Torppien perustamisoikeus säilyi käsittääkseni 1800-luvulla edellisen vuoden puolivälin säädösten mukaisena. Aikaisemmin vain aatelisille kuulunut oikeus laajeni jo 1697 koskemaan myös ratsutilallisia. Olennaiset laajennukset tapahtuivat vuoden 1743 säädöksellä, jolla kiellettiin perintötilojen torppien verollepano ja vastaavanlaisella vuoden 1757 säädöksellä, jolla kiellettiin kruununtilojen torppien verollepano. Käytännössä nämä määräykset tarkoittivat sitä, että tilallisilla oli sen jälkeen täydet oikeudet torppien perustamiseen.

Itse asiassa pienillä uudistiloilla oli ainakin monissa Pohjanmaan kylissä Ruotsin vallan lopulla ja Venäjän vallan alussa enemmän torppia kuin vanhoilla kantatiloilla. Tämä johtui luultavasti siitä, että vanhoja tiloja asuivat sukulaisperheiden muodostamat ns. suurperheet, ja niillä oli myös varaa palkollisiin. Työvoimaa oli siis riittävästi. Vasta perustettu pikkutila oli paljon useammin torpparilaitoksen tuen varassa.

[HeiKe]

Kysymykseni johtui siitä, että uudistilan omisti kruunu ja uudistilallinen oli vain haltija. Hänellä ei oikein voinut olla laillisia valtuuksia tehdä torpankontrahteja kruunun omistamalle maalle, ellei sitä erikseen sallittu laissa, asetuksissa tai uudistilan perustamisasiakirjoissa.

[eeva häkkinen]

Siis onko kyseessä isonjaon liikamaalle tms. perustettu ns. kruununtorppa? Kruununtilanhan myös omisti kruunu, mutta sen haltijalla oli jo 1800-luvulla varsin laaja määräysvalta sen käyttöön ja kuten edellä sanotaan, torppien perustaminen oli laillistettu jo 1757. Näitten "kruununtorppien" oikeuksista en tiedä, mutta luultavasti kaikki niiden käyttöön liittyvät sopimukset, riidat, jne, käsiteltiin lääninhallinnossa ja kirjattiin lääninkanslian tai -konttorin diaareihin.

[HeiKe]

Ehkä estän asiani epäselvästi. Kysymys ei ole kruununtorpista.
Selvennän kysymykseni taustaa. Isojaossa jakokunnan kolmen perintötalon lisäksi perustettiin kaksi uudistilaa ja loput liikamaat menivät kruunun metsämaiksi. Kun uudistilojen maat käsittääkseni olivat kruunun omaisuutta, uudistalollisella oli vain hallintaoikeus kunnes hän oli täyttänyt määrätyt ehdot ja hakenut ja saanut tilan perintötaloksi. Antoiko tällainen hallintaoikeus uudistalolliselle oikeuden ottaa torppareita maalle jota hän ei vielä omistanut?

[eeva häkkinen]

OK, selvittäisikö tää lainaus Haukan sukuseuran sivuilta

http://www.haukat.org/TorppariHistoriaa.html

asiaa? Tässä määritelmä:

5. KRUUNUNTORPPA ( KRONOTORP )
Kruununtorpat, jotka on erotettava kruunun metsätorpista, ovat kruununmaalle perustettuja itsenäisiä asuttuja tiloja, joille pienien tiluksiensa vuoksi ei ole voitu panna manttaalia, vaan jotka suorittavat kruunulle määrätyn raha- tai jyväveron. Muuten torpat ovat samojen säännösten alaisia kuin tavalliset kruununtalot. (Saraste § Lilius § Rautapad § Selachius 1914)

Eli, joko kyseessä oli kantatilan maista jaettu uudistila, jota koskivat normaalit talonpoikaistilojen hallintaan liittyvät määräykset, tai sitten kyse oli isossajaossa kruunulle erotetusta ns. liikamaasta (maasta joka ylitti verollepannun manttaalin), jolle oli perustettu kruununtorppa. Edellisen lainauksen mukaan näitä koskivat kruununtilojen säännöt eli tässäkin tapauksessa torppien perustaminen oli sallittua.