Kantola, Laurila, Höglund(Salla, Kirkkonummi)

[JohannaKantola]

Isoisäni Pauli Kantolan sisarruksista Lempi Laurila, Salla ja Impi Höglund, Kirkkonummi haluaisin mahdollisia tietoja. Mielellään myös yhteystietoja yksityisesti jotta voisin viedä tutkimusta eteenpäin.

(isä: Frans Jalmari, Ollinp. Kantola, s. 17.10.1890 Kuolajärvi Märkäjärvi.
äiti:
Saima Alviida, Erkint. Tapion kanssa, s. 18.05.1897 ja k. 20.11.1929.


Frans meni uusiin naimisiin
19.06.1938 Aina Eveliina, Kalle Aapont. Ollilainen, os. Kivelä, s. 11.03.1891.)




Kiitos etukäteen :)

[Maaret Eloranta]

Kannattaisikysäistä Kirkkonummen seudun sukututkijoilta, jos sattuisi jollakin siellä olemaan tietoa näistä sisaruksista.
Ks.http://www.kirkkonummensukututkijat.org/

Maare

[JohannaKantola]

Hei Maare!

Paljon kiitoksia tästä linkistä ja vastauksesta.

:)

[Korpikari]

Isoisäni Pauli Kantolan sisarruksista Lempi Laurila, Salla ja Impi Höglund, Kirkkonummi haluaisin mahdollisia tietoja. Mielellään myös yhteystietoja yksityisesti jotta voisin viedä tutkimusta eteenpäin.

(isä: Frans Jalmari, Ollinp. Kantola, s. 17.10.1890 Kuolajärvi Märkäjärvi.
äiti:
Saima Alviida, Erkint. Tapion kanssa, s. 18.05.1897 ja k. 20.11.1929.


Frans meni uusiin naimisiin
19.06.1938 Aina Eveliina, Kalle Aapont. Ollilainen, os. Kivelä, s. 11.03.1891.)




Kiitos etukäteen :)

Kantolat kuuluvat Tenno-sukuun ja ovat siten Kuolajärven metsäsaamelaisia. Voitaneen puhua alkuperäisasukkaista.
Suku on asunut Märkäjärven, nykyisen Sallan alueella niin kauan, kuin aikaa ja muistia piisaa.
Tenno - suvusta haarautuu Tervot, Kivelät, jne. Lukuisia, eri sukunimillä tunnettuja sukuhaaroja.

Saima Alviida kuuluu muistaakseni Sompion Ara-sukuun ja Aina Eveliina oli sukulainen.

Frans Jalmarilla oli 7 muuta sisarusta, joista ainakin 4 kuoli varhaisella iällä.
Isä oli Olli ErkinPka. Kantola, 2.1.1862 – 31.5.1938 ja
äiti Iida Maria Nekko, 6.2.1855 – 13.4.1946
Nekko sukunimi on vähemmän tunnettu Kuolajärvellä. - Viittaisi Kuusamon suuntaan.

Frans Jalmarilla ja Iida Marialla oli 7 lasta. 2 poikaa ja 5 tyttöä.
Paulia lukuun ottamatta, kaikki muut muuttivat jonnekin etelään. Pauli muutti vaimonsa Taimi Airisniemen ja poikansa Askon kanssa Kuusamoon v. 1946

[JohannaKantola]

Hei!

Tässä oli arvokasta tietoa esi-isiä ajatellen! SUURKIITOKSET sinulle!

//Johanna:)

[pelahti]

Iida Marian sukunimi on Mokko ja Kuolajärven rippikirjan mukaan hän muuttaa Kuolajärvelle Ruijasta.

Petri

[Korpikari]

Iida Marian sukunimi on Mokko ja Kuolajärven rippikirjan mukaan hän muuttaa Kuolajärvelle Ruijasta.

Petri

Niinpä tosiaankin näyttää!
Nekkoa ei tunnista suomalaisperäiseksi edes "kuuklaus".
Mokko - sukua taas tunnetaan jo Sodankylästä lähtien....riippuen tietysti mihin suuntaan on menossa..:rolleyes:

Kiitoksia korjauksesta!

[jossul]

Hei! Onko joku tehnyt laajempaa tutkimusta tästä Tenno/Kantola suvusta?

[mika68]

Hei! Onko joku tehnyt laajempaa tutkimusta tästä Tenno/Kantola suvusta?

Minulla on Tenno-suvun varhaispolvia, mutta ei Kantoloihin asti.
Suvun varhaisin tunnettu esi-isä oli kai metsäsaamelainen Tuomas Tenno (N.1600-1646) Kuolajärveltä.
Hänellä oli ainakin 2 poikaa: Hannu (1630-1697) ja Antti. Kummankin vaimojen nimi oli Anna.
Hannulla oli 3 lasta: Olli (1660-1726), Saara ja Iisakki.
Antilla oli Inkeri-niminen tytär.
Olli Hannunpojalla taas oli 8 lasta Anna Antintytär Kuhmitsan (1666- ) kanssa: Tuomas (1688-1750, eka vaimo Elina, toinen vaimo Marketta Heikintytär Mursu), Kaarina (1689-1750, mies Gabriel Juhonpoika Saija), Hannu (1690-1773, eka vaimo Marketta Matintytär Kuhmitsa-Salmijärvi, toinen vaimo Birgitta Kallentytär Kärppä), Kristiina (1695-1697), Matti (1697-1699), Marketta (1698-1770, mies Pekka Antinpoika Koria), Olli (1701-1741, Ollista alkoi Salmijärven sukuhaara, vaimo Liisa Urpontytär Törmä) ja Saara (1703-1767).
Olli Hannunpojalla on laaja jälkeläisten joukko. Itsekin olen monta haaraa pitkin hänen jälkeläisensä.

[JohannaKantola]

Minulla on Tenno-suvun varhaispolvia, mutta ei Kantoloihin asti.
Suvun varhaisin tunnettu esi-isä oli kai metsäsaamelainen Tuomas Tenno (N.1600-1646) Kuolajärveltä.
Hänellä oli ainakin 2 poikaa: Hannu (1630-1697) ja Antti. Kummankin vaimojen nimi oli Anna.
Hannulla oli 3 lasta: Olli (1660-1726), Saara ja Iisakki.
Antilla oli Inkeri-niminen tytär.
Olli Hannunpojalla taas oli 8 lasta Anna Antintytär Kuhmitsan (1666- ) kanssa: Tuomas (1688-1750, eka vaimo Elina, toinen vaimo Marketta Heikintytär Mursu), Kaarina (1689-1750, mies Gabriel Juhonpoika Saija), Hannu (1690-1773, eka vaimo Marketta Matintytär Kuhmitsa-Salmijärvi, toinen vaimo Birgitta Kallentytär Kärppä), Kristiina (1695-1697), Matti (1697-1699), Marketta (1698-1770, mies Pekka Antinpoika Koria), Olli (1701-1741, Ollista alkoi Salmijärven sukuhaara, vaimo Liisa Urpontytär Törmä) ja Saara (1703-1767).
Olli Hannunpojalla on laaja jälkeläisten joukko. Itsekin olen monta haaraa pitkin hänen jälkeläisensä.

Hei,

Kiitos näistä tiedoista. Minulla tiedot päättyivät Tuomas Uulanpoika Tennoon ja hänen vaimoihinsa Elinaan ja Markettaan. Tämä oli erittäin arvokas tieto .

Ja vastatakseni "jossul":le:
Minulla on Kantola ja Tennosukua jonkin verran jo tiedossa :-)

/Johanna Kantola

[jossul]

Iida Marian sukunimi on Mokko ja Kuolajärven rippikirjan mukaan hän muuttaa Kuolajärvelle Ruijasta.

Petri
onko tietoa mistäpäin ruijaa hän tarkalleen ottaen tulee??? tai ylipäätään siitä että mistä tämä mokko suku on lähtöisin?

[Matti Sandqvist]

Mokko on Kittilän Alakylän vanhimpia sukuja. Enbuske väitöskirjassaan muistaakseni päättelee nimen viittaavan Karjalan suuntaan; ei Ruotsiin niinkuin kittiläläinen legenda asian esittää. Kittilästä ja Sodankylästä väkeä meni nälkää pakoon erityisesti Varangin suuntaan.

Matti S

[JohannaKantola]

Kantolat kuuluvat Tenno-sukuun ja ovat siten Kuolajärven metsäsaamelaisia. Voitaneen puhua alkuperäisasukkaista.
Suku on asunut Märkäjärven, nykyisen Sallan alueella niin kauan, kuin aikaa ja muistia piisaa.
Tenno - suvusta haarautuu Tervot, Kivelät, jne. Lukuisia, eri sukunimillä tunnettuja sukuhaaroja.

Saima Alviida kuuluu muistaakseni Sompion Ara-sukuun ja Aina Eveliina oli sukulainen.

Frans Jalmarilla oli 7 muuta sisarusta, joista ainakin 4 kuoli varhaisella iällä.
Isä oli Olli ErkinPka. Kantola, 2.1.1862 – 31.5.1938 ja
äiti Iida Maria Nekko, 6.2.1855 – 13.4.1946
Nekko sukunimi on vähemmän tunnettu Kuolajärvellä. - Viittaisi Kuusamon suuntaan.

Frans Jalmarilla ja Iida Marialla oli 7 lasta. 2 poikaa ja 5 tyttöä.
Paulia lukuun ottamatta, kaikki muut muuttivat jonnekin etelään. Pauli muutti vaimonsa Taimi Airisniemen ja poikansa Askon kanssa Kuusamoon v. 1946

Hei!

Onko tietoa kenestä Tennosta lähtee haarautumaan tuo Tervo-suku?

Ystävällisin terveisin, Johanna

[jossul]

Mokko on Kittilän Alakylän vanhimpia sukuja. Enbuske väitöskirjassaan muistaakseni päättelee nimen viittaavan Karjalan suuntaan; ei Ruotsiin niinkuin kittiläläinen legenda asian esittää. Kittilästä ja Sodankylästä väkeä meni nälkää pakoon erityisesti Varangin suuntaan.

Matti S

kun me ei löydetä iida maria mokkoa kirkonkirjoista joten oisko kellään tietoa hänen vanhemmistaan?

[jukive]

Hei!

Onko tietoa kenestä Tennosta lähtee haarautumaan tuo Tervo-suku?

Ystävällisin terveisin, Johanna

Pekka Hannunp. Tenno (s.01.02.1729) käytti myöhempinä vuosinaan Tervo nimeä.

[Matti Sandqvist]

Vähän Iida Maria Mokosta.
1. Vesisaaren vihittyjen luettelosta (Bysoknet i Vadsö 1873-1884
Ekteviede) ilmenee, että Iida Maria vihittiin 12.9.1884 Olof Kantolan
kanssa. Syntymävuodeksi on merkitty 1859 ja äidiksi Maria Stina.
2. Kittilän rippikirjassa (1880-1896 s. 87) olevan merkinnän mukaan Iida Maria "keväällä 1884 mennyt Ruijaan".
3. Kittilän kirkonkirjoista ilmenee, että Iida Maria oli Maria Stina Sakarintytär Mokon 24.10.1859 Kittilän Alakylässä syntynyt avioton lapsi (isästä ei siis ole merkintöjä).
4. Äiti Maria Stina eleli aviottomana. Hänellä oli ilmeisesti muitakin lapsia; ainakin Amanda (s. 13.10.1856 k. 17.9.1860). Rippikirjojen epäselvistä merkinnöistä voisi päätellä 1848 syntyneen ja pian kuolleen Erican? ja 13.8.1850 syntyneen ja pian kuolleen Maria Magdalenan. Kumpaakaan ei kuitenkaan näyttäisi löytyvän syntyneiden eikä kuolleiden luetteloista, joten vaatisi tarkempaa paneutumista.
5. Maria Stina syntyi 10.3.1823 Alakylässä Sakari Juhonpoika (Zachris Johansson) Mokon (s. 7.6.1779 k. 5.11.1841) ja Brita Juhontytär Hietaniemen (11.1.1782 k. 19.3.1837) lapsena. Sakari ja Brita oli vihitty 30.11.1805.

Matti S

[pelahti]

Suuret kiitokset Matille Iida Mokon selvittämisestä. Aikanaan katselin Kittilää, mutta en huomannut tätä Iidaa siellä.

Petri

[JohannaKantola]

Vähän Iida Maria Mokosta.
1. Vesisaaren vihittyjen luettelosta (Bysoknet i Vadsö 1873-1884
Ekteviede) ilmenee, että Iida Maria vihittiin 12.9.1884 Olof Kantolan
kanssa. Syntymävuodeksi on merkitty 1859 ja äidiksi Maria Stina.
2. Kittilän rippikirjassa (1880-1896 s. 87) olevan merkinnän mukaan Iida Maria "keväällä 1884 mennyt Ruijaan".
3. Kittilän kirkonkirjoista ilmenee, että Iida Maria oli Maria Stina Sakarintytär Mokon 24.10.1859 Kittilän Alakylässä syntynyt avioton lapsi (isästä ei siis ole merkintöjä).
4. Äiti Maria Stina eleli aviottomana. Hänellä oli ilmeisesti muitakin lapsia; ainakin Amanda (s. 13.10.1856 k. 17.9.1860). Rippikirjojen epäselvistä merkinnöistä voisi päätellä 1848 syntyneen ja pian kuolleen Erican? ja 13.8.1850 syntyneen ja pian kuolleen Maria Magdalenan. Kumpaakaan ei kuitenkaan näyttäisi löytyvän syntyneiden eikä kuolleiden luetteloista, joten vaatisi tarkempaa paneutumista.
5. Maria Stina syntyi 10.3.1823 Alakylässä Sakari Juhonpoika (Zachris Johansson) Mokon (s. 7.6.1779 k. 5.11.1841) ja Brita Juhontytär Hietaniemen (11.1.1782 k. 19.3.1837) lapsena. Sakari ja Brita oli vihitty 30.11.1805.

Matti S

Kohdasta viisi: Mistä lähteestä tämä tieto Maria Stinan isästä tulee? Kun meillä on isästä ihan eri tieto ja ihan eri nimi.

//Johanna

[Vikelli]

Maria Stinan syntymä löytyy täältä.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sodankyla/syntyneet_1797-1824_ik370/152.htm

Terveisin Leena-muori

[Matti Sandqvist]

Katselin pikaisesti Sodankylän ja Kittilän kirkonkirjoja (niin kuin Leena-muorikin näyttää tehneen) ja sieltä se Maria Stina tuli vastaan. Nyt niin huonon yhteyden päässä, ettei voi katsoa kuin alkavaa ruskaa.

Matti S

[jossul]

Katselin pikaisesti Sodankylän ja Kittilän kirkonkirjoja (niin kuin Leena-muorikin näyttää tehneen) ja sieltä se Maria Stina tuli vastaan. Nyt niin huonon yhteyden päässä, ettei voi katsoa kuin alkavaa ruskaa.

Matti S


mä sain tälläiset:
lars abram johansson mokko 9.1.1796
kaisa sofia 20.6.1806
lapset
johan abram
anna kaisa
sofia
maria stina 6.9.1830
joseph
brita johanna
kaisa greta
carl

maria stina lars abramsdr mokon aviottomat lapset
-amanda 13.10.1856
-iida maria 24.10.1859

[Matti Sandqvist]

Kyllä tarkoitettu Maria Stina Mokko on Lauri Aapon 6.9.1830 syntynyt tytär niin kuin Jossul kirjoittaa. Sakarin 10.3.1823 syntynyt Maria Stina menee naimisiin Mikko Juhonpoika Kyrön kanssa ja perhe näyttää muuttaneen Sodankylään. Selvisi minullekin, kun pikaista tarkemmin katselin.

Matti S

[JohannaKantola]

Tämä Maria Stina Mokko osoittautui nyt pieneksi mysteeriksi. Viimeisin hänestä löytyvä tieto on tämä :

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4963&pnum=100

Emmekä löydä häntä tämän jälkeen mistään, ei oo kuolleiden kirjoissa eikä muuallakaan. Onko kellään tietoja tai vinkkejä miten tästä jatkaa? Ja mitä tarkoittaa tuossa "lähtö"-palstalla numero 84 ja siinä edessä oleva lyhenne/sana?

/Johanna

[Matti Sandqvist]

Uk 84 tarkoittanee, että on seuraavassa vuodesta 1901 jatkuvassa rippikirjassa sivulla 84. Voinee kysäistä Kittilän kirkkoherranvirastosta mitä sieltä ilmenee.

Matti S

[Veikko Kantola]

Tulen keskusteluun aika myöhään. Onko tieto jo löytynyt?

Ida Maria Mokko Kantolalle minulla olisi kuolintietona 13.4.1946 Sallassa.

terv. Veikko

[JohannaKantola]

Tulen keskusteluun aika myöhään. Onko tieto jo löytynyt?

Ida Maria Mokko Kantolalle minulla olisi kuolintietona 13.4.1946 Sallassa.

terv. Veikko

Sama tieto on meillä Idasta. Kenen jälkeläinen sinä Veikko olet?

//Johanna Kantola

[Veikko Kantola]

Sama tieto on meillä Idasta. Kenen jälkeläinen sinä Veikko olet?

//Johanna Kantola

Hyvän päivän tervehdys

Nyt tullaan samaan Kantolan taloon jossa emäntänä yhteinen esi-äiti: Kreeta Erkintytär Aatsinki s. 1805, k. 1891.
Kun puolisonsa, esi-isäsi, Pekka Tuomaanpoika Kantola kuoli v.1834, meni Kreeta uusiin naimisiin Kuusamosta tulleen Heikki Käkilehdon kanssa.
Heikki Käkilehto, sitten Kantola, on minun isoisäni, Kalle Abielin, isoisä.

Kerron näistä Kuolajärven Kantoloista, että Olli Erkinpoika Kantolaa, hänet tiedät, ( 1862 - 1938 ) kutsuttiin nimellä 'Ali-Baba'. Oli hyvin tumma mies. Tarkoittanee hiusten väriä, ehkä myös kasvojen hipiää.

Ollin veli, Erkki Erkinpoika Kantola ( 1855 -1933 ), muutti perheineen Amerikkaan v.1880. Erkin lapsia mm. tytär Anna Eugenia, ja taas hänen lapsiaan mm. tytär Joan Loretta.
Joan on selvittänyt Amerikkaan muuttaneen Erkin sukua.

terv. Veikko

[khanhisalo]

Minulla ei ole mitään vastauksia tähän ketjuun, mutta ajattelin kysyä kun etsimäni sivuaa Kantolaa.
Löytyisikö tietoa Esteri Marian vanhemmista, en löydä Kemijärven enkä Sallan kastetuista häntä?
Esteri Maria Oinas, Kantola, s. 27.1.1897 Kemijärvi?, k. 17.5.1949 Salla.
Puoliso: 25.4.1915 Kuolajärvi Kalle Pekanpoika Kantola, s. 14.10.1886 Kuolajärvi

Keijo H

[Veikko Kantola]

Minulla ei ole mitään vastauksia tähän ketjuun, mutta ajattelin kysyä kun etsimäni sivuaa Kantolaa.
Löytyisikö tietoa Esteri Marian vanhemmista, en löydä Kemijärven enkä Sallan kastetuista häntä?
Esteri Maria Oinas, Kantola, s. 27.1.1897 Kemijärvi?, k. 17.5.1949 Salla.
Puoliso: 25.4.1915 Kuolajärvi Kalle Pekanpoika Kantola, s. 14.10.1886 Kuolajärvi

Keijo H

Nyt menee ehdotuksen puolelle, mutta jos Kemijärven kastetuista ei löydy, on todennäköistä että ei ole syntynyt Kemijärvellä.
Jos on syntynyt Kuolajärvellä, löytyy vasta aikanaan rippikirjoista päästyänsä ripille ja silloinkin toivottavasti on vielä vanhempiensa perheyhteydessä. Muuten menee vaikeaksi varmistaa kenenkä tyttö on.
Kuolajärven osalta sillä edellytyksellä että tuolta ajalta lastenkirjat ja synyneiden ja kastettujen kirjat tosiaan paloivat silloin 8.12.1939.

Heitän ehdolle perheen, jota kannattaa seurata, kun arkistot avautuvat.

Olli Altrik Kreeta-Matleenanpoika Oinas, s. 6.12.1870 Kuolajärvi, k. 3.4.1954 Salla.
1. Puoliso: Vihitty 7.11.1890 Kuolajärvi Maria Eriika Erkintytär Kantola, s. 12.4.1871 Kuolajärvi, k. 17.7.1891 Kuolajärvi.
Lapset:
Juho Erkki Oinas, s. 17.7.1891 Kuolajärvi, k. 7.10.1891 Kuolajärvi.
2. Puoliso: Vihitty 12.3.1895 Kuolajärvi Kaisa Kustaava Juho-Heikintytär Tervo, s. 3.3.1874 Kuolajärvi
Lapset:
Helmi Oinas, s. 17.6.1910 Kuolajärvi, k. 4.12.1989 Salla.

[khanhisalo]

Kiitos vastauksestasi, näin täytyy tehdä. Esteri Marian ja Kallen jälkipolvia avioituu äitini puoleiseen sukuuni ja niitä tietoja täydentelen.

tv. Keijo H

[jukive]

Veikko on osittain oikeilla jäljillä. Sallan kirkkoherran virastosta tilaamani selvityksen mukaan Olli Altrik Oinaan (Oinas-ukon) perhe menisi näin;

1. Puoliso vih. 07.11.1890 Kuolajärvi, Maria Erika, Erkint. Kantola s. 12.04.1871 Kuolajärvi Märkäjärvi, k. 17.07.1891 Kuolajärvi Märkäjärvi.

Lapset; Juho Erkki, s. 17.07.1891, k. 07.10.1891.

2. Puoliso vih. 12.03.1895 Kuolajärvi, Kaisa Kustaava, Juho Heikint. Tervo s. 03.03.1874 Kuolajärvi Märkäjärvi, k. 04.02.1908 Kuolajärvi Märkäjärvi.

Lapset; Kalle Edvard s. 07.10.1894.
Ester Maria s. 27.01.1897.
Hilda Miina s. 28.04.1899
Eveliina (tästä lähtien syntymäajat menee 1900-luvun puolelle!)
Matti Arvid
Alrikki

3. Puoliso vih. 06.10.1910 Kuolajärvi, Reeta Liisa, Matti Heikint. Anttila s. 07.03.1884 Kuolajärvi Onkamo, k. 19.04.1946 Salla kirkonkylä.

Lapset; 11 lasta mukaan lukien vuonna 1910 syntynyt Helmi.

[khanhisalo]

Veikko on osittain oikeilla jäljillä. Sallan kirkkoherran virastosta tilaamani selvityksen mukaan Olli Altrik Oinaan (Oinas-ukon) perhe menisi näin;

1. Puoliso vih. 07.11.1890 Kuolajärvi, Maria Erika, Erkint. Kantola s. 12.04.1871 Kuolajärvi Märkäjärvi, k. 17.07.1891 Kuolajärvi Märkäjärvi.

Lapset; Juho Erkki, s. 17.07.1891, k. 07.10.1891.

2. Puoliso vih. 12.03.1895 Kuolajärvi, Kaisa Kustaava, Juho Heikint. Tervo s. 03.03.1874 Kuolajärvi Märkäjärvi, k. 04.02.1908 Kuolajärvi Märkäjärvi.

Lapset; Kalle Edvard s. 07.10.1894.
Ester Maria s. 27.01.1897.
Hilda Miina s. 28.04.1899
Eveliina (tästä lähtien syntymäajat menee 1900-luvun puolelle!)
Matti Arvid
Alrikki

3. Puoliso vih. 06.10.1910 Kuolajärvi, Reeta Liisa, Matti Heikint. Anttila s. 07.03.1884 Kuolajärvi Onkamo, k. 19.04.1946 Salla kirkonkylä.

Lapset; 11 lasta mukaan lukien vuonna 1910 syntynyt Helmi.

Kiitos Juha, näin tuli tuokin "aukko" tiedoistani täytetyksi.

Keijo H

[jukive]

Olli Erkinpoika Kantolaa, hänet tiedät, ( 1862 - 1938 ) kutsuttiin nimellä 'Ali-Baba'. Oli hyvin tumma mies. Tarkoittanee hiusten väriä, ehkä myös kasvojen hipiää.Veikko

Mikäli oikein muistan, niin nuoruudesta minulle on jäänyt sellainen muistikuva, että monet Kantola sukuiseksi tietämäni henkilöt olivat tumma hiuksisia. En tiedä onko asia todella näin, mutta sellainen muistikuva minulle on jäänyt.
Jostain "Ali-Babakin" on geeninsä perinyt. Liekö sillä sitten merkitystä, että "Ali-Babankin" esivanhempia kutsuttiin myös "Svartt" nimellä. Mutta edelle mainitulle epäilylle ei todellakaan ole mitään näyttöä.

[Korpikari]

Jostain "Ali-Babakin" on geeninsä perinyt. Liekö sillä sitten merkitystä, että "Ali-Babankin" esivanhempia kutsuttiin myös "Svartt" nimellä. Mutta edelle mainitulle epäilylle ei todellakaan ole mitään näyttöä.

Kursussa asuu suoraan, - vai kuinka asia ilmaistaan, alenevassa polvessa Halos-lähtöinen suku nimeltä Leskelä.
1850 - luvulla pieni ja tumma lappalaisnainen, Maria Saija, tai Saijetz, kävi sekoittamassa Kursussa asuvien Halosen jälkeläisten pakkaa mm. kolmen isäntämiehen osilta. - Olivat veljeksiä.
Kursussahan on ikivanha sanonta; - "Kursussa ovat veneet ja akat yhteisiä!"

Myöhemmin näistä kolmesta veljeksestä erkani kolme eri nimistä sukuhaaraa ja tämä kolmas on nimeltänsä Leskelä.
Marian sukuun tuoma lisä näkyy tänäkin päivänä niin, että tyypillisesti Leskelät ovat tummia ja pienikokoisia.

Näyttäisi siis siltä, tässä tapauksessa, ja jostakin luojan oikusta, että genotyyppi on muotoutunut dominantiksi, eikä, kuten useasti näyttäisi käyvän, esiintyisi resessiivisenä.
Joten nyt samasta suvusta: Kursut, Pekkalat, Pajarit jne. ovat vaaleita ja salskeita ja Leskelät pieniä, tummia....jne.,... M.A. Nummisen laulun sanoja tapaillen. :)

Kantolan suvullahan ei mielestäni pitäisi olla tätä "vaaleahipiäisyys" ongelmaa, sillä perimältänsä he muistaakseni ovat saamelaislähtöisiä.
Ali-Baba lienee jostakin napannut identtisen kromosomiparin, joka on vahvistanut tätä tummaa ulkomuotoa.

[mika68]

Itse tilasin Sallan kirkkoherranvirastosta sukuselvityksen, niin mulle lähetettiin postissa Erkki Koiviston sukututkimusaineistoa kopioituina.
Nämä sivut olivat 1800-luvun lopulta ja 1900-luvulta.
Sallan kirkonkirjat kai tuhoutuivat viime sodissa niin pahasti, että joudutaan turvautumaan Koiviston sukuselvityksiin..?

[Korpikari]

Itse tilasin Sallan kirkkoherranvirastosta sukuselvityksen, niin mulle lähetettiin postissa Erkki Koiviston sukututkimusaineistoa kopioituina.
..?

Kaipa sillä kuitenkin oli kunnon hinta,....vai hyvittävätkö hamassa tulevaisuudessa? :D:

[mika68]

Kaipa sillä kuitenkin oli kunnon hinta,....vai hyvittävätkö hamassa tulevaisuudessa? :D:

15 € , 3 kpl A4-arkkia.

[jukive]

Sallan kirkonkirjat kai tuhoutuivat viime sodissa niin pahasti, että joudutaan turvautumaan Koiviston sukuselvityksiin..?

Olen siinä käsityksessä, että rippikirjat olisi saatu pelastettua. Korjatkaa, jos olen väärässä.

Olen saanut kahdenlaisia sukuselvityksiä, kopioita Koiviston arkistosta sekä virallisen oloisia "papin todistuksia".

[mika68]

Neuvostojoukothan valloittivat Sallan vanhan kirkonkylän vasta 9.12. eli reilu viikko Talvisodan alkamisen jälkeen.
Harmi kun netistä löytyy niin vähän tietoa Sallan suunnan taisteluista, varmaan kirjallisuudesta löytyy enemmän tietoa.
Mutta miksi osa kirkonkirjoista ehti tuhoutua, vaikka aikaa oli viikko evakuoida? Tuhoutuivatko/katosivatko ne evakkomatkalla? Vai paloiko Sallan vanha kirkko pommituksessa?
Vai unohtuiko siinä häslingissä yksinkertaisesti ottaa mukaan osa kirkonkirjoista?
Olen lukenut, että talvisodan 2-3 ensimmäistä viikkoa oli aikamoista kaaosta Itä-Lapissa, kun ylivoimaiset neuvostojoukot painoivat päälle ja pommittivat kohteita ,samaan aikaan suomalaiset siviilit evakuoitiin kiireellä Länsi-Lappiin.

[Veikko Kantola]

Neuvostojoukothan valloittivat Sallan vanhan kirkonkylän vasta 9.12. eli reilu viikko Talvisodan alkamisen jälkeen.
Harmi kun netistä löytyy niin vähän tietoa Sallan suunnan taisteluista, varmaan kirjallisuudesta löytyy enemmän tietoa.
Mutta miksi osa kirkonkirjoista ehti tuhoutua, vaikka aikaa oli viikko evakuoida? Tuhoutuivatko/katosivatko ne evakkomatkalla? Vai paloiko Sallan vanha kirkko pommituksessa?
Vai unohtuiko siinä häslingissä yksinkertaisesti ottaa mukaan osa kirkonkirjoista?
Olen lukenut, että talvisodan 2-3 ensimmäistä viikkoa oli aikamoista kaaosta Itä-Lapissa, kun ylivoimaiset neuvostojoukot painoivat päälle ja pommittivat kohteita ,samaan aikaan suomalaiset siviilit evakuoitiin kiireellä Länsi-Lappiin.

Rippikirjat oli viety jo turvaan. "Kun seuraavaa lastia oltiin hakemassa, olivat venäläiset jo tulleet". Tarkoittanee, että olivat lähellä.
Suomalaiset polttivat Sallan kirkonkylän jättäessään sen. Olen joskus määritellyt ajankohdaksi 8.12.1939. Kirkko sytytettiin illalla. Pappila kai jo varhemmin.
Käsitän, että vain rippikirjat säästyivät vuoteen 1936. Olen huomannut kuitenkin, että sukututkijoilla on tietoja pienenä kuolleista lapsista 1900 luvun alkukymmeniltä. Lastenkirjat ovat käsittääkseni ainakin tuhoutuneet ajalla 1880 - 1900. Kiinnostaa nähdä 1900 -luvun rippikirjat.
Näin on kyllä että kaikista lapsista ei tietoja löydy - ei tiedetä olleen olemassakaan.
Aikuisiksi kasvaneistakin toisille olisi tarvittu varmemmat lähteet sukulinjasta esim. papintodistusta varten.

Kerrotaan, että Kuusamon kirkonkirjat pelasti joku mies kelkalla vetäen. Tästä joku tietää tarkemmin ja myös henkilön nimen.

[Korpikari]

[quote=jukive;102780]Olen siinä käsityksessä, että rippikirjat olisi saatu pelastettua. Korjatkaa, jos olen väärässä. quote]

Mitäpä tuota turhaa korjailemaan ?

[mika68]

Lastenkirjat ovat käsittääkseni ainakin tuhoutuneet ajalla 1880 - 1900. Kiinnostaa nähdä 1900 -luvun rippikirjat.
Näin on kyllä että kaikista lapsista ei tietoja löydy - ei tiedetä olleen olemassakaan.
Aikuisiksi kasvaneistakin toisille olisi tarvittu varmemmat lähteet sukulinjasta esim. papintodistusta varten.



Itse sain lähisukulaiselta tiedon erään nuoren ihmisen kuulumisesta erääseen perheeseen 1900-luvun alussa, vaikka Koiviston sukutaulussa häntä ei ollut.

[JohannaKantola]

Itse sain lähisukulaiselta tiedon erään nuoren ihmisen kuulumisesta erääseen perheeseen 1900-luvun alussa, vaikka Koiviston sukutaulussa häntä ei ollut.

Kenestä sukulaisesta on kysymys?

//Johanna

[mika68]

Kenestä sukulaisesta on kysymys?

//Johanna

Laitoin sinulle yksityisviestinä tietoa.